tuuma: Aurinkolämpö projekti

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

mitä jos vääntää esim. rosterista ( vanhat tiskipöydät tms.) paraboloidin tyhjiöputken taakse

No nyt, kun Tuuma esitteli taas uuden idean, niin pakkohan sitä olis sitten itsekin laittaa taas ropelihattu päähän ja vääntää jotakin hullunkurista, vaikkakin vähän asiaakin.

Eli omassa mielessäni on pyörinyt ajatus siitä, että kun vanhassa varaajassa on vain käyttövettä varten kierukka, niin mikä estäisi käyttämästä samaa kierukkaa sekä varaamiseen, että lämmön käyttämiseen?

Eli jos keräinsysteemi kestää vähänkään painetta, niin käyttövesi vaan kiertämään sen kautta. Keräimen paras käyttöaika on silloin, kun ei ole oleellista jäätymisvaaraa ja toisaalta vesi lämpenee kai keräimessä niin kuumaksi, ettei todellista 'pöpövaaraakaan' synny. Veden laatu tuskin kierrossa paranee, mutta eihän se juotavaksi ole tarkoitettukaan ja toisaalta kiertäähän lämmin käyttövesi ainakin kerrostaloissa jo nytkin ympyrää.

 

[VesA]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eli jos keräinsysteemi kestää vähänkään painetta, niin käyttövesi vaan kiertämään sen kautta. Keräimen paras käyttöaika on silloin, kun ei ole oleellista jäätymisvaaraa ja toisaalta vesi lämpenee kai keräimessä niin kuumaksi, ettei todellista 'pöpövaaraakaan' synny. Veden laatu tuskin kierrossa paranee, mutta eihän se juotavaksi ole tarkoitettukaan ja toisaalta kiertäähän lämmin käyttövesi ainakin kerrostaloissa jo nytkin ympyrää.

Kiinalaiset kauppiaat erottelevat aurinkovehkeensä sen mukaan kestävätkö ne käyttövesipaineita. Tyhjiöputkivehkeelle rakenne on aika helppo, tasokerääjälle jo hankalampi.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Itse olen samoilla linjoilla. Paras aurinkokeräin on isot, eteläänpäin suunnatut ikkunat, jotka ainakin omassa huussissani hoitaa lämmityksen kohtuu tehokkaasti jo kevättalvella. Noissa pitäisi saada vielä jonkinlainen säätö sälekahtimiin termari ohjattuna, jotta kämmpä ei lämpenisi liikaa.

Tuo oma aurinkokeräin kaipaisi jotain piristystä, eli esim niitä paraboli peltejä. Toinen vaihtoehto olisi viedä katolle ihan raakasti iso peili keräimen taakse, sillä noiden tyhjiöputkien väliin jää tosiaan ilmaa, joista arvokkaita säteitä pääsee livistämään.

Niin olikohan se jossain Clas Ohlssonilla tai missä sellaisia sälekaihtimen nupin päähän laitettavia pieniä moottoreita, jotka pystyivät ajamaan säleitä. Siitähän se säätö hiljalleen rakentuisi

Kaipa tuollainen tasopeilikin auttaisi. Parabelit tietty olisivat tehokkaita ja putkia säästyisi mutta onkohan se niin että lämpötila nousee ehkä liian kuumaksi ja tyhjiöputki hajoaa varsinkin jos kiertovesipumppu mossahtaa kesken kuuman kesäpäivän :

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eli jos keräinsysteemi kestää vähänkään painetta, niin käyttövesi vaan kiertämään sen kautta. Keräimen paras käyttöaika on silloin, kun ei ole oleellista jäätymisvaaraa ja toisaalta vesi lämpenee kai keräimessä niin kuumaksi, ettei todellista 'pöpövaaraakaan' synny. Veden laatu tuskin kierrossa paranee, mutta eihän se juotavaksi ole tarkoitettukaan ja toisaalta kiertäähän lämmin käyttövesi ainakin kerrostaloissa jo nytkin ympyrää.

Hmmm. Ihan hyvä idea. Keräimet kun olisi "etuasteena" ja saisivat siis mahdollisimman kylmää vettä niin olisi hyötysuhdekin kohdillaan. Se vaan että joku kierto tuohon pitäisi saada muuten kun käyttövettä ei käytetä niin vesi kiehuu herkästi keräimissä vai oliko tuossa sinulla ajatuksena kuitenkin jonkinlainen kierto, jota en vain rajallisella kapasiteetillani ymmärtänyt?

Kiinalaiset kauppiaat erottelevat aurinkovehkeensä sen mukaan kestävätkö ne käyttövesipaineita. Tyhjiöputkivehkeelle rakenne on aika helppo, tasokerääjälle jo hankalampi.

Kaiketi nuo kaikki sen 6bar kestää joka on varoventtiilin yleinen aukeamispaine aurinkohommeleissa. Tai VesA taisikin tarkoittaa sitä että on avopaineisia/paineettomia vai miten se nyt sanotaankaan ja sitten näitä suljettuja järjestelmiä, niiden välillä varmaankin on eroja paineenkestossa.

 

[kotte]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Niin olikohan se jossain Clas Ohlssonilla tai missä sellaisia sälekaihtimen nupin päähän laitettavia pieniä moottoreita, jotka pystyivät ajamaan säleitä. Siitähän se säätö hiljalleen rakentuisi

Näitä ei kai ole tarkoitettu ulkokäyttöön? Olen nimittäin sitä mieltä, että liikalämpöä estävä kaihdin täytyy aina asentaa uloimmaksi suoraan auringon eteen (tyhjiöputkikeräimen mahdollinen suojaus ei ole näin kriittistä). Mikä tahansa lasien sisään tai väliin asennettu kaihdin päästää lävitseen kymmeniä prosentteja tehosta, mikä on käytännössä liikaa.

 

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eli jos keräinsysteemi kestää vähänkään painetta, niin käyttövesi vaan kiertämään sen kautta. Keräimen paras käyttöaika on silloin, kun ei ole oleellista jäätymisvaaraa ja toisaalta vesi lämpenee kai keräimessä niin kuumaksi, ettei todellista 'pöpövaaraakaan' synny. Veden laatu tuskin kierrossa paranee, mutta eihän se juotavaksi ole tarkoitettukaan ja toisaalta kiertäähän lämmin käyttövesi ainakin kerrostaloissa jo nytkin ympyrää.

Hmmm. Ihan hyvä idea. Keräimet kun olisi "etuasteena" ja saisivat siis mahdollisimman kylmää vettä niin olisi hyötysuhdekin kohdillaan. Se vaan että joku kierto tuohon pitäisi saada muuten kun käyttövettä ei käytetä niin vesi kiehuu herkästi keräimissä vai oliko tuossa sinulla ajatuksena kuitenkin jonkinlainen kierto, jota en vain rajallisella kapasiteetillani ymmärtänyt?

Juu, sitä minä juuri tarkoitin, että vesi kiertäisi keräimen ja lämminvesikierukan läpi silloinkin, kun vettä ei käytetä. Tällöin lämminvesikierukka toimisikin energian tuojana, eikä sen pois kuskaajana. Eli se, mitä haen, kahden asian tekeminen yhdellä vaihtimella.

 

[Wesa]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onko muuten ALP tyyppisiä aurinkolämpöpumppu virityksiä olemassa, eli keräin toimisi kuin maa maalämmössä?
Lähinnä ajattelen kylmiä olosuhteita jolloin keräimen ulostulolämpötila on niin alhainen että sitä on vaikea hyödyntää.
Periaatteessahan vintiltä ulkoyksikölle ilman imevä laite on periaatteessa tälläinen..

Voisi olla esim. sellainen että höyrystin koostuu kahdesta osasta; ilmakennosta ja lämmönvaihtimesta jossa kiertää aurinkokennon neste. Lauhdutin siirtäisi energian varaajaan.
Tämän tyyppisessä ratkaisussa tasokeräimen lämpöeristys ei tarvitsisi olla hyvä, tai sen pitäisi olla jopa avoin jos nestekierto höyristin-lämmönvaihtajan jälkeen laskee alle ulkoilman lämmön esim. yöllä.
Eli en yritä saadaa talven vähäisestä säteilyenergiasta copin vertaa enemmän energiaa, vaan saada hyötykäyttöön sen vähän mitä irtoaa parantamaan ILP-osuuden hyötysuhdetta.
Tämä olisi silloin AVILP.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Niin olikohan se jossain Clas Ohlssonilla tai missä sellaisia sälekaihtimen nupin päähän laitettavia pieniä moottoreita, jotka pystyivät ajamaan säleitä. Siitähän se säätö hiljalleen rakentuisi

Näitä ei kai ole tarkoitettu ulkokäyttöön? Olen nimittäin sitä mieltä, että liikalämpöä estävä kaihdin täytyy aina asentaa uloimmaksi suoraan auringon eteen (tyhjiöputkikeräimen mahdollinen suojaus ei ole näin kriittistä). Mikä tahansa lasien sisään tai väliin asennettu kaihdin päästää lävitseen kymmeniä prosentteja tehosta, mikä on käytännössä liikaa.

Juu ei varmaankaan ulos ole tarkoitettu. Ajattelin vaan niitä yleisesti sisällä olevia namiskuukkeleita, joilla kahden lasin välissä olevia normikaihtimia säädellään sisältä pyörittämällä. Kyse oli huonelämpötilan säädöstä ikkunoista tulvivan auringonlämmön mukaan. Tuosta tosin tulikin ajatus että jos keräimet alkaa kiehumaan pihalla niin joku automaattiverho niiden suojaksi olisi ihan OK idea. Jos kiertopumppu sattuu pettämään tai jos ihannetilanne sattuu ja on lomalla kun käyttöä ei lämpimälle käyttövedelle ole ja varaaja uhkaa kiehua.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eli jos keräinsysteemi kestää vähänkään painetta, niin käyttövesi vaan kiertämään sen kautta. Keräimen paras käyttöaika on silloin, kun ei ole oleellista jäätymisvaaraa ja toisaalta vesi lämpenee kai keräimessä niin kuumaksi, ettei todellista 'pöpövaaraakaan' synny. Veden laatu tuskin kierrossa paranee, mutta eihän se juotavaksi ole tarkoitettukaan ja toisaalta kiertäähän lämmin käyttövesi ainakin kerrostaloissa jo nytkin ympyrää.

Hmmm. Ihan hyvä idea. Keräimet kun olisi "etuasteena" ja saisivat siis mahdollisimman kylmää vettä niin olisi hyötysuhdekin kohdillaan. Se vaan että joku kierto tuohon pitäisi saada muuten kun käyttövettä ei käytetä niin vesi kiehuu herkästi keräimissä vai oliko tuossa sinulla ajatuksena kuitenkin jonkinlainen kierto, jota en vain rajallisella kapasiteetillani ymmärtänyt?

Juu, sitä minä juuri tarkoitin, että vesi kiertäisi keräimen ja lämminvesikierukan läpi silloinkin, kun vettä ei käytetä. Tällöin lämminvesikierukka toimisikin energian tuojana, eikä sen pois kuskaajana. Eli se, mitä haen, kahden asian tekeminen yhdellä vaihtimella.

Tuohan kuulostaa liian kustannustehokkaalta, luovutus ja varaus samalla rahalla. Eipä siinä mitään tee vain Juu tiedän, propelliluonne joutuu välillä karsimaan

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onko muuten ALP tyyppisiä aurinkolämpöpumppu virityksiä olemassa, eli keräin toimisi kuin maa maalämmössä?
Lähinnä ajattelen kylmiä olosuhteita jolloin keräimen ulostulolämpötila on niin alhainen että sitä on vaikea hyödyntää.
Periaatteessahan vintiltä ulkoyksikölle ilman imevä laite on periaatteessa tälläinen..

Voisi olla esim. sellainen että höyrystin koostuu kahdesta osasta; ilmakennosta ja lämmönvaihtimesta jossa kiertää aurinkokennon neste. Lauhdutin siirtäisi energian varaajaan.
Tämän tyyppisessä ratkaisussa tasokeräimen lämpöeristys ei tarvitsisi olla hyvä, tai sen pitäisi olla jopa avoin jos nestekierto höyristin-lämmönvaihtajan jälkeen laskee alle ulkoilman lämmön esim. yöllä.
Eli en yritä saadaa talven vähäisestä säteilyenergiasta copin vertaa enemmän energiaa, vaan saada hyötykäyttöön sen vähän mitä irtoaa parantamaan ILP-osuuden hyötysuhdetta.
Tämä olisi silloin AVILP.

Juu hieman samanlaista ideaa, kaiketi : Pohdittiin muutama kymmen viestiä taaempana. Tiedän, kuka kaikkea aina jaksaa kahlailla. Edelleen kannatan samaa ajatusta ja hyvää Wesa:n ajatusta että syöttäisi jotain -5 asteista lämpöpumpun jäähdyttämää seosta a-keräimiin ja hyötysuhde olisi silloin huippuluokkaa jos harvoin näyttäytyvältä pallolta säteitä haluaa alkaa purkittamaan. Tuolla siis oli vähän samaan suuntaan ajatelmia: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4532.msg76247#msg76247

 

[mikup2]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Tassa tallanen alp viritys.http://www.chinasolarspower.com/showp.asp?id=897

 

[Mekaniker]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eikö tämä olisi parempi

http://www.chinasolarspower.com/solar%20air%20conditioner%20catalog.pdf

 

[Wesa]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eikö tämä olisi parempi

http://www.chinasolarspower.com/solar%20air%20conditioner%20catalog.pdf

Toimiiko tuo niin että kompura pumppaa lämpöä keräimestä?

 

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Eikö tämä olisi parempi

http://www.chinasolarspower.com/solar%20air%20conditioner%20catalog.pdf

Toimiiko tuo niin että kompura pumppaa lämpöä keräimestä?

Eiköhän tuo ole paremminkin hupihomma. Keräimen pinta-ala reilusti alle neliömetrin, joten eihän sillä vielä juhlita.

 

[mikup2]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Propelli diy kaveri tuunaa tasta hyvan aurinko-, ilma- ja maalampopumpu hybridin.Ymmartaakseni aurinkokerain lammiittaa vetta tuonne tankkiin.Tankissa kylmaainevesi lammon vaihdin.Nyt pakkasten ja vahaisten aurinko paivien saapuessa maalampolitkut kiertamaan tankinkautta.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Ihan hyvä idea tosiaan nuo ylläolevat ALP:it. Pinta-ala on tosiaan aivan liian pieni mutta äkkiäkös muutaman "isoveljen" laittaa seuraksi... Tuo että tuon pikkusäiliön sisällä on kylmäaine-vesi vaihdin tekee tuosta tosiaan erilaisten virityksien kokeilun helpoksi. Glykolit sinne säiliöön olisi Suomessa laitettava.

Onko muuten joku ihan määräys että maalämpöpiirin on oltava etanolilitkua? Se on vähän huono aurinkokeräimissä kun kiehuu herkästi. Kävisiköhän propyleeniglykoli, kuten aurinkopiireissä, myrkyttömyytensä ansiosta myös maapiiriin : Propeli alkoi hiljalleen ottaa kierroksia

 

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onko muuten joku ihan määräys että maalämpöpiirin on oltava etanolilitkua?

Kutsuvat fysiikan laiksi nimeltä viskositeetti.

Eli glykolilla terästettynä nesteen kierrättäminen vaatisi enemmän voimaa.

Propeli alkoi hiljalleen ottaa kierroksia

Oikein, oikein ... ;-)

Meikäläisen propelissa pyörii myös pari uutta ajatusta, mutta palatkaamme niihin myöhemmin - mahdollisesti.

 

[zadah]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Tuossa ALP pumpussa kannattaa muistaa se, että auringon säteilyteho per neliömetri ei muutu mihinkään vaikka keräimessä kiertäisi kuinka kylmä neste. Ainoastaan keräimen hyötysuhde paranee.

Eli mitä tästä seuraa: ALP pumppu ei toimi yöllä, eikä umpipilvisessä kelissä. Lisäksi se ei toimi loka-helmikuun välisenä aikana ! Siis aikana jolloin lämpöä todella tarvitaan.

Mielestäni aurinko lämmössä pitää pitäytyä mahdollisimman yksinkertaisisissa ratkaisuissa, eli 1 kpl kiertopumppu ja lämmönvaihdin mahdollisimman viileään paikkaan.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Tuossa ALP pumpussa kannattaa muistaa se, että auringon säteilyteho per neliömetri ei muutu mihinkään vaikka keräimessä kiertäisi kuinka kylmä neste. Ainoastaan keräimen hyötysuhde paranee.

Eli mitä tästä seuraa: ALP pumppu ei toimi yöllä, eikä umpipilvisessä kelissä. Lisäksi se ei toimi loka-helmikuun välisenä aikana ! Siis aikana jolloin lämpöä todella tarvitaan.

Mielestäni aurinko lämmössä pitää pitäytyä mahdollisimman yksinkertaisisissa ratkaisuissa, eli 1 kpl kiertopumppu ja lämmönvaihdin mahdollisimman viileään paikkaan.

Niin maksimissaan reilu 1kW/m2 jos oikein hyvä päivä sattuu. Mä ajattelin että tuo osaisi ottaa lämpöä aina jos mahdollista siitä pikkupöntossä olevasta kylmäainekierukasta ja muuten toimia takana olevalla puhaltimella kuten normi ILP. Tuo propelin pyörähdys johtui siitä että jos sinne pikkupönttöön laittaisi kiertämään maalämpöpiirin niin tuossa olisi edullinen tapa kokeilla MAVILP:iä...

 

[mikup2]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Tuuma on oikeassa .Toi alp toimii muulloin normi ilppina jos ei tankissa lisapotkua saatavissa.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

No niin nyt on pohdinnan alla tuo VILP:in siirto sisätiloihin autotalliin. Suurin syy on melutaso pakkasilla kun jotkut kumit aika tarkkaan pakkasrajalla menettää joustavuutensa ja ääni kovenee huomattavasti. Äänieristin tuota keväällä ja laitoin koko paketin lillumaan tarvikekumien päälle ja tuolloin hieman hiljeni tai oikeastaan aika paljon mutta se ei ihan tyydytä.

Toinen mikä puoltaa asiaa olisi se että saisi vesiputket turvaan pihalta ja hukkalämmön autotalliin eikä harakoille.

Kolmas seikka on sulatukset, joita voisi vähentää tai jopa päästä eroon kokonaan kun laittaisi imu ja poistokanavaan sähköiset ilmastoinnin sulkupellit. Kone kun on seis niin lämpöeristetyt pellit, tyyliin Halton tms. sulkisivat pakkasilman höyrystimeltä ja huonelämpö ehkä ehtisi asian myös hoitamaan?

Neljäs juju on vetäistä talosta poistoilma kulkemaan höyrystimen läpi ja näin tuo toimisi jonkinlaisena PILP:inäkin.

Ongelma on tietty saada sama tai mieluummin vielä suurempi ilmamäärä kulkemaan höyrystimen läpi. Onko kellään vaikkapa hiha-arviota jos imupuolelle laittaisi toisen puhaltimen tehostamaan virtausta ja jos nuo mahdolliset talon pikkupoistotkin varustaisi pikku kanavapuhaltimilla työntämään ilmaa höyrystimelle. Voiko COP olla jopa parempi vaikka toinen puhallin syökin myös sähköä mutta ilmaa saisi liikkumaan läpi enemmän kuin ennen.

Onko taas luokassa typeriä ajatuksia koko homma? Haltonin sivuilta 400mmx800mm pelti olisi tuon koneen 4000m3/h tarvitseman ilmamäärän suhteen aika passeli.

Sulamisvedetkin voisi ohjata viemäriin ja ei tarvisi pihalle rakentaa jääkekoa. Niin ja ei tuo kovin kauniskaan tuossa pihalla ole, jonkun mielestä ainakaan...

Tällaisia sitä taas tällä kertaa päässä pyörii

EDIT: Ilmamäärästä puuttu kolme nollaa, toisaalta en ole löytänyt vieläkään spekseistä mikä tuon mitoitusilmamäärä oikeastaan on, täytynee jatkaa hakemista.

 

[kotte]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Neljäs juju on vetäistä talosta poistoilma kulkemaan höyrystimen läpi ja näin tuo toimisi jonkinlaisena PILP:inäkin.

Tämän voi suosiolla unohtaa, jos tarkoituksena on tosiaankin käyttää VILPiä "varsinaisena lämpöpumppuna" eikä pelkkänä lämmöntalteenottolaitteena.

Muissa ideoissa voi olla järkeä, lähinnä torjumaan ko. VILPin ongelmia. Samalla saa kuitenkin varmasti toisia ongelmia tilalle. Näitä muita ideoitahan ei tarvittaisi, jos kompressorissa olisi asiallinen eristys, sulamisveden poisto olisi suunniteltu ja toteutettu energiataloudelliseksi ja laitteen softa sitten toteuttaisi strategiset mahdollisuudet.

Sinällään vesilämmönvaihtimen siirtäminen lämpimään tai puolilämpimään vaikuttaa kestävimmältä tavoitteelta. Laite kannattaisi joka tapauksessa eristää autotallin sisätiloista mahdollisimman hyvin, jolloin luukkujenkin pitäisi olla hyvin eristettyjä ja pysyä käytössäkin tiiviinä (jotta autotalli suojaisi millään tavoin jäätymiseltä). Voi olla vaikeasti saavutettavissa. Eiköhän olisi helpompaa järjestää ulkona oleville putkistoille jonkinlainen saattolämmitysmahdollisuus.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Neljäs juju on vetäistä talosta poistoilma kulkemaan höyrystimen läpi ja näin tuo toimisi jonkinlaisena PILP:inäkin.

Tämän voi suosiolla unohtaa, jos tarkoituksena on tosiaankin käyttää VILPiä "varsinaisena lämpöpumppuna" eikä pelkkänä lämmöntalteenottolaitteena.

Muissa ideoissa voi olla järkeä, lähinnä torjumaan ko. VILPin ongelmia. Samalla saa kuitenkin varmasti toisia ongelmia tilalle. Näitä muita ideoitahan ei tarvittaisi, jos kompressorissa olisi asiallinen eristys, sulamisveden poisto olisi suunniteltu ja toteutettu energiataloudelliseksi ja laitteen softa sitten toteuttaisi strategiset mahdollisuudet.

Sinällään vesilämmönvaihtimen siirtäminen lämpimään tai puolilämpimään vaikuttaa kestävimmältä tavoitteelta. Laite kannattaisi joka tapauksessa eristää autotallin sisätiloista mahdollisimman hyvin, jolloin luukkujenkin pitäisi olla hyvin eristettyjä ja pysyä käytössäkin tiiviinä (jotta autotalli suojaisi millään tavoin jäätymiseltä). Voi olla vaikeasti saavutettavissa. Eiköhän olisi helpompaa järjestää ulkona oleville putkistoille jonkinlainen saattolämmitysmahdollisuus.

Tuo poistoilma juttu olisi vaan sellainen extra, eli miksi puhaltaa ne taivaalle kun voisi ohimennen työntää VILP:in muun toiminnan seurana höyrystimen läpi eli siis ihan vaan sellainen lehmän hönkäyshän se tietty olisi mutta kuitenkin.

Tuo oli hyvä pointti että ongelmahan tuossa on että koneisto on millin peltilevyjen takana ja samaan pääsisi ja säästyisi muutama neliö tilaa jos eristäisi tuon tuolla ulkona, silloin olisi se ongelma poissa ja sitten lämmityskaapeli putkieristeiden väliin ja termari tutkimaan milloin on alle vaikkapa +6 astetta niin lämmitys päälle. Olisi vissiin kaiketi halvin ratkaisu. Kiitos, kotte, palautuksesta jälleen maan pinnalle...

 

[kotte]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Tuo poistoilma juttu olisi vaan sellainen extra, eli miksi puhaltaa ne taivaalle kun voisi ohimennen työntää VILP:in muun toiminnan seurana höyrystimen läpi eli siis ihan vaan sellainen lehmän hönkäyshän se tietty olisi mutta kuitenkin.

Ajatushan on periaatteessa aivan mainio, mutta kun sen toteuttaminen vaan on käytännössä hyvin vaikeaa. Syynä on, että VILP imee ulkoilmasta melkoisen määrän energiaa pienestä lämpötilaerosta, suorastaan valtavasta ohivirtaavasta ulkoilmamäärästä (tuhansia tai kymmeniä tuhansia kuutiometrejä tunnissa) huomattavasti muuttuvissa lämpötiloissa kelistä riippuen. Tallista tulee korkeintaan jokunen sata kuutiota ehkä jotakin 10-20-asteista kosteaa (? -- jos tallissa säilytetään autoakin) ilmaa, joka on helppo jäähdyttää nollan vaiheille, mutta vaikeudet alkavat heti, kun mennään nollan alapuolelle.

Jos lämpöä otetaan kompressorilla poistoilmasta (mikä sinänsä on omasta mielestäni joissakin tapauksissa varsin järkevää, olen soveltanut sitä itsekin pitkään), se käy paljon järkevämmin huomattavasti pienitehoisemmalla erillisellä kompressorilla ja höyrystimellä. Ja VILP voi siis pysyä lestissään ... ilman että poistoilman energia päästettäisiin sitä soveltaen kumminkin lähes kokonaan harakoille ja VILP joissakin tilanteissa luultavasti pakkaa jäätymään entistä pahemmin, jolloin tulos voi olla jopa negatiivinen, tai ainakin lähes nolla.

 

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onko mahdollista rakentaa pikkuista 'hirsimökkiä' pumpun ympärille ulkona? Tämä eristäisi niin lämpöä, kuin ääntäkin siitä huolimatta, että se vaatii reippaan kokoiset aukot ilman kulkua varten.

 

[oswald]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onkos kukaan ottanut talon yläpohjasta putkella ilmaa ulkoyksikön taakse, kun siellä on koko lumettoman ajan lämpimämpää ja kuivempaa kuin ulkona. Esim 200mm kanava johon puhallin joka käynnistyisi kun ulkoyksikkö lähtee käyntiin ??? Olisko järkeä?

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onko mahdollista rakentaa pikkuista 'hirsimökkiä' pumpun ympärille ulkona? Tämä eristäisi niin lämpöä, kuin ääntäkin siitä huolimatta, että se vaatii reippaan kokoiset aukot ilman kulkua varten.

On tuokin käynyt mielessä, kun roskapöntöllekin pitäisi saada katos niin menisi kaksi kärpästä samalla iskulla ihan varteenotettava vaihtoehto.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onkos kukaan ottanut talon yläpohjasta putkella ilmaa ulkoyksikön taakse, kun siellä on koko lumettoman ajan lämpimämpää ja kuivempaa kuin ulkona. Esim 200mm kanava johon puhallin joka käynnistyisi kun ulkoyksikkö lähtee käyntiin ??? Olisko järkeä?

Tästä oli paljonkin jossain ketjussa ja aika ristiin meni mielipiteet.

Se olisi kiinnostavaa tietää kannattaako "turboaminen" siten että olisi toinen puhallin työntämässä höyrystimeen ilmaa, olisiko saatu hyöty menetetty lisäpuhaltimen sähkönkulutuksessa?

 

[kotte]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onkos kukaan ottanut talon yläpohjasta putkella ilmaa ulkoyksikön taakse, kun siellä on koko lumettoman ajan lämpimämpää ja kuivempaa kuin ulkona. Esim 200mm kanava johon puhallin joka käynnistyisi kun ulkoyksikkö lähtee käyntiin ??? Olisko järkeä?

Sisäilman kuivuudesta olen eri mieltä (absoluuttinen veden määrä nimittäin ratkaisee), mutta ketjussa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2172.msg26021#msg26021 selostin aikanaan omaa viritystäni.

Tulin kokeiluissa siihen johtopäätökseen, että ulkoilman ja sisäilman sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi ja jätin sen takia ulkoilman hyödyntämisen pois (kaukolämmitystalo ja kaukolämpö on melko edullista etenkin marginaalikustannuksiltaan). Itse systeemi on edelleenkin käytössä ja toimii hyvin. Vaikeudet liittyvät tässä tapauksessa ohjausjärjestelmään.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Sisäilman kuivuudesta olen eri mieltä (absoluuttinen veden määrä nimittäin ratkaisee)

Hiukan alan ymmärtämään mitä tarkoitit Pumpuille vissiin märkä ilma on plussaa kunhan ei jäädy, niinhän? Suhteellinen kosteus on suhteellinen mutta g/kg on määräävä ja jos syötän esim. saunomisen jälkeen kuuman ilman ja tosiaan vain muutamia hassuja litroja sekunnissa höyrystimen nieltäväksi niin pakkasleleillä tuo järkyttävän suuri saunailman g/kg jämähtää heti höyrystimeen huuruksi/jääksi kun pakkasilman pieni absoluuttinen kosteus on hyvin pieni ja pumppu ei huurru mutta sitten kun tuo annos tulee saunasta niin menee sulatuksien kautta hyöty negatiiviseksi. Kiitosta vaan, taas sitä oppi/käsitti jotain uutta. Kai mä sitten opettelen vaan veistelemään hirsiä

 

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Onkos kukaan ottanut talon yläpohjasta putkella ilmaa ulkoyksikön taakse, kun siellä on koko lumettoman ajan lämpimämpää ja kuivempaa kuin ulkona. Esim 200mm kanava johon puhallin joka käynnistyisi kun ulkoyksikkö lähtee käyntiin ??? Olisko järkeä?

Tulin kokeiluissa siihen johtopäätökseen, että ulkoilman ja sisäilman sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi

Ensinnäkin yläpohjasta ilman ottaminen tarkkoittanee ulkoilmaa. Eli vastaa näitä virityksiä, missä ulkoyksikkö on asennettu eristeiden päälle vesikaton alle jäävään tilaan.

Toiseksi sisä- ja ulkoilman sekoittelun kyllä pitää toimia, koska tällähän tavalla nämä Niben ja muiden viritykset toimivat. Eli ottavat lämpöä poistoilmasta sekä tarpeen mukaan lisää ulkoilmasta. Millaisen säätelyn ym. tämä vaatii, on sitten toinen juttu. Pitäisikö vakoilla Niben käyttämää tekniikkaa? Lieneekö siellä mm. erilliset lämmönvaihtimet. Kylmäaineena ainakin 'siinä yhdessä Nibessä', jonka minä tiedän on propaani.

 

[kotte]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Toiseksi sisä- ja ulkoilman sekoittelun kyllä pitää toimia, koska tällähän tavalla nämä Niben ja muiden viritykset toimivat. Eli ottavat lämpöä poistoilmasta sekä tarpeen mukaan lisää ulkoilmasta. Millaisen säätelyn ym. tämä vaatii, on sitten toinen juttu. Pitäisikö vakoilla Niben käyttämää tekniikkaa? Lieneekö siellä mm. erilliset lämmönvaihtimet. Kylmäaineena ainakin 'siinä yhdessä Nibessä', jonka minä tiedän on propaani.

Tämä aihe kiinnostaa kyllä, jos onnistut kaivamaan yksityiskohdat esille. Luin jostakin tältä foorumilta aikoinaan, että Niben iso kone käyttäisi tätä sekoitusperiaatetta vain ulkolämpötilan nolla lähistöllä ja pikkupakkasilla (voi tosin olla, että asia on jo unohtunut siinä määrin, että asia on kääntynyt päälaelleen mielessäni). Tämähän selittäisi asian, sillä silloin voidaan välttää jäätyminen kaikkein vietävimmillä keleillä. Epäilen silti, että kovilla pakkasilla sekoittaminen ei kertakaikkiaan onnistu millään suhteilla.

Sitä luonnonlakia ei vain voi muuttaa, että tietyssä paineessa kiehuminen tapahtuu aina vakiolömpötilassa (kylmäaineen mahdollinen liukuma huomioon ottaen), eikä sitä käytännön reunaehtoa, että sisältä tulevassa ilmassa absoluuttisen kosteuden määrä on huomattavan korkea. Viime mainittu asia sotkee hommia pahasti, jos höyrystin on kovin kylmä. Toisekseen, sisäilman käyttö sulatukseen ei ole erityisen energiataloudellista kuumakaasusulatukseen nähden.

Törmäsin muuten taannoin "no-frost" kylmälaitepatenttiin (60-luvulta), jossa pakastimen ja jääkaappiosan huurtumisongelmaa oli ratkottu lisäämällä tavanomaista lämmöntalteenottolaitetta muistuttava lämmönvaihdin. Jokin tämäntapainen ratkaisu voisi olla toteutettavissa (itselleni ei satu nykyisellään olemaan käyttöä moiselle).

 

[Tilator]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Toiseksi sisä- ja ulkoilman sekoittelun kyllä pitää toimia, koska tällähän tavalla nämä Niben ja muiden viritykset toimivat. Eli ottavat lämpöä poistoilmasta sekä tarpeen mukaan lisää ulkoilmasta. Millaisen säätelyn ym. tämä vaatii, on sitten toinen juttu. Pitäisikö vakoilla Niben käyttämää tekniikkaa? Lieneekö siellä mm. erilliset lämmönvaihtimet. Kylmäaineena ainakin 'siinä yhdessä Nibessä', jonka minä tiedän on propaani.

Tämä aihe kiinnostaa kyllä, jos onnistut kaivamaan yksityiskohdat esille. Luin jostakin tältä foorumilta aikoinaan, että Niben iso kone käyttäisi tätä sekoitusperiaatetta vain ulkolämpötilan nolla lähistöllä ja pikkupakkasilla (voi tosin olla, että asia on jo unohtunut siinä määrin, että asia on kääntynyt päälaelleen mielessäni). Tämähän selittäisi asian, sillä silloin voidaan välttää jäätyminen kaikkein vietävimmillä keleillä. Epäilen silti, että kovilla pakkasilla sekoittaminen ei kertakaikkiaan onnistu millään suhteilla.

Sitä luonnonlakia ei vain voi muuttaa, että tietyssä paineessa kiehuminen tapahtuu aina vakiolömpötilassa (kylmäaineen mahdollinen liukuma huomioon ottaen), eikä sitä käytännön reunaehtoa, että sisältä tulevassa ilmassa absoluuttisen kosteuden määrä on huomattavan korkea. Viime mainittu asia sotkee hommia pahasti, jos höyrystin on kovin kylmä.

En tiedä asian yksityiskohdista sen enempää, kuin että kyseinen Nibe käyttää ilmeisesti sisäilmaa niin pitkälle, kuin mahdollista ja tämän tehon loppuessa jatkaa sitä ulkoilmalla.

Sekoitetaanko ilmat keskenään kosteuden tasaamiseksi tms. ei ole tiedossani. Nibeltähän tämän tiedon varmaankin saisi tai piirustuksiin tutustumalla.

Kovimmilla pakkasillahan ulkoilmaa tuskin kannattaa käyttää, koska siitä ei saada lisätehoa.

Joka tapauksessa sekä sisätilan poistoilmaa, että ulkoilmaa laite käyttää, ja ihan itekseen päättää milloin mistäkin rööristä ilmansa ottaa.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Enpäs muistanutkaan laitella tällaista sivua pällisteltäväksi tänne vai olinko? Loma sekoittaa päätä Varaajan ylälämpö on tosi huonosta paikasta mutta saa siitä ainakin selville sen että kun on saunapäivä niin alalämpö tippuu radikaalisti mikä on hyvä asia seuraavan aamun auringonsäteitä varten ja ylälämpö silti vielä säilyy.

Pari kuukautta jo menty nolla energialla (aurinkokeräimien kiertopumppu tietty kyllä vie muutamia satoja watteja päivässä käydessään). Tulos ei ole tällaisessa energiatuhlaus talossa mitenkään huono juttu. Jan Vapaavuori voi tulla täältä hakemaan vinkkiä jos meinaa rmt:t joskus verolle panna kun ovat niin kamalia tuhlareita... Ihmettelen vaan hänen aikoinaan heittämiä kommenttejaan kun itsekin asuu vanhassa talossa. Onkohan hän ikinä vieraillut näillä sivuilla joissa tosiaankin tehdään töitä hänen parjaamien asioiden eteen :

Ai niin, sivu: Trendi

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

No niin, seuraava siirto. Ajattelin siirtää VILP:in lähelle Jämää, jonka elämä lasketaan jäljellä olevan öljynmäärässä. Ehkä tätä menoa joku 3-4v. Sen jälkeen säiliö siipaleiksi, säiliön tilalle sauna jne. Pannuhuoneesta sitten a-varaajalle tila ja myös normiboilerille niin putkikytkennät lyhenee ja selkiytyy. A-varaajaan on hyllyssä odottelemassa 9kW vastus, jolla pyristellään normitalvet ja jos pahaksi menee niin lämpöpuhaltimia lisätään pääsulakkeiden polttamisien pelossa tarpeen mukaan

VILP tulisi nyt väliajalle siten että käyttövettä ei enään sillä lämmittäisi vaan se homma jäisi pelkästään Auringolle, joka näyttää tuottavan ihan hyvin ja "kaamoskuukaudet" saa mennäkin suoralla sähköllä niin ei VILP suihkuhetkien aikaan saa enään pahoja sätkyjä.

Ai miksi näin? Saisin VILP:in suojaan ääniltä ja jopa voisi kyhätä helpommin sille oman kopin ja naamioisi vaikkapa näyttämään jättipöllön pöntöltä :-\

Oli asiaakin: Tuo sulatus kalvaa mieltä mitä mieltä porukka on seuraavasta huurteen ilmaisusta. Kirkas valkoinen LED osoittamaan höyrystimen kennoa ja lähelle valovastus (VDR tms.) ja logiikka liipaisisi sulatuksen jos heijastuma tietyn suuruinen ja hystereesillä taas sulatuksen lopetus. Viime talvena tuo huuru oli ainakin valkoistakin valkoisempaa niin luulisi tuon aina olevan aika selvä tapaus jos valon heijastus kasvaa VDR:ään niin kenno huurussa. Ajattelenko taas liian valkosilmäisesti?

Sammypirulle vielä maininta että puhallinkonvektoreillekin vihdoin paikat löytyneet keskikerroksesta, joten saattaa samaan syssyyn poistua tuo "asentamatta" teksti allekirjoituksesta, siis vain ehkä...

 

[oonakonna]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Neuvoa kaivataan!

Talousrakennukseen asennettiin aurinkeräin järjestelmä 150 L varaajalla.
Varaajaan neste tarkoitus kierrättää lattialämmityspiirissä. Miten säätää
YKSINKERTAISELLA TAVALLA / EDUKKAASTI lattialämmitykseen menevän
nesteen lämpötilaa siten ettei ylitä annettua maks arvoa? Oumannit tms.
mielestäni turhan kalliita ratkaisuja, koska sisältävät tämän kohteen
tarpeeseen nähden liikaa ominaisuuksia. Millä itse olette asian ratkaisseet.

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Neuvoa kaivataan!

Talousrakennukseen asennettiin aurinkeräin järjestelmä 150 L varaajalla.
Varaajaan neste tarkoitus kierrättää lattialämmityspiirissä. Miten säätää
YKSINKERTAISELLA TAVALLA / EDUKKAASTI lattialämmitykseen menevän
nesteen lämpötilaa siten ettei ylitä annettua maks arvoa? Oumannit tms.
mielestäni turhan kalliita ratkaisuja, koska sisältävät tämän kohteen
tarpeeseen nähden liikaa ominaisuuksia. Millä itse olette asian ratkaisseet.

Jos vaan lämpötila halutaan pitää aisoissa ja sallinet jonkun asteen heittelyn suuntaan jos toiseen niin laittaisin termomoottorin ja sitä ohjaamaan joku suoraan sähkölämmitykseen tarkoitettu lattiatermari Eberle tms.

Moottoriksi vaikka tuollainen 230Vac malli ja venttiiliksi kolmitieventtiili jos pumppu pyörittää jatkuvasti lattiakiertoa.

http://lampo.danfoss.com/xxTypex/77432_MNU17403884_SIT84.html

Vielä simppelimpi tapa voisi olla sellainen että tuo Eberle ohjaisi vain ihan suoraan lattian kiertopumppua päälle pois tarpeen mukaan :

EDIT: Tuolla kasa termareita: http://www.sähkökaluste.fi/category/76/termostaatit

EDIT2: Palaavan veden lämpötilan säätöön on omavoimaisia termareita ja sellainen olisi varmasti kaikkein halvin/helpoin/toimivin ratkaisu. Esim. tuollaiset: http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VD.31.A1.20.pdf

 

[tuuma]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Laitetaan nyt vielä tuosta lattialämmityksestä kun täälläkin päässä kiinnostaa tuo aihe. Kellariin ja keskikerrokseen olisi tarkoitus laitella rempan yhteydessä (Sammypiru sanoo jo että Joo, Joo. Laita nyt edes puhallinkonvektorit ensteks ) Siis kun remppa tulee joskus niin on etukäteen hyvä hiukan haarukoida tarjontaa ja tapoja. Tuossa vielä yksi mielenkiintoinen säädin ja jos ei muuta niin hyviä ideoita sisältää kumminkin...

http://www.produal.fi/files/1571_HLS35_kayttoohje_fi.pdf

Olen jossain nähnyt sellaisia patteritermarin näköisiä mutta mittaavat paluulämpötilaa eikä huonelämpötilaa kuten aiemmin linkittämäni danfoss. Heilläkin kuitenkin mun mielestä noita on/oli mutten löytänyt.

 

[Sammypiru]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Joo, Joo. Laita nyt edes puhallinkonvektorit ensteks

Kesällä tein vessarempan ja sinne laiteettiin lattialämmitys ja säätö tapahtuu tuollaisella paluuvettä säätelevällä termarilla. Olisko termari runkoineen ollut jossain 80 euron paikkeilla. Katson tarkemmin kotona.

Eli Ouman säätää koko pirttiä ja kun Ouman lykkää yli vessan lattianj tarpeen, niin termari vessassa alkaa rajoittamaan.

 

[oonakonna]

Vs: tuuma: Aurinkolämpö projekti

Neuvoa kaivataan!

Talousrakennukseen asennettiin aurinkeräin järjestelmä 150 L varaajalla.
Varaajaan neste tarkoitus kierrättää lattialämmityspiirissä. Miten säätää
YKSINKERTAISELLA TAVALLA / EDUKKAASTI lattialämmitykseen menevän
nesteen lämpötilaa siten ettei ylitä annettua maks arvoa? Oumannit tms.
mielestäni turhan kalliita ratkaisuja, koska sisältävät tämän kohteen
tarpeeseen nähden liikaa ominaisuuksia. Millä itse olette asian ratkaisseet.

Jos vaan lämpötila halutaan pitää aisoissa ja sallinet jonkun asteen heittelyn suuntaan jos toiseen niin laittaisin termomoottorin ja sitä ohjaamaan joku suoraan sähkölämmitykseen tarkoitettu lattiatermari Eberle tms.

Moottoriksi vaikka tuollainen 230Vac malli ja venttiiliksi kolmitieventtiili jos pumppu pyörittää jatkuvasti lattiakiertoa.

http://lampo.danfoss.com/xxTypex/77432_MNU17403884_SIT84.html

Tuo esittämäsi ratkasu kuullostaa järkevältä ja riittävältä. Varmistaisin vielä että ohjaako tuo termomoottori
ihan normaalia kolmitieventtiiliä ja mistä termarin on tarkoitus ottaa arvonsa; lattianlämpötilasta vai varaajan
lämpötilasta?