Vaimo mainasi että tuo ainakin muistuttaa tietyn ajan jälkeen että tuo on tyhjättävä. Liekö sitten aikaperusteinen vai onko tuossa jotain muutakin järkeä? Mahtaako tietää mitenkään että tuo ekan pytyn pohja on täynnä sitä itseään jos ilma vain kulkee läpi? Taitaa olla aikas hankalaa? Voi olla kyllä että olen 100% väärässäkin.
Uponor clean 1 ongelma
- Viestiketjun aloittaja Harwey2
- Aloituspäivämäärä
Vaimo mainasi että tuo ainakin muistuttaa tietyn ajan jälkeen että tuo on tyhjättävä. Liekö sitten aikaperusteinen vai onko tuossa jotain muutakin järkeä? Mahtaako tietää mitenkään että tuo ekan pytyn pohja on täynnä sitä itseään jos ilma vain kulkee läpi? Taitaa olla aikas hankalaa? Voi olla kyllä että olen 100% väärässäkin.
3522 näytti olevan lukema. En tiedä onko tuo edellisestä tyhjäyksestä(nollauksesta) vai mistä. Näytti pelaavan kuin Buickki ja nesteen lisääminen näytti olevan aivan juuri ajankohtaista.
Näitkö tuon kompuraremontin? Oliko mainintaa että onko uusissa laitteissa samat sisukalut(kompura) ja sen huoltotarve sama? Täytyy varmaan nostaa tuo yksikkö yrti tuolta kun kelit lämpiää ja katsoa läpi mitä se on syönyt. Samalla voisi vaihtaa nuo kalvot. Ei ne varmaan ikuisia ole. Toki tässä asuu vain kaksi ihmistä niin tuo menee pitkillä tyhjennysväleilläkin ja luulisi että käy muutenkin harvemmin kuin jos tässä asuisi 5 hlöä.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Ihan samaa mietin itsekin ja ihan yhtä paljon MuTu pohjalla.
Täällä näyttäsi olevan joku huoltohinnasto. 480€ sis kalvojen vaihdon. Ei tuo nyt ihan ilmaista ole. Eikä kyllä kalvotkaan ole ilmaisia.
Kompura: Thomas by Cardner Denver YP-50DU ja
kalvosarja Thomas
Chamber block set (2 heads)
for YP-30/40//50DU
LP-30/40A
art. no: 700020
ser.no: 83003821
Ja sitten kuukkeloimaan...
edit datasheet: https://www.wilson-company.com/images/document/Thomas/Thomas Pumps and Compresors.pdf
Pumpun teho 50W
edit Kalvosarja alta 80€ + pk jos sattuu lähettämään.
www.aqua-assainissement.fr
Kompura: Thomas by Cardner Denver YP-50DU ja
kalvosarja Thomas
Chamber block set (2 heads)
for YP-30/40//50DU
LP-30/40A
art. no: 700020
ser.no: 83003821
Ja sitten kuukkeloimaan...
edit datasheet: https://www.wilson-company.com/images/document/Thomas/Thomas Pumps and Compresors.pdf
Pumpun teho 50W
edit Kalvosarja alta 80€ + pk jos sattuu lähettämään.
Aqua Assainissement
Plateforme de vente en ligne de Premier Tech et spécialiste dans les secteurs de l'assainissement, de l'eau et de l'air.
www.aqua-assainissement.fr
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Sisäyksikön takana on kolme dippiä, joista yhdestä sai hälyäänen pois ja alimmasta loka-auton hälyn pois. Kolmatta en muista. Kontrolliyksikön vihreä viisari on antenni sisäyksikölle.
Lukemat on uudesta asti. En kyllä tiedä, mitä loka-auton jälkeinen napin 10 s painaminen tekee.
Kompuran kalvot oli muoviosassa kiinni. Niitä on kaksi ja tulevat 4 pultilla kiinni. Kuvassa vasen pari. Keskimutteriin tuli tiivistemassa tai -liima.
Lukemat on uudesta asti. En kyllä tiedä, mitä loka-auton jälkeinen napin 10 s painaminen tekee.
Kompuran kalvot oli muoviosassa kiinni. Niitä on kaksi ja tulevat 4 pultilla kiinni. Kuvassa vasen pari. Keskimutteriin tuli tiivistemassa tai -liima.
Kela löytyy vaikka IKH:sta 22€, SOLENOIDI 230V 8VA ALC 22MM
Ei kannata lähteä merta edemmäksi kalaan.
www.ikh.fi
datasheet: https://www.acl.it/en/CatalogoAcl/series-3/
Laitoin kalvosarjasta kyselyä Ranskaan että lähettävätkö tänne.
Ei kannata lähteä merta edemmäksi kalaan.
SOLENOIDI 230V 8VA ALC 22MM - ACL-230V - IKH
www.ikh.fi
Laitoin kalvosarjasta kyselyä Ranskaan että lähettävätkö tänne.
Hempuli
Töllintunaaja
Ei tuossa kauaa (reilu vartti) joutavia juteltu, kun pakun ovella nuo vaihtuivat. Mielestäni kalvon keskimutteriin tuli 2k-epoksia varmistukseksi. Letkut tuossa oli kumia, meille tuli uudet muoviletkut ja t-haara.
PS. Tuo kolmas dippi takana ohjasi hälytyksen merkkiääntä pimeässä, ettei öisin herättelisi.
Hempuli
Töllintunaaja
Seniileillä muisti palaa pätkittäin: varoitti jo puhelimessa, että on tarkkana, miten päin puhaltelee kompuralla paineilmaa kemikaalisäiliön putkien kanssa, ettei tule kalliiksi. Ilmeisesti, jos keltainen letku on kiinni säiliössä ja kontrolliyksikössä, niin saa tärvättyä kontrolliyksikön komponentit. Normisti säiliötä puhdistaessa keltainen letku on irti säiliön päästä ja myös kontrolliyksiköstä, jos sitä puhaltaa varmuuden vuoksi puhtaaksi.
Noniin, kalvosarjan tilaus hoidettu. Tuon saa Pneumaconilta Suomesta. Hinta alta satku + alvi + 14€ pk. Sähköposti tilausta varten info@pneumacon.fi
pneumacon.fi
Kalvopumppu: Thomas YP-50DU
Kalvosarja: "Thomas Chamber block set 700020"
Pneumacon Oy – Paineilman ja hydrauliikan asiantuntija
Pneumacon Oy on paineilman ja hydrauliikan asiantuntija sekä paineilma- ja hydrauliikkatuotteisiin ja ruuvausautomaatioon erikoistunut maahantuontiyritys.
pneumacon.fi
Kalvopumppu: Thomas YP-50DU
Kalvosarja: "Thomas Chamber block set 700020"
Hempuli
Töllintunaaja
Vertailun vuoksi Uponor varaosahintoja @fraatti kaivamiin hintoihin.
YP50 kalvosetti 195 € (alv 0 %)
Y4 kela 85 € (alv 0 %)
Paineanturi 153 € (alv 0 %), luulisin tulevan Italiasta speciaaliosana
Yhde letkuliittimelle ohjausyksikköön 9 € (alv 0%)
Kätevä emäntä tekee omatoimisesti kelpo tuntipalkan, kuten Suomessa on tapana.
YP50 kalvosetti 195 € (alv 0 %)
Y4 kela 85 € (alv 0 %)
Paineanturi 153 € (alv 0 %), luulisin tulevan Italiasta speciaaliosana
Yhde letkuliittimelle ohjausyksikköön 9 € (alv 0%)
Kätevä emäntä tekee omatoimisesti kelpo tuntipalkan, kuten Suomessa on tapana.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
En päässytkään niin helpolla eroon tuosta omasta puhdistamo ongelmasta vaan se uusiutui.
Toukokuun alussahan tauluun paukahti E031, korkea vedenpinta ja oletusvikana tukkiutunut sissänpumppausmoduuli. Koitin ohjeiden mukaan puhaltaa ko moodulin ilmaletkuun paineilmaa ja vesi vaikutti puhalluksessa siirtyvän prosessisäiliön puolelle.
5.5 vika tuli ensimmäisen kerran.
8.5 kävi imuauto tyhjentämässä. Vika poistui luonnollisesti säiliön tyhjennettyä.
11.5 paukahti tauluun uudestaan. Puhalsin pitkään letkua ja vaikutti auttavan. Puhdistamo lähti taas pyörimään.
15.5 luin panokset silloin oli kaikki ok.
1.6 kun kävin uudestaan puhdistamolla oli taulussa taas E031. Jostain syystä häly ei kuitenkaan välittynyt sisänäytölle vaan siinä oli vihreä "ok". Panoslaskurin perusteella noin 30 panosta mennyt puhdistamatta toukokuussa eli varmaan juuri nuo viimeiset kaksi viikkoa. Laitoin puhdistamoa myyneelle ja asentaneelle urakoitsijalle hienotunteisen reklamaation. Vastasi seuraavana päivänä ja pyysi ottamaan yhteyttä uponoriin, oli kuulemma kovin kiireinen.
Uponorilta kesti hetken ennen kun löytyi oikea kaveri mutta sen jälkeen sieltä tuli sitten sähköpostitse tee-se-itse ohjeet avuksi ja käsky kuvata prosessisäiliötä ennen ja jälkeen pesua. Tuo kuvaaminen olikin hyvä vinkki, kuvia kun katsoi koneelta niin näkyi selkeästi että sisäänpumppausmoduulin purkuputki olikin tukossa (täynnä sitä itseään). Pesin prosessisäiliötä niin hyvin kun kylmällä vedellä sai tehtyä, ei sieltä nyt ihan kaikki lähtenyt mutta suurin osa. Tuossa putkessa olikin erityisen tiukassa eli lienee ollut ns styrkkaa kamaa.
Puhdistamo lähti taas toimimaan näitten toimenpiteitten jälkeen. Kysymysmerkiksi jää, minkä takia "skeida" pääsi tukkimaan tuon mainitun putken eikä puhdistamo hälyttänyt tyhjennyksen tarvetta. Ja toiseksi miksi hälytys ei näkynyt sisänäytöllä. Jollen olisi käynyt lukemassa laskuria niin olisi voinut mennä pitkään ennen kun tuon olisi huomannut olevan vikatilassa.
Laitan liitteeksi Uponorilta saamani ohjeen, se saattaa varmaan olla käyttökelpoinen jollekin muullekin.
Toukokuun alussahan tauluun paukahti E031, korkea vedenpinta ja oletusvikana tukkiutunut sissänpumppausmoduuli. Koitin ohjeiden mukaan puhaltaa ko moodulin ilmaletkuun paineilmaa ja vesi vaikutti puhalluksessa siirtyvän prosessisäiliön puolelle.
5.5 vika tuli ensimmäisen kerran.
8.5 kävi imuauto tyhjentämässä. Vika poistui luonnollisesti säiliön tyhjennettyä.
11.5 paukahti tauluun uudestaan. Puhalsin pitkään letkua ja vaikutti auttavan. Puhdistamo lähti taas pyörimään.
15.5 luin panokset silloin oli kaikki ok.
1.6 kun kävin uudestaan puhdistamolla oli taulussa taas E031. Jostain syystä häly ei kuitenkaan välittynyt sisänäytölle vaan siinä oli vihreä "ok". Panoslaskurin perusteella noin 30 panosta mennyt puhdistamatta toukokuussa eli varmaan juuri nuo viimeiset kaksi viikkoa. Laitoin puhdistamoa myyneelle ja asentaneelle urakoitsijalle hienotunteisen reklamaation. Vastasi seuraavana päivänä ja pyysi ottamaan yhteyttä uponoriin, oli kuulemma kovin kiireinen.
Uponorilta kesti hetken ennen kun löytyi oikea kaveri mutta sen jälkeen sieltä tuli sitten sähköpostitse tee-se-itse ohjeet avuksi ja käsky kuvata prosessisäiliötä ennen ja jälkeen pesua. Tuo kuvaaminen olikin hyvä vinkki, kuvia kun katsoi koneelta niin näkyi selkeästi että sisäänpumppausmoduulin purkuputki olikin tukossa (täynnä sitä itseään). Pesin prosessisäiliötä niin hyvin kun kylmällä vedellä sai tehtyä, ei sieltä nyt ihan kaikki lähtenyt mutta suurin osa. Tuossa putkessa olikin erityisen tiukassa eli lienee ollut ns styrkkaa kamaa.
Puhdistamo lähti taas toimimaan näitten toimenpiteitten jälkeen. Kysymysmerkiksi jää, minkä takia "skeida" pääsi tukkimaan tuon mainitun putken eikä puhdistamo hälyttänyt tyhjennyksen tarvetta. Ja toiseksi miksi hälytys ei näkynyt sisänäytöllä. Jollen olisi käynyt lukemassa laskuria niin olisi voinut mennä pitkään ennen kun tuon olisi huomannut olevan vikatilassa.
Laitan liitteeksi Uponorilta saamani ohjeen, se saattaa varmaan olla käyttökelpoinen jollekin muullekin.
Itellä alkoi vilkuttaan ohjauskeskus E045 vikakoodi, eli ilmastuksen magneettiventtiiliä. Aukaisin ja katoin nuo kelat, niin kyseinen kela oli kärvähtänyt. Eli kysymys kuuluu tietääkö kukaan saako tuota kelaa mistään Suomesta hommattua suoraan? Tää on se vasemman laidan isoin kela :ACL Italy type 52E1C5 220v 50hz 230v 50/60hz, 30 va ED100%, CI.H Ta 80*c lukee kelassa. 13millinen tappi johon kela lasketaan.
Viimeksi muokattu:
Meni vähän arpomalla mutta onko kyseellä tälläinen kela?
Datasheet: https://www.acl.it/en/CatalogoAcl/series-5/
Jos on niin kysy tuolta Salhydrosta, noita näyttää olevan useammallakin paikkakunnalla? Jos löytyy niin kerropa mitä maksaa/maksoi...
Yhteystiedot — Hydromarket
Hydromarketin toimipisteet, yhteystiedot ja aukioloajat. Suutarila, Konala ja Kerava.
www.hydromarket.fi
Vähän hankalaksi osoittautunut tuon isomman kelan hommaaminen suomesta, mutta jos ei nyt täältä päin löydy niin Saksasta löysin kaupan jossa hyvä tarjonta keloista :
www.fluidconcept24.de
ACL Magnetspulen und Ersatzteile für Magnetventile
ACL Magnetspulen und Ersatzteile für Magnetventile
www.fluidconcept24.de
Eihän se mennytkään ihan niinkui elokuvissa. Kelan kärähtäminen oli myös rikkonut piirilevyn(jonka se kuulemma useimmiten tekee) josta ilmastuksen magneettiventtiilin komponentteja oli ainakin viisi kappaletta palanut. Tähän hätään en ruvennut korjauttaan levyä vaan hommasin uuden tilalle, täytyy kumminkin tuo vanha korjauttaa varalle kun komponentit siihen näytti maksavan muutamia euroja. Ajattelinkin nyt rakentaa magneettiventtiilin ja piirikortin välille sulakkeen. 5,5 vuotta kesti tuo kela.
Nyt näyttää taas pelaavan ja ei näytä vikakoodeja, mutta edelleen polttaa kemikaalivaloa siinä vasemmassa reunassa vaikka nestettä kului ihan normisti entiselläki kortilla.
Nyt näyttää taas pelaavan ja ei näytä vikakoodeja, mutta edelleen polttaa kemikaalivaloa siinä vasemmassa reunassa vaikka nestettä kului ihan normisti entiselläki kortilla.
Hempuli
Töllintunaaja
Huoltomies varoitteli muurahaisista. Jollain oli mennyt kansi vaihtoon, kun olivat se täyttäneet. Ohjauskeskus tosin on herkin häiriöille, sanoi ukko. Mulla mauriaiset on vielä ulkopuolella, kun kansi antaa sinne sateensuojaa. Puolesta kilosta suolaa eivät olleet moksiskaan ja puutarhuri kastelee niitä muuten toisinaan.
Jahas, tämäkertainen tutustuminen laitteeseen tuli tehtyä. Samalla vaihdoin tuohon kompuraan kalvosarjan. Vanhat näyttivät olevan silmämääräisesti ehjät. Jotain mätää toiminnassa kuitenkin oli koska kemikaali ei ollut vähentynyt eikä ilmoitusta näkynyt.
Syynäsin hiukan tuota toimintaa samalla. Tuossa väreillä mikä komponentti liittyy mihinkin.
Tuossa yleisnäkymä aparaatista sisältä. Kompurasta lähtevät letkut olivat aivan korppua. Hain Biltemasta tilalle 9mm sisäreijällä olevaa kirkasta letkua ja korvasin nippusiteet klemmareilla. Alkuperäinen letku(tubclair al) näytti olevan PVC:tä ja lämmönkestoksi oli mainittu 60 astetta. En tiedä lämpiääkö letkut vai mikä ne kipristää.
Tuossa kuva molemmista eri keloista. Suuremman resistanssi on 400 Ohm ja pienemmän 2,5 kOhm.
Tuossa sitten naamataulu poistettuna koko komeus. Jotta koko mööpeli tulee ulos tuolta niin vain noita ylimpiä ruuveja pitää avata. Ylemmät ja alemman ruuvien kohdalla on reikä itse säiliöön saakka. Tämä oli jo ruostuttanut mutterit (tai sitten galvaaninen korroosio), kuitenkin tilkin tuon reijän moottorisilikoonilla pytyn ulkopuolelta jottei ainakaan kosteus pääsisi tuonne.
Ohjausyksikkö siirretty sivuun
Kompura tellinkeineen, tätä ei tarvi purkaa irti telineestä.
Kompuran sisuskalut. 5,5mm avaimella aukeavaan mutteriin laitoin tipan sinista loctitea.
Samalla tuli huuhdeltua kemikaalipytty. Samoin ajattelin huuhtaista jokaisen ohjausyksiköstä lähtevän letkun. Tällöin paljastui että harmaanletkun säiliönpäässä oleva kulmaliitin oli aivan hapristunut sekä vuosi vettä. Tuo käytännössä hajosi koskettaessa paloiksi. Samoin laitetta purkaessa pisti silmään että aloituksen painekytkimelle(bihreä) menevässä letkussa oli jotain nestettä ylös asti.. en tiedä onko tämä normaalia..
Tälläkertaa oli tuuria mukana ja tallista löytyi sopiva 90 asteen 10mm paineilma kulmaliitin ja laite tuli samantein iskuun pienestä takaiskusta huolimatta.
Syynäsin hiukan tuota toimintaa samalla. Tuossa väreillä mikä komponentti liittyy mihinkin.
Tuossa yleisnäkymä aparaatista sisältä. Kompurasta lähtevät letkut olivat aivan korppua. Hain Biltemasta tilalle 9mm sisäreijällä olevaa kirkasta letkua ja korvasin nippusiteet klemmareilla. Alkuperäinen letku(tubclair al) näytti olevan PVC:tä ja lämmönkestoksi oli mainittu 60 astetta. En tiedä lämpiääkö letkut vai mikä ne kipristää.
Tuossa kuva molemmista eri keloista. Suuremman resistanssi on 400 Ohm ja pienemmän 2,5 kOhm.
Tuossa sitten naamataulu poistettuna koko komeus. Jotta koko mööpeli tulee ulos tuolta niin vain noita ylimpiä ruuveja pitää avata. Ylemmät ja alemman ruuvien kohdalla on reikä itse säiliöön saakka. Tämä oli jo ruostuttanut mutterit (tai sitten galvaaninen korroosio), kuitenkin tilkin tuon reijän moottorisilikoonilla pytyn ulkopuolelta jottei ainakaan kosteus pääsisi tuonne.
Ohjausyksikkö siirretty sivuun
Kompura tellinkeineen, tätä ei tarvi purkaa irti telineestä.
Kompuran sisuskalut. 5,5mm avaimella aukeavaan mutteriin laitoin tipan sinista loctitea.
Samalla tuli huuhdeltua kemikaalipytty. Samoin ajattelin huuhtaista jokaisen ohjausyksiköstä lähtevän letkun. Tällöin paljastui että harmaanletkun säiliönpäässä oleva kulmaliitin oli aivan hapristunut sekä vuosi vettä. Tuo käytännössä hajosi koskettaessa paloiksi. Samoin laitetta purkaessa pisti silmään että aloituksen painekytkimelle(bihreä) menevässä letkussa oli jotain nestettä ylös asti.. en tiedä onko tämä normaalia..
Tälläkertaa oli tuuria mukana ja tallista löytyi sopiva 90 asteen 10mm paineilma kulmaliitin ja laite tuli samantein iskuun pienestä takaiskusta huolimatta.
Viimeksi muokattu:
Yksi painekytkin tuli ruuvattua myös irti ja katsottua sitä hiukan tarkemmin. Painekytkimestä on kytketty navat jotka yhdistävät kun kytkimeen kohdistuu pienikin ylipaine. Koitin erillisellä puhtaalla letkulla puhaltaa antureihin niin jokainen niistä naksahtaa herkästi ja yhdistää navat. Jostain syystä ainakin kahdesta näistä kulki ilma läpi kun tuonne puhalsi kunnolla(ellei liitos vuotanut). Yksi napa tuossa näytti olevan varalla ja yhteys siihen katkeaa kun paineraja ylittyy. Painerajan toimiessa myös itse ohjainpaneelissa oleva valo syttyy välittömästi.
Kemikaalin tunnistus siis toimii niin että jos kemikaaliputki on tyhjä niin myöskään painetta ei muodostu vaan tuo puhaltelee tyhjää putkea eikä paine nouse. Saattaa olla että tuonne on myös jotain hienompaa toimintaa rakennettu että esim pumpatessa se osaa "laskea" paineenmuutoksen ja ajan perusteella paljonko kemikaalia on siirtynyt prosessiin.
Tässä muutama kuva painekytkimestä. Valmistajaksi paljastui saksalainen Beck.
Mittasin myös jokaisesta resistanssin kytkimen yli. Kahdessa se oli alle Ohmin ja kolmannessa painekytkimessä noin 180 Ohmia. Liekö tuolla sitten alkanut jo lähtölaskenta(korkea vedenpinta)....
Jos tuo anturi tarvii hommata jostain niin taidan kysyä suoraan valmistajalta. Aikaisemmin mainittu painekytkimen hinta 153e + alv kuulosti melko suolaiselle...
www.beck-sensors.com
Kemikaalin tunnistus siis toimii niin että jos kemikaaliputki on tyhjä niin myöskään painetta ei muodostu vaan tuo puhaltelee tyhjää putkea eikä paine nouse. Saattaa olla että tuonne on myös jotain hienompaa toimintaa rakennettu että esim pumpatessa se osaa "laskea" paineenmuutoksen ja ajan perusteella paljonko kemikaalia on siirtynyt prosessiin.
Tässä muutama kuva painekytkimestä. Valmistajaksi paljastui saksalainen Beck.
Mittasin myös jokaisesta resistanssin kytkimen yli. Kahdessa se oli alle Ohmin ja kolmannessa painekytkimessä noin 180 Ohmia. Liekö tuolla sitten alkanut jo lähtölaskenta(korkea vedenpinta)....
Jos tuo anturi tarvii hommata jostain niin taidan kysyä suoraan valmistajalta. Aikaisemmin mainittu painekytkimen hinta 153e + alv kuulosti melko suolaiselle...
Pressure switch 901 factory-set from -900 mbar to 12 bar
Viimeksi muokattu:
Jaahas, tämän rassaamisesta meinaa nyt tulla elämäntehtävä. Taas nesteen kulutus oli lakannut syystä tai toisesta ellen sitten kuvittele koko juttua. Osaako joku sanoa että jos tuosta myllystä käynnistää sen toimilaitetestin niin paljonko silloin tuota kemikaalia tulee sieltä letkun päästä? Täytyy huomenna mennä ihmettelemään mikä tuota oikein vaivaa. Tai sitten teipata joku kippo tonne letkun päähän ja kattoa tuleeko sieltä tuo 0,5dl kemikaalia yhden panoksen jälkeen.
Lähetin myös painekytkintenvalmistajalla s.postia ja kysyin että onko noita saatavilla jostain. Mun mielestä kaiken järjen mukaan tuollaisen anturin ei pitäisi falskata läpi jos sinne puhaltaa, kun luulisi että siellä sisällä on joku tiivis kalvo. Toinen on sitten myös se että eikai tuossa kontaktien välissä pitäisi olla resistanssia kuin se alta yksi Ohm.
Orginaalissa painekytkimessä on pahuksen monta painevaihtoehtoa.
Edit. Täällä näyttäisi olevan melko edullisia painekytkimiä.
www.druckschalter.shop
Lähetin myös painekytkintenvalmistajalla s.postia ja kysyin että onko noita saatavilla jostain. Mun mielestä kaiken järjen mukaan tuollaisen anturin ei pitäisi falskata läpi jos sinne puhaltaa, kun luulisi että siellä sisällä on joku tiivis kalvo. Toinen on sitten myös se että eikai tuossa kontaktien välissä pitäisi olla resistanssia kuin se alta yksi Ohm.
Orginaalissa painekytkimessä on pahuksen monta painevaihtoehtoa.
Edit. Täällä näyttäisi olevan melko edullisia painekytkimiä.
PSW-A9 | G ⅛" | 1000 mbar | Normally Open | PSW-A9-3-S-1000-L
PSW-A9: Druckschalter für niedrige Drücke mit weitem Einstellbereich
www.druckschalter.shop
Viimeksi muokattu:
Niinhän tuo näyttäisi olevan että imetyminen on heikentynyt selvästi tässä ajansaatossa. Se johtuu joko kamasta mitä tuolta pytystä tulee ja/tai siitä että tuonne kallionpäällä makaavaan "kivipesään" on valunut kaikkea moskaa mm ympäröivästä maaperästä. Tuota kivipesää en kyllä rupea aukaisemaan koska vaatisi kaivurin vaan taidan tehdä varmuudeksi ylivuoto purkuputket joista kama sitten pääsee eteepäin jos se ei valu enää tuolta pytyn läpi. Tuonne kivipesiin on näköjään tyypillisesti laitettu 16-32mm mursketta. Saattaa olla että se olisi ollut parempaa kuin tuo 8-16mm mitä nyt sattui olemaan tuolloin tarjolla tontilla.
Mahtaisikohan tälläinen toimia tuolla putken päässä vai onkohan se heti jäässä?
Niinhän tuo varmaan. Tuossa lienee riski jäätymiselle. Onko hyvää ideaa millä tuon purun saisi rakennettua niin ettei se jäädy tai tukkudu?
Tilanne on siis nyt tälläinen. Tuossa on tarkistuskaivo ja sitten tuo kivipesä. Koko komeus makaa kallion päällä ja kallionpäältä lähtee joku muutamien metrien oja. Kysymerkki on putki joka tarvisi kaivaa tms...
Jahas, satuin saamaan linjan päähän sellaisen henkilön joka osasi kertoa laitteen toiminnasta lisää.
Oleellinen asia siihen että koko prosessi käynnistyy ja panoslaskuri toimii on tuo aloitusanturi. Jos se ei toimi niin myöskään prosessi toimi. Yksi erittäin oleellinen asia tuossa on se että ylitäytön anturiputki(musta letku) pitää olla noin 1" korkeammalla kuin aloituksen anturiputki(vihreä letku). Jos nämä ovat väärillä tasoilla niin tällöin pinnan tason tarkkailu ei toimi oikein. Kuulemma joskus putket ovat kiinnitetty nippusiteillä että ne pysyvät telineessä paremmin kiinni ja joskus eivät. Tavatonta ei ole että tuo on päässyt liikkumaan telineessään itsekseenkään. Itseasiassa tästä löytyi itsellä vikaa ja tuo vihreä putki oli päässyt nousemaan ylöspäin ehkämuutaman sentin. En tiedä oliko tuo noussut itsekseen vai joskus kun tuota ohjauyksikköä oli nostettu tuolta säiliöstä ylöspäin. Kuitenkin painamalla tuota aluituksen anturiputkea alaspäin syttyi valo "aloitus". Täytyy käydä myöhemmin katsomassa onko panoksia tullut lisää.
Itse anturiputkihan on todella yksinkertainen. Siinä on vain alapäästä avoin putki josta menee letku painekytkimelle. Kun vedenpinta säiliössä muuttuu tiettyä pistettä korkeammaksi niin tällöin paine letkussa kasvaa ja paineakytkin kytkee kontaktit yhteen. Jos nämä kytkimettoimivat epämääräisesti niin tuo koko logiikka menee aivan sekaisin.
Mahdollisia vikapaikkoja näissä on rikkoutuva kalvo painekytkimessä, painekytkimen toimintapisteen muuttuminen esim kalvon venymisen takia, vuoto tuolla anturiputken kulmassa tai vuoto letkun ja ohjainboksin alapuolella. Tuosta putkesta voi tarvittaessa napsaista pätkän pois jotta saa liittimeen pitävän liitoksen.
Jos kemikaalin tunnistava painekytkin rikkoutuu niin tällöin kemikaalisäiliö tyhjenee kokonaan.
Sen verran tuossa puhelun aikana selvisi myös että usein tämä mylly toimii moitteetta useampia vuosia ja sitten alkaa renaaminen.
Jos laitteet haluaa pitää toimintakuntoisena niin kemikaalisäiliö(ja pumppu) pitää puhdistaa lämpöisellä vedellä sakkojen takia muutaman vuoden välein. Samoin kompressorin tiivisteet vaihtaa. Kuulemma yksi tuollainen kompressori kestää ehkä 5 tiivisteiden eliniän. Rikkoituneet kalvot taas voivat rikkoa koko kompressorin joten niiden vaihtoa ei kannata laiminlyödä. Kompressorin kalvojen lisäksi ne jo aikaisemmin mainitut kirkkaat letkut kannattaa myös vaihtaa sekä se valkoinen t-kappale joka on siinä putkien välissä. Korpuksi kovettuneet putket lisäävät t-kappaleen rasitusta joka saattaa johtaa t-kappaleen murtumiseen.
Antureista selvisi sen verran että ne tuntuvat olevan kivenalla eikä ostaminen niinvaan onnistu muualta kuin Uponorin kautta. Tilasin yhden tuollaisen anturin ja tutkin että mikä sen toimintapaine on. Tämänjälkeen on edes jotain mahdollisuuksia saada näitä antureita edullisemmin jostain. Toimintapaine on tällähetkellä sellainen mitä ei tunnu tietävän kukaan. Millaisen paineen veden pinnannousu esim 4cm putkessa voi saada aikaiseksi niin että paine siirtyy 2m pitkää 8mm putkea pitkin anturille? Jos karkeasti 10m vettä aiheuttaa noin barin paineen niin 1cm aiheuttaa 1 mbar paineen. Tällöin voisi kuvitella että anturinherkkyys on oltava tuo melkein tuo tarkin eli 5-20mbar versio?
Jahka saan tuon uuden paineanturin käsiin niin täytyy tutkia tuota että miten tuon saisi mitattua. Harmi kun tuo oma mittari on vain 0-250Pa joka ei riitä kuin 2,5mbar asti.
Oleellinen asia siihen että koko prosessi käynnistyy ja panoslaskuri toimii on tuo aloitusanturi. Jos se ei toimi niin myöskään prosessi toimi. Yksi erittäin oleellinen asia tuossa on se että ylitäytön anturiputki(musta letku) pitää olla noin 1" korkeammalla kuin aloituksen anturiputki(vihreä letku). Jos nämä ovat väärillä tasoilla niin tällöin pinnan tason tarkkailu ei toimi oikein. Kuulemma joskus putket ovat kiinnitetty nippusiteillä että ne pysyvät telineessä paremmin kiinni ja joskus eivät. Tavatonta ei ole että tuo on päässyt liikkumaan telineessään itsekseenkään. Itseasiassa tästä löytyi itsellä vikaa ja tuo vihreä putki oli päässyt nousemaan ylöspäin ehkämuutaman sentin. En tiedä oliko tuo noussut itsekseen vai joskus kun tuota ohjauyksikköä oli nostettu tuolta säiliöstä ylöspäin. Kuitenkin painamalla tuota aluituksen anturiputkea alaspäin syttyi valo "aloitus". Täytyy käydä myöhemmin katsomassa onko panoksia tullut lisää.
Itse anturiputkihan on todella yksinkertainen. Siinä on vain alapäästä avoin putki josta menee letku painekytkimelle. Kun vedenpinta säiliössä muuttuu tiettyä pistettä korkeammaksi niin tällöin paine letkussa kasvaa ja paineakytkin kytkee kontaktit yhteen. Jos nämä kytkimettoimivat epämääräisesti niin tuo koko logiikka menee aivan sekaisin.
Mahdollisia vikapaikkoja näissä on rikkoutuva kalvo painekytkimessä, painekytkimen toimintapisteen muuttuminen esim kalvon venymisen takia, vuoto tuolla anturiputken kulmassa tai vuoto letkun ja ohjainboksin alapuolella. Tuosta putkesta voi tarvittaessa napsaista pätkän pois jotta saa liittimeen pitävän liitoksen.
Jos kemikaalin tunnistava painekytkin rikkoutuu niin tällöin kemikaalisäiliö tyhjenee kokonaan.
Sen verran tuossa puhelun aikana selvisi myös että usein tämä mylly toimii moitteetta useampia vuosia ja sitten alkaa renaaminen.
Jos laitteet haluaa pitää toimintakuntoisena niin kemikaalisäiliö(ja pumppu) pitää puhdistaa lämpöisellä vedellä sakkojen takia muutaman vuoden välein. Samoin kompressorin tiivisteet vaihtaa. Kuulemma yksi tuollainen kompressori kestää ehkä 5 tiivisteiden eliniän. Rikkoituneet kalvot taas voivat rikkoa koko kompressorin joten niiden vaihtoa ei kannata laiminlyödä. Kompressorin kalvojen lisäksi ne jo aikaisemmin mainitut kirkkaat letkut kannattaa myös vaihtaa sekä se valkoinen t-kappale joka on siinä putkien välissä. Korpuksi kovettuneet putket lisäävät t-kappaleen rasitusta joka saattaa johtaa t-kappaleen murtumiseen.
Antureista selvisi sen verran että ne tuntuvat olevan kivenalla eikä ostaminen niinvaan onnistu muualta kuin Uponorin kautta. Tilasin yhden tuollaisen anturin ja tutkin että mikä sen toimintapaine on. Tämänjälkeen on edes jotain mahdollisuuksia saada näitä antureita edullisemmin jostain. Toimintapaine on tällähetkellä sellainen mitä ei tunnu tietävän kukaan. Millaisen paineen veden pinnannousu esim 4cm putkessa voi saada aikaiseksi niin että paine siirtyy 2m pitkää 8mm putkea pitkin anturille? Jos karkeasti 10m vettä aiheuttaa noin barin paineen niin 1cm aiheuttaa 1 mbar paineen. Tällöin voisi kuvitella että anturinherkkyys on oltava tuo melkein tuo tarkin eli 5-20mbar versio?
Jahka saan tuon uuden paineanturin käsiin niin täytyy tutkia tuota että miten tuon saisi mitattua. Harmi kun tuo oma mittari on vain 0-250Pa joka ei riitä kuin 2,5mbar asti.
Yksi panos on 187l ja panoksen teko kestää kolme tuntia. Tuota yhtä panosta varten kemikaalia annostellaan tuolla pumpulla kuusi kertaa. Yksi annos kemikaalia on vain se törähdys mitä siltä letkusta yhdellä kertaa tulee. Tämä jäi vielä takaraivoon tuosta puhelusta.
Jatkossa täytyy ottaa tuo panoslaskuri sen verran silmänalle että vahtia vaikka kerran kuussa että lukema muuttuu johonkin suuntaan.
Jatkossa täytyy ottaa tuo panoslaskuri sen verran silmänalle että vahtia vaikka kerran kuussa että lukema muuttuu johonkin suuntaan.
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Meillä heinä/elokuulla oli puhdistanut 29 panosta ja kemikaalia meni 1,5 ltr. Elokuun lopussa 9 panosta ja 0,4 ltr kemikaalia. Syyskuussa 21 panosta ja 0,8 ltr kemikaalia. Kemikaalin mittaustarkkuus silmämääräinen astian asteikosta. Yhteensä siis 59 panosta ja 2,7 ltr kemikaalia eli ~0,46 dl per panos. Valtuutettu huolto kävi kesäkuussa vaihtamassa kassillisen osia, joten pitäisi olla iskussa.
Aika tarkasti näyttää siis olevan valmistajan ilmoittama määrä kemikaalia (opuksessa lukee molemmat, sekä 0,4 dl ja 0,5dl /panos).
Tuo oma mylly lähti nyt tulille kun tökkäsin sen käynnistysrajaa ohjaavan putken sen sentin alemmaksi. Panokset lähtivät rullaamaan heti.
Muutama pv tästä tuli myös ilmoitus korkeasti vedenpinnasta. Tästä voi päätellä että jos aloitusanturi on väärällä korkeudella niin koko laite menee sekaisin kuin seinäkello.
Tein myös hiukan salapoliisityötä tuon anturin kanssa. Ostin painekytkimen varoiksi hyllyyn jos tuo ei olisikaan tullut järkiinsä (186€
). Näyttää että tästä varaosasta löytyy jo kaikki tarvittava tieto. Arvelin painerajan ihan oikeaksi. Näköjään se näyttää aktivoituvan 10mbar ja palautuvan taas 3 mbar alempana eli 7 mbarissa. Jospa tästä olisi joskus apua jollekin muulle joka kaipaa laitteeseen varaosia edullisemmin. Kierrea painekytkimessä on G 1/8".Paineensäätö tuossa kikkareessa tehdään tuosta keskimmäisestä ruuvista. Esim tällä myyjällä on tuossa suoraan pyöritettävä nuppi. Tuosta selviää myös että painekytkimen oikea tyyppi on 901.61.
Ja tästä selviää optiot vielä tarkemmin
Nopealla googlettelulla samaa pressostaattia/kytkintä käytetään jonkun kaasutoimisten laitteiden turvakytkimenä.
Edit. Lueskelin tuon @kurre orava :n laittaman pdf:n uudestaan. Onhan tuossakin näköjään mainittu tuo aloitusanturin korkeusasema. Pahus, noita pitäisi lukea kun piru raamattua.
4. Varmista että prosessisäiliön puolella aloitusanturin korkeusasema on oikea, eli anturiputki makaa putkikannaketta vasten, jos kyseessä syväasennus ja et yletä käsin anturiputkeen paina varovasti varren kanssa ja varo rikkomasta kulmaliitintä jolla yhdistetty vihreä ilmaletku anturiputkeen.
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Useimmat kotipuhdistamot taitavat olla huolettomia. Tosin ei kanneta huolta lähialueen rehevöitymisestäkään. Harvassa ovat propellihatut, jotka haluavat tietää, miten puhdistamo toimii ja pidetään iskussa. Meidän laitosta olen seuraillut reilu 10 vuotta pääasiassa ed. omistajan aikana. Eipä siinä ole hirvittänyt kuin asentajien ns. avaimet käteen -asennus ja Uponorin hinnoittelu vara- ja huolto-osissa.
Porakaivossa vesi on puhdasta ja luontoon päätyvä paskavesikin kirkasta. Lompakko ei kestä kunnallisen vesilaitoksen tuloa lähimaille, kun on katsellut kustannuksia pakkoliittämiselle paikkakunnalla, jossa yli 50.000 € katsoo viranhaltija vielä kohtuulliseksi, vaikka oma vesihuolto toimisi hyvin.
Porakaivossa vesi on puhdasta ja luontoon päätyvä paskavesikin kirkasta. Lompakko ei kestä kunnallisen vesilaitoksen tuloa lähimaille, kun on katsellut kustannuksia pakkoliittämiselle paikkakunnalla, jossa yli 50.000 € katsoo viranhaltija vielä kohtuulliseksi, vaikka oma vesihuolto toimisi hyvin.
Hienosti näyttää pelaavan. Onko sinun toimitettava näyte väliajoin jostain syystä? Mitä moinen testi maksaa jos vaikka joskus mielenkiinnosta testauttaisi tuon itsekin? Näyte otetaan vain näytteenottokaivosta vai täytyykö lähtötilanteestakin olla näyte?
Kuinkahan tuo mahtaa pelittää jos kemikaalia ei annostella? Tuolloin kuitenkin ilmaistua toimii ja ei tuo kaikki kama tuolta putken päästä tule ulos.
Tälläinen laite vaatii kyllä muutakin huolto kuin vain että osta ja unohda. Asia pitäisi ilmaista myös laitteen manuaalissa selkeämmin ja samoin toimenpiteet mitä laite vaatii ja koska.
Diy henkisenä on tullut aikaisemminkin tehtyä asiat itse niin nyt myös samalla tavalla tämän kanssa. Rahallahan tuon saa kuntoon aina likastamatta itse käsiä. Toisaalta myös laitteen toiminta kiinnosti niin ehkä siksi huollotkin haluaa tehdä itse.
Se mitä eri ihmisten kanssa on tullut juteltua niin harvaa kiinnostaa asia sen enempää jos vain kama menee putsarista läpi eikä mitään hajuhaittoja ilmene. Ja osassa kemikaalin annostus saattaa olla aivan riittämätöntä(joko laitteessa vikaa tai pihi käyttäjä).
Tuossa kemikaaliannostelun toiminnassa oli vielä hiukan epäselvyyttä ja nyt tuokin taisi valjeta. Tuo onkin loppujen lopuksi melko yksinkertainen juttu.
Normaalitilanteessa tilanne on tuollainen. Laitteen puhaltaessa paineilmalla nuo kaksi putkea tyhjäksi tuo vasemman putken pieni reikä estää lappoilmiön ettei astia jää vuotamaan itsekseen. Tämä voisi tapahtua niin että laite imisi pohjalla olevan takaiskun kautta nestettä ja valuttaisi sen sitten putkesta ulos saakka itsekseen.
Kun putki on puhallettu tyhjäksi se pääsee sitten täyttymään uudestaan tuolta alapuolen takaiskuventtiilin kautta. Tällöin kompressorin suuntaan oleva magneettiventtiili on kiinni ja painekytkin havaitsee tuon pienen paineen mikä muodostuu kun neste pyrkii virtaamaan myös tuonne kompressorin suuntaan olevaan haaraan. Tällöin painekytkin aktivoituu ja laite toteaa että kemikaalia on vielä jäljellä.
Eikös tämä nyt olisi looginen selitys tuon toiminnasta?
Normaalitilanteessa tilanne on tuollainen. Laitteen puhaltaessa paineilmalla nuo kaksi putkea tyhjäksi tuo vasemman putken pieni reikä estää lappoilmiön ettei astia jää vuotamaan itsekseen. Tämä voisi tapahtua niin että laite imisi pohjalla olevan takaiskun kautta nestettä ja valuttaisi sen sitten putkesta ulos saakka itsekseen.
Kun putki on puhallettu tyhjäksi se pääsee sitten täyttymään uudestaan tuolta alapuolen takaiskuventtiilin kautta. Tällöin kompressorin suuntaan oleva magneettiventtiili on kiinni ja painekytkin havaitsee tuon pienen paineen mikä muodostuu kun neste pyrkii virtaamaan myös tuonne kompressorin suuntaan olevaan haaraan. Tällöin painekytkin aktivoituu ja laite toteaa että kemikaalia on vielä jäljellä.
Eikös tämä nyt olisi looginen selitys tuon toiminnasta?
Hempuli
Töllintunaaja
Meidän puhdistamo oli ensimmäisiä asennettuja ja sitä kysyttiin tutkimukseen, jolla selvitettiin pienpuhdistamojen puhdistustuloksia. Tutkija käy kolmisen kertaa vuodessa ottamassa vesinäytteen tarkastuskaivosta. Joskus hän mainitsi, että puhdistaisin tarkastuskaivon välillä, ettei vaikuta näytteeseen. Meille tuo on hyvin hygieenistä, kun ei vielä kertaakaan olla oltu kotona tutkijan käydessä ja tulokset tulevat sähköpostiin. Ilmeisesti meidän osalta Uponor maksaa tutkimuksesta jotakin. En osaa sanoa, ottaako vertailunäytteen lähtötilanteesta. Hintaakaan en tiedä, kun tilaajana toimii tutkija. Mutta ihan mielenkiinnosta olemme olleet tässä mukana.
Meillä kemikaali oli tukossa ja lisäksi oli paineista puute viime talven eli kemikaalia ei kulunut. Sillä oli vaikutus fosforin poistoon. Mielestäni puhdistamo toimii hetken ilman kemikaaliakin, koska prosessisäiliöön kemikaalia jää, mutta tulos hiipuu sakkautumisen epäonnistuessa. Puolessa vuoden päästä fosforitulos oli 60%, mikä menee alle vaatimustason. Muut mitatut arvot näytti pysyvän toleranssissa.
Kemikaalin syöttö näyttää loogiselta. Huollon testatessa kemikaalisyöttöä minusta näytti siltä, että se roiskaise ruokalusikallisen per kerta eli ilmeisesti roiskii useamman kerran per panos.
Meillä kemikaali oli tukossa ja lisäksi oli paineista puute viime talven eli kemikaalia ei kulunut. Sillä oli vaikutus fosforin poistoon. Mielestäni puhdistamo toimii hetken ilman kemikaaliakin, koska prosessisäiliöön kemikaalia jää, mutta tulos hiipuu sakkautumisen epäonnistuessa. Puolessa vuoden päästä fosforitulos oli 60%, mikä menee alle vaatimustason. Muut mitatut arvot näytti pysyvän toleranssissa.
Kemikaalin syöttö näyttää loogiselta. Huollon testatessa kemikaalisyöttöä minusta näytti siltä, että se roiskaise ruokalusikallisen per kerta eli ilmeisesti roiskii useamman kerran per panos.
Tuo huollon kaveri mainitsi että yhteen panokseen menee kuusi annosta kemikaalia.
Korvaako tämä ostamasi anturi minkä tahansa anturin? Ts. Aktivoituvatko kaikki 10mbar ja palautuvat 7mbar?Aika tarkasti näyttää siis olevan valmistajan ilmoittama määrä kemikaalia (opuksessa lukee molemmat, sekä 0,4 dl ja 0,5dl /panos).
Tuo oma mylly lähti nyt tulille kun tökkäsin sen käynnistysrajaa ohjaavan putken sen sentin alemmaksi. Panokset lähtivät rullaamaan heti.
Muutama pv tästä tuli myös ilmoitus korkeasti vedenpinnasta. Tästä voi päätellä että jos aloitusanturi on väärällä korkeudella niin koko laite menee sekaisin kuin seinäkello.
Tein myös hiukan salapoliisityötä tuon anturin kanssa. Ostin painekytkimen varoiksi hyllyyn jos tuo ei olisikaan tullut järkiinsä (186€
Näytä liitetiedosto 66605
Paineensäätö tuossa kikkareessa tehdään tuosta keskimmäisestä ruuvista. Esim tällä myyjällä on tuossa suoraan pyöritettävä nuppi. Tuosta selviää myös että painekytkimen oikea tyyppi on 901.61.
Näytä liitetiedosto 66604
Ja tästä selviää optiot vielä tarkemmin
Nopealla googlettelulla samaa pressostaattia/kytkintä käytetään jonkun kaasutoimisten laitteiden turvakytkimenä.
Näytä liitetiedosto 66606
Edit. Lueskelin tuon @kurre orava :n laittaman pdf:n uudestaan. Onhan tuossakin näköjään mainittu tuo aloitusanturin korkeusasema. Pahus, noita pitäisi lukea kun piru raamattua.
4. Varmista että prosessisäiliön puolella aloitusanturin korkeusasema on oikea, eli anturiputki makaa putkikannaketta vasten, jos kyseessä syväasennus ja et yletä käsin anturiputkeen paina varovasti varren kanssa ja varo rikkomasta kulmaliitintä jolla yhdistetty vihreä ilmaletku anturiputkeen.