Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko tiedossa sitten miten hommaa toteutettu etelän maissa? Onko vaan paksumpaa piuhaa vai syvälle maahan. :grandpa2:
heh .. metodi on että antaa palaa vaan, ei siellä säädetä samalla tavalla pikkuasoiden kanssa jos olet päässyt sikäläisiä asennuksia katsomaan.

Tämä palohomma tuli Bangaloressa vastaan ihan konkreettisesti - kipusimme portaita katolla olevaan ruokalaan hyvin uudessa toimistorakennuksessa ja matkalla oli jonkinlainen sähköluukku josta tuli ihan selvää savua. Paikalliset kollegat sivuuttivat sen eleettömästi ja me sitten kysymään että eikö tuosta pitäisi ilmoittaa jonnekin. Paikallisten mielestä tuota ne tekee - normaalia toimintaa. Ei siitä kannata välittää.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko tiedossa sitten miten hommaa toteutettu etelän maissa? Onko vaan paksumpaa piuhaa vai syvälle maahan. :grandpa2:
Siellä ei toisaalta ole pakkasia, jotka vetävät piuhat turhan tiukalle. Osin on siis adaptaatiokysymys tilanteen mukaan. Mitä kuumempaa keskimäärin, sitä pienemmälle maksimisiirtoteholle pitää samanpaksuinen johdin mitoittaa. Eivät nuo johdot yleensä hehkumaan rupea ja siitä syystä hapertumaan tai jopa putoilemaan. Kuuma johdin hukkaa paljon tehoa, mikä on tietenkin taloudellinen kysymys toisella puolella tasapainovaakaa kuin johtimen rakennekustannus.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Birttien ja Saksan väliin tulee uusi kaabeli 1400 MW teholla. 2,8 mrd € maksaa ja valmista pitäisi olla 2028. Pituutta tuolla kaabelilla on 725 km.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mikäs tuon synkronikompesaattorin toimintaperiaate on?


edit. toimii ilmeisesti samalla tavalla kuin suuri sähkömoottori/generaattori

Synkronikompensaattori
Synkronikompensaattori on tahtikone, jolla ei ole tarkoitus tuottaa pätötehoa, vaan yli- ja alimagnetoida sitä niin, että se tuottaa tai kuluttaa loistehoa. Niiden haittapuolina ovat suuret investointikustannukset sekä pätötehohäviöt [14, s. 638]. Niillä on samat säätöominaisuuksien hyödyt kuin tahtigeneraattoreilla. Passiivisiin kompensointikomponentteihin verrattuna pyörivien koneiden etu on niiden tuoma jännitetuki häiriötilanteissa ja kyky kasvattaa oikosulkutehoa syöttämällä vikavirtaa. Tanskassa on investoitu synkronikompensaattoreihin, sillä maan sähköntuotannosta huomattava osa on vaihtelevaa tuulituotantoa [19]. Käytöstä poistettuja tahtigeneraattoreita voidaan muuntaa synkronikompensaattoreiksi [20] [21]. Esimerkiksi Saksassa näin on tehty käytöstä 7 poistetuista generaattoreille [22]. Siellä on myös erikseen investoitu synkronikompensaattoreihin vastaamaan lisääntyneen hajautetun uusiutuvan tuotannon tuomiin haasteisiin jännitteenhallinnassa [23]. Pyörivässä synkronikompensaattorissa on muista kompensointilaitteista poiketen liike-energiaa. Pyörivien koneiden liike-energialla on voimajärjestelmän taajuushäiriöissä taajuuden muutosta hidastava vaikutus, jota sanotaan inertiaksi. Uusiutuvan, tehoelektroniikkakomponenttien kautta sähköverkkoon liitetyn, tuotannon lisääntyessä myös pyörivien koneiden inertia vähenee. [24]

 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
toimii ilmeisesti samalla tavalla kuin suuri sähkömoottori/generaattori
Tuolla on vielä sekin etu, että magnetointitehoa vaihtelemalla tuolla voi säätää loistehoa periaatteessa portaattomasti induktiivisen ja kapasitiivisen välillä. Tuo puolestaan vaikuttaa samalla sähköverkon jännitteeseen (kapasitiivisella loisteholla saa jännitettä nostetuksi verkkoa syöttävillä generaattoreillakin ja induktiivisella päin vastoin).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Bortom Moe oli Norjan energiaministeri 2012 kun sopimus norja - saksa ja norja - uk kaapeleista allekirjoitettiin. Hän sanoi että tuon ajan oletus lievästä sähköhinnankohoamisesta oli väärä ja nykytiedonvalossa moisia kaapeleita ei rakennettaisi.

- The narrative at the time was that the models showed a marginal increase in the Norwegian electricity price. The information we received when the decision was made was obviously wrong, said Research and Higher Education Minister Ola Borten Moe (Sp) to Dagsnytt 18 on Friday.
Ola Borten Moe says that no Norwegian politician would sign the power cable agreements given the knowledge we have today.

- In this case, the decision-making basis was too poor, and then you get decisions that are bad, says Borten Moe.

 

fraatti

Hyperaktiivi
1659973370465.png
 

kotte

Hyperaktiivi
-- Viitaten TV-KY ry:n kommenttiin: Viranomaisilta ei oikeastaan muuta vaadita kuin että huolehtivat, että Fingrid noudattaa sille säädettyä tavoitettaan sijoittaa pullonkaulatulot siirtoyhteyksien parantamiseen ja pitää kotimaan runkosiirtotariffit sen verran korkealla (noistahan ei pullonkaulatuloja saa, kun on vain yksi hinta-alue), että Suomen siirtoyhteyksiin riittää varoja muutenkin kuin silloin, kun Suomessa sähkö on joko kalliimpaa tai halvempaa (!) kuin muualla. Tietenkään uusien voimajohtojen ja voimaloiden lupaehtojen kiristäminen ja nykyisenlaisen valitusrumban jatkuminen tulevaisuudessa ei ainakaan edistä tavoitetta, sillä myös uusien voimaloiden liittymismaksuilla uusia runkoverkkoinvestointeja rahoitetaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Saksalaisillahan on ollut vähän suunnitelmia lakkauttaa oma tuotanto ja hommata sähkö muualta (ja viedä hinnat rajojen yli)
Suomessahan tuo on jo toteutettu aikapäiviä sitten. Ruotsalaiset vain eivät osaa hoitaa sisäisiä hommiaan, mitä sitten on käytetty hyväksi täällä (ja vedottu eurooppalaiseen yhteismarkkinaan, kun se tekee mahdolliseksi kupata naapuria).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Suomessa pörssisähkö on ajoittain jopa sata kertaa kalliimpaa kuin Pohjois-Ruotsissa – syynä hinnoitteluperiaate, jota Suomi ei halua​

Pohjois-Ruotsissa halpa sähkö vauhdittaa pohjoisen jätti-investointeja. Suomessa halutaan tiukasti pitää kiinni yhdestä hinta-alueesta, vaikka pääosa sähköstä tuotetaan Vaasan pohjoispuolella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Suomessa halutaan tiukasti pitää kiinni yhdestä hinta-alueesta, vaikka pääosa sähköstä tuotetaan Vaasan pohjoispuolella.
Asian toinen puoli on, että jos Suomikin jaettaisiin useisiin hinta-alueisiin rajana siirron pullonkaulat, Suomen kantaverkkoyhtiö saisi mainiot pullonkaulatulot. Muodollisesti noilla pullonkaulatulovoitoilla (Sähkö pohjoisessa halpaa, Etelä-Suomessa pöyristyttävän kallista) pitäisi rahoittaa kantaverkon parantamista, mutta miksi tappaa kultamunia tuottava rahasampo, joka vuodesta toiseen pönkittää valtion kassavajetta ja tuo työeläkelaitoksille lisää sijoitusvaroja?

Fingrid on toistaiseksi ollut asiassa suoraselkäinen (korruptoitumaton), minkä viattomuuden Ruotsin kantaverkkoyhtiö lienee menettänyt kauan sitten? Jos pohjoiseen syntyy halvan sähkön alue, se ei välttämättä edistä uusien investointien määrää sähköä käyttäviin teollisuushankkeisiin sen paremmin kuin tukiaiset yleensä, jos muut kilpailutekijät eivät ole kunnossa (minkä ohella tilanne on pohjimmiltaan epävarma ja saattaa muuttua, jos poliittisen tuulen suunta muuttuu ja sähkön siirtoon ruvetaan uudelleen investoimaan), mutta aivan varmasti ajaa alas investointeja sähkön tuotantoon alueella, jolta ei pysty viemään sähköä sinne, missä sähkölle olisi kysyntää ja kylkiäisenä hintataso paranisi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
vaikka pääosa sähköstä tuotetaan Vaasan pohjoispuolella.
Päteekö tuo Suomen tuotannolle vai onko silloin jo mukana Ruotsista ostettu? Tuotannosta 34% ydinvoimaa, kaikki Etelä-Suomessa. Kaukolämmön yhteydessä tuotetaan n. 10% ja sekin lienee lähes kokonaan Etelä-Suomessa. Kai ihan merkittävä osuus teollisuuden yhteistuotannosta, vesi- ja tuulivoimasta on Etelä-Suomessa? Imatran vesivoimalaitos tuottaa 1,5% jo yksin.

OL3 tulee lisäämään Etelä-Suomen osuutta.

Miten sitten kulutus jakaantuu? Asukkaat pääosin Etelä-Suomessa, mutta miten energiaintensiivinen teollisuus?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Miten sitten kulutus jakaantuu? Asukkaat pääosin Etelä-Suomessa, mutta miten energiaintensiivinen teollisuus?
Taitaa nuo toimittajan "tiedot" perustua bloggaajan juttuihin :cool:
 

kotte

Hyperaktiivi
Päteekö tuo Suomen tuotannolle vai onko silloin jo mukana Ruotsista ostettu?
Aika pitkälle pätee, koska Oulu- ja Kemijoki ovat tuolla (Suomen parhaat säännösteltävät vesivoimajärjestelmät ja pääosa vesivoimatehosta) ja myös merkittävä määrä uutta tuulivoimaa. Tosin uutta tuulivoimaa on rakennettu aika paljon myös hieman Vaasasta etelään. Kulutuskin on pohjoisessa suhteellisen vähäistä, koska asukkaita- ja teollisuutta on melko vähän (vain Perämeren pohjukassa on paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta).

Monessa mielessä etelän ja pohjoisen voimalaitokset täydentävät Suomessa toisiaan ja pitkän matkan siirtoyhteydet ovat Lapin sisäisen sähkönkäytön kannalta absoluuttisen välttämättömiä. Pullonkaula Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä lähinnä johtaisi siihen, että sähköä jouduttaisiin aika usein viemään pohjoisesta Ruotsiin alueelle, jossa sähköä on jo muutenkin riittävästi tai jopa liikaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Aika pitkälle pätee, koska Oulu- ja Kemijoki ovat tuolla (Suomen parhaat säännösteltävät vesivoimajärjestelmät ja pääosa vesivoimatehosta)
Aika paljon sitä vesivoimaa on etelässäkin. Reilusti yli 3 TWh eli yli 5% koko Suomen sähköntuotannosta ja yli 20% vesivoimasta tulee Vuoksesta, Kymijoesta ja Kokemäenjoesta. Jotain tulee pienemmistäkin etelän joista.

Tuo + ydinvoima on jo 40% tuotannosta. Yhteistuotantoa ja lauhdevoimaa on 30% tuotannosta. Kai tuosta enemmän kuin 1/3 on etelässä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Aika paljon sitä vesivoimaa on etelässäkin.
Ehdottomasti on näin ja menneinä vuosina tilanne oli niin päin, että talvella Etelä-Suomessa tuotettiin sähköä suhteessa enemmän talvella, jolloin Pohjois-Suomesta vesivoiman tuotanto väheni. Keväällä sitten vesivoimaa syntyi pohjoisessa ylen määrin, mutta etelässä se pystyttiin miltei kuluttamaan, kun voimaloita sammutettiin huoltotauoille. Tuulivoima on suhteessa lisännyt tuotantoa pohjoisessa talvisaikaan, mutta samalla lisännyt tuotannon vaihtelua. Toisaalta pohjoisen maakunnissa teollisuuskin käyttää jo sähköä määrän, joka on aivan verrattavissa eniten etelässä käyttäviin maakuntiin ja suhteessa asukaslukuun teollisuuden käyttämän sähkön määrä on etenkin Lapissa aivan huippuluokkaa, vrt. https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/...tfin_tene_pxt_12bw.px/table/tableViewLayout1/.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa kyseinen putiikki hilloita pullokaulatuloja hillittömät märärät eri hinta-alueiden välistä. Ja olikos se niin myös että myös ulkomaanyhteydet kostuttavat kassaa?

Norjan kantaverkkoyhtiö laski taksansa nollaan vuoden 2023 loppuun

Päätöksellä halutaan tukea kuluttajia, jotka kärsivät myös Norjassa sähkön kohonneesta hinnasta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Taitaa kyseinen putiikki hilloita pullokaulatuloja hillittömät märärät eri hinta-alueiden välistä. Ja olikos se niin myös että myös ulkomaanyhteydet kostuttavat kassaa?
Pullonkaulatulo on alueiden hintaero x siirretty energia. Jaetaan puoliksi alueiden siirtoyhtiöiden kesken ja pitäisi käyttää pullonkaulojen poistoon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pullonkaulatulo on alueiden hintaero x siirretty energia. Jaetaan puoliksi alueiden siirtoyhtiöiden kesken ja pitäisi käyttää pullonkaulojen poistoon.
Noista näyttää nykymuodossaan tullut rahankeruu automaatteja. Maiden välisissä yhtyksissä taisi vielä olla sellainen juttu että myös sähkönkohde maan yhtiö hilloaa rahaa. Esim norja - britti yhteydestä britit nettoaa.

Maan sisäisesti taitaa tulot mennä vain yhdelle taholle. Ruotsissa potinkeräämisen räjäytti ydinvoimaloiden sulkeminen.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Kummalliset on nämä sähkömarkkinat, myydään sille sähköä joka eniten maksaa.
Yleensä se on kyllä niin päin, että se toimittaa tavaraa joka halvimmalla myy.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mistäs rahat verkon rakentamiseen hillotaan? Tuttu mainitsi että fingrid on nostanyt volyymimaksujaan 100% tänävuonna.
1660932554360.png

 

jmaja

Hyperaktiivi
Maiden välisissä yhtyksissä taisi vielä olla sellainen juttu että myös sähkönkohde maan yhtiö hilloaa rahaa.
Kuten kirjoitin jaetaan molempien alueiden siirtoyhtiöiden kesken. Eli Ruotsista Suomeen linjalta Fingrid saa puolet ja pitäisi käyttää rahat yhteyksien parantamiseen eli rakentaa Suomen puoleinen osuus uudesta linjasta.

Nythän noi kylpee rahassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jaetaan puoliksi alueiden siirtoyhtiöiden kesken ja pitäisi käyttää pullonkaulojen poistoon.
Tietty järki tuossa maan sisäisten pullonkaulatulojen väliaikaisessa hyvittämisessä oman valtakunnan sähkönkäyttäjille on: Tuohan vähentää näiden kulutusjoustoa ja on eräänlainen inflaatioautomaatti pörssisähkön hinnalle. Jos tämän seurauksena nousseet hinnat hyvitetään myös sähkönkäyttäjille, inflaatioautomaatti on täydellinen ja pörssihinnat hinautuvat niin korkealle, että eipä enää kannata viedä ainakaan ulkomaille. Tosin samalla kiinteään hintaan sähköä myyneet energiakauppiaat joutuvat veitsen terälle (ja entistä useammat kupsahtavat).

Suomessahan moinen ei toimi eikä ole järkevää, kun maan sisäisiä pullonkauloja ei ole ja homma olisi nettovaikutuksena melko puhdas tulonsiirto Ruotsin valtiolle, jos yritetään soveltaa tuontiyhteyksien pullonkaulatuloihin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomen, Ruotsin ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt ovat huolissaan Norjan hallituksen ilmoittamasta aikomuksesta vähentää sähkön yhdysjohtojen kapasiteettia. Suunnitelmassa ei näytä olevan huomioitu avoimien markkinarajojen tuomia etuja eikä sitä, että toimivat markkinat ovat paras keino varmistaa sähkön toimitusvarmuus.

Energiakriisi ja sähkömarkkinoiden tämänhetkinen volatiliteetti ovat saaneet päättäjät harkitsemaan sähkömarkkinoiden toimintaan puuttumista.

Norjan hallitus on äskettäin ilmoittanut aikovansa vähentää sähkön yhdysjohtojen kapasiteettia huoltovarmuuden nimissä.
----
Kehotamme Norjan hallitusta harkitsemaan tilannetta uudelleen ja luopumaan sähkön yhdysjohtojen aiotuista vientirajoituksista.

Fingrid, Svenska Kraftnät ja Energinet


HS kirjoitus aiheesta
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

kotte

Hyperaktiivi
Norjan sähkönvientirajoituksilla ei olisi vaikutuksia Suomeen, vakuuttaa Norjan valtiovarainministeri Vedum
Tuossahan se sanotaan melkein julki, että luultavasti tuo Norjan rajoitus pudottaisi sähkön hintoja Suomessa.

Fortum ei ehkä kuitenkaan moisesta pidä, koska A) Ruotsin vesivoimasta heruu vähemmän voittoja samoin kuin Suomen voimalaitoksista, B) Saksassa sähkön ja kaasun markkinainstrumetenteista koituu entistä hirveämpiä tappioita.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjan sähkönvientirajoituksilla ei olisi vaikutuksia Suomeen, vakuuttaa Norjan valtiovarainministeri Vedum

Parhaillaan Suomessa vierailulla olevan Norjan valtiovarainministerin mukaan Suomen ja Norjan sähkökauppa jatkuu normaalisti.

Hän on eri mieltä.
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Uskaltaakohan haastaa Fingridin toimarin näkemystä. Totta kai detailitasolla kaikki vaikuttaa, mutta eihän Norjalaiset halua rajoittaa pohjoisten alueiden siirtoyhteyksiä, koska tällöin he eivät saisi siirrettyä sähköä Ruotsin kautta Etelä-Norjaan? Ja tällöin sähköä valuisi myös rajoitusten jälkeenkin Suomeen.

Vai mitä minä en nyt ymmärrä?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Uskaltaakohan haastaa Fingridin toimarin näkemystä. Totta kai detailitasolla kaikki vaikuttaa, mutta eihän Norjalaiset halua rajoittaa pohjoisten alueiden siirtoyhteyksiä, koska tällöin he eivät saisi siirrettyä sähköä Ruotsin kautta Etelä-Norjaan? Ja tällöin sähköä valuisi myös rajoitusten jälkeenkin Suomeen.

Vai mitä minä en nyt ymmärrä?
Jos minä jotain veikkaisinkin niin uk - saksa piuha kuristuisi. Itse ymmärrä kyllä Norjalaisia ja mistä heidän ärtymyksensä johtuu. Ja poliitikoilta on viety sopimusten myötä työkalut tehdä mitään. Acer määrää.

Norjalaiset irvileuat vauhdissa. Siellä ei olla tyytyväisiä tilanteeseen.
1661456599822.png
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Jos minä jotain veikkaisinkin niin uk - saksa piuha kuristuisi. Itse ymmärrä kyllä Norjalaisia ja mistä heidän ärtymyksensä johtuu. Ja poliitikoilta on viety sopimusten myötä työkalut tehdä mitään. Acer määrää.

Norjalaiset irvileuat vauhdissa. Siellä ei olla tyytyväisiä tilanteeseen.
katso liitettä 79851
Näin minäkin ajattelin. Eikä sillä kyllä olisi kuin epäsuora vaikutus Suomeen.

Ruotsihan muuten tuon sekoilun aloitti jo viime vuonna, kun alkoivat keksimään niitä keinotekoisia rajoituksia Suomen ja Ruotsin siirtoyhteyksiin. Tuolloin kyse oli kylläkin siirrosta Suomesta Etelä-Ruotsiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
En voi ymmärtää tuota Ruususen ulostuloa kuin joko sovittujen periaatteiden tinkimättömänä puolustajana (mitä sinällään ei voi kritisoida) tai sitten pelkona, että Ruotsi jotenkin lähtisi samoille linjoille. Tuolloin voisi Suomessa hukka periä, mutta jos Ruotsi ei hommasta lipeä ja toimii sääntöjen mukaan, on vaikea kuvitella, että norjalaisten hankkeesta olisi Suomelle muuta kuin hyötyä, sattuneesta syystä, eli pohjoismaisesta sähkön runkoverkkotopologiasta rajoitteineen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
En voi ymmärtää tuota Ruususen ulostuloa kuin joko sovittujen periaatteiden tinkimättömänä puolustajana (mitä sinällään ei voi kritisoida) tai sitten pelkona, että Ruotsi jotenkin lähtisi samoille linjoille. Tuolloin voisi Suomessa hukka periä, mutta jos Ruotsi ei hommasta lipeä ja toimii sääntöjen mukaan, on vaikea kuvitella, että norjalaisten hankkeesta olisi Suomelle muuta kuin hyötyä, sattuneesta syystä, eli pohjoismaisesta sähkön runkoverkkotopologiasta rajoitteineen.
En minäkään kyllä ole samoilla linjoilla. Luulen että Ruusunen näkee visioissaan vain yhden suuren eurooppalaisen sähkömarkkinan jolle kaikki on alisteista. Siinä on vain sellainen pieni ongelma että jokainen maa tekee omanlaistaan politiikkaa joka vaikuttaa joko maahan sisäisesti tai koko eurooppaan enemmän tai vähemmän. Toki äärimmäisen vahvoilla yhteyksillä saadaan keskieuroopan sähkönhinnat pysyvästi myös tänne pohjolaan. Toki haaveissa voi olla myös että Suomessa jauhetaan tulevaisuudessa suuret määrät tuulisähköä ja jaetaan sitä kohti eteläisempää eurooppaa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Viher, eco ja co2 asioissa ei välitetä hinnoista eikä sähkön riittävyydessä. Siis noihin (yli)kalleellaan olevien henkilöiden mielissä.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Sitä oon miettinyt, että eikö tuolla Briteissä ja Saksassa ole ollut riittävästi tuulivoimaa siihen, että olisi välillä sieltäkin tullut Norjaan päin sähköä ja Norjalaiset sitä myöten nostettua altaidensa korkeuksia? Eikö se ollut kaapeleiden alkuperäinen ideakin ainakin osittain?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sitä oon miettinyt, että eikö tuolla Briteissä ja Saksassa ole ollut riittävästi tuulivoimaa siihen, että olisi välillä sieltäkin tullut Norjaan päin sähköä ja Norjalaiset sitä myöten nostettua altaidensa korkeuksia? Eikö se ollut kaapeleiden alkuperäinen ideakin ainakin osittain?
On sieltä tullutkin, ainakin briteistä, mutta eipä kovin usein. Sakut suunnittelevat suuria lisätehoja merelle, briteistä en tiedä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tulisi Norjan suuntaan kun Norjan sisäiset piuhat on tukossa ja sähkö on kallista? Siis etelä Norjassa.
Silloin ei kannata altaita täytellä.
 
Back
Ylös Bottom