Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

[puuhis]

No niin, joskus joutuu sanomisiaan oikomaan, teen sen tässä enkä korjaa ylempää.

Otin databookista nuo parts load arvot (90% - 10%) ja piirsin käppyrän. Liitteessä käyrä. Cop on paras tuossa 48% kohdalla ja laskee 'molempiin suuntiin'. Eli ei cop ole nouseva osatehoille, luulo ei ole tiedon väärti.

 

[puuhis]

No nyt voi mennä vaikeaselkoiseksi....

Edellisessä laittamassani loggauksessa oli 11 lämmitysjaksoa. Laskin keskiarvon jokaiselle lämmitysjaksolle, nämä liitteessä x-akselilla. Harmaa on toteutunut COP, keltainen katkoviiva on databookista -1 asteessa otettu data jossa ottotehoon on lisätty 100W lämmitysvastus.

Keltaisen katkoviivan ja harmaan muoto on liki sama eli toteutunut cop on muodoltaan ihan oikein ja databookin mukainen. Ainoa mikä heittää tasaisesti on ottoteho joka kumma kyllä näyttää olevan joka pisteessä vähän yli 200W enemmän.

Ja kun tuo edellinen mittaus oli tehty puhallus 4:llä niin korjaantuisiko tämä databookin mukaiseksi puhallus 5:llä..... Pitää tämä tietysti mittailla kun on mahdollisuus huudattaa täysillä laitetta 12 tunnin ajan. Edellyttää kyllä että olen yksin kotona

Pahoittelut sähläyksestä.

 

[HalkoholistinHaamu]

Ja kun tuo edellinen mittaus oli tehty puhallus 4:llä niin korjaantuisiko tämä databookin mukaiseksi puhallus 5:llä..... Pitää tämä tietysti mittailla kun on mahdollisuus huudattaa täysillä laitetta 12 tunnin ajan. Edellyttää kyllä että olen yksin kotona

En osaa tuosta 4-5 erosta muuta sanoa, kuin että omassa murjussa vitosta käytettäessä plussattomalla premiumilla voi pyyntilämpötilaa laskea asteella, toteunut huonelämpötila on aivan samaa tasoa.

Eli kovempi puhallusnopeus voi myös lämmittää huoneita enemmän/laajemmin, tämä kannattanee huomioida laskelmissa.

 

[repomies]

Ohuempi putki tietenkin herkempi taivutuksille asennusvaiheessa

Tuosta olen kovasti eri mieltä. Oletko kokeillut taivutella 1/4 ja 3/8 putkia? 1/4 on aika vaikea jopa saada luttuun. Putken seinämän vahvuus on molemmissa sama.

 

[puuhis]

En osaa tuosta 4-5 erosta muuta sanoa, kuin että omassa murjussa vitosta käytettäessä plussattomalla premiumilla voi pyyntilämpötilaa laskea asteella, toteunut huonelämpötila on aivan samaa tasoa.

Eli kovempi puhallusnopeus voi myös lämmittää huoneita enemmän/laajemmin, tämä kannattanee huomioida laskelmissa.

Hyvä muistutus.

Uskon että saan tämän osatehoasian mitattua ja todettua onko databook oikeasti väärässä vai oikeassa. Ennen tuota mittausta kämppä vaan ensin kylmäksi jotta tulee ensialkuun suuria tehoja. Pumppu ei päivisin ole nyt ollut päällä ollenkaan, lämmöt laskenut tuonne +18:aan kun pumppua käynnistelen.

 

[repomies]

No niin, joskus joutuu sanomisiaan oikomaan, teen sen tässä enkä korjaa ylempää.

Otin databookista nuo parts load arvot (90% - 10%) ja piirsin käppyrän. Liitteessä käyrä. Cop on paras tuossa 48% kohdalla ja laskee 'molempiin suuntiin'. Eli ei cop ole nouseva osatehoille, luulo ei ole tiedon väärti.

Hyvä käyrä. Sitä ihmettelen, että DB ylipäätään ilmoittaa lukuja ilman pohjavastusta. Kyllä ne tietää siellä, missä lämpötilassa se vastus on päällä, ja missä ei.

 

[Derae]

No nyt voi mennä vaikeaselkoiseksi....

Edellisessä laittamassani loggauksessa oli 11 lämmitysjaksoa. Laskin keskiarvon jokaiselle lämmitysjaksolle, nämä liitteessä x-akselilla. Harmaa on toteutunut COP, keltainen katkoviiva on databookista -1 asteessa otettu data jossa ottotehoon on lisätty 100W lämmitysvastus.

Keltaisen katkoviivan ja harmaan muoto on liki sama eli toteutunut cop on muodoltaan ihan oikein ja databookin mukainen. Ainoa mikä heittää tasaisesti on ottoteho joka kumma kyllä näyttää olevan joka pisteessä vähän yli 200W enemmän.

Ja kun tuo edellinen mittaus oli tehty puhallus 4:llä niin korjaantuisiko tämä databookin mukaiseksi puhallus 5:llä..... Pitää tämä tietysti mittailla kun on mahdollisuus huudattaa täysillä laitetta 12 tunnin ajan. Edellyttää kyllä että olen yksin kotona

Pahoittelut sähläyksestä.

Älä suotta pidättele hengitystä tuon 5 puhalluksen kanssa, mun kaikki logit on luukutettu 5 puhalluksella ja ei se cop sieltä tunnu parantuvan vaikka mitä tekisi. Ärsyttää kun taisi tulla iskettyä ns. lapanen kuraan tämän pumpun kanssa.

 

[Derae]

Melkein tekisi mieli alkaa säätämään pumpun eri anturien kanssa ja katsoa mitä niiden arvojen muutokset vaikuttaa, mutta takuu haittaa tällä hetkellä tekemistä

 

[puuhis]

Copypastasin tuon 25+ parts load taulukon exceliin. Kaaliin ei mahdu miksi ottotehossa on tuommonen pykälä välilä 6-7 astetta.

Kukas osaa selittää? 9-48% käyrästöissä tuo hyppy on ylös ja 60-100% hyppy on alaspäin.

EDIT: Tuohan on myöhemmin databookissa merkattu 'defrost area' mutta ei käy järkeen miksi 6-7 astetta? Ehkä laite varautuu sulattelemaan jo tuossa kohdassa

 

[puuhis]

Älä suotta pidättele hengitystä tuon 5 puhalluksen kanssa, mun kaikki logit on luukutettu 5 puhalluksella ja ei se cop sieltä tunnu parantuvan vaikka mitä tekisi. Ärsyttää kun taisi tulla iskettyä ns. lapanen kuraan tämän pumpun kanssa.

En piättele - katotaan mitä tuo 5/5 puhallus antaa tulokseksi. Mutta voi mennä aikaa ennenkuin pääseen huudattamaan tuota testiä.... Odotukset ei ole ihan huipussa

 

[Harrastelija]

Ei suoraan liity aiheeseen…
Eikös näissä pidä erottaa max copit ja max tehot?
max copit saadaan jollain hieman pienemmällä puhalluksella, max tehot max puhalluksella.
Yhtä aikaa ei saa molempia.
Vai?

 

[janti]

Tuosta olen kovasti eri mieltä.

Oikeassa olet. Kommenttini kumpusi tuosta linkin tapauksesta - kennon päädystä.. Kumman putken lyttääntymisestä on enemmän haittaa?

 

[puuhis]

No nyt voi mennä vaikeaselkoiseksi....

Edellisessä laittamassani loggauksessa oli 11 lämmitysjaksoa. Laskin keskiarvon jokaiselle lämmitysjaksolle, nämä liitteessä x-akselilla. Harmaa on toteutunut COP, keltainen katkoviiva on databookista -1 asteessa otettu data jossa ottotehoon on lisätty 100W lämmitysvastus.

Keltaisen katkoviivan ja harmaan muoto on liki sama eli toteutunut cop on muodoltaan ihan oikein ja databookin mukainen. Ainoa mikä heittää tasaisesti on ottoteho joka kumma kyllä näyttää olevan joka pisteessä vähän yli 200W enemmän.

Ja kun tuo edellinen mittaus oli tehty puhallus 4:llä niin korjaantuisiko tämä databookin mukaiseksi puhallus 5:llä..... Pitää tämä tietysti mittailla kun on mahdollisuus huudattaa täysillä laitetta 12 tunnin ajan. Edellyttää kyllä että olen yksin kotona

Pahoittelut sähläyksestä.

Tarkennanpa vielä tuota avg käyrän laskentaa: Tuo ottoteho on siis mitattu ja 'DB arvio copille' on otettu databookin arvoista siten että mitattu antotehon piste on interpoloimalla otettu databookin cop-käyrästä (jokainen cop arvo saatu siis jakamalla antoteho ottoteholla+100W) -1 asteessa. Siitä on sitten laskettu ottoteho (sininen katkoviiva). Jokaisessa 11:ssä pisteessä ero on hyvin tarkoin 200W verrattuna mitattuun ottotehokäyrään (jatkuva sininen).

Minusta melko hämmästyttävä tulos.

 

[Husky]

En nyt satatarkasti ole ketjua lueskellut, mutta saldo vaikutti olevan jotakuinkin, että neljästä mitatusta Premium 25:stä kolme on melko paljon huonommalla COP:lla kuin mitä ilmoitetaan. Vaikk ilmoituksissa on sujuvasti unohdettu jatkuvalämmitteinen pohjavastus.

Joku mainitsi eilisissä viesteissä, että samoilla mittareilla mitattu FD olisi parempi. FD on varmasti ihan hyvä, mutta itse ostovaiheessa katselin että Pana NZ ainakin oli varsin paljon parempi niissä kohdissa mitä ajattelin itselle olevan tärkeä.

 

[Husky]

Tarkennanpa vielä tuota avg käyrän laskentaa: Tuo ottoteho on siis mitattu ja 'DB arvio copille' on otettu databookin arvoista siten että mitattu antotehon piste on interpoloimalla otettu databookin cop-käyrästä (jokainen cop arvo saatu siis jakamalla antoteho ottoteholla+100W) -1 asteessa. Siitä on sitten laskettu ottoteho (sininen katkoviiva). Jokaisessa 11:ssä pisteessä ero on hyvin tarkoin 200W verrattuna mitattuun ottotehokäyrään (jatkuva sininen).

Minusta melko hämmästyttävä tulos.

Voisiko olla, että linjalla joku piuha on juotettu väärään kohtaan ja puhallin pyörisikin enempi ja ilmamäärä olisi paljon isompi kuin mitä sanoo databook ja siksi COP olisi näissä pielessä?

 

[repomies]

Oikeassa olet. Kommenttini kumpusi tuosta linkin tapauksesta - kennon päädystä.. Kumman putken lyttääntymisestä on enemmän haittaa?

En osaa siihen sanoa muuta kuin että kummankaan putken lyttääntyminen ei liene eduksi. Itse sisäyksikössä tai ulkoyksikössä harvemmin mitään menee lyttyyn, mutta juotosten murtuman voi saada aikaiseksi, mikäli vääntää sisäyksikön putket vasemmalta taakse tai oikealle siten että sisäyksikön oikean reunan takaosassa ylös nouseviin putkiin kohdistuu kiertoa.

 

[repomies]

Voisiko olla, että linjalla joku piuha on juotettu väärään kohtaan ja puhallin pyörisikin enempi ja ilmamäärä olisi paljon isompi kuin mitä sanoo databook ja siksi COP olisi näissä pielessä?

Erittäin epätodennäköistä. Jos puhaltimessa on piuhat ristissä niin se tuskin ainakaan pyörii kovempaa kuin normaalisti. Todennäköisempää olisi, että se ei pyöri.

 

[Luukku]

Erittäin epätodennäköistä. Jos puhaltimessa on piuhat ristissä niin se tuskin ainakaan pyörii kovempaa kuin normaalisti. Todennäköisempää olisi, että se ei pyöri.

Tai pyörii väärään suuntaan, puhaltaa taaksepäin

 

[Poistunut käyttäjä 20253]

Erittäin epätodennäköistä. Jos puhaltimessa on piuhat ristissä niin se tuskin ainakaan pyörii kovempaa kuin normaalisti. Todennäköisempää olisi, että se ei pyöri.

Voisiko olla, että linjalla joku piuha on juotettu väärään kohtaan ja puhallin pyörisikin enempi ja ilmamäärä olisi paljon isompi kuin mitä sanoo databook ja siksi COP olisi näissä pielessä?

Nyt valot päälle!

Ennenkuin mopo keulii liikaa, niin katse VTT:n testin suuntaan. Poikkeaako omat laskelmat paljoa niistä?

Melkein lähtisin kalibroimaan omia lämpömittareita takaisinlaskennalla, kuin olettaisin yksilöeroavaisuuksia olevan.

Itse just tarkistelin aiempia laskujani em. menetelmällä ja päädyin muutaman prosentin sisään spekseistä.

 

[puuhis]

No mistä me voidaan niitä mittauksia ja laskuja tarkastella?

En nyt itse lähtisi keulimaan ja lyttäämään porukkaa. Samalla lailla sitä itsekin mittailin ja hyviä tuloksia sain, ihan halvoilla perusmittareilla kuten täälläkin porukka tekee. Siinä ei ole mitää väärää, kaikesta ollaan sovussa keskusteltu. Jotain tämä tuntuu vaan ärsyttävän.

Ja täällä kutsuu ihan syystä kuuma rinki kun lähdetään lämpenemään tai keulimaan liikaa. Voitaisko vaan ihan sovussa ja sillai kohteliaasti lähestyä keskusteluja.

 

[Username]

Ei suoraan liity aiheeseen…
Eikös näissä pidä erottaa max copit ja max tehot?
max copit saadaan jollain hieman pienemmällä puhalluksella, max tehot max puhalluksella.
Yhtä aikaa ei saa molempia.
Vai?

Paras cop on suurimmalla puhalluksella.

 

[_keijo_]

Ulkona 1.2C plussaa, pyyntö sisällä asetettu 19 asteeseen

Ilma sisään 22,4C, ulos 34C (laser-mitattu keskeltä, siiven ulkokärjestä)

(11.6*1.25*1000*720)/3600 = 2900W ja kulutuksen ollessa 626W, coppi hyvin karkeasti 4,63

Sivun 15. taulukosta lähin kulutuslukema 1 asteessa on 526W, jolle antoteholla 2292W coppi 4,36

Voin vilkaista Premium25+:n ulkoyksikön sarjanumeron joku päivä.

edit: tein myöhemmin myös toisen mittauksen kun kulutus oli vakiintunut 702 wattiin, coppi tällöin 4,487

 

[Poistunut käyttäjä 20253]

No mistä me voidaan niitä mittauksia ja laskuja tarkastella?

En nyt itse lähtisi keulimaan ja lyttäämään porukkaa. Samalla lailla sitä itsekin mittailin ja hyviä tuloksia sain, ihan halvoilla perusmittareilla kuten täälläkin porukka tekee. Siinä ei ole mitää väärää, kaikesta ollaan sovussa keskusteltu. Jotain tämä tuntuu vaan ärsyttävän.

Ja täällä kutsuu ihan syystä kuuma rinki kun lähdetään lämpenemään tai keulimaan liikaa. Voitaisko vaan ihan sovussa ja sillai kohteliaasti lähestyä keskusteluja.

Oletan sinun vittaavan minuun. Siitä kaksi asiaa:
1. Luin pariin kertaan uudelleen mitä kirjoitin. Totesin sen olevan ymmärrettävässä muodossa
2. En tunnista itseäni kuvailuistasi, joten projisoitko omaa ärtymystäsi, tai varmistitko ymmärtäneesi lukemasi?

Niinkuin ehdotin, niin niitä laskuja/mittauksia voi tarkastaa takaisinlaskennalla (tähän on varmasti joku tieteellinen termi) vertaamalla saatuja lukemia johonkin oikeaksi, tai luotettavammaksi uskottuun.
Klassinen esimerkki on nopeusmittarin virheen todentaminen tunnetun matkan ja kellon avulla. Jos itse olisin näin todentanut epämiellyttävän paljon mittarivirhettä ja VTT:n mittaukset tukisivat samaa, niin en ihan ensimmäisenä alkaisi miettimään, onko käytetyn kellon valmistuksessa joku kvartsikide hypännyt väärinpäin ja mahduttaisi 70s minuuttiin.
Tämän kaltaista ajattelua olin havaitsevinani ja minusta ei ole siihen, että hiljaa naureskelen kun Joku jatkaa mutkasta tangetin suuntaan. Saatan vaikka huutaa, että nyt valot päälle! Ikävää jos koet tämän lyttäämiseksi. Vaikka koetkin, niin jätä lytätyille itselleen oikeus loukkaantua, tai olla loukkaantumatta. Se on toisen tasa-arvoistavaa kunnioittamista.

 

[Legis]

Ei aleta kuumentamaan nyt kylmäaineita kilpaa sentään ja siirrytä metakeskusteluun

Täällä oli yöllä 0..+1 ja Premium+:ien kulutuskäppyrä reagoi jonkun verran vs viimeyö kun vaihekohtaisia kattelin. Yläkerran FD35 paineli taas menemään ihan samanlaisella kulutuksella. Jännityksellä odotan pieniä pakkasia onko jo -5 pakkasella Pre+:ien kulutus tuplaantunut vs +5 kelissä vaikka rakennuksien ulkovaippojen lämpöhäviö ois laskennallisesti tuplaantunu vasta kun pakkasta on -10 (sisälämpötilalla 20). Kai tosielämän tietyn lämmityskohteen efektiivistä koppia voi tuolleenkin arvioida aika hyvin kun yöllä näkee pohjakulutuksen selvästi. Eli jos lämmitystarve on esimerkin vuoksi vaikka 100kwh/24h +5 kelillä ja koppi 4 (eli 25kwh ostosähköö/24h kun ulkona +5) niin -5 pakkasella koppi ois vastaavasti 3,33 jos kulutus on jo silloin tuplaantunut (166,6kwh lämmitystarve/50kwh ostoo kun ulkona on -5).

 

[janti]

Niinkuin ehdotin, niin niitä laskuja/mittauksia voi tarkastaa takaisinlaskennalla (tähän on varmasti joku tieteellinen termi) vertaamalla saatuja lukemia johonkin oikeaksi, tai luotettavammaksi uskottuun.

Itse olen tehnyt tätä "takaisinlaskentaa" FD35VABH kohdalla. Eri tahojen täyden tehon testien antotehoista pystyy näin takaisinlaskennalla laskea lämpötilaeron ja/tai puhalluslämpötilan täydellä teholla. Tuota voi sitten verrata omiin mittauksiin. Mielestäni @puuhis on näin tehnytkin lämpötilaeron kohdalla.

Lisäksi olen takaisinlaskennalla samaisista testeistä laskenut laitteen puhallusmäärän kyseisissä testeissä ja tätä olen verrannut valmistajan ilmoittamiin arvoihin.

 

[puuhis]

Itse olen tehnyt tätä "takaisinlaskentaa" FD35VABH kohdalla. Eri tahojen täyden tehon testien antotehoista pystyy näin takaisinlaskennalla laskea lämpötilaeron ja/tai puhalluslämpötilan täydellä teholla. Tuota voi sitten verrata omiin mittauksiin. Mielestäni @puuhis on näin tehnytkin lämpötilaeron kohdalla.

Lisäksi olen takaisinlaskennalla samaisista testeistä laskenut laitteen puhallusmäärän kyseisissä testeissä ja tätä olen verrannut valmistajan ilmoittamiin arvoihin.

Kyllä, olen tarkkaan vertaillut useaan otteeseen tuloksia VTT käppyröihin. Sieltä löytyy pisteitä missä omat mittaukset korreloi todella hyvin VTT:n tekemien mittausten kanssa - ei montaa koska tuo VTT:n huoneen lämpöhäviö on niin suuri eikä siten vastaa omaa taloa.

Odottelen täällä että pääsisi tekemään pitkää 5/5 puhalluksen vetoa jotta pääsee tekemään vertailuja databookkiin. Pakkasta olisi sopivasti sitä varten, semmoset pari astetta. Heti kun sauma tulee niin laitan tuloksia tänne.

 

[janti]

Kyllä, olen tarkkaan vertaillut useaan otteeseen tuloksia VTT käppyröihin.

Onko dT eroja nyt valmistajan ilmoittamiin täyspuhalluksiin vai onko vain tuossa ottotehossa eroja?
Mites ne dT erot nyt Toshiban ossateho täyspuhalluksiin verrattuna, esim. +2C ja -7C, jos ottoteho on sulla sama kuin Toshiba ilmoittaa.

 

[Legis]

Vai että ei huurru 25+:ssa mulla Joutu sitä vähän kyttäämään että pääsi todistamaan huurteet. Oli joku +1...+2 ja sateinen keli max ilmankosteudella niin johan huurtuu. Kauan sulatteli tuota ja vettä oikein lorisi saaviin.

 

[HalkoholistinHaamu]

Ihan varmasti huurtuu kun keli ja kuorma on sopiva.
Edes Toshiba ei pysty kiertämään fysiikanlakeja.

 

[_keijo_]

Onko tässä 25+:ssa älykäs sisäyksikön puhaltimen nopeus myös manuaali-säädöllä? En saa oikein saa selvää huolto-ohjekirjasta tältä osin.

Laitoin toiseksi korkeimman puhallusnopeuden ja pyyntö 18 asteeseen, lähdin muualle, takaisin tullessa puhallin on huomattavasti hitaammalla nopeudella, tehonkulutus 120W. Mulla on puukattila keskuslämmitys, joka nostanut lämmön katonrajassa yli 18 asteeseen, tehden ILP:n tarpeettomaksi.

 

[Husky]

Vai että peräti 120W pystyy joku laite

 

[jarkko_h]

Onko tässä 25+:ssa älykäs sisäyksikön puhaltimen nopeus myös manuaali-säädöllä? En saa oikein saa selvää huolto-ohjekirjasta tältä osin.

On. Kun lämmitystarve pieni ja kennolämpötila alhainen (muistaakseni 33), alkaa laite pienentämään puhallusnopeutta vedontunteen pienentäiseksi. Takkatila 1:ssä tämä vedonpoistoautomatiikka on pois silloin kun ulkoyksikkö käy.

Jos lämmitystarvetta ei lainkaan (eli ulkoyksikkö sammuu), jää sisäyksikkö pyörimään takkatiloissa

 

[puuhis]

Nyt sain vähän testattua täyspuhalluksella (5/5). Liitteessä 4 lämmitysjaksoa, ensimmäisessä kahdessa pyynti +21, kahdessa viimeisessä +20.

Pakkasta alussa -8.5, lopussa -10.

Jos poimii rusinat pullasta noista kahdesta +20 asteen "jakosdatasta" niin paras piste on ottoteho 745W, antoteho 1762W (paras datapiste jossa korkein cop). Tästä cop = 2.4. Tämä datapiste on viimeisestä lämmitysjaksosta ja ihan lopusta.

Jos databookin arvoihin vertaa niin löytyy 40% load - piste: 1674W (anto), 401W (otto). Ottotehoon kun lisätään 100W lämmitysvastus niin 1674/501 -> cop 3.34.

Ottoteho on vain noin 250W liikaa vs databookin arvo. Tämä siis rusina pullasta arvo, muualla ero on sitten paljon enemmän. En oikein ymmärrä miten tuohon databookin arvoon voisi päästä, ollaan hyvin kaukana.

 

[puuhis]

Katoin tuosta alustakin, ottoteho on aina tuon 200-250W enemmän kuin databookissa. Tuossa aikasemmin tein vähän tarkemman analyysin puhallus 4:llä, siinäkin oli 200W liikaa ottotehoa.

On tuota ottotehomittaria syynätty, vika ei tosiaan ole siinä. Jos olisi lämpötilamittauksessa niin mittareissa on semmonen kunnon 'offset' joka aiheuttaa aika ison virheen. Siihenkään en usko.

Istu ja pala. Otan lonkeron.

 

[puuhis]

Onko dT eroja nyt valmistajan ilmoittamiin täyspuhalluksiin vai onko vain tuossa ottotehossa eroja?
Mites ne dT erot nyt Toshiban ossateho täyspuhalluksiin verrattuna, esim. +2C ja -7C, jos ottoteho on sulla sama kuin Toshiba ilmoittaa.

Kuten tuossa yllä uusissakin mittauksissa kerroin, ottoteho on laitaansa aina 200-250W liikaa. VTT testissä voi oikeastaan katsoa vain täystehopuhalluksia kun laite vetää 100% teholla (ottotehon ollessa tuon vähän yli 2kW). Viimeksi katoin niin testin lämpötilan paluupuolella (-30:stä ylöspäin) löytyy piste jonka olen toistanut, ihan sama tulos.

 

[janti]

Ottoteho on vain noin 250W liikaa vs databookin arvo. Tämä siis rusina pullasta arvo, muualla ero on sitten paljon enemmän. En oikein ymmärrä miten tuohon databookin arvoon voisi päästä, ollaan hyvin kaukana.

Mites ne lämpötilat? Mikä on dT? Mitä pitäisi olla dT tuolla ottoteholla?

 

[puuhis]

Tuossa mainitsemassani pisteessä deltaT=7.4 astetta. Sitä en osaa sanoa mitä dT pitäisi olla, sehän määrittää antotehon ja on mitä on. Ottoteho on vain liian suuri.

Haistelen etten taida oikein ymmärtää mitä tarkoitat.....

EDIT. Tuossa nimenomaisessa datapisteessä imu lämpötila = 22.9, puhallus 30.34 astetta (enkä nyt tarkoita että voin mitata sadasosan tarkkuudella, tuo arvo nyt vaan on kannassa). Ottoteho siis 745W. Ja tuon pisteen ulkolämpötila on -10 astetta. Ja puhallus siis 731m3/h.

 

[jarkko_h]

Jos olisi lämpötilamittauksessa niin mittareissa on semmonen kunnon 'offset' joka aiheuttaa aika ison virheen. Siihenkään en usko

Tuo on helppo tarkastaa. Vaihtaa imu- ja poistoilmaa mittaavat lämpötila-anturit ristiin. Pienikin ero tekee ison tehovirheen. Esim 0,5 asteen offset virhe molemmissa antureissa (toinen +0,5 ja toinen -0,5C) tekee antotehoon noin 15% virheen.

 

[jarkko_h]

Tuossa mainitsemassani pisteessä deltaT=7.4 astetta. Sitä en osaa sanoa mitä dT pitäisi olla, sehän määrittää antotehon ja on mitä on. Ottoteho on vain liian suuri.

Haistelen etten taida oikein ymmärtää mitä tarkoitat.....

Eli jos otat databookista 200W isomman ottotehopisteen, mikä on databookin antoteolla laskettu dT 7,4 asteen sijasta?

 

[janti]

Haistelen etten taida oikein ymmärtää mitä tarkoitat.....

Kuinka paljon kyseisessä pisteessä pitäisi tuolla ottoteholla irrota tehoa => dT:tä