Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

[rema]

En saa käymään tai oikeammin pysymään käynnissä, matala höyrystyslämpö. Ihmettelen matalaa höyrystyslämpöä, joka on laskettu. Liuos lämpötila ennen ecoparttia 6 C-ast. ja jälkeen 2 C-ast, mittaus lämpötilat. Eilen kun aurinko paistoi tuleva liuos oli ainakin 55 C-ast. Eikö liuos kierrä ecopartin läpi ? Ainakin on paine ja liuos ennen ecoparttia, varmistin sen avaamalla erään tulpan joka on ennen ecoparttia. Lioos pumpun kontaktori toimii, samoin kompressori käynnistyy ja myös puhaltimet katolla. Laskettu höyrystys lämpö menee - 26 C-asteeseen jolloin laite pysähtyy.
Hälytykset E71 ja b4

 

[pökö]

Laskettu höyrystys lämpö menee - 26 C-asteeseen jolloin laite pysähtyy.
Hälytykset E71 ja b4

Mitä se liuslämpö on tuossa tilanteessa?

 

[Mikki]

Miten liuoksen lämpö on mitattu? Tuo +6 sisään ja +2 ulos on hyvän porakaivon kanssa saatavat lämmöt.

Jos otat lämmöt lämpöpumpusta ulos, niin ainakaan minun Nibe ei tallenna tietoa kuin oisko juuri parin minuutin välein. En sillä näkisi ainakaan miten lämpö kehittyisi sen 2min sisällä.

20l nestettä ja 10kW jäähdytysteho... Kahdessa minuutissa tapahtuu jo paljon. Tuon voisi laskea paljonko lämpö tippuu tuossa ajassa.

 

[roots]

Eikö tuota kiertoa pysty tarkastamaan 'käsiajolla' ...

Tuleeko se ruoka tarpeen nopeasti tarjolle sille Ecopartille, meillä ainakin pikkuväeltä alkoi kauhee meteli ja hälytysruuhka jos murkinan saapuminen pöytään kesti vähän kauan....

 

[jmaja]

20l nestettä ja 10kW jäähdytysteho... Kahdessa minuutissa tapahtuu jo paljon. Tuon voisi laskea paljonko lämpö tippuu tuossa ajassa.

Johan sen edellisellä sivulla laskin, 7 astetta minuutissa 10 kW teholla. Mutta eikös tuo ollut 8 kW vehje eli tuottaa 8 kW ja ottaa reilut 6 kW, jolla jäähtyisi sitten 5 astetta minuutissa.

Eikö kiertopumppua saa pakotettua päälle? Silloin pitäisi antureilla näkyä tuo auringon kuumentama litku ennen kuin kompura käy. Voisi siis varmistaa, että kierto toimii. Mutta eihän kahden 5 m2 keräimen teho riitä pitämään litkua lämpimänä. Pitäisi kuitenkin käydä auringon paistaessa kymmeniä minuutteja.

 

[rema]

Tänään asennettiin ilmanpoistimet liuosputkiin ennen ja jälkeen ecopartin, ilmaa poistui, Tuli uusi hälytys liuoksen matala virtaus, edellinen hälytys poistui eli matala höyrystyslämpö. Pitäisikö laittaa toinen pumppu liuoskiertoon ? joka kytkeytyy samalla ohjauksella kuin varsinainen liuospumppu.
Auringosta ja ilmasta saadaan energiaa. Ilmasta kun otetaan energiaa, niin se toimii kuin IVLP, kennosto on vain suurempi, ja kun osa ilmasta otetaan sisältä ja yläpohjasta, mahdollisesti ilmalämmönvaihtimista niin ei tavita sulatuksia.

 

[Mikki]

Piiri ei ole suuri, mutta Stellatorien virtausvastus voi olla suurikin. Onko niistä tietoa?

Onko ne kytketty peräkkäin vai rinnakkain?

Sinänsä luulisi että MLP pumpusta tehoakin löytyy kun maapiiri voi olla satoja metrejä.

 

[Jolberious]

Paljonkohan siellä on virtaama, onko virtausmittaria?

 

[jmaja]

Pitäisikö laittaa toinen pumppu liuoskiertoon ?

Aivan mahdotonta sanoa noilla tiedoilla. Virtaamaan pääsee käsiksi dT:n kautta. Sitten pitäisi tietää Stellatorin painehäviö edes jollain virtaamalla ja kytkentätapa.

 

[VesA]

Piiri ei ole suuri, mutta Stellatorien virtausvastus voi olla suurikin. Onko niistä tietoa?

Onko ne kytketty peräkkäin vai rinnakkain?

Sinänsä luulisi että MLP pumpusta tehoakin löytyy kun maapiiri voi olla satoja metrejä.

Se on kiinni painehäviöstä - maapiirissä se hoidetaan paksulla putkella, tehokkaatkaan kiertovesipumput eivät suurta paine-eroa tee, ne vaan pystyvät siirtämään isompia vesimääriä.

 

[rema]

Ei ole virtausmittaria, esitteestä min virtaama delta T 5 K L/s 0,31
max virtaama 0,51

Stellatorit on kytketty peräkkäin.

 

[jmaja]

Ei ole virtausmittaria, esitteestä min virtaama delta T 5 K L/s 0,31

Niin eli 6,5 kW teho, kuten tuossa jo pähkäiltiin. Paljonko se dT on? Siitähän sen virtaaman saa laskettua. Vai eikö pumppu käy niin kauaa, että ehtii antaa lukemat?

Oiskohan tarpeen kytketä Stellattorit rinnan? Kai noille löytyy painehäviö? Tai edes kuinka monta metriä putkea niissä on ja mikä on putken sisähalkaisija, josta painehäviö on helppo laskea.

 

[rema]

Jos ei lähde toimimaan, niin todennäköisesti lisään pumpun ecopartin jälkeen, sellainen pumppu jonka virtaus on aseteltavissa manuaalisesti. Odotan ensin maahantuojan toimenpiteitä. lisä pumpun max vitaama n. 3 m/h.
Jos ei lähde toimimaan, tarkoittaa, päivä lämpenee, Stellatorien max teho n. 10 kW , meillä kun on 6 m2 peilit lisäämässä tehoa, viime kesänä mitattiin max 10 kW.

 

[pökö]

Jos ei lähde toimimaan, tarkoittaa, päivä lämpenee, Stellatorien max teho n. 10 kW , meillä kun on 6 m2 peilit lisäämässä tehoa, viime kesänä mitattiin max 10 kW.

Mitä järjestelmässä tapahtuu jos lämpöpumppu ei käy, liuos kuumenee silloin aika paljon?

 

[rema]

Lämpöä otetaan kahdella levylämmönvaihtimella 10 m3 varaajaan Solixi controllerin ohjaamana, Varaajasta lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen iso levylämmönvaihdin, jos 10 m3 varaajan yläosan lämpö nousee 57 C-ast, n. niin se käytetään lämpöisen käyttöveden tulistukseen.

 

[Mikki]

Pökö taisi tarkoittaa, että mitä käy jos keskipäivällä tulee sähkökatko ja aurinkopiirissä ei kierrä vesi?

Minua mietityttää taas että mitä käy jos tulee pilviä ja 10kW Max tehon sijasta tuleekin 1kW?

 

[rema]

Meillä on varoventtiili 4 bar kiertoputkistossa. Kun aurinko ei paista, kun ecopart käynnistyy, samoin puhaltimet 2 kpl otetaan lämpöä katolta ja sisältä. Ongelma on liika lämpötila, kun saadaan ecopart toimimaan, niin voi olla tarpeen katkaista sen toiminta jos on tuleva liuos liian lämmin,
Jos joudumme hankkimaan lisäpumpun, niin se voi pumpata (kierrättää) kaikenaikaa.

 

[Jolberious]

Jos 20l järjestelmätilavuuden lisäksi on 20l paisuntatilaa, niin varot ei ihan joka kerta laske nesteitä ulos.

Auringon valoon/lämpöön pohjautuvissa järjestelmissä on se ongelma että kesällä sitä on melkoisesti tarjolla kun aurinko paistaa, kun taas pilvet ja vesisade tulee päälle (sellainen ns. Juhannus sää), niin energiaa on vähemmän tarjolla, kuten myös talvella.

Tästä syystä maalämpö on idealtaan hyvä, lämmönkeruupiirin olosuhteet ovat hyvinkin vakaat läpi vuoden.

 

[pökö]

Ongelma on liika lämpötila, kun saadaan ecopart toimimaan, niin voi olla tarpeen katkaista sen toiminta jos on tuleva liuos liian lämmin,
Jos joudumme hankkimaan lisäpumpun, niin se voi pumpata (kierrättää) kaikenaikaa.

Tätä tarkoitan.
Eikö tuossa nyt ole muuta mahdollisuutta ottaa lämpö varaajaan kuin ecopart?

 

[pökö]

Jos 20l järjestelmätilavuuden lisäksi on 20l paisuntatilaa, niin varot ei ihan joka kerta laske nesteitä ulos

Paisuntatilassa ei passaa nuukailla näissä, se ei kuitenkaan kovin kallista ole.

 

[roots]

Tätä tarkoitan.
Eikö tuossa nyt ole muuta mahdollisuutta ottaa lämpö varaajaan kuin ecopart?

on...jos oikein tämän käsitän:

Lämpöä otetaan kahdella levylämmönvaihtimella 10 m3 varaajaan Solixi controllerin ohjaamana, Varaajasta lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen iso levylämmönvaihdin, jos 10 m3 varaajan yläosan lämpö nousee 57 C-ast, n. niin se käytetään lämpöisen käyttöveden tulistukseen.

 

[roots]

Tästä "solixi-ecopart-10m3 varaaja" jutusta on arvattu/käännetty/väännetty niin paljon että se olis jääny aika vähäiseksi jos joku olis laittanut jonkinlaisen yksinkertaistetun kaavion....sitten olis kyllä monta viestiä jäänyt kirjoittamatta

 

[pökö]

on...jos oikein tämän käsitän:

Mutta silti ollaan lisäämässä kiertopumppua?

""Jos joudumme hankkimaan lisäpumpun, niin se voi pumpata (kierrättää) kaikenaikaa""

Kuva, vaikka huonompikin, olisi kyllä hyvä olla.

 

[Mikki]

Kiertopumpuista tms. riippumatta perusjuttu on, että 20l aurinkokierrossa ei ole puskuria, joten piiriin on tultava kokoajan melkolailla tasaisesti 6kW teholla lämpöä. Ei yli... eikä alle, koska joko kiehuu tai jäätyy.

Ehkä sellaise 5min sisällä voi pientä huojuntaa tuotossa olla, mutta ei pidempään. Esimerkiksi ei voi olla että 4kW teholla piiri lämpeää 20min ajan. Mennee jo siinä ajassa liian kylmäksi piiri.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos tuon haluaa saada toimimaan, pitäisi olla jonkinkokoinen puskurivaraaja, jossa on 6kW vastukset pitämässä lämmön min. +5C asteisena. MLP:lle vesi menisi tuon varaajan kautta ja vastukset paikkaisi keruupiirin vajauksen ja varaaja puskuroisi keruupiirin ylituotannon.

Tässä periaatekuva. Jäspi Solar 300 olisi varmaan aika sopiva tähän.

 

[jmaja]

6kW vastukset pitämässä lämmön min. +5C asteisena.

Eihän siinä nyt ole järjen häivää lämmittää vastuksilla MLP:n keruuta. Siis sitä ilmaisenergiaa, josta pumpataan.

Voi kyllä myös olla, ettei tässä @rema Stellator-peili-MLP -hässäkässäkään ole järjen häivää. Onko tuollaista missään toiminnassa? Alkuperäinen Stellator-firmahan meni konkurssiin.

 

[jmaja]

Eikä sitä MLP:n keruuta ole järkeä auringollakaan lämmittää. Parantaahan se tietysti MLP:n toimintaa, mutta aurinkokeräimellähän saa suoraan käyttökelpoista lämpöenergiaa. Mitä iloa siitä MLP:stä on silloin enää on?

 

[Jolberious]

Eikä sitä MLP:n keruuta ole järkeä auringollakaan lämmittää. Parantaahan se tietysti MLP:n toimintaa, mutta aurinkokeräimellähän saa suoraan käyttökelpoista lämpöenergiaa. Mitä iloa siitä MLP:stä on silloin enää on?

Pintakeruu toimii mielestäni nimenomaan aurinkoenergialla

 

[roots]

Eikä sitä MLP:n keruuta ole järkeä auringollakaan lämmittää. Parantaahan se tietysti MLP:n toimintaa, mutta aurinkokeräimellähän saa suoraan käyttökelpoista lämpöenergiaa. Mitä iloa siitä MLP:stä on silloin enää on?

Kyllä noi sekakäyttö auringot on omakoti kokoluokassa yleensä niin että jos aurinko pystyy oikein 'kuumottamaan' niin se lämmittää jotain LV tai lämmitystä 'suoraan' ja huonommalla ajalla MLP:n kanssa siitä saa silti hyötyä vaikka se itsessään ei riitäkkään 'kuumotus' hommiin, energiasuhteesta ei mitään käryä vuositasolla...kuinka paljon mitäkin.

 

[jmaja]

Pintakeruu toimii mielestäni nimenomaan aurinkoenergialla

Totta, mutta se ei ole kallis ja tehokas aurinkokeräin, jolla saa kuumaa vettä, kun ei ota liian suurella teholla energiaa pois.

 

[Mikki]

Eihän siinä nyt ole järjen häivää lämmittää vastuksilla MLP:n keruuta. Siis sitä ilmaisenergiaa, josta pumpataan.

Siinä on kaikki järki, jos tuon MLPn haluaa toimivan. Mietis hetki. En ottanut kantaa onko koko touhussa järkeä, mutta voi sitä silti vinkata oikeaan suuntaan miten tuon konseptin saisi toimimaan.

Ei näistä kotimaisista energiainnovaatioista ota selvää, mutta kai se idea on ollut nostaa MLPllä lämpötilaa, mitä etenkin siitä poistoilman ohjaamisesta stellatoreiden läpi teoriassa jää keräimiin kiinni.

Ja toinen on että MLP kylmentää aurinkopiiriä että keräimessä saadaan kaikki irti.

 

[pamppu]

Kyllähän riittävä pytty liuospuskuria hoitaisi auringonpaisteen vaihtelut ilman vastustaa. Jos vaikka 300 litraa lämpeää 10 asteiseksi ja samalla sitä tulee hiukan lisää koko ajan, niin kyllä se 10kW pumppu jokusen minuutin jo sietää käydä ennenkuin tuo on pakkasella. Sitten taas tauko paikalla ja odotetaan uutta latausta. Invertteripumppu tuossa kyllä pitäisi olla ja sen ohjaus liuospuolen lämpötilalla...

 

[Mikki]

Mutta ilman vastusta se puskurivaraaja ei hoida tilannetta että tulee räntäsateella 1kW (siitä poistoilmasta). Vaihtoehtona päästää 1kW ulos ilman keruuta tai kerätä se ja laittaa 5kW sähköä päälle, että MLP toimii.

Invertteripumppua ei nyt ole tarjolla, kun siellä on-off jo on. Pelataan niillä korteilla mitä on annettu.

Nibe F750 tuolla olisi pelannnut poistoilmojen lämmöntalteenottajana. Valmis paketti, ei muuta kuin IV kanavat kiinni ja kovaan ajoon.

 

[pamppu]

Mutta ilman vastusta se puskurivaraaja ei hoida tilannetta että tulee räntäsateella 1kWh (siitä poistoilmasta). Vaihtoehtona päästää 1kWh ulos ilman keruuta tai kerätä se ja laittaa 5kW sähköä päälle, että MLP toimii

Jos se liuos on ajettu sillä pumpulla nollan tietämiin, niin kyllä se jotain ottaa vastaan poistoilmastakin.

 

[Mikki]

Jos se liuos on ajettu sillä pumpulla nollan tietämiin, niin kyllä se jotain ottaa vastaan poistoilmastakin.

Ottaa toki, mutta ei 6kW. Ja siksi se lisäenergia.

 

[pökö]

Paljonkohan stellatorit pystyy auringosta päivän aikana nappaamaan kilowatteja?

 

[Mikki]

Paljonkohan stellatorit pystyy auringosta päivän aikana nappaamaan kilowatteja?

Auringolla + poistoilmalla kahdesta Stellator 5:stä olisi tarkoitus imeä 28 000kWh energiaa vuodessa. Tasaisella tahdilla tuo tekisi 76kWh per vuoden jokainen päivä. En löytänyt mitään tietoa vain auringon osuudesta.

Mutta keskimääräinen 3,19kWh antoteho kellon ympäri tuosta pitäisi irrota... ympäri vuoden. No vaikka oletettaisiin, että tuo pitää paikkaansa, niin miksi tuolla on nyt 8kW MLP pumpu. Mistä se 5kWh on tarkoitus repiä?

Ja kun ei ole aurinkoenergialle välivarastoa, niin on-off pumppua voi ajaa vain kun tuotto on sen 6kw jonkun järjellisen ajan tasaisesti. Ei enempää eikä vähempää. Toivottasti Remalle on selvinnyt, että mikä valuvika tuossa on.

 

[jmaja]

No vaikka oletettaisiin, että tuo pitää paikkaansa, niin miksi tuolla on nyt 8kW MLP pumpu. Mistä se 5kWh on tarkoitus repiä?

8 kW on tuotto, keruupuolelta vaaditaan reilut 6 kW. Jos Stellatorin hurjat luvut pitäisivät paikkansa ja vielä noilla peileillä saisi lisää, kyllähän kesällä tuollainen teho on tarpeen.

Eihän on-off pumpun ole tarkoituskaan käydä koko ajan. 20 l tilavuudella menee kyllä aikamoiselle pätkäkäynnille pienen tehon aikana. 5 astetta minuutissa ei salli kuin muutaman minuutin käynnin. 3 kW teholla käyntiaika tuplaantuu.

Tuossa on perustavaa laatua oleva ongelma poistoilman hyödyntämisen kanssa. Stellatorit pitäisi kylmentää nollan paikkeille, jotta poistoilmasta saadaan energiaa. Jos lämpötilahystereesi on 20 K, suurin osa poistoilmasta jää keräämättä. Jos se on muutama K, käyntiaika on luokkaa minuutti/käynnistys ellei tehoa tule reilusti.

Kuinkahan monta metriä kaivoa olisi porannut noihin käytetyillä rahoilla?

 

[Mikki]

No joo.... Kesällä keräimistä oli 10kW maksimissaan, niin 4kW pitäisi hukata johonkin, ettei piiri kiehu. Pumpun pitää siis seisoa silloinkin kun tuotto olisi paras mahdollinen.

Kaksi vaihtoehtoa on tästä eteenpäin:

1. Käytetään Stellatoreja vain suoraan varaajan lämmittämiseen ja MLP myydään tai sille tilataan porakaivo

2. Jatketaan tällä linjalla ja silloin joku puskurivaraaja tuohon MLP ja Stellatoreiden väliin on hommattava. Ei ole ihan triviaalia ohjata keruuta ja MLP:n pyöritystä, että keräimistä saisi maksimituotot. Varaajan lämpö pitäisi pyrkiä pitämään mielellään pikku pakkasella, eikä antaa lämmön nousta.... varsinkin poistoilman lämmön keruu vaatii kylmän liuoksen.

Reman olisi kannattanut kyllä vähän jutella täällä ratkaisusta, ennenkuin hankinnat tehtiin.

 

[janti]

Kytkennän pitäisi olla näin siis, kun lämpöpumppu seisoo ja varaajaan ajetaan lämpöä suoraan aurinkokeräimistä.

Pilvisellä säällä sitten poistoilmasta talteenottoa, venttiilit oikeaan asentoon ja lämpöpumppu käyttöön.

 

[Mikki]

Olisipa kiva nähdä onko tuo jossain toimivaksi osoittautunut? Ei tuo voi noin toimia.... ellei MLP:n kierrosta ottama teho ole täsmälleen Stellatorin antama teho.

Mutta kun Stellatorin läpi ilmaa ajetaan, on sen "tuotto" riippuvainen niin monesta tekijästä, että minulla ainakin sirittää päässä jos pitäisi laskea mikä se teho on. Ilmavirta vielä ehkä tiedetään, mutta poistoilman lämpö vaihtelee ja kun nuo Stellatorit on ulkona, lienee sillä olevan aika paljon merkitystä onko ulkona +20C tai -20C. Ja sitten on se liuoksen lämpö.