Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SON
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Laaja suomalaistutkimus selvitti: infraääni ei ole tuulivoiman koettujen terveyshaittojen syynä
Ihmiset eivät pysty havaitsemaan tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä, eikä sillä ole mitattavia vaikutuksia elimistöön.
Eipä ihmiset havaitse 5G-säteilyäkään, eikä muitakaan vaarallisia säteilyjä.
Tuskin tuo tutkimus on kovin "laaja"- tai pitkäkestoinen ollut?

Altistuminen monelle yhtaikaiselle ärsykkeelle voi eskaloitua siten että vain yhtä tekijää pidetään syynä.
 
Luulisi tuo ropellien jäätymisen ongelman olevan samaa luokkaa merellä olevien ja mökkirantaa rakennetavien voimalaitosten kesken?
 
Eipä ihmiset havaitse 5G-säteilyäkään, eikä muitakaan vaarallisia säteilyjä.
Tuskin tuo tutkimus on kovin "laaja"- tai pitkäkestoinen ollut?

Altistuminen monelle yhtaikaiselle ärsykkeelle voi eskaloitua siten että vain yhtä tekijää pidetään syynä.
Eikö tuo merelle rakentaminen ole näiden haittojen poistamista? Tuskin vetouistelijat noista valittelevat?
 
Osatteko kertoa miksi Suomessa ei rakenneta enemmän hieman kalliimpaa tuulivoimaa merelle?
"Hieman" pitäisi korvata sanalla "huomattavasti". Tosin Suomessa vedet ovat tyypillisesti matalia, mutta jääolosuhteet ovat puolestaan paljon vaikeampia kuin vaikkapa Pohjanmerellä, missä jäistä ei ole pelkoa. Saaristoisilla alueilla on myös vähntään yhtä pahaa vastustusta kuin maalla mm. loma-asutuksen takia. Myös valtakunnan paras tuulivoimantuottoalue on rajattu laajaksi Saaristomeren kansallispuistoksi.
 
Jospa ne kalat kaikkoaa myllyjen lähistöiltä? Joutuu menemään merta... myllyjä edemmäs vetouistelemaan ;)

Valaat sun sellaiset voivat kärsiä, ne kommunikoivat infraäänellä, mutta ei taida pienellä kalalla olla mitään infraääneen reagoivaa - jos ei nyt sitten uimarakossa tunnu ikävältä.
 
Tuulivoimalan roottori irtosi kovassa tuulessa Saksassa – oleskelu kielletty 500 metrin säteellä
Onnettomuudessa ei loukkaantunut kukaan.

Mikä lie seisovan voimalan roottorin lavan on noin saanut katkeamaan. Valmistusvirhe kenties? Tuostahan siis ilmeisesti ei irronnut koko roottori, vaan yksi lapa katkesi ja viimein putosi maahan. Google löytää kuvia, joissa läpäkkä roikkuu vielä kiinni. Jos se olisi vauhdissa katkennut, niin ei olisi jäänyt jäljelle myllystä todennäköisesti kuin pätkä tornin alaosaa.
 
Joillekin tuottaa tuskaa jos jostakin ei tule sähköä jatkuvasti. Todennäköisesti tuottaisi tuskaa vielä enemmän, jos tulisi jatkuvasti. Tukiaiset on tietysti vähän ikävä asia mutta eikös tuota nyt rakenneta jo ihan markkinaehtoisesti.
 
Joillekin tuottaa tuskaa jos jostakin ei tule sähköä jatkuvasti. Todennäköisesti tuottaisi tuskaa vielä enemmän, jos tulisi jatkuvasti. Tukiaiset on tietysti vähän ikävä asia mutta eikös tuota nyt rakenneta jo ihan markkinaehtoisesti.

Mitä korkeampi mylly sen varmemmin ja kovemmin tuulee. Markkinaehtoiset ovat sitten sitten aika isoja. On niitä kaavailtu - jopa saksalaiset pystyttelevät niitä Suomeen suunnitelmien mukaan - maa piti vuokrata isoilta metsäyhtiöiltä joilla naapurvapaata pöpelikköä piisaa.
 
Palokuormaa tuossa ainakin on jos ei muuta. Eikä tuollaisella 30m tapilla taida nykyään olla juuri virkaa?

Ruotsiin puinen tuulivoimatorni
Göteborgin lähellä sijaitsevaan Björköhön on rakennettu 30 metriä korkea puinen tuulivoimatorni, jonka sanotaan olevan laatuaan Ruotsin ensimmäinen.
8iy2BlG.png

 
Semmoinen tulisi mieleen, että väsyminen ei ole puulla samalla tavalla ongelma kuin raudalla. Puinen torni kestää huojua niin kauan kauan kuin se lahoaa. Toki kun rautaa laittaa tarpeeksi paksulti, sekin kestää vaikka kuinka kauan. Ehkäpä ne jostakin kertopuusta noita osaavat koota kätevästi. En osaa hahmottaa mielessäni, miten tuommoinen korkea puutorni osataan liitellä yhteen asennuspaikalla.

Tästä voi tutustua mitä väsyminen on sillanrakennuksessa
 
Hiukan teoreettinen juttu tuollainen puinen torninnysä on "perinnemyllyille". Varsinaiselle teolliselle turbiinille tarvitaan sen verran korkea torni, ettei puusta voi tehdä, ja rakennusaine on käytännössä teräs ja mahdollisesti osittain myös raudoitettu betoni.
 
Hiukan teoreettinen juttu tuollainen puinen torninnysä on "perinnemyllyille". Varsinaiselle teolliselle turbiinille tarvitaan sen verran korkea torni, ettei puusta voi tehdä, ja rakennusaine on käytännössä teräs ja mahdollisesti osittain myös raudoitettu betoni.


“Laminated wood is stronger than steel at the same weight and by building in modules, the wind turbines can be taller. By building in wood, we also reduce carbon dioxide emissions in manufacturing and instead store carbon dioxide in the design”, said Modvion CEO Otto Lundman.

Wooden towers cost less than steel ones, which lowers the cost of wind power, the company noted. In addition, the modular design of the tower allows sections to be transported on public roads.

Modvion has teamed up with truss manufacturer Moelven Toreboda AB to build the first tower at a gluewood factory in Toreboda. The duo intends to continue their cooperation through the mass production stage.

Modvion has already signed declarations of intent with electric utility Varberg Energi for the purchase of a 110-metre tower, and with Swedish wind power company Rabbalshede Kraft AB for ten towers at least 150 metres high.

Tuolla myös kuvia: http://www.modvion.com/
 
Tuommoisen vanhan tuulitornin kun sahailee aikanaan suoraan sopiviksi pätkiksi niin saa monta kesämökkiä tai muumitaloa, kun puhkoo ikkunat ja sahaa ulkoven reiän. Vielä kun saisi valmiita pyöreitä kattoja. Ilmeisesti putkilossa paksuutta pitää olla sen verran, että tulisi k-arvot kohdalleen.
 
Vaneri tai liimapuurakenne tosiaankin voisi olla ihan uskottava materiaali täyskokoiselle mastolle, onhan aikanaan vanerista rakennettu A380-kokoluokkaa lähestyviä lentokoneitakin. Pelkkä puu ei vaan tuohon riitä, vaan vedenkestävää hartsia kuluu paljon ja tuon lähtöaine vaikuttaa aika paljon homman päästötaseeseen. Teräksen voi kierrättää ja betoni imee ilmasta hiilidioksidia (takaisin), kun taas hartsissa kyllästetylle puuviilulle voi olla vaikea löytää muuta uusiokäyttöä kuin polttaminen höyrykattilassa.
 
Valtion mailla tuotettiin vuonna 2019 lähes 800 gigawattituntia tuulisähköä. Metsähallitus aikoo osana ilmasto-ohjelmansa moninkertaistaa tuulivoiman tuotannon vuoteen 2030 mennessä.
 
Toimintahäiriö hajotti tuulivoimalan Ruotsin Piitimessä – syy on vielä epäselvä
Saksalaisen valmistajan mukaan onnettomuus oli ensimmäinen laatuaan eikä sellaisia pitäisi tapahtua uudelleen

Tuosta olisi mukava nähdä video miltä tuo on näyttänyt kun mylly on heilahtanut ylikerroksille ja torpannut itsensä maahan... :D

Väkisin tulee mieleen tämä vaikkei sinällään naurunasia olekaan...
 
Joo, lapa hajoaa ja perään epätasapainossa toinen lapa katkaisee myllyltä ”jalan poikki”.
Lapojen säädön on täytynyt seota kun noin kovaa pyörii. Normaalistihan lavat säädetään niin että pyörimisnopeus on turvallinen ja saadaan max sähköntuotto. Ettei olisi joku huoltomies säätänyt parametreja......
 
Joo, lapa hajoaa ja perään epätasapainossa toinen lapa katkaisee myllyltä ”jalan poikki”.
Lapojen säädön on täytynyt seota kun noin kovaa pyörii. Normaalistihan lavat säädetään niin että pyörimisnopeus on turvallinen ja saadaan max sähköntuotto. Ettei olisi joku huoltomies säätänyt parametreja......

Eiköhän tossa ole jäänyt lavat jumiin, ei ole saatu lepuutettua. Pudonnut verkosta, eikä jarruttaminen onnistu kun lavat ei lepuutettuna. Kenties joku katastrofi tulisi siitäkin, jos jarrut lyö kiinni tuossa tilanteessa, vai liekö niin heikko jarru ettei jaksa edes pysäyttää.
 
kun en tarkemmin noita tunne...
Onko se jarru niin kuin autossa että voi vauhtia himmailla vai onko se niin kuin automaattivaihteisessa autossa että vaihdelaatikko lukitaan (P asento) kunhan ensin on pysähdytty?
vauhtiahan voisi himmailla verkkosähkön avullakin. Onkohan noissa sellaista mahdollisuutta?
 
kun en tarkemmin noita tunne...
Onko se jarru niin kuin autossa että voi vauhtia himmailla vai onko se niin kuin automaattivaihteisessa autossa että vaihdelaatikko lukitaan (P asento) kunhan ensin on pysähdytty?
vauhtiahan voisi himmailla verkkosähkön avullakin. Onkohan noissa sellaista mahdollisuutta?

Jossain telkkariohjelmassa juur oli noiden sisuiskaluista, siinä yksilössä ainakin oli ihan tavanomainen levyjarru, tietty vähän järeämpi. Lisäksi kaiketi siivet käännetään tuulen myötäiseksi, ettei se tuota voimaa, ainakan paljoa.
 
Jossain telkkariohjelmassa juur oli noiden sisuiskaluista, siinä yksilössä ainakin oli ihan tavanomainen levyjarru, tietty vähän järeämpi. Lisäksi kaiketi siivet käännetään tuulen myötäiseksi, ettei se tuota voimaa, ainakan paljoa.

Kuormallahan niitä jarrutellaan niin kauan kuin kaikki toimii, mutta joku siitä riippumaton jarru tarvitaan ihan huoltojakin varten. Hajoaminen vaatii varmaan sen että aika monta asiaa menee samaan aikaan pieleen.
 
Taitaa tuo jarru olla sellainen ettei täydestä laukasta (jopa ylilaukasta) kestä jarruttaa pysähdyksiin?
Siis jos on levyjarrun tyyppinen.
Tulisi mm tolkuton määrä lämpöä (myllyn tehoa vastaava määrä kW+jotain).
 
On tuossa jotain hyvääkin.
"Tuulivoiman tukemisen myötä esimerkiksi kuluttajien sähkölasku on pienentynyt tuntuvasti enemmän kuin mitä tukia on maksettu. "
Tuokin jää pian pois
"Ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmästä vuonna 2023 ja vuoteen 2030 mennessä tuettavia tuulivoimaloita ei enää ole. Uudet tuulivoimalat ovat tehokkaita, eivätkä tarvitse tukea "

Lisäksi tuulivoima on pienentänyt sähkön tuontia. Tosin jonkin verran muuta kotimaista tuotantoa on myös vastaavasti suljettu, joskin lähinnä verojen kaltoin kohtelemasta hiililauhdepäästä.
 
Tuuli- ja aurinkoenergian suuri huijaus — Johdetaanko meitä harhaan?

Tiesitkö, että tuulivoimalla pyöritetään Suomen energiataloutta vain viisi ja puoli päivää vuodessa? Ja tiesitkö, että aurinkoenergialla vain pari tuntia? Tiesitkö, että Suomen tuontienergiasta yli 60% tulee Venäjältä?
Tuuli- ja aurinkovoiman hypetys ja propaganda ovat johtaneet siihen, että niiden merkitys kuvitellaan energiataloudessamme todellista suuremmaksi. Sitrakin vaatii kotimaisen turpeen ja puuenergian käytön alasajoa.
 
^ Just joo, eikä yhtään ole neliapilalasit olleet päässä kirjoittajalla. Vai turvetta pitäisi vielä lisää käyttää.:rolleyes: Olisihan se mahdollista, jos meidän ei pitäisi noita hiilidioksidipäästöjä vähennellä. Turve on fossiilinen polttoaine, ja ilmaston kannalta vähintään yhtä paha, kuin öljy tai kivihiili.

Jännä miten näillä samoilla lobbaustahoilla on aina tämä sama olkiukko, tuulivoiman suhde kokonaisenergiankäyttöön. Saisihan siitä huomattavasti vähemmän dramaattisen jutun, jos ottaisi oikean vertailukohdan eli sähköenergian kokonaismäärän. Mutta kun ottaa mukaan venäläisen tuontiöljyn, josta ei sähköä toki tehdä yhtään, niin saa repivämmät piirakkakaaviot aikaiseksi. Tuontiöljyhän menee autojen tankkeihin eikä sähkövoimaloihin, mutta mitäs pienistä, tarkoitus pyhittää keinot. ;D
 
Turve on fossiilinen polttoaine, ja ilmaston kannalta vähintään yhtä paha, kuin öljy tai kivihiili.

Turve uusiutuu muutamassa tuhannessa vuodessa, mikäs öljyn tai kivihiilen uusiutumisaika on?

Minusta turpeen nykykäyttö voitaisiin jättää rauhaan kunnes ensin on saatu lopetettua nimeomaan öljyn ja kivihiilen käyttö. Turpeella on kuitenkin mahdollista tuottaa stabiilisti energiaa säätilasta riippumatta. Tuuli yms tulee jos on tullakseen.
 
Tuo lobbarikirjoittajan moittima tilanne olisi korjattavissa tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin (eikä välttämättä paljon kalliimmalla) siten, että Venäjältä tuotu öljy vietäisiin (hiukan halvemmalla) muualle ja tilalle tuotaisiin vaikka Saudi-Arabiasta (kalliimmalla) öljyä tai öljytuotteita tilalle, minkä lisäksi amerikoista tuotaisiin nestemäistä maakaasua, jolla taas tiivistettäisiin venäjältä tuotu kaasu nesteeksi muualle (vaikkapa takaisin) vietäväksi. Niinkuin kosmetiikka muka tarjoaisi todellisia eväitä maailman parantamiseen ...
 
Turve uusiutuu muutamassa tuhannessa vuodessa, mikäs öljyn tai kivihiilen uusiutumisaika on?

Niinhän se uusiutuu. Ja olikos meillä muutama tuhat vuotta aikaa saada ilmastonmuutos kuriin? ;D Ilmaston näkökulmasta kaikki polttoaineet, joiden uusiutuminen kestää yli 20 vuotta, ovat fossiilisia.
 
Takaisin
Ylös Bottom