Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

[repomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Heikosti kuivaisi pesutilat jos niitä ei yhtään lämmittäisi kesällä. Outoa tuollainen jääkylmillä märillä lattioilla tallominen ja homeen kasvattaminen.

Varmaan maalämmölläkin pystyy lämmittämään pelkkää pesutilaa jotenkin. Sääli vaan että näiltä netin neropateilta ei saa kuin vittuilua, jos haluaisi kuulla miten näitä on toteutettu järkevästi. Ja ei, järkevää ei ole se että päästetään märkätilat kylmiksi. Kai se pitää kysellä kauppialta, mitä ratkaisuja on tarjolla.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Heikosti kuivaisi pesutilat jos niitä ei yhtään lämmittäisi kesällä. Outoa tuollainen jääkylmillä märillä lattioilla tallominen ja homeen kasvattaminen.

Varmaan maalämmölläkin pystyy lämmittämään pelkkää pesutilaa jotenkin. Sääli vaan että näiltä netin neropateilta ei saa kuin vittuilua, jos haluaisi kuulla miten näitä on toteutettu järkevästi. Ja ei, järkevää ei ole se että päästetään märkätilat kylmiksi. Kai se pitää kysellä kauppialta, mitä ratkaisuja on tarjolla.

Vaikeinta siinä varmaan on se, että systeemistä voi olla kömpelöä sulkea niitä muita piirejä pois. Ei siinä muuta. Ainakin tuon Vaillantin asetuksissa on lämmityskäyrän vaihtoehtona vakiolämpötila. En ole koskaan sitä kokeillut. Mikähän ongelma tässä pitäisi olla ?

 

[repomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Ongelma? Tolkuton pätkäkäynti, luulen minä. Noista kikottimista kun lähtee yleensä aika julmasti tehoa ja jos vain joku yksittäinen hassu piiri on käytössä niin eihän se lämpö sinne lattiaan ehdi tarttua vaan se kiertoveden lämpö nousee hyvin äkkiä tasolle jolle se lattian pex ei ole edes tarkoitettu.

Tietysti jos se kone shunttaa jostain varaajasta, niin hyvinhän se sitten pelaa.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Ongelma? Tolkuton pätkäkäynti, luulen minä. Noista kikottimista kun lähtee yleensä aika julmasti tehoa ja jos vain joku yksittäinen hassu piiri on käytössä niin eihän se lämpö sinne lattiaan ehdi tarttua vaan se kiertoveden lämpö nousee hyvin äkkiä tasolle jolle se lattian pex ei ole edes tarkoitettu.

Tietysti jos se kone shunttaa jostain varaajasta, niin hyvinhän se sitten pelaa.

Vähänkään fiksumpia pumppuja voi parametroida asteminuuttien, hystereesien, käyntiaikojen ja käyntitiheyksien suhteen laajoissa kaarissa ihan mielensä mukaan ja kyllä yksi kylppärin betonilattia jo aikalailla varaa sekin, 10cm 3x3 m lattiaa painaa jo pari kolme tonnia ja vastaa muutaman sadan litran puskurivaraajaa hyvinkin. Kun siihen varaa muutaman asteen/pöräys niin ei se pumppu ihan heti uudelleen starttaa. Näitä voi koittaa laskeakin jos on vähän jotain tietoa lattian rakenteesta.

 

[repomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

^Minulla on sen verran loggausdataa että tiedän, ettei rimpulalla VILPilläkään voi ajella tuollaiseen pieneen betonilattiaan täyttä kaasua. Levylämmönvaihdin vaatii reilusti virtausta eikä lämpö ehdi tarttua muoviputken läpi sinne laattaan, kiertoveden lämpö lähtee heti nousemaan ja heilahtaa äkkiä yli 40 asteen. Jos pidemmäksi aikaa jättäisi niin 50 asteeseen se varmaan kesällä nousisi. Jopa invertterin pikkutehoilla tuollaista pientä pesuhuonetta joutuu lämmittämään kesällä pätkäkäynnillä. Jos lämmittäisi täysteholla eli noin 10kW mikä vehjeksestä varmaan kesällä irtoaa, ja lämmittäisi vain tuota pesutilaa, niin veden lämpö olisi yli 40 astetta muutaman minuutin sen jälkeen kun pumppu on hilannut kierrokset ylös.

Shunttaavalla ja varaavalla järjestelmällä tuollaisen pienen lattian lämmittely kesäisin ei ole mikään ongelma, mutta toistaiseksi en ole kuullut kenenkään maalämpömiehen kehuvan tuota märkätilojen lämmitystä näiden vaihtovenakoneidensa kanssa. Valitusta olen kyllä kuullut kun ei löydy sopivia säätöjä. Ehkä ne ei vaan osaa näillä main, mene tiedä.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Ongelma? Tolkuton pätkäkäynti, luulen minä.

Tämäpä juuri, ja saako pelkästä pesutilan lattiasta edes virtausta lämmönvaihtimelle tarpeeksi (jos ei ole erillistä lisävesitilaa, kaikilla ei ole)?

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tästä me ollaan värvätty ennenkin ja silloin sanoit ettei vaihtoventtiili-mlp oikein sovellu pelkän pesuhuoneen lämmitykseen.

Jos haluaa lyhyet käyntijaksot niin voi sillä lämmittää. Tämä nyt on ollut yleisessä tiedossa yli 10 vuotta.

Lattian lämpö kesällä on siinä 21-22 astetta niin kuin kaikkien muidenkin lattioiden. Vesikiertoisessa lattiassa lattia ei mene kylmäksi ellei kiertoa pysäytä. Itse en tosin vietä pesuhuoneessa laatuaikaa tallustelemalla siellä paljailla varpailla lattian lämpötilaa tunnustellen.

Heikosti kuivaisi pesutilat jos niitä ei yhtään lämmittäisi kesällä. Outoa tuollainen jääkylmillä märillä lattioilla tallominen ja homeen kasvattaminen.

Meillä on talossa ilmanvaihto. Kuivattaa lattiat nopeasti. Home on oire huonosti pestystä pesuhuoneesta. Suosittelen siivousta.

Mutta palatkaa nyt toki aiheeseen, eli siihen kuinka kesällä tarvitaan paljon lämpöä lämmittämiseen.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Rimpula VILP jonka pienin järkevä ottoteho sähköverkosta on noin 700W, on ihan liikaa meidän talolle vielä +5 asteen ulkolämpötilalla. Toisinaan jopa viiden asteen pakkasella mennään huilitauolle jos kevätaurinko paistaa oikein sopivasti.

Mä lykkään pesuhuoneen lattiaan ympäri vuoden vähintään 5 kWh / vrk, pysyy paikat kuivina. Menovesi on reilusti yli 30-asteista. Eikä tarvitse palella suihkussa, tai lämmittää pesuhuonetta suihkun voimalla.

 

[kurre orava]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Meillä menee näillä keleillä tuottoa lämmitysverkkoon noin 1,5kW:n keskimääräisellä teholla. ES:n minimiotto on noin 1kW ja tuotto vastaavasti noin 3kW:ta. Puolet pienemmällä pumpulla onnistuisi varmaan suoraan verkkoon ajoa näissä olosuhteissa mutta silloin vastaavasti tehot loppuisivat pakkasilla oletettavasti huomattavasti nykyistä aiemmin. Tietysti jos haluaa hifistellä niin noita pieniä 6kW:n pumppuja voisi olla 2.

No, meillä tuo varaaja oli olemassa ennestään joten oli luontevaa ottaa se myös pumpulle käyttöön. Lisäksi kierto patterijärjestelmässä oli alkuperäisellä konstellaatiolla niin vaatimaton että se vesimäärä olisi tuskin riittänyt edes tuollaiselle 6kW:n pumpulle. Nykyisin pattereissa kiertää jo noin 1m3/h jolloin voisi jo senkin puolesta ajatella ajavansa suoraan kiertoon.

Varaajassa esilämpiää LKV ja siitä on otettu myös esihaalistettua vettä pesu- ja astianpesukoneelle. Niin kun kaikessa muussa joka ratkaisussa on omat edunsa ja haittaansa mutta meillä olen tuon kokenut toimivaksi.

Ja olihan se aikanaan helpompi homma eristää tuo varaaja uudestaan ja ottaa käyttöön verrattuna siihen että se olisi täytynyt paloitella ja raahata ulos

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Varaajassa esilämpiää LKV ja siitä on otettu myös esihaalistettua vettä pesu- ja astianpesukoneelle.

/party4

Itselläni tuo on rakenteilla niin, että voisin jakaa ryhmittäin keittiöön, yläkertaan ja kellariin vapaasi joko kylmää tai haaleaa. Ilmeisesti keittiö tulisi jäämään käytännössä kylmälle vedelle ja muualle haalistettua.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Jos haluaa lyhyet käyntijaksot niin voi sillä lämmittää. Tämä nyt on ollut yleisessä tiedossa yli 10 vuotta.

Kuka niitä haluaa, eikös kompuralämmityksessä niistä haluta eroon?

Pusuhuoneen lämmittämisestä vielä, sullahan on muistaakseni suihkukaappi? Ei sellaisen alla olevaa lattiaa tietysti tarvi kauheesti lämmittääkkän.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Minä ainakin olen tästä jo päätynyt siihen että oli tuleva pumppu mikä hyvänsä, puskurivaraaja on ja pysyy. Toisaalta ei tuo 1800 litrainen mihinkään ole happanemassakaan lähivuosikymmeninä, joten sitä varmaan käytän, mitäs sitä hyvää vaihtamaan. Tilaahan tuo toki vähän vie...

Mukavuudesta ei tingitä, kiertoon lähtee aina tasalämpöistä tavaraa ilman turhaa humppaa, pumppu ei käy pätkäkäyntiä oli mikä hyvänsä invertteri (tai on/off niinkuin nyt), käyttövesi lämpiää ja saa tepastella mukavan lämpimällä lattialla paljain jaloin ja ilmastoida ilpillä ilmatilaa samanaikaisesti. Ai että on mukavaa, ei tarvitse valittaa kuumuudesta, eikä kylmyydestä Eikä edes sähkölasku ole kaksinen kesäaikana vaikka kuinka lämmittää ja jäähdyttää. Eipä kyllä mielestäni talvellakaan silti, vaikka fiinimpi pumpputekniikka tietysti vähemmälläkin pääsisi.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Katsoin just että mulla lähtee pesutilojen + KHH kiertoon noin 700W tehoa (juu siinä on vähän liikaa). Eli kesäaikaan lämmitys ottaa tuon, eikä mikään invertteri-VILP osaa mennä järkevästi noin alhaiselle teholle.

 

[repomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Sen verran tuota nyt selvittelin että uudet lattialämmitys-pexit kestävät 70-asteista vettä ja hetkellisesti enemmänkin. 70-asteista sieltä pumpusta ei tule edes kesällä joten aika huoletta voi sen puolesta säätää asteminuutteja mieleisekseen, niin ettei pätkäkäynti ole kovin tiuhaa. Lämmön heilumisen voi toki huomata isommalla asetuksella.

Eli kyllä se märkätilojen lämmitys pitäisi olla mahdollista oli pumppu mikä hyvänsä, kyse on enempi säätöjen saamisesta kohdalleen. Voi myös tulla lenkin alkupäähän varsin kuuma läntti lanttiaan mutta ketäpä tuollainen haittaa.

 

[sam123]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kuka niitä haluaa, eikös kompuralämmityksessä niistä haluta eroon?

Pusuhuoneen lämmittämisestä vielä, sullahan on muistaakseni suihkukaappi? Ei sellaisen alla olevaa lattiaa tietysti tarvi kauheesti lämmittääkkän.

Ei siinä suihkun alla sitä lämmitystä tarvita. Lämmin vesi hoitaa sen homman.

Saman lämpöinen laatta siinä suihkukaapin ulkopuolella on kuin alakerran saunaosastossa, jossa ei ole suihkukaappia. Ihmeellistä mutta molemmista kuivuu lattiat ilman lämmitystä.

Jos sitä pesuhuoneen tai kosteita tiloja haluaisi kesällä lämmittää niin mitä väliä on muutamalla käynnistyksellä per vuorokausi?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt tuo kapine on sulatellut ihan siististi ja käynyt koko vuorokauden ilman lepokatkoja. Laskin että 21 ilmeisesti noin 6,5 minuutin pituista sulatusta ja yhden sulatuksen kun ämpäriin pyydystin illalla, niin siinä oli 2,5 litraa vettä. Päälle 50 litraa lauhdetta siis vuorokaudessa. Ulkona on ollut aika lailla nolla keli, kosteus ~100 %. Kuvan sulatuspiikit alaspäin lämpötilakäyrissä eivät tule yksistään takaperin sulatukseen kuluvasta lämmöstä vaan siinä on tietysti mukana puuttuva tuotanto. Sulatusjakson pituinen pysähdys teksi myös noin puolet matalaman kuopan.

Mitään sille ei ole tehty. Ei kai näissä sentään mitään oppivaa logiikkaa ole ?

Vuorokausi kulutus on ollut 44 kWh eli ottoteho 1,83 kW. Tuosta päätellen se on ilmeisesti käynyt keskimäärin noin 35 r/s nopeudella.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässäpä uunituore mittaus +7:ssa @ 50 r/s.

Katselin vielä noita pumpun painekäyriä ja manuaalissa ilmoitettua virtausvastusta lämmönvaihtimelle. Ilmeisesti minulla käytännössä vain putkisto vastustaa virtausta. Setän oma painehäviö on jotain 0,7 - 0,8 luokkaa ja 0,62 l/s syntyy pumpulla helposti.

Ilman kosteus käytännössä 100 % ja lauhteen tuotto 104 g/minuutissa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tästä näkee kuinka sulatukset tapahtuvat koneen käydessä tasapainotilassa pienillä kierroksilla ja oltaessa lämpötilan raja-alueilla. Tässä lämpötila on laskenut 24 h aikana suunnilleen kuudesta asteesta 3,5 °C:een. Tuossa 3,5 °C:ssa pumppu kävi 24 r/s nopeudella, kun veden käyttöä ei enää ollut. Sulatuksia tapahtuu aluksi harvakseltaan ilmeisesti varmuuden vuoksi ja lämpötilan laskiessa jotain sulatettavaakin alkaa jo ilmetä, mikä sitten rokottaa COP:ia. Eli ilmeisesti suunnilleen tuhon saakka se toimii suunnilleen samalla hyötysutheella kuin MLP. Ilmankosteus on tässä ollut koko ajan täydet 100%. Jos lämmön tarve olisi suurempi Setä aloittaisi sulatukset tietty jo korkeammassa lämpötilassa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mihinkähän asti Setä mahtaa venyä, kun pakkaset koittavat ? Ennuste ei ole kovin tarkka tämän kuvan perusteella. Ulkolämpötilat perustuvat lähimpään asteeseen pyöristettynä Savon voiman Priwatin lukemiin. Mittarin luenta ei vain satu ihan yksiin kalenterivuorokausien kanssa.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mihinkähän asti Setä mahtaa venyä, kun pakkaset koittavat ? Ennuste ei ole kovin tarkka tämän kuvan perusteella. Ulkolämpötilat perustuvat lähimpään asteeseen pyöristettynä Savon voiman Priwatin lukemiin. Mittarin luenta ei vain satu ihan yksiin kalenterivuorokausien kanssa.

Tuohon käyrään pitää sovittaa joku polynomi. Suoraa siitä ei ole tulossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Ei ne taida tosiaan suoralle osua eikä Exelinikään osannut tehdä kovinkaan kummoista käyräsovitusta. Siispä esitän vain pisteet. Kaivoin nuo kulutuksia vastaavat lämpötilat tarkemmin. Nuo pari pistetta, jotka eroavat oleellisesti joukosta, ovat tuleet manuaalisesta suntin asetuksesta, kun ensin lämmitin lattiaa liikaa ja sitten seuraavana päivänä lämmitystä tarvittiin vähemmän.

Kulutukset ovat jonkin verran ennusteen yläpuolella. Joko lämmön tarve on arvioitua suurempi tai käytetyt COP arvot ylioptimistisia. Syyspäivinä, jolloin lämpötila vaihtelee voimakkaasti auringon mukaan, todellinen COP varmaan poikkea melko huomattavatsi vuorokauden keskilämmöstä. Nyt viimeiseltä parilta viikolta, kun päivä - yö vaihtelua ei ole ollut, kulutus vaikuttaisi seuraavan paljon tarkemmin lämpötilaa. Säätökin on ollut koko automaatilla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä vielä vähän päivitettynä tuo tehoennuste ja toteuma sekä kuukausittaiset toteumat.

Laitoin tuohon nyt mallinnukset käyrän muotoon ja mitatut päiväkohtaiset sähkökulutukset pisteinä. Ainakin omasta mielestäni tuo on selkeämpi noin. Algebra kulkee yksinkertaisuudessan niin, että on lämmöntarvetta kuvaava käyrä (E= 5(t-15)+50 kWh, t<=15°C) ja tästä lasketaan mallinnettu lämpöteho ja mallinnettu sähköteho kuvatun COP käyrän mukaan. Lämpöteho on mitattu viimetalven pakkasilla ja kesäajan kellarin lämmöntarve on arvioitu lämmitystarpeen perusteella.

Kuukausitoteuma kuvassa on toteutunut sähkönkulutus verrattuna siihen mitä energiakulutus oli aikaisemmin. Eihän tuossa nyt järin valtavista summista puhuta mutta parannus muuttuvissa energiakulussa on kyllä varsin huomattava niin kesällä kuin näin syksylläkin. Tässä kuvassa on vielä paremman puutteessa vajaaksi jäänyt heinäkuu extrapoloituna mukana mutta käytännössä elokuu edustanee vielä aikaa, jolloin varsinaisesti muuta kuin kellarin lämmitystä ei tarvita. Ihan hyvin Setä on lämmintä pukannut syysilmoilla. Viime vuoden lokakuu oli vielä hiukan lämpimämpi kuin tänä vuonna. Lisäksi autotallissa on ollut täysi lämpö, toisin kuin viime vuonna, jolloin sitä ei vielä käytännössä tarvinnut lämmittää. Kuvan ymmärtämistä varmaan auttaa, kun muistaa, että aikaisemmin asuinkerrosta lämmitettiin ensisijaisesti ILP:llä niin kauan kuin se jaksoi.

Savon Voiman "Priwattiin" sähkön kulutusluvut tulevat pienellä viiveellä ja tässä on vielä lokakuun viimeinen päivä omana valistuneena arviona. Öljyn kulutuksen kohdentaminen ei ole kovin helppoa mutta mittaustuloksia löytyy ajalta, jolloin kattialla on lämmitetty lähinnä vain vettä ja kellaria sekä kovilta pakkaisilta, kun ILP ei ole ollut pelissä mukana ollenkaan.

Jos nuo kuvat aukenevat ja ovat raadille mielenkiintoisia, voin ripustaa ne tuonne projektikertomukseen. Joku satunnainen googlettaja saattaa ne sieltä vaikka löytää toisin kuin näistä pidemmistä keskusteluista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä vielä tuo kuukausitoteuma kWh muodossa öljyn osalta ja todellisella lokakuun sähkönkulutusluvulla kun nyt sellainenkin oli saatavilla.

Yritetäänpäs selittää vielä lisää ettei ihan monologiksi jäisi. Sähkö 2015 (kuin myös 2016) pitää sisällään kaiken sähkön. Syyskuussa ja lokakuussa kulutusta on nostanut ILP, joka on lämmittänyt asuinkerroksen käytänössä kokonaan. 2015 ILPin osuutta pitäisi olla siis käytännössä kaikki lisä kesäkuukausien päälle, eli se mikä kk:ssa ylittää 400 kWh.

Setä on siis korvannut paitsi öljyllä tehdyn lämmön myös syksymmällä ILP:llä tehdyn lämmön.

 

[kalle_kk]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

No, pistämpä omat kulutusmuutoskäppyrät myös.
Aiemmin 3m3 pytty lämpeni yösähköllä, nyt 500L varaaja VILP:llä, kv tulistus 100L.
Vanha patteritalo. Kulutus putosi n. 10 000kWh, rahasäästö reilu 1 000€.
Tammikuussa piti käyttää varaajan vastuksia (VILP stopataan -18 asteessa).

Edit: Ylempi kuva siis ennen VILP:ä ja alempi VILP:llä...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Sulatukset häiritsevät edelleen käyntiä, kun sulatusten jälkeinen kiihdytys tärvelee muuten ihan kelvollisen COPin. Kiihdytysten välissä sitten ehtii seisomaankin mokoma.

Tässä nyt vielä kertaalleen, kuinka käyntinopeus vaikuttaa tehokkuuteen. Korkeilla kierroksilla kone ajautuu helposti lisäksi tuottamaan turhan kuumaa, mikä vielä tehostaa negatiivista vaikutusta.

Rajoitin taas kokeeksi pyörimisnopeuden 50 r/s jotta pysyy käynnissä. Sulatusten kanssa tuo alkaa itse asiassa olla melko lähellä pyyntiä eli kylmemmässä pitää antaa lupa kovemmille kierroksille.

 

[kurre orava]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

+2C ja -2C asteen välissä näkyy kuvassa hyvin ES:n/Amitimen syvä Kiinalainen viisaus mikä ohjelmointiin tulee, EEV on mitä ilmeisemmin täysin auki ja kk-lämmöt jäävät todella mataliksi. Ja tietysti coppi kuralla saman tien.

Mutta avot, kun lämpötila menee tuota mainittua kahta astetta kylmemmäksi, kymmenysosakin riittää eli -2,1C niin ohjelma vaihtuu ja venttiilin säädön luonne muuttuu laakista todella tiukaksi ja kk lämmöt singahtavat samalla ylös 80C tietämille.

On aika monta kertaa noita matalia kk lämpöjä seuratessa nollakelissä mietityttänyt tuon kompuran kesto eli rupeaako olemaan jo niin matalat lämmöt että on vaarana jotta kompura hörppii nestettä kaasun sijasta. Toisaalta noissa taisi olla viiden vuoden kompuratakuu joten voihan tuota rauhassa testata. Ja jos tuo nyt tämän talven vielä käy ja pysyy kasassa niin aika lähellä rupeaa sit jo olemaan että on tienannut hintansa takaisin säästyneinä sähkökuluina.

Aika tiuhaan tuo tuossa nollakelissä sulattelee, noin 45 minuutin välein. Ovat tosin aika "kesyjä" sulatuksia, lyhyitä kestoltaan ja pieniä tejoiltaan, tyypillisesti hetkellinen sulatusteho vain noin 5-6kW kun "oikeassa" sulatuksessa menee täydet 10-11kW sulatustehoa.

Edit: tarkemmin katsottuna tuo "raja" on näköjään -1,5C mutta kuitenkin, käytös kuvatunlainen...

 

[Karhu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Sulatukset häiritsevät edelleen käyntiä, kun sulatusten jälkeinen kiihdytys tärvelee muuten ihan kelvollisen COPin.

Sama ajatus ollut itselläkin että tuo alkukiukku pilaa koko vedon. Toki ymmärrän että pumpulla kiire sulatuksen jälkeen päästä takaisin pyyntilämpötilaan. Laitoin sulatuksen aikaisen sähkövastuskäytön ja ero entisiin 2-3 tunnin välein tehtäviin sulatuksiin huomasi saman tien sulatuksien välillä:

Sulatusväli nousi n. kuuteen tuntiin jatkuvassa invertteriajossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä taas jotain kuvatuksia.

Sulattelu vaikuttaa tapahtuvan tehosta ja kierrosluvusta riippumatta pakkasen puolella oltaessa tunnin käyttöjakson välein. Kone kulkee siis noin 1 tunnin ja 7 minuutin jaksoissa. Sulatus söi 6 asteen pakkasessa aika tarkkaan kWh:n takaisin. Se alentaa siis tuotettua tehoa noin kahdella kilowatilla eli neljänneksen.
-COP ilman sulatuksia 3,4
-COP sulatuksin 2,8
Vettä tuo sulattelu tuotti noin 2 litraa sulatuskertaa kohti eli vain parisenkymmentä prosenttia kulutetusta lämmöstä kuluu pakkasolosuhteissa jään sulattamiseen.

 

[Karhu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä taas jotain kuvatuksia.

Sulattelu vaikuttaa tapahtuvan tehosta ja kierrosluvusta riippumatta pakkasen puolella oltaessa tunnin käyttöjakson välein. Kone kulkee siis noin 1 tunnin ja 7 minuutin jaksoissa. Sulatus söi 6 asteen pakkasessa aika tarkkaan kWh:n takaisin. Se alentaa siis tuotettua tehoa noin kahdella kilowatilla eli neljänneksen.
-COP ilman sulatuksia 3,4
-COP sulatuksin 2,8
Vettä tuo sulattelu tuotti noin 2 litraa sulatuskertaa kohti eli vain parisenkymmentä prosenttia kulutetusta lämmöstä kuluu pakkasolosuhteissa jään sulattamiseen.

Onko CTC:ssä siis ns. kellosulatus?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Siinä on sulatuskello mutta kyllä sen pitäisi myös ohjelmallisesti seurata sulatustarvetta. Kennossa on anturinkin, liekkö tarkoitus sitten mikä. Rajalämpötiloissa tuo näyttää toimivan hyvin mutta nyt pakkasella se käy tarkasti kellon mukaan. En tiedä miksi. Lauhalla säällä yksi sulatus tuotti vettä jopa yli 3 litraa, nyt yleensä alle kaksi litraa. Sulatukset tekevät ruman loven kapasiteettiin. Sulatuken vaikutus toimintaan on tuskin havaittavissa ja kennokaan ei näytä alkuunkaan jäiseltä ennen sultuksia.


Tänään aamulla pakkasta 8 astetta. Tiimicontrollerit aukiasennossa eli 50 r/s ei riittänyt vastaamaan kulutukseen. Vaikuttaa, että tarvitaan jo 55 - 60 r/s pelkkään lämmitykseen.

 

[Ismo67]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Milloin tulee ensimmäinen sulatuskellon täydellisesti täydentävä ja jopa ohittava tekniikka esim sulatuskamera (valkoista) yhdistettynä lamellien väliseen paineeseseen (jäätä). Jolloin turhia sulatuksia ei tulisi?

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Milloin tulee ensimmäinen sulatuskellon täydellisesti täydentävä ja jopa ohittava tekniikka esim sulatuskamera (valkoista) yhdistettynä lamellien väliseen paineeseseen (jäätä). Jolloin turhia sulatuksia ei tulisi?

Kyllä se kennon toiminnan huonontuminen ( jonka saa niistä lämpötiloista ) edelleen riittäisi jäitä varten ja mittaa sitä ainoaa kiinnostavaa asiaa: onko jäitä häiritsevästi.. veikkaan että nuo vehkeet 'sulattavat' kellolla jostain muusta syystä, vaikkapa palauttelevat öljyjä putkistosta.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Näin syksyllä kun meri vielä auki höyryävänä ja pakkanen pärähti yllättävään -8 lukemaan, niin vilpin sulatustarve kovimmillaan. Nollakeleissä ja pikkupakkasessa ei vielä jäädy kunnolla, muta nyt -8 kohdalla tapahtuu harvoin nähty ihme, niben kenno on kunnolla kuurassa koko alalta. Tämän päivän kokonaiscop 2.3 toistaiseksi.

Tuo on kumma vehje kun se takapuoleltaan ei ylös asti jäädy kun kerran vuodessa. Sisäpuolelta kyllä. Tuota on ennenkin ihmetelty, mutta eipä siinä mitään ole.

Tästä se helppaa kun ilman kuivuu kevättä kohti ja myös pakkasilla sulatustarve on vähempi.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt kaikkien kokeilujen keskellä olen ollut muutamasti vieressä kun gree sulattaa, se on aika tehokas tapahtuma ja kestää alle 3 minuuttia. Kenno lämpenee selvästi lämpöiseksi niin että höyry nousee ja kone ottaa silloin verkosta noin 2kW verran tehoa kahden minuutin ajan. Levyvaihtimen läpi tulee silloin hieman alle 30 asteista vettä vain hetken ja taas alkaa lämmittää. luulen että tuo ei juurikaan huononna kokonaisuutta koska kenno pysyy huurteettomana ja tuottaa silloin hieman paremmin.

 

[ekomies]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tästä se helppaa kun ilman kuivuu kevättä kohti ja myös pakkasilla sulatustarve on vähempi.

Samanlaista havaintoa; pakkasten tultua ilma kuivaa ja keväällä ilmankosteus vähäisempi kuin syksyllä.
Prosentteina kun kosteutta seuraa esim. Ilmatieteen sivuilta niin jo 90 % kohdalla kosteus helpottaa ja 80 % alle sulatuksilla ei ole juuri merkitystä lämmöntuottoon.

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

CTC 111 (110 (?) ohjauksella) lämmittää tunnin ja sen jälkeen n. 5,5min sulatus (kolmessa setissä, välil lämmittää minuutin tai jottai). Sulatuksessa ottaa n. 1500-2500W välillä.
Näil hurjilla -8 pakkasilla koppi siinä 2 pintaan. Noin, otti 36 ja lähtö 40 - dt siin 4,5 pintaan. Kuumakaasu reilu 110... Virtaus sen noin 1,4kuutiota.
Semmottis 7kWh antaa näil asetuksilla/lämmöillä, käyntijakso jo yli 4h. Ei kai lueta katkokäynniksi. No jos ensviikonlopulle sais tehokkaamman kvpumpun. Ja hakusessa radiaattoreiden pinta-alan tuplaus - kaippa sil sais laskettua menovettä pari astetta. Vaikko mitä teoriassa alan tuplaus tekis?

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nii. Ne kuumakaasut nousee sinne 120 paremmalle puolelle. Jos sen max 48 otti olis, ni kuumakaasu härö lienee todnäk.
Eli kui jos vaik vajausta ainemäärässä, ni nouseeko vaikko laskeeko kuumakaasun lämpö?
Eli taas laiskan kyssäri.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Täällä "katkokäynti" pahimmillaan. 4-5 tuntia käy ja samanverran huilaa. 3 kertaa vuorokaudessa startti. n. 3kW hujakoilla näyttäis olevan lattian tarve, kompura raksuttaa 2.5kW teholla puolet vuorokaudesta.

Tästä kun pakkanen kiristyy, niin aika äkkiä käyntijakso venyy pitkäksi ja käynnistysten määrä jää kahteen vuorokaudessa. Sama lauhtuessa, mutta lepojakso venyy.

Sulatusta tuossa kellotin ohikulkiessa, alta 3 minuuttia menee venttiiliin kääntymisten välillä. Kompurahan ei tässä pysää lainkaan, täysillä käy koko ajan. Äänestä kyllä kuulee että menee kevyesti välillä ilman paineita. Aika pitkään menee myös ennenkuin flekti lähtee käymään venttiilin kääntymisen jälkeen. Imee kennon kylmäksi ensin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tuntuu kummalle nuo noin suuret erot käyntilogiikoissa. Setä puhaltaa kennon kylmäksi ja vasta sitten vaihtaa lämmitykselle. Lennosta vaihtaa mutta justeeraa kierrokset ensin 40 r/s.

9 asteen pakkasessa tehoa irtoaa lämmityskäynnin aikana 13 kW jolloin ottoteho on 4,7 kW. Tuo ottoteho ilmeisesti voi vielä kasvaa, jos tehdään kuumempaa kuin 35 °C. COP olisi tuolloin 2,8 ja tästä pois sulatukset. Kuitenkin tukevasti kakkosen paremmalla puolella. 35 asteinen alkaa olla kinthaalla riittääkö. Sulatusten kanssa tehoa ei jäisi laskennallisesti kuin 10,8 kW mutta todellisuudessa vielä hiukan tätäkin vähemmän sillä kierrosten nostoon ja laskuun kuluu myös aikaa.

Kylmemmässä sulatukset vaikuttaisivat vaativan hiukan enemmän negatiivista lämpöä vaikka sulatettavaa on paljon vähemmän.

 

[pökö]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

9 asteen pakkasessa tehoa irtoaa lämmityskäynnin aikana 13 kW jolloin ottoteho on 4,7 kW. Tuo ottoteho ilmeisesti voi vielä kasvaa, jos tehdään kuumempaa kuin 35 °C. COP olisi tuolloin 2,8 ja tästä pois sulatukset. Kuitenkin tukevasti kakkosen paremmalla puolella. 35 asteinen alkaa olla kinthaalla riittääkö.

Hyvä tulos. Nyt olisi hyvä keli testata ja pistää pyyntiin 10 astetta lisää