Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset
Arvioisin että tuo 745 W ottoteho-10C vastaa täydellä puhalluksella DB mukaan antotehona noin 2400 W.
=> dT noin 10C ja tuolla mitatulla imulämpötilalla pitäisi puhallusilman olla noin 33 C
2C virhe dT on noin 450 W antotehossa.
Viimeksi muokattu:
Tuossa -10 asteessa databookin mukaan ottotehon muutos 200W vastaa melko tarkkaan 500W lämpötehon muutosta (ottoteho 500 - 700W). 500W lämpötehon muutos vastaa taas puolestaan noin 3 asteen lämpötilaeroa täyspuhalluksella.
Vaste ei ole lineaarinen, tein käppyrän libre officeen ja yhtälömallin. Ihan alapäässä se on lineaarinen ja lähtee taipumaan tuossa jo ottotehon 500-600W jälkeen.
On muuten ihan jäätävä ottotehon nousu 70 -> 80% välissä ottotehossa: 70% part load otto = 982W ja 80% loadilla otto = 1708W. Tämä siis -10 asteessa. Antoteho ei nouse tuossa kuin 500W. Kuulostaa kyllä ihan levottomalle, eihän tuo voi pitää paikkaansa. Näkyyhän tuo kyllä tuossa sovitekäyrässäkin. Laitoin sen nyt vielä liitteeseen, x-akselilla ottoteho, y-akselilla puhallusteho.
Toivottavasti ei nyt aamuyön tunteina tullut paljon virheitä
Vaste ei ole lineaarinen, tein käppyrän libre officeen ja yhtälömallin. Ihan alapäässä se on lineaarinen ja lähtee taipumaan tuossa jo ottotehon 500-600W jälkeen.
On muuten ihan jäätävä ottotehon nousu 70 -> 80% välissä ottotehossa: 70% part load otto = 982W ja 80% loadilla otto = 1708W. Tämä siis -10 asteessa. Antoteho ei nouse tuossa kuin 500W. Kuulostaa kyllä ihan levottomalle, eihän tuo voi pitää paikkaansa. Näkyyhän tuo kyllä tuossa sovitekäyrässäkin. Laitoin sen nyt vielä liitteeseen, x-akselilla ottoteho, y-akselilla puhallusteho.
Toivottavasti ei nyt aamuyön tunteina tullut paljon virheitä
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Puuhiksen leveyksillä pakastunu hurjasti. Eikös tuollanen noin kakkosen koppi oo kuitenkin ihan hyvä -10 asteen pakkasella? Toivottavasti säilyy melko samanlaisena vielä kylmemmille keleille saakka.
Täälläkin pakastui nollan tuntumaan tai vähän alle ja lunta satoi yöllä, tulossa pikku pakkasta. En nää vielä mitään ihmeempää ottotehon nousuu ilpeillä, mutta huomaan yläkerran FD35:sta että se hönkii aavistus viileempää ilmaa sekä ottaa ihan ripauksen enemmän sähköö kuin plussakelillä, mutta hyvin epädramaattinen muutos toistaiseksi. Alakerran 25+:ssa taas otti viimeyönä melkein ihan saman kuin +3-5 kelillä pl. oletettu sulatuspomppu. Sulatus ja sen jälkeinen "säätö" näkyy 25+:lla laakeampana kumpareena, FD35:lla terävänä piikkinä.
Alakerran 25+, pyynti 20, puhallin 2, 50% rajoitus (pohjakulutuksesta vähennettävä ~30wh/5min)
Yläkerran FD35, pyynti 20, puhallin 2 (pohjakulutuksesta vähennettävä ~5wh/5min)
Laitoin saunankin tossukan päälle toissapäivänä ja nyt 2. vaiheessa on 2x ylläpito 25+:aa. Kummallakin on noin 26-30m2 lämmitettävä ala. Pyynti 8 "ylläpitotila", puhallin "auto", 50% rajotus (Pohjakulutuksesta vähettävä 10wh/5min ja piikittävä kulutus tulee toisaalta)
Nää ois aika hyvät lähtötilannekäppyrät mihin verrata kunhan tännekin saadaan pakkasta.
Täälläkin pakastui nollan tuntumaan tai vähän alle ja lunta satoi yöllä, tulossa pikku pakkasta. En nää vielä mitään ihmeempää ottotehon nousuu ilpeillä, mutta huomaan yläkerran FD35:sta että se hönkii aavistus viileempää ilmaa sekä ottaa ihan ripauksen enemmän sähköö kuin plussakelillä, mutta hyvin epädramaattinen muutos toistaiseksi. Alakerran 25+:ssa taas otti viimeyönä melkein ihan saman kuin +3-5 kelillä pl. oletettu sulatuspomppu. Sulatus ja sen jälkeinen "säätö" näkyy 25+:lla laakeampana kumpareena, FD35:lla terävänä piikkinä.
Alakerran 25+, pyynti 20, puhallin 2, 50% rajoitus (pohjakulutuksesta vähennettävä ~30wh/5min)
Yläkerran FD35, pyynti 20, puhallin 2 (pohjakulutuksesta vähennettävä ~5wh/5min)
Laitoin saunankin tossukan päälle toissapäivänä ja nyt 2. vaiheessa on 2x ylläpito 25+:aa. Kummallakin on noin 26-30m2 lämmitettävä ala. Pyynti 8 "ylläpitotila", puhallin "auto", 50% rajotus (Pohjakulutuksesta vähettävä 10wh/5min ja piikittävä kulutus tulee toisaalta)
Nää ois aika hyvät lähtötilannekäppyrät mihin verrata kunhan tännekin saadaan pakkasta.
Tarkastin tuon oman lämpötilamittauksen, imu näyttää 0.2 astetta vähemmän kuin puhallusanturi. Ihan vaan laitoin anturit vierekkäin puhallusaukkoon, imu näytti 35.6 ja puhallus 35.8 astetta. Puhalluksella 3/5 lämpötehoero on tuolloin 36W.
Eli kolmospuhalluksella ja kahdella anturilla (saisi tietysti olla useampi per puoli) saamani tulokset ovat olleen ihan ineneksen liian hyviä.
Tähän olisi helppo lisätä lämpötila-antureita, kanavia kyllä olisi vapaana.
Eli kolmospuhalluksella ja kahdella anturilla (saisi tietysti olla useampi per puoli) saamani tulokset ovat olleen ihan ineneksen liian hyviä.
Tähän olisi helppo lisätä lämpötila-antureita, kanavia kyllä olisi vapaana.
Voisi kokeilla anturien sijoittamista kokeeksi kennon toiseen päätyyn. Tai kokeilla kuinka paljon eroa on puhallusilman lämpötilassa vasemmalla vs. oikealla.
Joo, hyvä idea !Voisi kokeilla anturien sijoittamista kokeeksi kennon toiseen päätyyn. Tai kokeilla kuinka paljon eroa on puhallusilman lämpötilassa vasemmalla vs. oikealla.
Löytyykö vanhaa dataa siitä kuinka paljon vanha FD25 otti tehoja verkosta -10C ylläpidossa samalla asennuspaikalla?
Tuossa FD25 dataa vuodelta 2010, äänitetty täsmälleen samalla loggerilla ja softalla. Sikäli mielenkiintoinen että lämpenee tuolta -22:sta noin -10 asteeseen. Puhalluksena manuaali 3.
Ihan kiistattomasti parempi kuin tämä premium +25.
Ihan kiistattomasti parempi kuin tämä premium +25.
Liitteet
Joo kyllä tuo omakin fd25 pesee tämän premium+ heti kun tulee edes aste pakkasta.
Eli kämpän lämmöntarve on noin 2200 W -20C (52 W/K). Hieman huono tuosta tulkita kun ulkolämpötila tuossa nousee, eikä ole tasaista. => Lämmöntarve noin 1700 W -10C.
Näistähän ei muista pirukaan onko esim takkaa lämmitetty....
No tuossa vähän lähempää tuloksia, on enempi vertailupohjaa Tossuun. Nämä siis FD25 mittauksia.
EDIT: Tossa 23:10 kohdassa puhallus vaihdettu manuaali 2:lle. Alkupätkä man 3 puhallus, jotain ihme kähinää datassa, älkää kysykö mitä tuossa on tapahtunut.
Mutta tämä on hyvin vertailukelpoinen tuohon yllä olevaan tossun dataan, Mitsulla vielä pienempi puhallusmääräkin (!).
EDIT: Tossa 23:10 kohdassa puhallus vaihdettu manuaali 2:lle. Alkupätkä man 3 puhallus, jotain ihme kähinää datassa, älkää kysykö mitä tuossa on tapahtunut.
Mutta tämä on hyvin vertailukelpoinen tuohon yllä olevaan tossun dataan, Mitsulla vielä pienempi puhallusmääräkin (!).
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Kyllä noissa ottehojen isohkoissa eroissa (samassa ulkolämpötilassa, pyynnillä ja tilassa) on perusteita jonkinlaiseen valitukseen laitteen toimittajan suuntaan. Saisi kylmäkallen mittaamaan ottoteho/virran vs. paineet yms.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Eroa on ja paljon, on suuri vaikutus mistä kohti mittaa esim puhallusilman lämpötilaa.
Mikä taas on oikeaoppinen kohta, jos sellaista edes on olemassa, on sitten ihan eri asia.
Mikä taas on oikeaoppinen kohta, jos sellaista edes on olemassa, on sitten ihan eri asia.
Molempia pumppuja mitattu keskeltä puhallusaukkoa, säleikön sisältä. Imuanturi myös keskellä ylhäällä ja palttiarallaa noin 10mm päässä pumpun suojasäleiköstä. Ihan samalla lailla nuo anturit on olleet.
Löytyisikö tälle kommentille jotain mittaustuloksia?
Itse mittaan puhallusilmaa noin 5-10 cm puhallusaukon vasemmasta reunasta, pystysuunnassa keskeltä puhallusaukkoa. Anturi on syvyyssuunnalla vaakaohjaussiivekkeiden tasolla.
Laitoin kokeeksi (imuilma loggerin) toisen anturin sivusuunnassa keskemmälle puhallusaukkoa ja aivan samaa se näyttää.
Viimeksi muokattu:
Myös mittaukset kiinnostaisi tästä. Ainakaan 25+ pumpussa en havainnut eroa kun kokeilin mitata molemmista sivuista, keskeltä ja noiden pisteiden välistä.
Sama tulos tuli todettua itsekin.
Laitoin loggerin loggaamaan pari lämmitysjaksoa ja tulos oli tämän näköinenLaitoin kokeeksi (imuilma loggerin) toisen anturin sivusuunnassa keskemmälle puhallusaukkoa ja aivan samaa se näyttää.
janti FD35VABH loggausta 2023
Uusi vuosi ja jälleen uusi ketju loggauksille. Yli 10 vuotta loggausta takana... :D:bileet: Tässä aiempien vuosien loggaukset 2022 https://lampopumput.info/foorumi/threads/janti-fd35vabh-loggausta-2022.32822/ 2020-2021...
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Löytyisikö tälle kommentille jotain mittaustuloksia?
Löytyy. Ei varsinaista kirjanpitoa eri kohdista, mutta mitä nyt pikaisesti mittailin eri kohdista normaalissa lämmitystilanteessa, niin
25-29c lukemia infrapunamittarilla. Jopa samasta sivusiivekkeestä mitattuna tuollainen ero tulee, riippuen kuinka ylhäältä/alhaalta mitataan.
Normaalin lämpömittarin anturin olen laittanut suunnilleen siihen lämpimimpään kohtaan, sitä tulee seurattua usein kun ohi kulkee.
Se lämpimin kohta ei sivusuuntaisella akselilla ole keskellä puhallusaukkoa, vaan aavistuksen oikeaan suuntaan.
Infrapunalla ei kannata tällaisia mittauksia tehdä.
Itseltäni löytyy myös infra ja se kyllä valehtee ja paljon. Löytyy myöskin kalibroitu piikki tarkkuusmittari, jolla virheet pystyy todentamaan.
Tuossa Testo 826-T4 on muuten kummatkin infra ja piikki, tuosta speksistä näkee niiden tarkkuudet.
Viimeksi muokattu:
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Infrapuna mittaa varsin tarkasti pinnan lämpötilaa.
Tossu pre+
Jäsen
Tuosta tulee omien mittausten perusteella väärät lämmöt, mitä hitaampi puhallin nopeus sitä suurempi lämpösäteily kuumasta kennosta imuanturille.
Tässähän on tarkoitus mitata imuilmaa jota kone kiskoo kiduksiin monen sadan kuution voimalla.
Itse mittaan imuilmaa pumpun oikeasta laidasta katon ja pumpun keskeltä, en kumminkaan kennon kohdalta jotta voidaan säteily sulkea pois.
Itse en ole huomannut tuossa eroa. Asian huomaisi (lämpösäteilyn) kyllä sulatuksien aikana imuilma painuisi alle huonelämpötilan jos on liian lähellä kennoa. Mulla anturi on heti karkean suodattimen päällä imuaukossa.
Infrapuna näkee pinnasta lämpötilan perusteella säteilevän ja pinnasta heijastuneen huoneen säteilyn yhdistelmän. Tästä se vähentää kourassa olevan mittarin lämpötilan ja näyttää sitten sen erotuksen. Jos kaiken tämän jälkeen lukema on tarkka on tuuri kohdallaan. Sama koskee lämpökameraa. Hienommissa mittareissa onkin säätö jolla se kalibroidaan näyttämään oikein pinnan ominaisuuksien mukaan. Kyllä niilä oletusarvauksillakin toimeen tulee jos pinta on niiden mukainen ja kahvan oman lämpötilan mittaus asiallisesti tehty.
=pohjavastus ja puhallin oletettavasti.
Ei näitä IR-mittarilla ole järkeä mitata.
Fiksu vaihtaa imupuolen ja puhalluspuolen anturit päittäin, mittaa uudelleen samassa kelissä ja ottaa molempien tulosten keskiarvon. Loppuu se nurina anturien tarkkuudesta.
Systemaattista virhettä voi silti saada aikaiseksi, jos anturit on huonosti tai kuparia pitkin johtuu lämpöä. Puhallusanturin johtoa on hyvä kuljettaa jonkin matkaa kuumassa puhallusilmassa. Imupuolen johtoa sitten taas ei pidä kuljettaa kuumassa puhallusilmassa ollenkaan.
Nämä nyt on triviaaleja juttuja, tarkoitus ei ole loukata, mutta sanon itsestäänselvyydet ääneen kuitenkin.
Fiksu vaihtaa imupuolen ja puhalluspuolen anturit päittäin, mittaa uudelleen samassa kelissä ja ottaa molempien tulosten keskiarvon. Loppuu se nurina anturien tarkkuudesta.
Systemaattista virhettä voi silti saada aikaiseksi, jos anturit on huonosti tai kuparia pitkin johtuu lämpöä. Puhallusanturin johtoa on hyvä kuljettaa jonkin matkaa kuumassa puhallusilmassa. Imupuolen johtoa sitten taas ei pidä kuljettaa kuumassa puhallusilmassa ollenkaan.
Nämä nyt on triviaaleja juttuja, tarkoitus ei ole loukata, mutta sanon itsestäänselvyydet ääneen kuitenkin.
Kuten lienen monesti kertonut onewire-anturit pääsivät yllättämään johdonmukaisuudellaan - ostin niitä, hyvin epämääräisiä 50 kpl erän ( maksoivat siis hyvin vähän) ja niinpä päätin vähän tutkia niitä - eli kaikki 50 kerralla leipälautaan. Jota sitten siirtelin leipälautaa jääkaappiin, ulos jne tarkoituksena etsiä sieltä samalla tavalla toimivat parit, mutta kävikin niin että niissä oli hyvin vähän keskinäistä heittoa, paljon vähemmän kuin speksissä luvataan, erot olivat +- 0,3 asteen sisällä päästä päähän koko parvessa.
P
Poistunut käyttäjä 20253
Vieras
Ootko puuhis ajatellut jossain tasaisessa ulkolämpötilassa laittaa pariksi päiväksi suorasähkön lämmittämään? Saisit tarkahkon W/C lukeman sähkönkulutuksen perusteella. Tästä sitten löisit ulos COP:n ja mahdollisen korjauskertoimen dT mittaukseen.
Tämä on hyvä idea. On vaan hieman käytännön ongelmia tämän toteuttamisessa, esim olohuoneen sähköpatterit (jossa pumppu sijaitsee) on mennyt jostain syystä rikki. Tuossa on sähköpatteripari joka ei toimi ollenkaan, pitäisi sähkäri käyttää paikalla.
Onhan tuo testi toteutettavissa mutta tuossa ei paljon muuta touhuilla, esim lieden käyttö ym sotkisi tarkempaa analyysiä. Tämä olisi helpoin toteuttaa kun olisi muuan päivän pois kotoa.
Laitan mietintään