Harrastelija
Vakionaama
Joo luola oli.
Akku taisi olla 15 500 m3
Akku taisi olla 15 500 m3
Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Tulee jos ne on kaikki täynnä mutta jos esim. vain yksi on täynnä niin taitaa olla vähemmän silloin. Tiedä sitten miten ne niitä käyttävät, mutta tuskin ne on rinnan kytkettyjä ja kaikki saman lämpöisiä.
Luulen, että nykyisin suositaan suhteessa korkeita lämpöakkuja, koska ne kerrostuvat paremmin, jolloin käytännön lataus- ja purkuasteita voidaan kohottaa (ts. vesi sekoittuu vähemmän). Mahtuvathan ne pienemmälle alallekin.
Lisäys: Lisäksi tuollaisen n. 40 metriä korkean pytyn mahdollistama staattinen paine vastaa suhteellisen hyvin kaukolämpöverkoston paluupainetta, mikä yksinkertaistaa latausta, jottei tarvitse paljon kuristella virtauksia paineen alentamiseksi.
Viimeksi muokattu:
Verkkouutisissa:
Helsingin viimeinen kivihiilivoimala, Salmisaaren B-voimalaitos, suljetaan tiistaina 1. huhtikuuta. Voimalan omistava Helen kertoo sulkemisesta sosiaalisessa mediassa.
-----
Sulkemisen myötä verkosta häviää sähköntuotantokapasiteettia 160 megawatin verran. Laitoksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti on taas ollut 300 megawattia.
-----
Ensi kesään mennessä Salmisaaressa on Helenin mukaan tarkoitus ottaa käyttöön uudet sähkökattilat ja ilmavesilämpöpumput kaukolämmön tuotantoon. Niiden yhteisteho tulee olemaan noin 114 megawattia.
Helsingin viimeinen kivihiilivoimala, Salmisaaren B-voimalaitos, suljetaan tiistaina 1. huhtikuuta. Voimalan omistava Helen kertoo sulkemisesta sosiaalisessa mediassa.
-----
Sulkemisen myötä verkosta häviää sähköntuotantokapasiteettia 160 megawatin verran. Laitoksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti on taas ollut 300 megawattia.
-----
Ensi kesään mennessä Salmisaaressa on Helenin mukaan tarkoitus ottaa käyttöön uudet sähkökattilat ja ilmavesilämpöpumput kaukolämmön tuotantoon. Niiden yhteisteho tulee olemaan noin 114 megawattia.
- Keskustelun aloittaja
- #165
Porin prosessivoimalle 60 MW pannu
www.pohjolanvoima.fi
Porin Prosessivoima investoi sähkökattilaan - Pohjolan Voima
Pohjolan Voiman tytäryhtiö Porin Prosessivoima on tehnyt investointipäätöksen 60 megawatin sähköhöyrykattilasta.
www.pohjolanvoima.fi
- Keskustelun aloittaja
- #166
Projekteja valmistuu jatkuvasti lisää. Nämä rynnivät myös samalla reservimarkkinoille.
www.linkedin.com
#sähkökattila #reservimarkkinat #vatajankoski #uudenenergianyhtiö | Vatajankoski
Pansian sähkökattila tuottamaan kaukolämpöä Kankaanpäässä Vatajankosken Pansian tuotantolaitoksella on käynnistynyt uusi 10 MW:n sähkökattila, joka mahdollistaa edullisesti sähköllä tuotetun lämmön varastoinnin ja syöttämisen kaukolämpöverkkoon. Tämä investointi nostaa merkittävästi laitoksen...
www.linkedin.com
Jännä kuvio mutta kaipa joskus on sellainen tilannekin mahdollinen että sähkö on halpaa mutta sitä ei ole riittävästi. Silloin on järkevää sammuttaa kattila. Senhän voi tehdä vaikka sekunnin murto-osassa. Ehkä oikeasti silti hieman rauhallisemmin.
- Keskustelun aloittaja
- #168
Kattilaa voi käyttää molempiin suuntiin, kuten reservimarkkinoillakin tehdään. Laskea tai nostaa tehoa. Näin ainakin minä olen asian ymmärtänyt.
Aivan varmasti voi. Mutta laskea ei voi jos se kapasiteetti ei ole käytössä.
Tässä käynee niin, että kun sähkö on halpaa ja kattilaa varten ostetaan sen vuoksi verkosta sähköä ja sitten sitä sähköä ei olekaan verkossa, niin silloin kattila voi osallistua reserviin tarjoamalla kattilaan ostamansa sähkön markkinoille sammuttamalla kattilan.
- Keskustelun aloittaja
- #170
Tätä juuri tarkoitin, ajaminen voi kannattaa vaikka sähkön hinta on vähän korkeampikin.
En tiedä, mutta voisiko Ruotsissa syynä olla akkuvarastojen yhdistäminen säännösteltyihin vesivoimaloihin? Vesivoimaloissa riittää tehoa ja säännöstelyaltaissa tätä nykyä vettä (aivan tarpeeksi), mutta aikaisemmin noita ei voinut säätää erikoisen nopeasti ja samalla taloudellisesti. Akkuvarastopuskurit korjasivat tilanteen, eli nyt vesivoimaloiden energiajoustavuus yhdistyy ideaalisesti akkuvarastojen tehojoustavuuteen.
Sinällään Ruotsissa on kaukolämpö tehty jo pitkään suurelta osin lämpöpumpuilla joten kaippa tuohon sähkökattiloitakin voisi lisätä, jos vain johdot kestävät (mikä ei ole ollenkaan ilmeistä Ruotsin tapauksessa).
Tuulisena päivänä suomessa tuulella tehdään puolet sähköstä mutta ruotsissa vain kolmasosa. Sinänsä tuulivoiman teho on kuitenkin samaa luokkaa molemmissa maissa. Sähkökattilan astunevan kuvaan sitten kun tuulen tuotto ylittää sen, mitä siitä voidaan muuhun tarpeeseen käyttää eli sitten kun halpaa sähköä on myös kattiloille tarjolla.
- Keskustelun aloittaja
- #175
Piti ihan huvikseen googgeloida ja sen perusteella näyttäisi ettei Ruotsissa ole samanlaista sähkökattila boomia ollut. Lämpöpumppujen yhteydessä toki taisi olla jossain esim 300MW sähkökattila myös.
Taajuudenpalautusreserveissä (aFRR ja mFRR) on erikseen kapasiteetti- ja energiamarkkinat. Voit myydä säätökapasiteettia markkinoille, jolloin saat korvauksen siitä, että sinulla on säätöreserviä tarvittaessa käytettävissä. Sitten jos Fingrid aktivoi sitä varattua reserviä, saat siitä erikseen korvauksen säätöenergiasta, jota olet tarjonnut eri markkinapaikalla.
Kattila ei voi taata että se voisi vähentää kulutusta tarvittaessa. Ei sitä voi ajaa vain varmuuden vuoksi muulloin kuin halvalla sähköllä.
Paitsi jos saa kapasiteettimarkkinalta niin korkean hinnan, että se korvaa ylimääräisen energiakulun.
Ehkä se saisikin jos se onnistuisi ylikuormittaa verkon. Ajatteletko asiaa vähän kuin kysynnän ja tarjonnan suhteena, että jos kattila ostaa markkinan tyhjäksi niin sitä kautta mahdollisuus säätöreservin kauppaan paranisi?
Säätöreserviä tarvitaan silloinkin, kun sähkö on suhteellisen halpaa, sillä juuri silloinhan esimerkiksi tuulituotanto vaihtelee absoluuttisessa mielessä nopeasti ja eniten. Voi verkko toki ylikuormittua juuri tuollaisissa olosuhteissa, vähäisen tuotannon tilanteessa sen sijaan hyvin epätodennäköisesti (jolloin kaiketi hinnatkin ovat koholla).
Jos meinausta piisaa niin tekevämies rakentaa sähkökattilan. Helpoimmillaan niin että kytkee sähköt jo olemassa olevaan vastukseen, vaikeimmillaan paljon putki- ja sähkötöitä.
Mutta miksi sähkökattila? Eikös pumpulla saisi omasta sähköstä 4-kertaisesti lämpöä? Jos haluaa kuumempaa vettä niin coppi laskee lähemmäs suoransähkön tasoa mutta "ilmaisella sähköllä" ei haittaa.
Sähkökattila tarvii tietyn määrän varastokapasiteettia, paljonko varaat pilvisten päivien varalle?
Kenties aiot lämmittää maapiiriä ylimäärä sähköllä? Sekin kannattais tehdä pumpulla?
( Oma hahmotelma meni niin että "ilmaisella sähköllä" maa-ilma-vesi-pumppu lataa hiukan erikoisempaa maapiiriä kesähelteillä jopa 6 - 7 copilla ja talvella pumpataan 5 - 6 copilla lämmitykseen )
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole oikein pumpussa ohjelmaa tähän enkä tee sitä virtoja katkomalla missään tapauksessa.
Sitä on 900 litraa, ja se toimi keräimillä hienosti.
En missään tapauksessa, kannettu vesi ei kaivossa pysy.
pökö
Kaivo jäässä
Tälläin ajattelin koittaa
Pumpun ottaman tehon sovittaminen paneeleiden tuottoon ei onnistu tarkasti invertteripumpullakaan saati sitten ON/OFF-laitteella. Kytkennän voisi tietenkin rakentaa periaatteella, että tehdään mitä voidaan eli verkkoinvertterin tai jonkin muun sähköenergian puskuriratkaisun kautta. Kustannukset ja ratkaisun vaatimukset ja jäykkyys tuosta kuitenkin kasvavat ja siirtomaksut sekä sähköverot juoksevat välistä ja välistä sähköä menee "harakoille" verkkoon mitättömällä korvauksella (verrattuna siirtomaksun ja sähköveron tasoon). Toinen vaihtoehto tietenkin olisi pelailla akuille off grid, mutta tuo se vasta maksaisikin.
Pelkästään varaajaa lämmittävän paneeliston voi liittää suoraan varaajan melko yksinkertaisella kytkennällä niin, että kaikki sähkö tulee hyödyksi (vaatii kuitenkin hiukan askarointia elektroniikkapuolelle, jos meinaa rakentaa paneeleiden kunkin hetkiseen jokseenkin optimaalisesti sovittuvan ratkaisun, eli MPPT-kaltaisen ratkaisun)
Tuota aurinkosähköllä lämmön pumppaamista vastaan on pari argumenttia.
1) Vastuksella saa kuumepaa
2) Teki kummalla tahansa niin se varaaja on kumminkin illalla täynnä.
Itsella automatiikka ohjaa liian halvan aurinkosähkön ensisijaisesti autoon ja toissijaisesti lämpökattilan lämmitykseen.
Tosiaankin sähkö kannattaisi ensiksi hyödyntää sähkönä ja vielä ennemmin auton kaltaiseen sähkövarastoon, jos tällainen on mahdollista ja vasta toissijaisesti lämpönä.
Vaikka pientalomittakaavassa lämpöpumppaus aurinkosähköllä kilpistyy yleisesti ongelmiin, suurella kaskadipumpulla saisi periaatteessa tuotetuksi 120-asteista vettä luokkaa 2 olevalla tuottosuhteella ja varastokin voisi olla periaatteessa niin suuri, että sinne saisi säilöön vaikka koko talven aikana tarvittavat lämmöt. On toinen juttu, että tuollainen ratkaisu on niin kallis toteuttaa, ettei kannata. Jos haluaisi keskimäärin 5kW:n lämmiytstehon 150 päivän jaksolle vesivarastoa purkamalla niin, että lämpö riittää myös käyttöveden tekoon, tarvittaisiin luokkaa 350 kuutiometrin vesivaraaja eli 10m x 10m x 3,5m tai pienehkön talon kokoinen pytty tai mieluiten halkaisijaltaan runsaan 11 metrin paksuinen vastaavan korkuinen pytty (jäähdytys 120 asteen lämpötilasta jonnekin 60...70 asteen välille). Eristyksenkin säiliön ympärillä pitäisi olla todella hyvä (esimerkiksi kymmeniä senttejä paksua saumatonta polyuretaanivaahtoa), jotta lämpö säilyy varaajassa ilman olennaista hukkaa. Toki lämmönjakoa varten varaajan alaosasta saisi kerrostamalla enemmänkin irti samalla, kun yläosan lämpötilan voisi pitää korkeampana (poikkeuksellisen kylmää talvea varten).
kun tuollaisen rakentaa kiinteistön alle, kaikki nouseva lämpö menee kiinteistön hyödyksi
- Keskustelun aloittaja
- #190
Sähkökattiloita lienee tulossa 2028 mennessa 1500 - 2000 MW.
Tässä on arvioitu niiden vaikutusta sähkön hintaan. 3-4 €/MW keskimääräiseen pörssisähkön hintaan ja tuuliwoimakin saa hiukan paremmin massia.
The precise impact of electric boilers on the electricity price and capture prices of wind and solar power depends on the additional electricity demand of electric boilers compared to additional wind and solar farm production. Considering only the installation of electric boilers during 2025-2028, this will have an expected positive impact of +3-4 € / MWh on the average electricity price and +5-6 € / MWh on the wind capture price according to our model. The estimates were calculated using two different approaches, one based on Nord Pool bidding curve data from 2024, the other using a multiple regression method on Nord Pool supply, demand and price data from 2024.
www.linkedin.com
Tässä on arvioitu niiden vaikutusta sähkön hintaan. 3-4 €/MW keskimääräiseen pörssisähkön hintaan ja tuuliwoimakin saa hiukan paremmin massia.
The precise impact of electric boilers on the electricity price and capture prices of wind and solar power depends on the additional electricity demand of electric boilers compared to additional wind and solar farm production. Considering only the installation of electric boilers during 2025-2028, this will have an expected positive impact of +3-4 € / MWh on the average electricity price and +5-6 € / MWh on the wind capture price according to our model. The estimates were calculated using two different approaches, one based on Nord Pool bidding curve data from 2024, the other using a multiple regression method on Nord Pool supply, demand and price data from 2024.
Electric boilers are currently being installed at a rapid pace, particularly as part of district heating systems, offering a cost-efficient way to utilize electricity during low-price hours. The… | Etha Oy
Electric boilers are currently being installed at a rapid pace, particularly as part of district heating systems, offering a cost-efficient way to utilize electricity during low-price hours. The impact of this trend on electricity prices is of interest to the renewable energy sector, as the use...
www.linkedin.com
- Keskustelun aloittaja
- #191
Näköjään Tanskassa on myös rakennettu paljon sähkökattiloita kaukolämpöön. Ja tulevaisuudessa biokattiloita ajatellaan korvattavan lämpöpumpuilla. Sähköpatoja nyt 1700 MW ja yli 3000 MW 2027.
www.linkedin.com
Sign Up | LinkedIn
500 million+ members | Manage your professional identity. Build and engage with your professional network. Access knowledge, insights and opportunities.
www.linkedin.com
Ja tämä nostaa niitä alimpia hintoja reippaasti enemmän kuin tuon 5-6€/MWh, koska ei niitä patoja ajeta kun energia maksaa sen 100€/MWh.Sähkökattiloita lienee tulossa 2028 mennessa 1500 - 2000 MW.
Tässä on arvioitu niiden vaikutusta sähkön hintaan. 3-4 €/MW keskimääräiseen pörssisähkön hintaan ja tuuliwoimakin saa hiukan paremmin massia.
The precise impact of electric boilers on the electricity price and capture prices of wind and solar power depends on the additional electricity demand of electric boilers compared to additional wind and solar farm production. Considering only the installation of electric boilers during 2025-2028, this will have an expected positive impact of +3-4 € / MWh on the average electricity price and +5-6 € / MWh on the wind capture price according to our model. The estimates were calculated using two different approaches, one based on Nord Pool bidding curve data from 2024, the other using a multiple regression method on Nord Pool supply, demand and price data from 2024.
Electric boilers are currently being installed at a rapid pace, particularly as part of district heating systems, offering a cost-efficient way to utilize electricity during low-price hours. The… | Etha Oy
Electric boilers are currently being installed at a rapid pace, particularly as part of district heating systems, offering a cost-efficient way to utilize electricity during low-price hours. The impact of this trend on electricity prices is of interest to the renewable energy sector, as the use...
Sitte onkin hyvä nostaa KL maksuja kun sähköenergian hinta noussut eikä halpoja alle 20€/MWh työtunteja ole tarjolla kun itse ensin ne hilaa sinne omalla toiminnalla.
Tuon kompensoimiseksi tarvitaan esimerkiksi pookin tuulipuisto ja pari muuta esim Sunnanwind
- Keskustelun aloittaja
- #193
Kun toisesta polttoaineesta saattaa seurata käynnistys ja pysäytysmaksuja, saattaa tietty olla että kalliimmallakin sähköllä ajellaan piikkien yli. Lisäksi vaikka sähkö olisi kalliimpaa, reservimarkkinoilta voi saada tuottoja. Tietty tässä jää myös verokarhu nuolemaan näppejään eikä veroakaan kerry maksettavaksi samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Sign Up | LinkedIn
500 million+ members | Manage your professional identity. Build and engage with your professional network. Access knowledge, insights and opportunities.
www.linkedin.com
- Keskustelun aloittaja
- #194
Itseasiassa tuolla Ville Sepälän ylläpitämässä listassa sähköpatoja on jo yli 2600 MW. Tämän vuoden aikana niiden määrä tuplaantuu 800 -> 1600 MW. Ihme elleivät nuo kuihduta myös reservimarkkinoita. 
docs.google.com
sähkökattilat
n.100€/MWh jälkeen näyttää olevan aika jyrkkä pudotus sähkökattiloiden käytön kanssa. Eli 10snt/kWh asti kattilat nostavat energian hintaa ja se 0.5-0.6snt/kWh keskihinnan nousu (veroton hinta) tulee just tuolta alueelta.Kun toisesta polttoaineesta saattaa seurata käynnistys ja pysäytysmaksuja, saattaa tietty olla että kalliimmallakin sähköllä ajellaan piikkien yli. Lisäksi vaikka sähkö olisi kalliimpaa, reservimarkkinoilta voi saada tuottoja. Tietty tässä jää myös verokarhu nuolemaan näppejään eikä veroakaan kerry maksettavaksi samalla tavalla kuin aikaisemmin.
katso liitettä 106876
Sign Up | LinkedIn
500 million+ members | Manage your professional identity. Build and engage with your professional network. Access knowledge, insights and opportunities.
^Teollisuudessakin käytetään sähkökattiloita monen valmistusprosessin tarpeisiin, eikä noiden käyttö ja hintarajat mene ollenkaan samoilla perusteilla kuin vaikkapa kaukolämmön tuottamiseksi. Teollisuudessa kattilat ovat pienempiä ja niitä on paljon ja myös investointikustannuksilla on merkitystä niinkin päin, että vaihtoehtoiset ratkaisut kuten maa- tai nestekaasun käyttö padan tai höyrypannun kuumentamiseksi kalliin sähkön jaksolla tulisivat kohtuuttoman kalliiksi toteuttaa.
Eikös sähkökattilat toimi hyvin alassäädössä, mutta ylössäädössä ei mitenkään, josta yleensä suurimmat korvaukset syntyvät?Itseasiassa tuolla Ville Sepälän ylläpitämässä listassa sähköpatoja on jo yli 2600 MW. Tämän vuoden aikana niiden määrä tuplaantuu 800 -> 1600 MW. Ihme elleivät nuo kuihduta myös reservimarkkinoita.
katso liitettä 106877
sähkökattilat
Eikös tuo ole näkökantakysymys. Kattilalla voi keventää verkon kuormaa sammuttamalla sen ja lisätä verkon kuormaa käynnistämällä sen. Ihan symmetrinen logiikkahan tuossa on. Opportunistinen sähkökattilan omistaja voisi ostaa pörssistä hyvin kallistakin sähköä siinä toivossa että kattilan voi jättää käynnistämättä ja myydä sen päivän sisäisessä markkinassa. Toki noin voi tehdä vaikkei olisi kattilaakaan kuin virtuaalisesti.
Juuri näin, paitsi että tietenkin tehoa voi säätää portaattomasti. Jos kapasiteettia riittää yli sen hetkisen tarpeen, ja on muuta tuotantoa tarjolla tilalle, sekä vielä jotain jonne pukata ylimääräinen tuotanto, voi ajella osateholla ja myydä molempia säätösuuntia.
Riippuu aikaperspektiivistä, eli jos sähkö on halpaa, mutta kattilaa ei syystä tai toisesta ajeta täysillä (esimerkiksi, kun on saatu alassäätötilaus hyvällä hinnalla), niin kyllä voi säätää ylöskin tyypillisesti ainakin toviksi.