- Keskustelun aloittaja
- #81
Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2022 -> 2031
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature currently requires accessing the site using the built-in Safari browser.
Pelkästään tänä syksynä Fingrid on saanut lähes tuhat eri kyselyä tuulipuistojen liittämisestä kantaverkkoon. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu teho on yli 100 000 MW.
Mahtaakohan tuossa olla virhe?^ Lainaus yllä linkatusta artikkelista:
No ei.. mutta sitten tehdään sitä vetyä - siihenhän vetytalous toistaiseksi nojaa että sähköä saa ilmaiseksi tai sen käytöstä rahaa. Vaikka eise vielä kannata sittenkään, mutta kaipa tekniikka kehittyy.Kuinka hyvä yhteydet suomesta on maailmalle? Saadaanko sähkö liikkumaan eteenpäin tarvittaessa?
^ Lainaus yllä linkatusta artikkelista:
Ei välttämättä, vaikka siltä ehkä vaikuttaa. Tuulivoimayhdistyksen mukaan suunnitteluasteella olevia projekteja on yli 21000 MW edestä, niistä löytyy yhdistyksen sivuilta listaus. Voihan olla, että listan ulkopuoleltakin jo kysellään kantaverkkoon liittymisen mahdollisuuksista, vaikka kenties tuossa luvussa on päällekkäisyyksiä myös.Mahtaakohan tuossa olla virhe?
Tilanne muuttuu ihan toiseksi OL3:n käynnistyttyä (ja tuulivoimaakin tulee Suomeen koko ajan lisää). Saattaa tuosta tulla joksikin hetkeksi sähkön alennusmyynti Suomeen ...Suomesta ruotsiin siirtoyhteyden rajoituksesta. Eipä tuohon suuntaan ole tainnut olla paljon muutenkaan siirrettävää yleensä.
Asiaa voi tarkastella monelta kantilta. Alla saksan sähköntuotannon lähteet joulukuulta, ylin harmaa alue on fossiilista. CO2-päästökerroin näyttää huitelevan jossain 400-600 g/kWh paikkeilla. Ja nuo vuoden pari viimeistä päivää olivatkin sitten melko ainutlaatuisia, kun uusiutuvilla pystyttiin tuottamaan leijonanosa ja päästökerroin putosi 200 g/kWh tasolle (siis enää kolminkertaiseksi Suomen vuotuiseen keskipäästöön nähden) - siitä varmaan johtuu tuo halpa hintakin.Puhumattakaan tänäisestä tilanteesta:
Eteläisessä euroopassa on nyt poikkeuksellisen lämmintä. Paikoitellen kymmenenasetetta lämpöisempää kuin keskimäärin.Asiaa voi tarkastella monelta kantilta. Alla saksan sähköntuotannon lähteet joulukuulta, ylin harmaa alue on fossiilista. CO2-päästökerroin näyttää huitelevan jossain 400-600 g/kWh paikkeilla. Ja nuo vuoden pari viimeistä päivää olivatkin sitten melko ainutlaatuisia, kun uusiutuvilla pystyttiin tuottamaan leijonanosa ja päästökerroin putosi 200 g/kWh tasolle (siis enää kolminkertaiseksi Suomen vuotuiseen keskipäästöön nähden) - siitä varmaan johtuu tuo halpa hintakin.
Poliitikot on pessyt kätensä siirtoasiasta. Siirtoverkot on aika laajalti yksityisten firmojen omistuksessa. Niiden tehtävänä on tahkota fyffeä omistajille. Kyllähän ministeriötasolla koitetaan rajoittaa hintojen nousua, mutta vaihtelevalla menestyksellä. Verkkoyhtiöiden talousjohto hallitsee keinot, joilla talous saadaan kuntoon ja omistajat ovat tyytyväisiä.kukahan ottaisi poliittisen vastuun siirtohintojen noususta
siirtohinta tuplaantunut 10 vuodessa eikä mitään vastinetta
täällä rakennetaan linjat tolppiin kuten aiemminkin ja katkoja on sama määrä
uudet etäluettavat piti alentaa kustannuksia kun mittarinlukijat vapautuivat hommistaan, miten kävi, hinta vaan nousi
kunta omistajana tienaa jättituotoista, mutta se kun on naapurikunta niin ei mitään hyötyä sitäkään kautta
tää on petos
ilman etäluettavia, siis sillä valmetin pyörivällä ei pörssisähkön ostaminen/laskuttaminen tunneittain olisi mahdollista....
Vaatii kyllä melkoista harhaisuutta kuvitella että siirtoyhtiöillä ja pörssisähköllä olisi mitään tekemistä keskenään, kuten myös että mittareista ei aiheutuisi säästöjä.
eihän ruoan hinta ole noussut lainaan, se on rajusti laskenutJoo kyllä ja ruoan hinnan nousu johtuu viivakoodeista, lukijoita laskutetaan maailman tappiin, kyllä olisi parempi siirtyä takaisin käsin kirjoitettuihin lappuihin joissa ei voi tuosta vaan hintaa nostaa yhdellä kädenliikkeellä.
Eiköhän se perimmäinen syy ole se, että suomalaisia halutaan estää myymästä sähköä Ruotsin läpi jonnekin kun se yhteys eteläruotsiin on valmiiksi alamittainen - vaikka sopimuksissa nimenomaan on ideana että omia tuotantoja ei saa tuolla tavalla suosia.Mikä tuo ongelma on ruotsalaisten mielestä? Siirtoyhteyksiin siellä on kai vedottu mutta tuo perimmäinen syy on kyllä jäänyt multa pimentoon.
Ei todellakaan ole, vaan suurelta osin verrattain lähellä Tukholmaa (esim. Oxelösund). Toki myös pohjoisessa (Luleå) on perusteräksen tuotantoa, esim. Göteborgin seudulla yhtä ja toista sekä muuallakin valssilaitoksia ja vastaavia (jotka nekin imevät paljon sähköä), https://www.jernkontoret.se/en/the-steel-industry/companies-and-plants/.Onko tuo ruotsin terästeollisuus kaikki tuolla perämeren pohjukassa?
Kuluttaja-asiamiehen toimistohan on ottanut asian käsittelyyn. Muut jakeluyhtiöt eivät ole uskaltaneet ryhtyä moiseen yritelmään. Ennusmerkit eivät lopputuloksesta ole Väreenkään kannalta kovin lohdullisia lehdissä kirjoitellun mukaan, mutta eivät vaikuta luovuttavan, kun ovat kerran menneet noin pitkälle (mutta eivät asiaa kommentoikaan tiedotusvälineille -- kuten rikoksesta epäillynkään harvemmin kannattaa).Joko näistä datahub-maksuista oli puhetta?
![]()
Sähköyhtiö Väre aikoo vyöryttää datahub-kuukausimaksuja kuluttajien sopimuksiin – kuluttajaviranomainen selvittää laillisuutta
Sähkönmyyntiyhtiö Väre on lähettynyt asiakkailleen kirjeitä, joissa se yksipuolisesti ilmoittaa lisäävänsä jopa kuukausimaksuttomiin sopimuksiinsa kuukausimaksun. Kilpailu- ja ja kuluttajavirasto on alkanut selvittää asiaa.yle.fi
Kaikenlaista Runebergin Torttu -maksua alkaa yksipuolisesti tulemaan sopimukseen kuin sopimukseen.