Uusi projekti tuli, Yutaki M5 vilppi. Pistän tänne, kun tuskin selviää ilman modauksia sekään.

jussi

Vakionaama
Milläs tavaralla me juotetaan?
Hopea kun on niin ohutta, niin alotin suoraan fosculla. Vaikka tein tiukahkon halkaistun holkin siihen päälle, niin foscukin halus juosta ulos sieltä välistä niin et aina jäi joku reikä. Kun ei näe ja ei saa himmattua lämpöä.
 

jussi

Vakionaama
Joskus piti juottaa putken nysät lämmönvaihtimeen niin 70% hopealla meni kuin veitsi voihin.
Jep, sillä menee hyvin vaikka rosteriinkin. Vaatii vaan aika tarkan sovituksen, ei saa olla isoa rakoa. Tosin sen päälle voi hyvin tehä täyttöä fosculla, mutta kun sekin perhana vaatii näköyhteyden juotokseen, muuten se karkaa pois jos ei saa oikeessa kohdin vähenennettyä lämpöä.
 

jussi

Vakionaama
Näytti menneen tyhjiöön nyt taas. Saapi nähä pysyykö tällä kertaa.
Kaverilla olikin hiljan särkyny mlp ja nyt just vaihdettu. Mitenköhän käy levarilotossa, siinä vois olla sopiva. Se kun särky sähköpuolelta eikä ollu edes vanha... Tais olla joku Thermia.
 

jussi

Vakionaama
Tyhjiö pysyny nyt ainakin muutaman tunnin. Aika hyvä.
(Sivuhuom. tähän. Mun kielessä ei ole sellasia sanoja kun vaikka tyhjö tai viipeet. Tyhjiö on tyhjiö ja viiveen monikko on edelleen viiveet. Sano joku fitun kielitoimisto asiasta mitä tahansa.)
 

hessuttaja

Aktiivinen jäsen
Aloin tossa valmistelemaan levarin poistoa jo valmiiksi, et vois katella uutta. Samaten tukkia kylmäpiirin ja jättää sinne vähän painetta.
Hankalasti on laitettu vesipuolen anturit, onneks ne saa merkityistä liittimistä irti johtoineen, kunhan katkoo miljoonan nippusidettä. Siinä samalla aloin ihmetteleen valkoista johtoa, jota on vedetty vesiputkien eristeen alle ja sama kiertää levarin ulkopuolellakin pari kierrosta eristeen alla. Umpilenkki, jonka vastus 757 ohmia. Jos se on kytketty verkkojännitteeseen, niin 70W lämmitin about. Kyllä nyt on aika epätoivosen olosta yritystä... Mitä ihmettä tolla on kuviteltu tehtävän? Jo ihan pelkästään senkin takia, että vesiputkien ja levarin ulkopuolinen eristys on kuin vitsi. Ohuita solukumilärppiä teippailtu vähän sinnepäin niihin päälle. Jotenkin kuvittelin, että Hitachi haluais jatkaa laatumerkiksi miellettynä ehkä näissäkin. Ei vakuuta vieläkään.
Ehkä tässä vielä selviää, mihin helvataan se kaikki turha sähkö kuluu...
Samaa olen huomannut, 300w imeskelee hitachi vaikka ei tekemistä olisi. Tuohon laitoin liimattavaa eristemattoa, olikohan 20mm paksua kun aika laiskasti oli tehtaalla eristetty.

Pannuhuoneen puolelle tuli sulut ja tyhjennysnipat jos sattuu tiltti tulemaan niin saa ulkoyksikön pelistä pois, lämmittää 500l varaajaa ja öljykattilassa 170l tilavuutta. Ollut nyt keväästä päällä ja kesän seis, ei ole ongelmia ollut, ainut on yläreunaan teki jääraitaa mikä sulatuksessa valu alaspäin kun oli kovat lumituiskut täällä viimeviikolla.

Ei muistaakseni keväällä vaikka -16 oli pakkasta niin tullut raitaa.

Automatiikka on minimissään, oumanista katsoin käyrän ja samanlaisena laitoin hitachiin niin on tasaisesti +21 sisällä.

Ja käyttövedelle piiskana sähkövaraaja, siihen vesi kiertää öljykattilan ja 500l varaajan kautta.

Tehtiin silleesä että öljysysteemi ollut talossa jo 70v ajan, sen lisänä vilppi ja sähkö. Saa valita millä lämpiää
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Samaa olen huomannut, 300w imeskelee hitachi vaikka ei tekemistä olisi. Tuohon laitoin liimattavaa eristemattoa, olikohan 20mm paksua kun aika laiskasti oli tehtaalla eristetty.
Kompuran lämmitys vie sähköä koko ajan, vaikka olis plussakelit. Siihen päälle koko ajan pyörivä vesipumppu (tai tämä vesipumppu koskee tuota uudempaa M-mallia).
Oli aika hyppy sähkönkulutuksessa Yutakista Panasonicin Aquareaan, joka vie ~10W tyhjäkäynnillä. Yutakin pidin koko kesän pois sähköistä, koska se vei suhteessa älyttömästi tyhjäkäynti-sähköä siihen nähden, että kerran-kaks päivässä olisi vetäissyt varaajaan lämmöt.
Ja tosiaan huomasi, ettei oikein ole/ollut näihin pohjolan talviin ajateltu noiden eristysten kanssa. Olihan ne tehtaan jäljiltä aika olemattomat.
Veden lämpötila-anturit valehteli sitä enemmän, mitä enemmän oli pakkasta, koska ne oli niin surkeasti eristetyt (tyyliin jollain ohkaisella eristeteipillä tms.)
 

HelaKammo

Vakionaama
Ja tämäkin epäsuorasti liittyy tähän ketjuun, juu Pretorin vanha pumppu taas meillä nyt käytössä. Uudempi, hiukan älykkäämmin hakee mm. Kastepistettä ja käy myös pienemmillä tehoilla.

Katsotaan mihin asti tuo jaksaa, menisi nyt muutaman vuoden, niin hyvä.

Kummassakin samat ominaisuudet, näkyy olevan yhtä fiksusti tehtyjä tuon rakenteen osalta. Tuo vastuslankahässäkkä lienee ajatuksella, että pitäisi juuri plussalla koneen putket, mutta jaksaako kuitenkaan?

Tässä paljastuu paljon uusia kujeita tästä vehkeestä, kun itse en ole avannut kuin kuoret.
 

jussi

Vakionaama
Kompuran lämmittimestä ja tuosta vastuslangasta näyttäs siis jo syntyvän 140W siitä tyhjäkulutuksesta. Sitä vastuslankaa ainakin pidän melko turhana, ei se täällä talvella jaksa mitään pelastaa. Kompuran lämmitys onkin jo vähän hankalampi, se kun periaatteessa on ihan hyvä varuste. Mutta vielä noiden lisäksi on jotain omituisen isoa kuluttajaa.
 

jussi

Vakionaama
Vaihdoin huoltoletkuihin varuilta pari uutta tiivistettä ja vetäsin uudelleen tyhjäksi. Nyt näytti hetken seurannalla aika vakaalta.
Vähän kyllä hirvittää toi Hitachin kennon materiaalin ohuus. Kuin pitkä tulevaisuus sille voitas ennustaa... Kun toikin putken murtuma on aika selkee lämpöliikkeen teos.
Hehkutin kyllä jo puolet niistä kokoojaputkesta lähtevien nysien mutkista, mutta alareunassa on monta ilman mutkaa, ne liikuttaa sitä kennon putkea aika helposti. Vois siinäkin tietty hehkutus jakaa liikettä isommalle alalle. Vaan ei se ihan olematon ole noin 1,5m kupariputken pituusmuutos välillä -20- +60 astetta.
 

jussi

Vakionaama
Ei muutosta tyhjiössä, vielä. Näyttää hyvältä.
Olis yks mlp hylkykin tarjolla, sähkövikoihin kuollu. Kahdella levarilla. Viittiskö ajella taas 500km hakemaan... Olis kyllä vielä r410 pumppu.
 

jussi

Vakionaama
Voihan kakka, taas vähän tyhjiö vajunu. Toki vieläkin voi jotain öljyistä irrota ja olla kosteuttakin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tyhjiö pysyny nyt ainakin muutaman tunnin. Aika hyvä.
(Sivuhuom. tähän. Mun kielessä ei ole sellasia sanoja kun vaikka tyhjö tai viipeet. Tyhjiö on tyhjiö ja viiveen monikko on edelleen viiveet. Sano joku fitun kielitoimisto asiasta mitä tahansa.)
Samaa mieltä sanoista
 

jussi

Vakionaama
Kyllä se vähän vaan perkele taitaa vielä vuotaa. Epäilen kyllä samaa aluetta, kun toi pitkä kokoojaputki vääntelee noita kennoputkia ihan varmasti. Nyt on vaan niin hituvuoto, et menee ettimiseksi.

Yutakin peruskulutuskin alkaa selkeytymään. Kompurassa onkin 4 kpl 40W lämmityspantaa. 160W siis. Ja sitten se vesiputkeen pyöritelty 70W lanka. On jo 230W. Jäljelle jäävä 70W on kyllä vielä liikaa kontrollin tyhjäkäynnille, et jotain pitää vielä löytyä lisää.
Arvelen kyllä, että kompurasta vois poistaa kolme ylintä pantaa toiminnasta, jos ei äly vahdi niitä. Ei sen tarvi olla kun ihan hitusen muita osia lämpösempi, niin neste ei enää kerry sinne.
 

jussi

Vakionaama
Äly ei ainakaan ohjaa niitä, 24/7 aina päällä. Tuskin seuraakaan.
Kun sulla se on ajossa, niin nypipä niistä muutama irti ihan vaikka testiksi. Tossa ne johdot on siinä kannen alla vasemmassa reunassa nipussa kaikki ja niissä on liitimet. Valkoisia sukkapäälisellä olevia silikonijohtoja paksu nippu. Kahdeksan johtoo kompuralle, ja kaks ilman sukkaa sille typerälle vesipiirin vastuslangalle. Siinä puolivälin kohdilla ne liittimet kaikki.
Se kompura ei tarvi takuulla kun yhden pannan ja se vesiputken vastus on vitsi täällä.

Mites @HelaKammo ootko seurannu mitä luokkaa ton invertterin minimi ottotehot on sähköverkosta? Tässä vanhassa tai siinä nykyisessä? Vähän suunnitteluun vaikuttaa, miten se taipuu erilaisiin tehontarpeisiin. Jos yrittäs minimoida sitä joutavaa kulutusta.

Sen verran tuosta on jo opiskellu, et jos näitä tekis vielä työnä ja joku haluis korjuuttaa Yutakia, niin vois olla työlista aika täys...
 
Viimeksi muokattu:

HelaKammo

Vakionaama
Tuli tämänkin anturit mitattua läpensä, kun sitä vikaa etsin, ja varmaan nuo lämmitykset löytyy pitkälti samalla tavoin tästäkin. Tässä vesipumppu on ulkona ja siinä vanhassa oli sisällä, nyt ikään kuin varapumppuna, jos hätä tulee. Tammikuun kalleimpana päivänä pistin koneen off ja pyöritin vettä varapumpulla ne hurjimmat tunnit.

Piirilevyt on kaikki eri kamaa, ja ohajuskin, muutettu suht paljon, mutta perus rakenne samaa.
 

jussi

Vakionaama
Tuli tämänkin anturit mitattua läpensä, kun sitä vikaa etsin, ja varmaan nuo lämmitykset löytyy pitkälti samalla tavoin tästäkin. Tässä vesipumppu on ulkona ja siinä vanhassa oli sisällä, nyt ikään kuin varapumppuna, jos hätä tulee. Tammikuun kalleimpana päivänä pistin koneen off ja pyöritin vettä varapumpulla ne hurjimmat tunnit.

Piirilevyt on kaikki eri kamaa, ja ohajuskin, muutettu suht paljon, mutta perus rakenne samaa.
Et ole niitä käyntitehoja mittaillu/seurannu?
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Et ole niitä käyntitehoja mittaillu/seurannu?
Tuolla mun vanhoja mittailuja kyseisestä koneesta:

 

jussi

Vakionaama
Tuolla mun vanhoja mittailuja kyseisestä koneesta:

Eipäs ollu osunu silmään haullakaan tuo ketju. Täytyy lukea kokonaan.
Eli siis invertterin alaraja on ottotehossa siinä 1,5kW kohdilla?

Nyt ei ollu toisen odottelupäivän aikaan tyhjiö vajunu lisää, mitähän tuosta nyt arpoisi... Vedin nyt taas uudestaan ihan loppuun, katon vielä hetken ennenku alan jahtaamaan lisää vuotoja.
Nii, jossainhan sekin jäännösvesi on, joka tuon lauharin jäädytti puhki. Ulos se ei ole päässy valumaan, vain haihtumaan. Ja isosti vuosi kylmäpuolelle, onneksi ei ole ollu käynnissä.

Jossain helakammon sen aikusessa postauksessa oli, että ainoo öljyinen löytynyt paikka oli yksi eev vena. Senkin syy löyty. Se katkennut höyrystimen putki on ruiskinut aineet siihen sähköosaston väliseinään sulatuksella ja siitä öljy kulkeutuu just sen venan yläpuolelle. Putoo sitten tippoina venaan.
 
Viimeksi muokattu:

hessuttaja

Aktiivinen jäsen
Eipäs ollu osunu silmään haullakaan tuo ketju. Täytyy lukea kokonaan.
Eli siis invertterin alaraja on ottotehossa siinä 1,5kW kohdilla?

Nyt ei ollu toisen odottelupäivän aikaan tyhjiö vajunu lisää, mitähän tuosta nyt arpoisi... Vedin nyt taas uudestaan ihan loppuun, katon vielä hetken ennenku alan jahtaamaan lisää vuotoja.
Nii, jossainhan sekin jäännösvesi on, joka tuon lauharin jäädytti puhki. Ulos se ei ole päässy valumaan, vain haihtumaan. Ja isosti vuosi kylmäpuolelle, onneksi ei ole ollu käynnissä.

Jossain helakammon sen aikusessa postauksessa oli, että ainoo öljyinen löytynyt paikka oli yksi eev vena. Senkin syy löyty. Se katkennut höyrystimen putki on ruiskinut aineet siihen sähköosaston väliseinään sulatuksella ja siitä öljy kulkeutuu just sen venan yläpuolelle. Putoo sitten tippoina venaan.
Onko sulla typpeä, sillä painekoe ja samalla poistuisi kosteutta
 

jussi

Vakionaama
Ei oo nyt isommin ehtiny tuohon paneutua, kun ei oikeen oo talvihommia ja en viitti ottaa sitä sisälle. Se tyhjiö vajuu hitusen siitä "täydestä", mutta ei sit enää muutu. Eli oikeen hyvin voi olla vielä öljyssä jotain jämiä kylmäaineesta ja kosteuttakin.
Tänään vähän lämmittelin kompuraa ja vedin taas ihan tyhjäksi. Nuo on helppoja, kun ei tartte paljon osallistua... Odottelee vaan ja tekee muita puuhia.
 

jussi

Vakionaama
Vähän mietin sitä kompuran lämmitystä ja kuin paljon sille oikeesti vois laskea hyötyä tai todellista tarvetta.
Tuossa nykyisessä vilpissä kompura on sisällä lämpimässä, joten siinä ei ole lämmitystä, kun ei varmasti tarvitse. Mutta kun sitä seurailee käytössä pakkasilla, niin tulee epäilys sen lämmityksen hyödystä yhtään missään setupissa.
Mulla on softassa säälisulatus 2,5 tunnin kohdalla, jos kenno ei mene kuuraan. Eli kun se vetelee 2,5 tuntia jossain -15- -20 lämmössä, niin kompura on 3/4 osaa alhaalta ulkolämmössä, tai vähän allekin. Sulatuksen jälkeen on muutaman minuutin huili noilla keleillä, ja silti vielä senkin jälkeen on yli puoli kompuraa ulkolämmössä. Ei siis edes huurut poistu pinnasta. Siinä on 10kg metallia ja vajaa litra öljyä reilusti pakkasella. Mitähän siinä mahtaa auttaa 160W lämmityspantaa? Tai siis 4kpl 40W pantaa...
Ehkä voiskin olla paras jättää vaikka yksi yläreunaan, niin ei ainakaan scrolliin (siis pumppuosaan) tule nestettä. Sille öljylle ja kompuran rungolle toi lämmitysteho ei pysty tuolla kelillä tekeen yhtään mitään. Siinä mielessä manuskan kuvan "oil heater" on ihan vitsi.
Ja eikös yleensä invertterikompura aloita aika siivosti pikkukierroksilla alkuun? Tai ainakin pitäs yleensä. Kyllä siinä kylmäkin öljy ehtii lähtee liikkeelle.
Sulatuksenkin jälkeen höyrystin jäähtyy ulkolämpöön hetkessä. Kompuraan jää kuitenkin lämpöä "sisään". Jotenkin arvelen, että esm. tässä tapauksessa kompuran erillinen lämmitys on täysin turha kuluttaja. Saa kiistää, kun perustelee.
 

jussi

Vakionaama
Tohon edelliseen olis kyllä ollu kiva saada joku osallistumaan mietintään.
Nyt ollu vähän puuhaa, purkasin vispilällä ylijäämä-ekovillapaaleja tallin yläpohjaan. Turhahan niitä on paaleina säilöä, kai siitä joku hyöty tulee siellä katolla, vaikkei joka kohta paksunekaan... Muutama oikeen painunu kohta on kovin laidalla, jonne olis ollu kiva saada lisää, mutta ei pääse "kolamaan". Pitäs olla puhallusvehje.
Kohta pitäs tulla matkikseen tutun hajonneesta maalämpöpumpusta purkamat levarit ja muuta sälää. Vähän ku joulupaketti...
Yutaki on edelleen liki tyhjiössä, mutta ei ihan. Jossain alle sen 100mBar. Siinä se näkyy pysyvän. Mutta täydessä ei. Vettä tai kaasunjämiä voi olla edelleen. Tarvii varmaan vähän käännellä niitä höyrystimen putkia, jos vaikka tilanne laukeis pihinään. Ne ei kyllä oikeen vakuuta.
 

jussi

Vakionaama
Vähän vääntelin ja ravistelin höyrystimen pitkää kokoojaputkea ja niitä varttituuman nysiäkin kennosta. Ei alkanu pihiseen ja tyhjiö pysy samassa. Vaikuttaa lupaavalta se kohta.
 

jussi

Vakionaama
Piti oikeen lueskella vanhaa kylmätekniikan oppikirjaa, eikä se oikeen vastannu kysymykseen. Kun lauhdutinta ei sais suurentaa, ettei tarvittava kylmäainemäärä kasva, koska se pitäs nykyään minimoida. Vaan kun vanhojen tapojen mukaan ainetta sai jäädä sinne "jemmaankin". Alijäähtyminen ei ole yhtään pahasta. Tosin ei jäähy, jos lämpöä tehdään.
Sulatuksella tavara pitäs mahtua höyrystimeenkin kun itse miettii. Laskin Yutakin isolle höyrystimelle jonkun likiarvon tilavuudelle, aika liki 4 litraa tuli.
Eroja tulee kyllä... Yutakin oma lauhdutin litran tilavuudella, tarjolla olevassa mlp:n korvikkeessa 2,7 litraa. Jännä kyllä isommassa on käytetty kylmäpuolella pienempiä putkia, aika reilustikin. Tuossa osanluovuttaja mlp:ssa höyrystin on tilavuudeltaan 3,5 litraa. Eli sen osissa on aika selkee järkikin. Nimellistehoissa on kuitenkin vain alle 30% ero. Yutaki 12kW ja toi mlp 17kW.
Noi oli helppoja arvailuja helposti näkyvistä tiedoista. Vain osa totuutta toki.

Sit jatkan vielä mutu-arvailua Yutakista... Sen kylmäainetäytös on 3,4kg. Vaikka r-410 näyttäs nesteenä olevan vettä painavampaa, niin silti hyvissä olosuhteissa(ulkona siis lämmintä) höyrystetystä tavarasta ehkä puolet mahtuu Yutakin omaan lauhariin. Ja sit alkaakin paineet nousta ja sähkö kulua. Ja mikäs idea...? Arvaan ihan puhtaasti, että kyseessä on paperiarvot. Niin saadaan komeat lämmöt tuotetulle vedelle.

Saa kiistää. Tai olis jopa toivottavaa.
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Joo ei oo ku omia havainne tietoa asiasta.
Eli toi oma niben korjaus projekti siinä nyt 1/3 isompi lauhdutin mitä alkuperänen. Eka täytös mikä oli laitettu ni oli yli 4kg (3kg tehas) laite tuntu toimivan ihan oikein eikä mitää sivuääniä tai muita ollut. Pientä remonttia tein ni latasin ton 3kg täytöksen tuntuisi toimivan aavistuksen paremmalla hyötysuhteella ja antavan paremmin tehoja, haittapuolena putkisto pitää ääntä lorisee/kohisee. Molemmilla täytöksillä Eev säätö pysyi tulistukseltaan samanlaisena.
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Katoin tot omaa yutaki s5 niin sen sisäyksikön lauhdutin oli 52x11.5x12 (PxLxS) eristeet vähä mittausta häiritsi ja tyyppikilpee en viittin repii esille. Et onhan toikin jonkun kokonen
 

jussi

Vakionaama
Katoin tot omaa yutaki s5 niin sen sisäyksikön lauhdutin oli 52x11.5x12 (PxLxS) eristeet vähä mittausta häiritsi ja tyyppikilpee en viittin repii esille. Et onhan toikin jonkun kokonen
Nono, siinähän on jo yli kaks kertaa isompi kun tässä Yutakissa... Tässä ei ole kun 55mm paksu 20 levyinen, muuten toi 52x11,5.
Sehän on jo varsin lähellä tuon mlp:n levarin kokoa.
 

jussi

Vakionaama
MLPn lauhari koeponnistuksessa nyt alkuun 8bar. Näyttäs pitävän. Ja mikäpä sen oikeestaan oliskaan rikkonu... Seuraavana se MLPn höyrystin. Eipä sitäkään saa jäädytettyä rikki, kun vesipuolella on viinaa...
Edelleen miettii, saisko siitä kuiten vesi/vesi vaihtimen toisesta liian pienestä putkilähdöstä huolimatta. Teho takuulla riittää, mutta mitäpä riittävä virtaus vaatisi...
 

Rh-

Tyhjäkäynnillä
Onko putkilähtö koneistettavissa isommaksi?

Itsellä yksi pieni levari nurkassa, kaikki lähdöt ulkoisesti samankokoisia, mutta kylmäaineputkien nipat vain porattu pienemmällä.
 

zadah

Vakionaama
Voi sen lauhuttimen ylimitoittaa reilustikin, ei siinä ongelmia tule. Yleensä rahat loppuu ennemmin kesken. Nestelasi on sitten hyvä olla, kun systeemiä täyttää. Saa heti oikein latingin järjestelmään.
 

jussi

Vakionaama
Onko putkilähtö koneistettavissa isommaksi?

Itsellä yksi pieni levari nurkassa, kaikki lähdöt ulkoisesti samankokoisia, mutta kylmäaineputkien nipat vain porattu pienemmällä.
Ei paljon saa kasvatettua, nysä on aika pieni. Jos tekee vesijengan ulkopuolelle, niin reiän saa porattua ehkä 15-16mm asti. Sillon siihen jää parin sentin matkalle se kuristuskohta. Toinen kylmäputki onkin jo valmiiksi 22mm, eli se suurenee jo hyvin.
 

jussi

Vakionaama
MLPn lauhari selvis koeponnistuksesta, vaan eihän siinä mitään näkynytkään epäilyttävää. Sitten se höyrystin testiin.
Pitää varmaan rakennella joku testijärjestely millä testaa sitä virtaamaa normilla kiertopumpulla veden kanssa. Vaikka ei noi matalapaineisemmat levarit nyt hirveen kalliitakaan ole ja tuo mlp höyrystin vois olla vielä jollekin oiva varaosa.
 
Back
Ylös Bottom