Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
-13 asteen cop 1,8 (sis. kiertopumpun ja vastukset) kun vaihtimesta tulee 40 asteinen vesi ulos.
Talo pysyy mukavasti lämpimänä, pumppu käy n. 2tuntia ja lepää 1,5 tuntia. Kone antaa ulos vielä kuuden kilowatin molemmin puolin, riippuu milloin vilkuilee pollua
.
Lämmitysverkon pollucom paljastaa että noin 2,2kW menee nyt talon lämmitykseen, sisällä +22.
-13 asteen cop 1,8 (sis. kiertopumpun ja vastukset) kun vaihtimesta tulee 40 asteinen vesi ulos.
Talo pysyy mukavasti lämpimänä, pumppu käy n. 2tuntia ja lepää 1,5 tuntia. Kone antaa ulos vielä kuuden kilowatin molemmin puolin, riippuu milloin vilkuilee pollua
.Lämmitysverkon pollucom paljastaa että noin 2,2kW menee nyt talon lämmitykseen, sisällä +22.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Onko teillä silloin samalla Fujitsu päällä vai lämmitys pelkällä VILP:llä?
Meillä pitkälti muuten samanlaiset luvut mutta reilulla kahdella kW:lla ei tahdo talo pysyä 22 asteessa ellei sitä avita joko taloussähkön kulutuksella/ruuanlaitolla tai sit pitämällä ILP päällä pienellä.
Liitteenä kuva lämmitysverkkoon ajetusta tehosta viimeisen 12 tunnin aikana, tuossakin näkyy hyvin pumpun sulatukset vaikka onkin varaaja välissä. Ei oo ilmeisesti shuntti tarpeeksi nopea tai sit se on jo muutenkin täysin selällään.
pökö sanoi:
Onko teillä silloin samalla Fujitsu päällä vai lämmitys pelkällä VILP:llä?
Meillä pitkälti muuten samanlaiset luvut mutta reilulla kahdella kW:lla ei tahdo talo pysyä 22 asteessa ellei sitä avita joko taloussähkön kulutuksella/ruuanlaitolla tai sit pitämällä ILP päällä pienellä.
Liitteenä kuva lämmitysverkkoon ajetusta tehosta viimeisen 12 tunnin aikana, tuossakin näkyy hyvin pumpun sulatukset vaikka onkin varaaja välissä. Ei oo ilmeisesti shuntti tarpeeksi nopea tai sit se on jo muutenkin täysin selällään.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #164
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Varsin hyvinhän Pökön kone vaikuttaa toimivan, kun ei ollut kalleimmasta päästä. Itse katsoin eilen illalla, kun pakkasta oli 14 astetta. Setä kävi tuolloin 69 r/s juuri ennen sulatukselle menoa ja tuottolämpötila oli 36,7 °C. Tuo vajaalla teholla käynnin aika ei ole -14 °C:ssa enää pitkä vaan sulatuksen jälkeen Setä pistelee täysillä (90 r/s) yli puoli tuntia.
Nyt kun pakkasta oli 19 astetta, tuli eteen uusi ongelma:
Sulatuksen jälkeen lämmöt jäivät niin alas, että kone kyykkäsi. Yritti veivata pienillä kierroksilla (30 - 50 r/s) mutta sammui sitten. Yritti sitten 9 minuutin kuluttua uudelleen ja tilanne oli ymmärrettävästi vielä vaikeampi. Kun auttoi dinoöljyllä, alkoi pelittää. Noin -17 °C:ssa teho käynnin aikana vaikuttaisi vielä vastaavan lämmitystarvetta, mutta sulatusten kanssa puhti ei enää riitä. Sulatusten jälkeiseen tehon nostoonkin sai kulumaan 10 minuuttia. Pakkasen kiristyessä yöllä keskimääräinen teho on alkanut jäädä hiukan vajaaksi ja mamman avatessa hanat aamulla katkesi kamelin selkä. Sinällään tavoitteeksi asetettu -15 °C täyttyy.
Sulatuskello vaikuttaa käyvän myös kesää odotettaessa ainakin jos siihen sisältyy jotain käyntiä. Torkuttelun jälkeisestä sulatuksesta ei vettä herunut mitta-astiaan saakka mutta seuraavasta täysillä vedetystä lauhdetta sai jo tiristettyä 0,43 litraa. Ilma näyttäisi olleen aika kosteaa, 91 %, kastepisteen ja lämpötilan ero hiukan yli 1 aste.
Setä mittaa ulkolämpötilaa kahdella anturilla, sisäyksikköön kytketyllä ja ulkoyksikköön kytketyllä. Toinen näyttää ainakin pakkasella asteen pari kylmempää ja tuo kylmempi lukema näkyy tuossa kuvan käyrässä. Yli 20 astetta pakkasta täällä ei sentään ole ollut mutta kuten muutkin mittarit, Setän toinen mittari näytti alimmillaan -19,5 °C.
-18 °C:ssa käynnin aikainen COP 2,3. Sulatukset pudottavat tuon jo varmaan kahteen. Teho 10,0 - 10,5 kW (lämmityskäynnin aikana). Sulatukset huomioituna teho on ehkä noin 8 kW. Tämmöisten muutaman tunnin mittaisten pakkashuippujen yli tuolla menisi vielä kevyesti, jos vain pysyisi käynnissä.
Varsin hyvinhän Pökön kone vaikuttaa toimivan, kun ei ollut kalleimmasta päästä. Itse katsoin eilen illalla, kun pakkasta oli 14 astetta. Setä kävi tuolloin 69 r/s juuri ennen sulatukselle menoa ja tuottolämpötila oli 36,7 °C. Tuo vajaalla teholla käynnin aika ei ole -14 °C:ssa enää pitkä vaan sulatuksen jälkeen Setä pistelee täysillä (90 r/s) yli puoli tuntia.
Nyt kun pakkasta oli 19 astetta, tuli eteen uusi ongelma:
Sulatuksen jälkeen lämmöt jäivät niin alas, että kone kyykkäsi. Yritti veivata pienillä kierroksilla (30 - 50 r/s) mutta sammui sitten. Yritti sitten 9 minuutin kuluttua uudelleen ja tilanne oli ymmärrettävästi vielä vaikeampi. Kun auttoi dinoöljyllä, alkoi pelittää. Noin -17 °C:ssa teho käynnin aikana vaikuttaisi vielä vastaavan lämmitystarvetta, mutta sulatusten kanssa puhti ei enää riitä. Sulatusten jälkeiseen tehon nostoonkin sai kulumaan 10 minuuttia. Pakkasen kiristyessä yöllä keskimääräinen teho on alkanut jäädä hiukan vajaaksi ja mamman avatessa hanat aamulla katkesi kamelin selkä. Sinällään tavoitteeksi asetettu -15 °C täyttyy.
Sulatuskello vaikuttaa käyvän myös kesää odotettaessa ainakin jos siihen sisältyy jotain käyntiä. Torkuttelun jälkeisestä sulatuksesta ei vettä herunut mitta-astiaan saakka mutta seuraavasta täysillä vedetystä lauhdetta sai jo tiristettyä 0,43 litraa. Ilma näyttäisi olleen aika kosteaa, 91 %, kastepisteen ja lämpötilan ero hiukan yli 1 aste.
Setä mittaa ulkolämpötilaa kahdella anturilla, sisäyksikköön kytketyllä ja ulkoyksikköön kytketyllä. Toinen näyttää ainakin pakkasella asteen pari kylmempää ja tuo kylmempi lukema näkyy tuossa kuvan käyrässä. Yli 20 astetta pakkasta täällä ei sentään ole ollut mutta kuten muutkin mittarit, Setän toinen mittari näytti alimmillaan -19,5 °C.
-18 °C:ssa käynnin aikainen COP 2,3. Sulatukset pudottavat tuon jo varmaan kahteen. Teho 10,0 - 10,5 kW (lämmityskäynnin aikana). Sulatukset huomioituna teho on ehkä noin 8 kW. Tämmöisten muutaman tunnin mittaisten pakkashuippujen yli tuolla menisi vielä kevyesti, jos vain pysyisi käynnissä.
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Pystyykös siinä säätämään latauspumppua, sillähän esmes Sanyon CO2-pumppu säätää lähtölämpöjään. Voi olla että pakkasilla auttaisi jos sulatuksen jälkeen olisi pienempi kierto, vehje saisi paineet nostettua nopeammin. Tuota kyykkäystä kannattaa kyllä kysyä CTC:ltä, voi olla että laitteen softa tekee jotain tyhmää ja siihen olisi parannusta.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Pystyykös siinä säätämään latauspumppua, sillähän esmes Sanyon CO2-pumppu säätää lähtölämpöjään. Voi olla että pakkasilla auttaisi jos sulatuksen jälkeen olisi pienempi kierto, vehje saisi paineet nostettua nopeammin. Tuota kyykkäystä kannattaa kyllä kysyä CTC:ltä, voi olla että laitteen softa tekee jotain tyhmää ja siihen olisi parannusta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #167
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Kyllä sitä pystyy ja kone säätääkin sitä jopa mutta vain kahdella tavalla: Pienellä teholla (olikos nyt 20 %) pakkasuojana kun kone ei käy ja ulkona alle +2 °C. Muulloin koneen käydessä 50%. Jos se vain haluaisi, voisi se sitä säätää. Toki tuon voi asettaa käsin pienemmälle ja suuremmalle koneen valikosta.
Kyllä sitä pystyy ja kone säätääkin sitä jopa mutta vain kahdella tavalla: Pienellä teholla (olikos nyt 20 %) pakkasuojana kun kone ei käy ja ulkona alle +2 °C. Muulloin koneen käydessä 50%. Jos se vain haluaisi, voisi se sitä säätää. Toki tuon voi asettaa käsin pienemmälle ja suuremmalle koneen valikosta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #169
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Pumppu on ollut edelleen varaajaohjelmalla. Se kulkee ohjaimessa ohjelmanumerolla 5.
Päivällä katsoin vielä kennon huurtumista. Nyt pakkasella huurtuminen on näkyvää kennon etupuolella. Lauhalla säällä saattoi olla, että kennon etupuolella ei näkynyt mitään mutta sulatus tuotti silti vettä, ja itse asiassa, tuotti aika paljonkin. Tämän kuvan huurteen sulatus tuotti 0,6 litraa vettä. Veden saanto nousee nopeasti ilman lauhtuessa. Yli kahden litran saanto ei ole ollut mitenkään harvinaista.
Pumppu on ollut edelleen varaajaohjelmalla. Se kulkee ohjaimessa ohjelmanumerolla 5.
Päivällä katsoin vielä kennon huurtumista. Nyt pakkasella huurtuminen on näkyvää kennon etupuolella. Lauhalla säällä saattoi olla, että kennon etupuolella ei näkynyt mitään mutta sulatus tuotti silti vettä, ja itse asiassa, tuotti aika paljonkin. Tämän kuvan huurteen sulatus tuotti 0,6 litraa vettä. Veden saanto nousee nopeasti ilman lauhtuessa. Yli kahden litran saanto ei ole ollut mitenkään harvinaista.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #170
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Vaikuttaa siltä, että jokin pakkasraja tulee jo noin -19 °C:ssa. Tuossa se näkyy kyykkäävän. Tehdasasetuksissa on rajana -22 °C mutta saas nähdä tuleeko koskaan tuonne asti venymään. Aamulla veteli ihan nätisti vielä -18,8 °C mutta seuraavasta sulatuksesta ei enää noussut. Muutama yritys, jotka keskeytyivät mystisesti. Yritin myös rajoittaa latauskiertopumpun kierroksia 50 r/s -> 30 r/s tuloksetta. Lopulta valikkoon tuli "Stop" ja "käynnistysviive" hävisi.
Saattaapi olla, että kyseessä on vain ulkolämpötilaraja. Kun kone sulattaa, lämpötila-anturit saavat osansa höyrytyksestä. Koneen käydessä kylmää saattaa kiertää koneen imupuolelle sen verran, että lämpötila putoaa jonkun kymmenyksen vaikka se onkin täysin avoimella seinustalla.
Viimeinen sulatus tuotti jälleen noin 0,4 litraa lauhdetta.
Vaikuttaa siltä, että jokin pakkasraja tulee jo noin -19 °C:ssa. Tuossa se näkyy kyykkäävän. Tehdasasetuksissa on rajana -22 °C mutta saas nähdä tuleeko koskaan tuonne asti venymään. Aamulla veteli ihan nätisti vielä -18,8 °C mutta seuraavasta sulatuksesta ei enää noussut. Muutama yritys, jotka keskeytyivät mystisesti. Yritin myös rajoittaa latauskiertopumpun kierroksia 50 r/s -> 30 r/s tuloksetta. Lopulta valikkoon tuli "Stop" ja "käynnistysviive" hävisi.
Saattaapi olla, että kyseessä on vain ulkolämpötilaraja. Kun kone sulattaa, lämpötila-anturit saavat osansa höyrytyksestä. Koneen käydessä kylmää saattaa kiertää koneen imupuolelle sen verran, että lämpötila putoaa jonkun kymmenyksen vaikka se onkin täysin avoimella seinustalla.
Viimeinen sulatus tuotti jälleen noin 0,4 litraa lauhdetta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #172
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tässä on sitten jotain muuta taikaa. Tuo -22 °C raja ei siis ole ilmeisesti täyttynyt. Se yrittää hiljaa käydä, kierrokset soutelee yleensä 30-50 r/s välillä ja sitten pysähtyy. Nyt ei enää polttimen lämpökään riittänyt nostamaan tolpilleen. Öljyä on tämä päivä polteltu.
Kuinka Rema teillä ovat sulamisvedet juosseet kaukalossaan? Minulla tuppaa keräämään jäätä. Jossakin noin 10 asteen pakkasessa kertyy nopeimmin. Jäätä kertyy erityisesti kompressorin vastaiseen puoleen lauhdekourua. Kun oli viimeinen pyry niin kertyi erityisen nopeasti, alle vuorokaudessa. Ajoissa kun sulattaa niin pääsee helpoimmalla. Ellei suojasää pelasta, kone ei tuota itse sulata vaan tarvitaan lämmintä vettä. Kasvaa ja laajenee kerran alkuunpäästyään varsikin jos on kova pakkanen. Ihan muutaman asteen pakkasella en noita ole tavannut.
Sulatukset tapahtuvat minulla kellon mukaan 60 minuutin käynnin jälkeen. Kun pakkasta on luokkaa viisitoista astetta, sulatusvälit voisivat olla useita tunteja.
Tässä on sitten jotain muuta taikaa. Tuo -22 °C raja ei siis ole ilmeisesti täyttynyt. Se yrittää hiljaa käydä, kierrokset soutelee yleensä 30-50 r/s välillä ja sitten pysähtyy. Nyt ei enää polttimen lämpökään riittänyt nostamaan tolpilleen. Öljyä on tämä päivä polteltu.
Kuinka Rema teillä ovat sulamisvedet juosseet kaukalossaan? Minulla tuppaa keräämään jäätä. Jossakin noin 10 asteen pakkasessa kertyy nopeimmin. Jäätä kertyy erityisesti kompressorin vastaiseen puoleen lauhdekourua. Kun oli viimeinen pyry niin kertyi erityisen nopeasti, alle vuorokaudessa. Ajoissa kun sulattaa niin pääsee helpoimmalla. Ellei suojasää pelasta, kone ei tuota itse sulata vaan tarvitaan lämmintä vettä. Kasvaa ja laajenee kerran alkuunpäästyään varsikin jos on kova pakkanen. Ihan muutaman asteen pakkasella en noita ole tavannut.
Sulatukset tapahtuvat minulla kellon mukaan 60 minuutin käynnin jälkeen. Kun pakkasta on luokkaa viisitoista astetta, sulatusvälit voisivat olla useita tunteja.
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Toi mun härveli sulatteli tos 10 pakkases vain kertavedolla. Siel nollan tuntumas rykäsee kolme kertaa. Olis kiva tietää algoritmi tollekki toiminnalle.
Dt alle 6 ja pukkaa noin 7kW tai alle. Kakkosen kopilla touhuaa. Ehkä vähä allekin.
38 varaajan alaosa, 44 ylhäällä. 40 lähtee pattereille, lattiakiertoon vähä vähempi. Noi lämpökäyrät vielki vähä vaiheessa.
Meinas vastukset puuttua peliin (neppasin kahvat alas ennen hoohetkeä). Just sopivasti pakkanen kiristy, muija kokkaili (ikkuna raollaan ja huippari/liesituuletin päällä), käytti lämmintä vettä, viileähkö harrastehuone (n. 3 kuutiota betonia) halus lattialämpöä...
No tos se ruotsin härveli käy vieläki. Pian sammuu. Laskin käynnistys hystereesin kolmeen.
Eli jos jupiterin renkaat oikees asennos, ni toi riittää 10 pakkasille ainaki nykysellä radiaattorisetillä. Jos tosiaan patterirempan tekis... Ja sen tapetointirempan (lisäeristys) vois sit tehä millo vaan. Eli ei lattialämmitysviritelmiä.
Toi mun härveli sulatteli tos 10 pakkases vain kertavedolla. Siel nollan tuntumas rykäsee kolme kertaa. Olis kiva tietää algoritmi tollekki toiminnalle.
Dt alle 6 ja pukkaa noin 7kW tai alle. Kakkosen kopilla touhuaa. Ehkä vähä allekin.
38 varaajan alaosa, 44 ylhäällä. 40 lähtee pattereille, lattiakiertoon vähä vähempi. Noi lämpökäyrät vielki vähä vaiheessa.
Meinas vastukset puuttua peliin (neppasin kahvat alas ennen hoohetkeä). Just sopivasti pakkanen kiristy, muija kokkaili (ikkuna raollaan ja huippari/liesituuletin päällä), käytti lämmintä vettä, viileähkö harrastehuone (n. 3 kuutiota betonia) halus lattialämpöä...
No tos se ruotsin härveli käy vieläki. Pian sammuu. Laskin käynnistys hystereesin kolmeen.
Eli jos jupiterin renkaat oikees asennos, ni toi riittää 10 pakkasille ainaki nykysellä radiaattorisetillä. Jos tosiaan patterirempan tekis... Ja sen tapetointirempan (lisäeristys) vois sit tehä millo vaan. Eli ei lattialämmitysviritelmiä.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Oli pakko myös käydä pihalla katselemassa ja kuvata yksi fujtsunkin sulatus. Kerralla sulattaa ja kenno tulee puhtaaksi. Kenno ei huurru aivan alas asti vaan tuuman verran jää puhdasta kennoa ennen pohjaa. Liekö jäätymisen estämiseksi koska mm tallissa oleva ulti vaati sulanapito kaapelin tuonne ettei jäädy koko kenno.
Starttaa pian uudelleen mutta kestää tovin ennenkuin tehoa alkaa tulemaan. Mielestäni tuota aikaa sai säädettyä mutta on vakio asetuksilla.
Mulla oli latauspumppu aika pienellä n.1m3/h nostin hiukan 1,3m3 niin paras lukema minkä huomasin oli 10,6kw mutta normaali oli 9,3-9,7 kw pumpun modulointi 100% loppuvaiheessa mitä katselin 42asteinen vesi sisään. Huomaan että pumppu säätää kierroksiaan tms kun kiertovesipumpun nopeutta rukkkaa joten on mahdollista että olisi pitänyt odottaa parempaa arvoa hetki ennen mittarointia. Pakkasta -10,5astetta ja lataan ~50asteeseen.
Fujitsu ei lainkaan itse hoida latauspumpun nopeutta...miten muilla merkeillä se sitä ohjailee?
Oli pakko myös käydä pihalla katselemassa ja kuvata yksi fujtsunkin sulatus. Kerralla sulattaa ja kenno tulee puhtaaksi. Kenno ei huurru aivan alas asti vaan tuuman verran jää puhdasta kennoa ennen pohjaa. Liekö jäätymisen estämiseksi koska mm tallissa oleva ulti vaati sulanapito kaapelin tuonne ettei jäädy koko kenno.
Starttaa pian uudelleen mutta kestää tovin ennenkuin tehoa alkaa tulemaan. Mielestäni tuota aikaa sai säädettyä mutta on vakio asetuksilla.
Mulla oli latauspumppu aika pienellä n.1m3/h nostin hiukan 1,3m3 niin paras lukema minkä huomasin oli 10,6kw mutta normaali oli 9,3-9,7 kw pumpun modulointi 100% loppuvaiheessa mitä katselin 42asteinen vesi sisään. Huomaan että pumppu säätää kierroksiaan tms kun kiertovesipumpun nopeutta rukkkaa joten on mahdollista että olisi pitänyt odottaa parempaa arvoa hetki ennen mittarointia. Pakkasta -10,5astetta ja lataan ~50asteeseen.
Fujitsu ei lainkaan itse hoida latauspumpun nopeutta...miten muilla merkeillä se sitä ohjailee?
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Jep laitoin itse myös valmiin axxel merkkisen itsesäätyvän sulapitokaapelin kun oli valmiina kaupan hyllyllä. Mielestäni siinä oli kyllä 14w/10C?
Löysin tiedot:
Jännite 230V AC 50Hz, 16A
Käyttölämpötila -40°.....+65°
Teho 10W/m
Soveltuu käytettäväksi väh.35mm putkille
Soveltuu juomavedelle
Kuminen liitäntäjohto HO5RN-F 3 x 1,00 mm2, 2 m
IP44
pökö sanoi:
Jep laitoin itse myös valmiin axxel merkkisen itsesäätyvän sulapitokaapelin kun oli valmiina kaupan hyllyllä. Mielestäni siinä oli kyllä 14w/10C?
Löysin tiedot:
Jännite 230V AC 50Hz, 16A
Käyttölämpötila -40°.....+65°
Teho 10W/m
Soveltuu käytettäväksi väh.35mm putkille
Soveltuu juomavedelle
Kuminen liitäntäjohto HO5RN-F 3 x 1,00 mm2, 2 m
IP44
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #177
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Setä ei muuta sitä normaalitoiminnassa. Ainoastaan silloin kun on jäätymisvaara (lämpötila alle +2 °C) se käyttää sitä jatkuvasti 25 % teholla jos kone ei käy. Ei hopulla jäädy.
Sinällään toiminta on nyt kokeiltu. Poltin päälle ja Setä jää jäähylle. Nyt illalla kun pakkanen hellitti, poltin pois ja hyvin taas kehrää 15 asteen pakkasessa.
Tom1s sanoi:
Setä ei muuta sitä normaalitoiminnassa. Ainoastaan silloin kun on jäätymisvaara (lämpötila alle +2 °C) se käyttää sitä jatkuvasti 25 % teholla jos kone ei käy. Ei hopulla jäädy.
Sinällään toiminta on nyt kokeiltu. Poltin päälle ja Setä jää jäähylle. Nyt illalla kun pakkanen hellitti, poltin pois ja hyvin taas kehrää 15 asteen pakkasessa.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Mä siis vaihdoin latauspumpun ohjauksen ecologicista suoraan kompuran ohjausrelekäskyn rinnalle. Aparirele välis.
Edelleen sulatusvesien keruun virkaa toimittaa vauvan pesupunkka. Ny vois jottai seksikkäämpää virittää tilalle.
Toi ku ei oo nordikmalli, ni ei oo tehtaanlaista kaukaloa. Jos etolasta muovinsoiron hakis ja taittelis jottai rännintapaista. Hölmösti runkopalkki vesien valuman huudeilla tossa. Ja jos silikonispräyllä viimestelis kourun. Tai hanhea hinkkais muoviin...
Mä siis vaihdoin latauspumpun ohjauksen ecologicista suoraan kompuran ohjausrelekäskyn rinnalle. Aparirele välis.
Edelleen sulatusvesien keruun virkaa toimittaa vauvan pesupunkka. Ny vois jottai seksikkäämpää virittää tilalle.
Toi ku ei oo nordikmalli, ni ei oo tehtaanlaista kaukaloa. Jos etolasta muovinsoiron hakis ja taittelis jottai rännintapaista. Hölmösti runkopalkki vesien valuman huudeilla tossa. Ja jos silikonispräyllä viimestelis kourun. Tai hanhea hinkkais muoviin...
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Käytämme ohjelmaa no.3 (Ecoair 420), toimii hyvin. Sulatus vedet menevät salaojaputkistoon, putki on hyvin eristetty,lisäksi sähkösaatto, ei ongelmia, yhdenkään 3 pumpun sulatusvesien kanssa. IVLP:t kaikki kolme ovat katoksen suojassa, joka tietenkin vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Ohjelma 3 sulattelee lämpötilan mukaan.
Käytämme ohjelmaa no.3 (Ecoair 420), toimii hyvin. Sulatus vedet menevät salaojaputkistoon, putki on hyvin eristetty,lisäksi sähkösaatto, ei ongelmia, yhdenkään 3 pumpun sulatusvesien kanssa. IVLP:t kaikki kolme ovat katoksen suojassa, joka tietenkin vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Ohjelma 3 sulattelee lämpötilan mukaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #180
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Täytyy vissiin kokeilla niitä muita ohjelmia. Ehkä ne ovat jotenkin pidemmälle kehitettyjä. Jäsen Karkuhin suositteli yrittämään.
Tuo lauhdevesihomma on ihme juttu. Ongelmana on nimen omaan tuo koneen oma amme, ja en usko, että vesien poisjohtopaikalla olisi merkiytystä miten jäät tuohon ammeeseen kertyvät. Ehkä nuo eri ohjelmat sulattelevat eri tavalla tai sitten uudemmissa on vaan pihistelty tuon ammeen lämmityksen kanssa, jotta on saatu plussia A:n perään.
Täytyy vissiin kokeilla niitä muita ohjelmia. Ehkä ne ovat jotenkin pidemmälle kehitettyjä. Jäsen Karkuhin suositteli yrittämään.
Tuo lauhdevesihomma on ihme juttu. Ongelmana on nimen omaan tuo koneen oma amme, ja en usko, että vesien poisjohtopaikalla olisi merkiytystä miten jäät tuohon ammeeseen kertyvät. Ehkä nuo eri ohjelmat sulattelevat eri tavalla tai sitten uudemmissa on vaan pihistelty tuon ammeen lämmityksen kanssa, jotta on saatu plussia A:n perään.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tuskin ohjelmalla väliä.
Iha ulkoyksikkö sulatukset hoitaa, myös ilman ecologikkia. Mul toi härveli vastannee 110:ä älliltään, eli päivitettyä versiota, mis kennossa kaks lämpöanturia. 111 originaali oli kapillaaritermarikellohässäkkä.
Onks meitä kaik kolme ctc käyttäjää?
Tuskin ohjelmalla väliä.
Iha ulkoyksikkö sulatukset hoitaa, myös ilman ecologikkia. Mul toi härveli vastannee 110:ä älliltään, eli päivitettyä versiota, mis kennossa kaks lämpöanturia. 111 originaali oli kapillaaritermarikellohässäkkä.
Onks meitä kaik kolme ctc käyttäjää?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #182
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tästä minun COP käyrästä tulee tämmöinen ihan kummallinen. Selittäisin tämän itse kellosulatuksilla. Kylmemmässä sulatusten suhteellinen merkitys pienenee, kun kone käy suuremmalla teholla. Tuottolämpötila on parin asteen sisällä 36 °C.
Lattialämmitys lisää vaihtelua varsinkin sään vaihdellessa nopeasti ja pikku pakkasen jälkeen tärähtää laskennallisesti hyvä COP, kun lattiat luovuttavat vielä pakkasen jälkeen lämpöä. Kellarin lämmityksen todellinen lämmöntarve on ollut ehkä loppukesällä myös hiukan laskettua pienempi => ylioptimistinen COP.
Tästä minun COP käyrästä tulee tämmöinen ihan kummallinen. Selittäisin tämän itse kellosulatuksilla. Kylmemmässä sulatusten suhteellinen merkitys pienenee, kun kone käy suuremmalla teholla. Tuottolämpötila on parin asteen sisällä 36 °C.
Lattialämmitys lisää vaihtelua varsinkin sään vaihdellessa nopeasti ja pikku pakkasen jälkeen tärähtää laskennallisesti hyvä COP, kun lattiat luovuttavat vielä pakkasen jälkeen lämpöä. Kellarin lämmityksen todellinen lämmöntarve on ollut ehkä loppukesällä myös hiukan laskettua pienempi => ylioptimistinen COP.
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Käsittääkseni kapillaarisulatus ja toi päivitetty atksulatus kellon takana. Eli noin tunnin välein. Ja tavotteena sulatuksen jälkeen +10 tai jottai lämpö, ku puhallin taas pörähtää. Eli kenno lämmin ja kuiva, ainaki teoreettisesti. Oliko manuaaleissakin jottai höpinöitä...
Jostain syystä, nyt ku on 4 hystereesillä käynnistys, ni näil nollakeleil koppi liki 3. Jottai 9kW pukkaa. Tuli katkokäyntiä sillä 3 hystereesillä - 10min käynnis ja alle kolme varttia seis. Nelosella kans käynti lyhkästyny. Dt välil 8 luokkaa - hippasen kuristin linjansäätöä.
Eioo ennen tommosia touhunnu. Jos tosta eläjäks olis...
Jännä. Hyvin jännä.
Käsittääkseni kapillaarisulatus ja toi päivitetty atksulatus kellon takana. Eli noin tunnin välein. Ja tavotteena sulatuksen jälkeen +10 tai jottai lämpö, ku puhallin taas pörähtää. Eli kenno lämmin ja kuiva, ainaki teoreettisesti. Oliko manuaaleissakin jottai höpinöitä...
Jostain syystä, nyt ku on 4 hystereesillä käynnistys, ni näil nollakeleil koppi liki 3. Jottai 9kW pukkaa. Tuli katkokäyntiä sillä 3 hystereesillä - 10min käynnis ja alle kolme varttia seis. Nelosella kans käynti lyhkästyny. Dt välil 8 luokkaa - hippasen kuristin linjansäätöä.
Eioo ennen tommosia touhunnu. Jos tosta eläjäks olis...
Jännä. Hyvin jännä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #184
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Mitäköhän tästä mahtaa tulla. CTC:ltä ratkaisu lauhdeammeen jäätymisongelmaan oli laittaa lämmitys jatkuvasti päälle! Ammeen lämmitys 50 W teholla tuskin tulee COPia parantamaan mutta ilmeisestikin auttaa sulanapysymisessä. Ammeen lämmityksen päälläoloaikaa sai lisättyä vain sulatuksen jälkeiselle ajalle, ei ennen sulatusta. Kellosulatuksiin ei myöskään mitään parannusta tullut eli kellon mukaan mennään. Tuo lauhteen keräin on sen verran vetoisassa paikassa, että ei sitä jatkuvasti kannattaisi lämmittää. Jostain syystä sitä ei voinut laittaa lämpenemään ennen sulatusta. :'( Taisi lentää samalla plussat A:n perästä bittien sfääreihin. Saas nähdä aikooko se lämmetä kesälläkin. Alla olevassa kuvassa tuo lauhdeammeen lämmitin on ollut päällä vain sulatuksen ajan + 6 minuuttia sen jälkeen.
Tuon kapineen metallisissa osissa saattaisi ollakin jotain piileviä mahdollisuuksia, jos ne saisi jotenkin hyötykäyttöön. Turhat sulatukset ja niiden jälkeiset ryntäykset ovat kertautuva ongelma, jotka syövät kapasiteettia ja COPia ja ajavat koneen käymään epäedullisemmin kuin on tarpeen.
Kuinkahan tämmöisten mitättömiltä vaikuttavien asioiden hanskaaminen noissa softissa voi olla niin turkkasen vaikeaa. Joskus tuntuu kuin noissa ohjelmissa se suurin salaisuus on niiden yksinkertaisuus.
Jos muistan oikein, eikös eri merkkisillä koneilla oltu bongattu jopa useiden tuntienkin sulatusvälejä suotuisissa olosuhteissa, kun jään kertyminen on vähäistä. Taitavasti hallitulla sulattelulla voi ilmeisesti saavuttaa jopa useamman kymmenyksen parannuksen hyötysuhteeseen, jolloin vaatimatonkin rauta tuottaa kelvollisen kokonais COPin. Setällä nollakelillä sulattelut syövät COPista kokonaisen yksikön. Jos kone pärjää tunnin täydellä teholla, varmaan se pärjäisi mainiosti kaksi tuntia vajaalla puolella teholla.
Mitä tarkoittaa kapillaarisulatus ?
Mitäköhän tästä mahtaa tulla. CTC:ltä ratkaisu lauhdeammeen jäätymisongelmaan oli laittaa lämmitys jatkuvasti päälle! Ammeen lämmitys 50 W teholla tuskin tulee COPia parantamaan mutta ilmeisestikin auttaa sulanapysymisessä. Ammeen lämmityksen päälläoloaikaa sai lisättyä vain sulatuksen jälkeiselle ajalle, ei ennen sulatusta. Kellosulatuksiin ei myöskään mitään parannusta tullut eli kellon mukaan mennään. Tuo lauhteen keräin on sen verran vetoisassa paikassa, että ei sitä jatkuvasti kannattaisi lämmittää. Jostain syystä sitä ei voinut laittaa lämpenemään ennen sulatusta. :'( Taisi lentää samalla plussat A:n perästä bittien sfääreihin. Saas nähdä aikooko se lämmetä kesälläkin. Alla olevassa kuvassa tuo lauhdeammeen lämmitin on ollut päällä vain sulatuksen ajan + 6 minuuttia sen jälkeen.
Tuon kapineen metallisissa osissa saattaisi ollakin jotain piileviä mahdollisuuksia, jos ne saisi jotenkin hyötykäyttöön. Turhat sulatukset ja niiden jälkeiset ryntäykset ovat kertautuva ongelma, jotka syövät kapasiteettia ja COPia ja ajavat koneen käymään epäedullisemmin kuin on tarpeen.
Kuinkahan tämmöisten mitättömiltä vaikuttavien asioiden hanskaaminen noissa softissa voi olla niin turkkasen vaikeaa. Joskus tuntuu kuin noissa ohjelmissa se suurin salaisuus on niiden yksinkertaisuus.
Jos muistan oikein, eikös eri merkkisillä koneilla oltu bongattu jopa useiden tuntienkin sulatusvälejä suotuisissa olosuhteissa, kun jään kertyminen on vähäistä. Taitavasti hallitulla sulattelulla voi ilmeisesti saavuttaa jopa useamman kymmenyksen parannuksen hyötysuhteeseen, jolloin vaatimatonkin rauta tuottaa kelvollisen kokonais COPin. Setällä nollakelillä sulattelut syövät COPista kokonaisen yksikön. Jos kone pärjää tunnin täydellä teholla, varmaan se pärjäisi mainiosti kaksi tuntia vajaalla puolella teholla.
jalittam sanoi:
Mitä tarkoittaa kapillaarisulatus ?
Liitteet
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tuohon en voi sanoa muuta kuin, kokeilepas. Minä ihmettelen, että yleensä saavat aikaan sen verran toimivia, että uskaltaa myydä. On siinä monet tilanteet hanskattava, ja ilman bugeja plus ajatusvirheitä. Jotkut ominaisuudet olis toki ehkä helpostikin korjattavissa, mutta tämä meidän olematon markkina-alue ei kannusta lisähankaluuksien kerjuuseen.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tuohon en voi sanoa muuta kuin, kokeilepas. Minä ihmettelen, että yleensä saavat aikaan sen verran toimivia, että uskaltaa myydä. On siinä monet tilanteet hanskattava, ja ilman bugeja plus ajatusvirheitä. Jotkut ominaisuudet olis toki ehkä helpostikin korjattavissa, mutta tämä meidän olematon markkina-alue ei kannusta lisähankaluuksien kerjuuseen.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Fujitsun vilpillä sulatus on tarpeen mukaan, maksimissaan 3h 30 min välein ja minimissään n. 30min alle -22 C keleillä joita on tosi harvoin. Nollakelillä kun kosteus on ollu maksimissaan sulatus on ollu noin tunnin välein noin 40 % tehoilla ajettaessa.
Fujitsun vilpillä sulatus on tarpeen mukaan, maksimissaan 3h 30 min välein ja minimissään n. 30min alle -22 C keleillä joita on tosi harvoin. Nollakelillä kun kosteus on ollu maksimissaan sulatus on ollu noin tunnin välein noin 40 % tehoilla ajettaessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #187
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Koneesta löytyy valikko joka kertoo että
Tulistus S/H = -0,7 / 25,3 (24,3)
Osaisiko kukaan sanoa, mihin tämä S/H viittaa ja mitä se kertoo ?
Muita tietoja, jotka voivat auttaa jäljille:
Ulkona °C -5,7
Kuumakaasu °C 67,2 / -8,4
LP sisään / ulos °C 33,5 / 36,3
Höyrystin °C / bar -8,3 / 2,4
Lauhdutin °C / bar 41,3 / 14,9
Paisuntaventtiili 26 %
Kierroksia koneessa 37 r/s, pian ennen sulatusta.
Koneesta löytyy valikko joka kertoo että
Tulistus S/H = -0,7 / 25,3 (24,3)
Osaisiko kukaan sanoa, mihin tämä S/H viittaa ja mitä se kertoo ?
Muita tietoja, jotka voivat auttaa jäljille:
Ulkona °C -5,7
Kuumakaasu °C 67,2 / -8,4
LP sisään / ulos °C 33,5 / 36,3
Höyrystin °C / bar -8,3 / 2,4
Lauhdutin °C / bar 41,3 / 14,9
Paisuntaventtiili 26 %
Kierroksia koneessa 37 r/s, pian ennen sulatusta.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Eh, kapillaarisulatus. Eli kapillaaritermostaatti mittaa kennon läpitulevan ilman lämpöä ja tunnin (liekkö mekaaninen) kello pätkii/kytkee nollaa flektin/nelitievenan osalta suorittaen sulatuksen. Kello virittynee kun sähköä menee läpi. En tiedä varmaks. Kun ns sähkökuvaa katsoo, ni ehkä aukee. Toiha oli alkujaan kytketty päivi softapajalla, mikä atk sulatuksen (eli ällistä kaks inputtia kennon lämpöantureille ja atk pysäyttää flektin...) toho koodas.
Eli kaik mosset ei välttis oo nörtin vika. Bugeja voi olla kehitysversion kytkyvikojenki vuoksi.
Kohtuu ok toi silti sulattelee, tuskin maailman ainoa laite mil softaa koepyllistetty.
Ja softahan pitäs mukamas toimia märällä rannikolla ja cobin autiomaassa. Tee siinä sit kompromissi.
Mun härvelis ei varmaan koskaan ole ollut takuuta.
Eh, kapillaarisulatus. Eli kapillaaritermostaatti mittaa kennon läpitulevan ilman lämpöä ja tunnin (liekkö mekaaninen) kello pätkii/kytkee nollaa flektin/nelitievenan osalta suorittaen sulatuksen. Kello virittynee kun sähköä menee läpi. En tiedä varmaks. Kun ns sähkökuvaa katsoo, ni ehkä aukee. Toiha oli alkujaan kytketty päivi softapajalla, mikä atk sulatuksen (eli ällistä kaks inputtia kennon lämpöantureille ja atk pysäyttää flektin...) toho koodas.
Eli kaik mosset ei välttis oo nörtin vika. Bugeja voi olla kehitysversion kytkyvikojenki vuoksi.
Kohtuu ok toi silti sulattelee, tuskin maailman ainoa laite mil softaa koepyllistetty.
Ja softahan pitäs mukamas toimia märällä rannikolla ja cobin autiomaassa. Tee siinä sit kompromissi.
Mun härvelis ei varmaan koskaan ole ollut takuuta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #190
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Kai näiden nyt voi olettaa toimivan Suomessakin, vai miksi niitä sitten myydään jos ei ole yritettykään tehdä toimiviksi. Ohjelmiston customoinnissa mahdollisuudet ovat paljon laajemmat kuin saman mekaniikan sovittamisessa kaikkiin eri olosuhteisiin. Nuo markinointiargumentit nyt eivät selvästikään kestä päivän valoa. Onhan tuo silti lämmittänyt ja vaikuttaa nyt pysyvän sulanakin - joskin kyseenalaisin keinoin.
Tiedä sitten mikä tuon sulatteluhysterian takana on. Turhat sulatukset vievät joka tapauksessa suorituskyvyn kuralle. Jos höyrystin joskus sattuisi keräämäänkin huurretta käynnin aikana, eihän se siitä rikki mene vaan vaatii vaan pidemmän sulatuksen. Vasta epäonnistuneet sulatukset ja niiden aiheuttamat jäämöykyt rikkovat höyrystimen. Sulatuksen energiankulutus riippuu selvästi kertyneen jään määrästä, joskin myös pakkanen lisää sulatusenergian kulutusta huomattavasti. Käytännössä lähes huurteettoman kennon sulatus 15 asteen pakkasella kuluttaa jopa enemmän energiaa kuin tukevasti huurtuneen kennon sulatus nolla kelillä. Nollakelillä sulatussyklin ottamasta energiasta lähes puolet voi kulua jään sulattamiseen mutta pakkasen kiristyessä tämä osuus putoaa alle 5 prosenttiin. Lauhalla säällähän tuo ehtisi mainiosti käydä pienellä osakuormalla, mutta järjestämiensä lepovuorojen jälkeen on sitten vedeltävä raskaammin.
jalittam sanoi:
Kai näiden nyt voi olettaa toimivan Suomessakin, vai miksi niitä sitten myydään jos ei ole yritettykään tehdä toimiviksi. Ohjelmiston customoinnissa mahdollisuudet ovat paljon laajemmat kuin saman mekaniikan sovittamisessa kaikkiin eri olosuhteisiin. Nuo markinointiargumentit nyt eivät selvästikään kestä päivän valoa. Onhan tuo silti lämmittänyt ja vaikuttaa nyt pysyvän sulanakin - joskin kyseenalaisin keinoin.
Tiedä sitten mikä tuon sulatteluhysterian takana on. Turhat sulatukset vievät joka tapauksessa suorituskyvyn kuralle. Jos höyrystin joskus sattuisi keräämäänkin huurretta käynnin aikana, eihän se siitä rikki mene vaan vaatii vaan pidemmän sulatuksen. Vasta epäonnistuneet sulatukset ja niiden aiheuttamat jäämöykyt rikkovat höyrystimen. Sulatuksen energiankulutus riippuu selvästi kertyneen jään määrästä, joskin myös pakkanen lisää sulatusenergian kulutusta huomattavasti. Käytännössä lähes huurteettoman kennon sulatus 15 asteen pakkasella kuluttaa jopa enemmän energiaa kuin tukevasti huurtuneen kennon sulatus nolla kelillä. Nollakelillä sulatussyklin ottamasta energiasta lähes puolet voi kulua jään sulattamiseen mutta pakkasen kiristyessä tämä osuus putoaa alle 5 prosenttiin. Lauhalla säällähän tuo ehtisi mainiosti käydä pienellä osakuormalla, mutta järjestämiensä lepovuorojen jälkeen on sitten vedeltävä raskaammin.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Mm. nolla asteen ympäristössä kun kenno on tukevasti huurteessa, antaa laite kuitenkin lämpöä COP 2 arvolla - kumma kyllä. Huurteen läpi virtaa hyvin lämpöä. Kuitenkin laite sulattelee n. tunnin välein. Voisi pidentää sulatusvälejä. Kun taas ollaan n. +3 asteen paikkeilla, kenno huurtuu ja sulatuksia tulee taas n. tunnin välein. Välillä olen onnistunut pienentämään pyyntiä niin, että laite vähentää tehoja ja kenno pysyy sulana, niin tällöin voidaan mennä hyvillä tehoilla ja copeilla useampi vuorokausi yhteen putkeen.
Olen meidän Ultin sulatuksia seurannut yli neljä vuotta ja kyllä olisi paljon parannettavaa. Tässä näkyy justiinsa se, että alunperin jäähdytykseen tehtyjä laitteita on softalla saatu joten kuten toimimaan myös lämmitykseen arktisilla alueilla.Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mm. nolla asteen ympäristössä kun kenno on tukevasti huurteessa, antaa laite kuitenkin lämpöä COP 2 arvolla - kumma kyllä. Huurteen läpi virtaa hyvin lämpöä. Kuitenkin laite sulattelee n. tunnin välein. Voisi pidentää sulatusvälejä. Kun taas ollaan n. +3 asteen paikkeilla, kenno huurtuu ja sulatuksia tulee taas n. tunnin välein. Välillä olen onnistunut pienentämään pyyntiä niin, että laite vähentää tehoja ja kenno pysyy sulana, niin tällöin voidaan mennä hyvillä tehoilla ja copeilla useampi vuorokausi yhteen putkeen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #193
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Nollakelillä sulatukset pudottavat COP:n noin 4:stä 3:een, ehkä jopa allekin. Jos pääsisikin todellista tarvetta vastaavaan sulattelu rytmiin, tehokkuus paranisi monella rintamalla. 3 tunnin lämmityskäyntiin 6,5 minuutin sulatus ei enää tekisi suurta lovea, vaikka kone kävisi pienelläkin kuormalla. Tällöin se tahkoaisi kerrassaan erinomaista COP:ia.
Nollakelillä sulatukset pudottavat COP:n noin 4:stä 3:een, ehkä jopa allekin. Jos pääsisikin todellista tarvetta vastaavaan sulattelu rytmiin, tehokkuus paranisi monella rintamalla. 3 tunnin lämmityskäyntiin 6,5 minuutin sulatus ei enää tekisi suurta lovea, vaikka kone kävisi pienelläkin kuormalla. Tällöin se tahkoaisi kerrassaan erinomaista COP:ia.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Nollakeleillä sulatus usein on aika tarpeen ja moni vehje pystyy aika hyvin päättelemään milloin sitä tarvitaan ja kauanko sulatellaan. Omissa mittauksissani nuo Argot heittivät sulatukselle juuri kun COP-käyrä alkoi sukeltaa ( niin kauan kuin lämpötila oli yli -8C ).
Minusta näissä laitteissa ei ole jäidensulatusongelmaa vaan säätöongelma: laite voisi hyvin muistaa, millä tehoilla ajeltiin ennen sulatusta ja ottaa sen sulatuksen jälkeisen käynnin kierrosluvuksi, silloin ei tulisi turhia jäitä. Jos vehkeessä on mahdollisuus rajoittaa tehoja olisi melko suuri kiusaus lisätä sinne joku Arduino tai Raspi joka pitäisi koneen kierroksilla keliin sopivaa ylärajaa ohjainta käskytellen.
Pakkasilla nämä softan tekijät tuskin kuvittelevat että kennosta tarvitsee kellolla jäitä sulattaa.. jotain muuta vehkeen hyvinvoinnin kannalta tarpeellista ne pakkassulatukset tekevät. Noissa Argoissa puolen tunnin välein toistuva pakkassulatus on hyvin lyhyt, mutta toki se vehje silloin ei lämmitä.
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Nollakeleillä sulatus usein on aika tarpeen ja moni vehje pystyy aika hyvin päättelemään milloin sitä tarvitaan ja kauanko sulatellaan. Omissa mittauksissani nuo Argot heittivät sulatukselle juuri kun COP-käyrä alkoi sukeltaa ( niin kauan kuin lämpötila oli yli -8C ).
Minusta näissä laitteissa ei ole jäidensulatusongelmaa vaan säätöongelma: laite voisi hyvin muistaa, millä tehoilla ajeltiin ennen sulatusta ja ottaa sen sulatuksen jälkeisen käynnin kierrosluvuksi, silloin ei tulisi turhia jäitä. Jos vehkeessä on mahdollisuus rajoittaa tehoja olisi melko suuri kiusaus lisätä sinne joku Arduino tai Raspi joka pitäisi koneen kierroksilla keliin sopivaa ylärajaa ohjainta käskytellen.
Pakkasilla nämä softan tekijät tuskin kuvittelevat että kennosta tarvitsee kellolla jäitä sulattaa.. jotain muuta vehkeen hyvinvoinnin kannalta tarpeellista ne pakkassulatukset tekevät. Noissa Argoissa puolen tunnin välein toistuva pakkassulatus on hyvin lyhyt, mutta toki se vehje silloin ei lämmitä.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Olen myös huomannut, että monissa olosuhteissa Ultista saisi huomattavasti lisää tehoja ja coppia. Mutta olisiko niin, että valmistaja ottaa huomioon myös mahdolliset reklamaatiot eikä kuormita laitetta lähellekään maksimeita. Kestoikä lisääntyy tuottavuuden kustannuksella. Ultissa on vaikutelma, että käyttävät kakkoslaadun osia, jotka on laaduntarkastuksessa hylätty nimekkäiden valmistajien tuotantolinjoilla.
Lisäksi käyttävät vanhoja komponentteja, esimerkiksi ulkoyksikössä on mikrokontrollerina Toshiba 8 Bit Microcontroller TLCS-870/C Series TMP86PM46NG, jonka spekseissä lukee "not recommended for new design".
Tämän tyyppisillä keinoilla laite saadaan toimimaan vuosikausia, mutta tehokkuudessa olisi paljon parantamisen varaa.
Eipä silti, olen tähän Ultiin erittäin tyytyväinen tällaisenäänkin. Oli halpa (n. 1700,- euroa) ja maksoi itsensä takaisin reilussa yhdessä vuodessa.
Olen myös huomannut, että monissa olosuhteissa Ultista saisi huomattavasti lisää tehoja ja coppia. Mutta olisiko niin, että valmistaja ottaa huomioon myös mahdolliset reklamaatiot eikä kuormita laitetta lähellekään maksimeita. Kestoikä lisääntyy tuottavuuden kustannuksella. Ultissa on vaikutelma, että käyttävät kakkoslaadun osia, jotka on laaduntarkastuksessa hylätty nimekkäiden valmistajien tuotantolinjoilla.
Lisäksi käyttävät vanhoja komponentteja, esimerkiksi ulkoyksikössä on mikrokontrollerina Toshiba 8 Bit Microcontroller TLCS-870/C Series TMP86PM46NG, jonka spekseissä lukee "not recommended for new design".
Tämän tyyppisillä keinoilla laite saadaan toimimaan vuosikausia, mutta tehokkuudessa olisi paljon parantamisen varaa.
Eipä silti, olen tähän Ultiin erittäin tyytyväinen tällaisenäänkin. Oli halpa (n. 1700,- euroa) ja maksoi itsensä takaisin reilussa yhdessä vuodessa.
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Sulatuksen aloitus voisi hyvin perustua ulkolämpötilan ja kennon lämpötilan väliseen erotukseen.
Oheisessa kuvassa otos tältä päivältä. Alimmainen vihreä on kennon lämpötila. Kun se menee riittävästi alemmas kuin ulkolämpötila, voisi sulatus alkaa. Varsinkin kevät talvella, kun on reilusti pakkasta, mutta ilman kosteus on pieni, pysyy kenno kirkkaana tuntikausia. Kuitenkin Ulti sulattelee n. tunnin välein välilä n. kahden tunnin välein. Joku algoritmi siinä kyllä on.
Seuraava sininen alhaalta lukien on ulkolämpötila ja ylempi sininen on dT sisäyksikön lämmönvaihtajassa.
VesA sanoi:
Sulatuksen aloitus voisi hyvin perustua ulkolämpötilan ja kennon lämpötilan väliseen erotukseen.
Oheisessa kuvassa otos tältä päivältä. Alimmainen vihreä on kennon lämpötila. Kun se menee riittävästi alemmas kuin ulkolämpötila, voisi sulatus alkaa. Varsinkin kevät talvella, kun on reilusti pakkasta, mutta ilman kosteus on pieni, pysyy kenno kirkkaana tuntikausia. Kuitenkin Ulti sulattelee n. tunnin välein välilä n. kahden tunnin välein. Joku algoritmi siinä kyllä on.
Seuraava sininen alhaalta lukien on ulkolämpötila ja ylempi sininen on dT sisäyksikön lämmönvaihtajassa.
Liitteet
K
kalle_kk
Vieras
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #198
Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset
Tuota samaa logiikkaa ehdotin CTC:lle. Selitys oli että se kuroo sulatuksen aiheuttamaa lämpövajetta umpeen ja kuroi sitä usein niin pontevasti, että ajoi lämmöt pysähtymisrajalle. Siitä sitä sitten vasta kunnon vaje tuleekin, kun jäähdyttelee kattilan käynnistysrajalle. Nyt on ollut jatkuvasti sen verran tukevasti pakkasen puolella, että ei sentään ehdi pysäyttää itseään. Tosin muutama sulatus voi jäädä tuolla tyylillä tekemättä, kun käy lyhemmän aikaa ja suuremmalla teholla.
Tehonrajoitus on hyvä keino, jos lämpötila on stabiili mutta nyt ulkolämpötila on vaihdellut niin rajusti, että on ollut pakko antaa käydä vapaasti. Tosin silloin kun pyörimisnopeutta on rajoitettu, Setä antaa odottaa kierrosten pudottelua todella sinnikäästi. Ilmeisesti sulatusten jälkeinen tehon säätö alaspäin alkaa vasta kun lämpötilta on hiukan ylittänyt asetusarvon. 50 r/s on pienin käyntinopeus, mihin tehon voi valikosta rajoittaa. Full stopin jälkeen käynnistyksessä kuuluu myös muutaman sekunnin ajan aika kuivan oloisia vikinää. Tuota vikinää ei kuulu koskaan, kun kone käy tauotta.
Sulatteluun liittyy myös ääni. Paljon tuosta ei kuulu mutta kun taajuus muuttuu, aistii selvästi, mitä on tapahtumassa. Tasaisesti kun käy, saa pannuhuoneessakin kuunnella onko käynnissä vai ei ellei täysillä käy. Kierrosten noustessa tai laskiessa sulatusten kahta puolta tulee hiukan metromaisia taajarin ääniä.
Lämmityskäynninaikainen teho riittää melko pitkälle pakkaseen tuottamaan tarvittavan lämmön. Alla olevassa taulukossa on koneen pyörimisnopeus ja vastaava tuottolämpötila muutamaa minuuttia ennen sulatusta. Tuolloin tuotto noilla kierroksilla vastaa suunnileen lämmitystarvetta. Sulattelu lisää kiirettä ja pakkasen kiristyessä täysillä käyntiaika (90 r/s) pidentyy nopeasti ja noin -15 °C:ssa vetelee jo lähes koko käyntijakson täysillä.
0 °C 27 r/s, 5 min ennen sulatusta, 36 °C
-5,2 °C 43 r/s, 1 min ennen sulatusta, 36,3 °C / 33,0 °C
-12,4 °C 65 r/s, 2 min ennen sulatusta, 36,6 °C
-14,3 °C 69 r/s, 3 min ennen sulatusta, 36,7 °C
-14,9 °C 79 r/s, 3 min ennen sulatusta, 36,9 °C
Mitsu kävi myös kevättalven kuivilla keleillä taukoamatta, kun päivisin ei kennoon mitään kertynyt. Pakkasta nyt ei silloin kovin paljon ollut, mutta ehkä jotain viiden asteen luokkaa kuitenkin. Yöllä pakkasta taas 15 astetta, ja päivällä muutama aste. Sulattelu alkoi kyllä öisin ja silloin kennoon jotain kertyikin, kun lämpötila oli lähellä kastepistettä. Kovalla pakkasella sulattelurytmi taas kiihtyi kai johonkin kellorytmiin ja samalla sulatus hidastui. Näin siis tuolla MHI:n ilpillä.
Toivo elää vielä, että tuon sulattelun voisi vielä saada jotenkin vastaamaan paremmin todellista sulatustarvetta. Kertaakaan en ole huomannut, että alle +3:n asteen lämpötilassa kellosulatteluun tulisi poikkeamaa esim. pienellä teholla käynnin vuoksi. Remalla ainakin on vahvasti merkkejä jostakin toimivasta logiikasta.
Tuota samaa logiikkaa ehdotin CTC:lle. Selitys oli että se kuroo sulatuksen aiheuttamaa lämpövajetta umpeen ja kuroi sitä usein niin pontevasti, että ajoi lämmöt pysähtymisrajalle. Siitä sitä sitten vasta kunnon vaje tuleekin, kun jäähdyttelee kattilan käynnistysrajalle. Nyt on ollut jatkuvasti sen verran tukevasti pakkasen puolella, että ei sentään ehdi pysäyttää itseään. Tosin muutama sulatus voi jäädä tuolla tyylillä tekemättä, kun käy lyhemmän aikaa ja suuremmalla teholla.
Tehonrajoitus on hyvä keino, jos lämpötila on stabiili mutta nyt ulkolämpötila on vaihdellut niin rajusti, että on ollut pakko antaa käydä vapaasti. Tosin silloin kun pyörimisnopeutta on rajoitettu, Setä antaa odottaa kierrosten pudottelua todella sinnikäästi. Ilmeisesti sulatusten jälkeinen tehon säätö alaspäin alkaa vasta kun lämpötilta on hiukan ylittänyt asetusarvon. 50 r/s on pienin käyntinopeus, mihin tehon voi valikosta rajoittaa. Full stopin jälkeen käynnistyksessä kuuluu myös muutaman sekunnin ajan aika kuivan oloisia vikinää. Tuota vikinää ei kuulu koskaan, kun kone käy tauotta.
Sulatteluun liittyy myös ääni. Paljon tuosta ei kuulu mutta kun taajuus muuttuu, aistii selvästi, mitä on tapahtumassa. Tasaisesti kun käy, saa pannuhuoneessakin kuunnella onko käynnissä vai ei ellei täysillä käy. Kierrosten noustessa tai laskiessa sulatusten kahta puolta tulee hiukan metromaisia taajarin ääniä.
Lämmityskäynninaikainen teho riittää melko pitkälle pakkaseen tuottamaan tarvittavan lämmön. Alla olevassa taulukossa on koneen pyörimisnopeus ja vastaava tuottolämpötila muutamaa minuuttia ennen sulatusta. Tuolloin tuotto noilla kierroksilla vastaa suunnileen lämmitystarvetta. Sulattelu lisää kiirettä ja pakkasen kiristyessä täysillä käyntiaika (90 r/s) pidentyy nopeasti ja noin -15 °C:ssa vetelee jo lähes koko käyntijakson täysillä.
0 °C 27 r/s, 5 min ennen sulatusta, 36 °C
-5,2 °C 43 r/s, 1 min ennen sulatusta, 36,3 °C / 33,0 °C
-12,4 °C 65 r/s, 2 min ennen sulatusta, 36,6 °C
-14,3 °C 69 r/s, 3 min ennen sulatusta, 36,7 °C
-14,9 °C 79 r/s, 3 min ennen sulatusta, 36,9 °C
Mitsu kävi myös kevättalven kuivilla keleillä taukoamatta, kun päivisin ei kennoon mitään kertynyt. Pakkasta nyt ei silloin kovin paljon ollut, mutta ehkä jotain viiden asteen luokkaa kuitenkin. Yöllä pakkasta taas 15 astetta, ja päivällä muutama aste. Sulattelu alkoi kyllä öisin ja silloin kennoon jotain kertyikin, kun lämpötila oli lähellä kastepistettä. Kovalla pakkasella sulattelurytmi taas kiihtyi kai johonkin kellorytmiin ja samalla sulatus hidastui. Näin siis tuolla MHI:n ilpillä.
Toivo elää vielä, että tuon sulattelun voisi vielä saada jotenkin vastaamaan paremmin todellista sulatustarvetta. Kertaakaan en ole huomannut, että alle +3:n asteen lämpötilassa kellosulatteluun tulisi poikkeamaa esim. pienellä teholla käynnin vuoksi. Remalla ainakin on vahvasti merkkejä jostakin toimivasta logiikasta.