vortexbladeless.com
Magnus-ilmiöön perustuva värähtelijä, johon kuitenkin liittyy monenlaisia energiahäviöelementtejä ja joka on materiaaliteknisesti varsin vaativa konstruktio lukuun ottamatta aika pieniä tehontuottotasoja. Voi tuo jossakin erikoistarkoituksessa toimia kuten radiolaitteiden, loistojen tms. tehonlähteenä. Savupiippuihin tms. liitetään säännöllisesti aerodynaamissia vaimentimia, jolla vastaava vispaus estetään rikkomasta rakennelmaa kovalla tuulella.
Onhan tuo vaihtoehto jos ei halua pyörivää potkuria jossa on omat ongelmansa, mutta tuulesta saa energiaa vain siltä alalta jonka vehje kattaa - tuollainen lähes paikallaan heiluva tolppa ei suurta alaa kata vaikka siitä tekisi nykyisten potkurimallien korkuisen. Eli noita tarvitaan paljon - ei saa yksi tolppa paljon maksaa. Tuollainen hattivattimetsä heilumassa voisi olla aika hassu näky.Mikäs tämmöinen on?
Vortex Bladeless | Innovative Wind Power
Vortex is a radically new form of wind energy without rotation or blades, simpler, low-maintenance and bird-friendly.
Tilastollisessa mielessä keskimäärin aina.
Totta on, että kun eniten tuulee, ilma tuo mieleen syysmyrskyn. Kovilla pakkasilla tuulee usein vähemmän ja joskus ei juuri ollenkaan. Tietyllä nopeudellla puhaltava tuuli kuitenkin tuottaa sitä enemmän tehoa, mitä kylmempää on, koska ilma tihenee lämpötilan laskiessa. Autonkin ilmanvastus on pakkasella kovempi kuin lämpimällä säällä (mihin tosin myös ilman viskositeetin lämpötilariippuvuus vaikuttaa).
Ainoa vika on, että nykypotkurit ovat aika harvassa, joten alaa ei jää suhteessa paneeleille kovin paljon kokonaispinta-alasta. Kovin lähellä myllyjä olevat paneelit voivat myös saada jääkalikoista kuhmuja ja sekä itse tornin että ympäröivien puiden varjot voivat olla kiusana.
Sitähän on toki suunnitteilla, esimerkkinä vaikkapa Moltex Energyn GridReserve. Se ei tosin kevytvesireaktoreiden kanssa taida pelittää, ovat liian viileitä vehkeitä. Onneksi sama firma kehittää myös erittäin nerokasta suolasulareaktoria, jossa lämpötila luonnollisesti riittää myös suolavarastointiin.
Toteanpa vain, että jos teho keskimäärin vähenee, keskimääräinen kiinteä kustannus kasvaa. Reaktori ei siitä halpene, että sitä käytetään huomattavan aikaa vajaateholla eikä polttoaineesta käytännössä säästy juuri yhtään (kun se on halpaa muutenkin). Lämpövarasto on lisäkustannus perusvoimalan päälle. Tarvitaan myös suurempaan tuotantoon taipuva generaattori ja verkkoliityntä kuin tasaista tuotantoa varten. Homma tulee entistä vaikeammaksi, jos noita käytetään suoranaisena huipputehovoimana, jolloin käyttöaikasuhde yleensä jää selvästi alle 50%.
Turvesoille:
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Hiljasta on pitänyt näiden suurien suomalaisten voimaloiden suhteen. Puheita on ollut mutta rakenteilla ei taida olla vielä mitään.Turvesoille:
Miljoona aurinkopaneelia turvesuolle: Pallonevalle suunnitteilla suunnaton aurinkovoimala – hankkeen kustannusarvio yli 400 miljoonaa euroa
Suunnitelma sisältää kokonaisteholtaan 250–500 megawatin aurinkovoimalan sekä enintään 45 megawatin tuulivoima-alueen. Aurinkovoimalaan voi tulla jopa miljoona paneelia, hankkeen osakkaat tiedottavat.
Toki fiksusti rakenteisiin rakennusvaiheessa integroidut paneelit olisivat aika hyviä. Mm. pystyasennukset kerrostalojen seinäpintana ovat aika hieno idea, tuottoa tulee talvellakin.
Eikös tuo muuta käytöstä poistetun turvesuon hiilinielusta hurjaksi kasvihuonekaasulähteeksi?
Joo, sinne suolle pitää nostaa vedet takaisin niin kaasuja lähtee vähemmän, mutta se voi tehdä paneeliasennukset melko mielenkiintoisiksi.
Mutta paneelit kun varjostavat auringonvalon, sammal tuskin menestyy, jolloin vesi ei pelasta mitään, vaan voi jopa pahentaa tilannetta. Kaikki muu kuin vesi tai melko puhtaaksi hiileksi asti päässyt aines lahoaa tai (vielä pahemmassa tapauksessa) mätänee. Uutta hiiltä ei enää silloin sitoudu.
En tiedä kaipaako se sitä valoa ja uusia kasveja - nuo suothan ovat kasvaneet lähinnä tuhansia vuosia aina uutta vanhan päälle ja sielä säilyy puuvene ja vainaja hyvin - eli siellä syvyyksissä ei tapahdu jostain syystä oikein mitään hajoamista.
Vesi toki hidastaa hiilen vapautumista alemmista kerroksista, mutta hiilitasapainon toinen tekijä on valon ylläpitämä fotosynteesi, [https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ilm...makkaammin-kosteuden-kuin-lampenemisen-kautta]. Kuivatettu ja paneeleilla varjostettu suo on luultavasti lähellä pahinta, mitä suoalueen hiilitaseelle voi tehdä energiaturpeen keräämisen jälkeen.
Moltexin konstruktiossahan ei reaktoria käytetä vajaateholla, vaan täysillä koko ajan. Ajatus on vuorokausivaihtelun tasaaminen, kuten vesivoimalla nyt meillä tehdään. Toki tuulisten ja tuulettomien jaksojen vaihtelun tasaaminen on hankalampaa, varastoja pitää olla paljon enemmän.
www.dreamstime.com
Juu, mutta vuorokauden sisäinen jousto ei vielä riitä esimerkiksi Suomen tapauksessa, vaan syklinä esimerkiksi talvella pitäisi olla tyypillinen pakkasjakson pituus, tyypillisesti vähintään päiviä ja usein jopa viikon verran, tuulivoiman vaihtelusta nyt puhumattakaan. Vesivoimalla tuo päivän ja yön kulutusvaihtelu hoituu nykyisin varsin hyvin kiitos muutaman suuren vesistön. Reaktori joutuu myös kovaan kilpailuasetelmaan sellaisen tuulisähkön käytön kanssa, missä yöaikaan tuulella ladataan taajamien kaukolämpöakkuja ja itse verkostoa sähkökattilalla (mitä jo nykyisin tehdään ajoittain) tai vielä pitemmälle vietynä yhteistuotantolaitoksen kattilan yhteyteen lisättyä varaavaa massaa suoralla sähköllä. Mm. sulasuolavaraajia on tarjottu ratkaisuksi tuollaiseille varastoille. Nuo toimenpiteet eivät edes vaadi sähköverkon vahvistamista, sillä sehän on mitoitettava suuremman päiväkuorman mukaan.
Ei toki ole, mutta suon muodostama hiilinielu perustuu nimenomaan rahkasammalien ja vastaavien tehokkuuteen muuntaa hiilidioksidia esteettömän auringonvalon avulla uudeksi biomassaksi. Ei varjostaminen ainakaan tilannetta paranna. Sen sijaan rakennetulla alueella aurinkopaneeleiden varjostus ei vähennä kasvua, ennemminkin vähentää tarvetta jäähdytykselle.
En itse osaa osoittaa tutkimuksia aiheesta ja epäilen, että kovin laajasti asiaa ei olisi tutkittu sen perusteella, mitä asiaa katselin. Joka tapauksessa valo on välttämätöntä yhteyttävien kasvien kuten sammalten kasvulle, mutta toisaalta voimakkaasti porottava aurinko saattaa kuivattaa pintaa, joten hyvin voimakas auringonpaiste saattaa ainakin joissakin oloissa (jos vesi ei pääse lähelle pintaa) olla sammalten kasvulle epäedullisempi kuin osittainen varjo (niinhän asia on nurmikolla esimerkiksi). Mutuna kuitenkin ajattelen, että jos entiselle turvesuolle asennetaan paneeleita, pinta-ala pyrittäisiin käyttämään hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti jo johdotuspituuden säästämiseksi ja kannakkeiden tehokkaamman käytön takia (kunhan huoltomahdollisuudet säilyvät), jolloin varjostus voisi olla sitä luokkaa, että heikko valon saanti alkaa jo haitata kasvua. Haihtuminen toisaalta vähenee, kun maan pinta saa vähemmän suoraa paistetta. Asetelma on varsin monimutkainen kokonaisuutena ja riippunee paljon veden korkeudesta, mikä taas riippuu pinnanmuodoista, suon yleistilasta ja iästä, mahdollisesta jäljelle jäävästä ojituksesta yms.
yle.fi
En tiedä, onko Tampereen sähkölaitoksella lämpöakkuja ja millaisia. Ainakin tuollaisen rakentaminen on ilmoitettu tavoitteeksi 2020-luvun alkuvuosina ja sinne voisi varastoida.
Norskit puuttuu listalta. Norskit taitaa olla vasta heräämässä ajatukselle. Tulivoimahan olis heille paras mahdollinen tapa säästää "vähiä" vesivaroja. Ilmeisesti luottavat siihen että voivat lipastaa euroopan ylituotantoa?
Norjassa on Suomeen sähköä tekevä voimala jossain pohjoisessa..
Eipäs puutu (vaan puuttuvat EU:sta). Norjassa tuotetaan yhtä paljon tuulivoimaa kuin Suomessakin ja etenkin pohjoisessa on paljon rakenteilla ja luvitettavana -- ja vähintään yhtä paljon polemiikkia kuin Suomessakin.
