Viilennys maalämmöllä
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onko kenelläkään mitään mittaustulosta, kuinka kosteaa ilma sisällä on ?
ILP:llä jäähdytyksellä huoneilman kastepiste vastaa melko tarkkaan sitä ILPin puhalluslämpötilaa (~9 °C) eli alle 40 % suhteellista kosteutta.
ILP:llä jäähdytyksellä huoneilman kastepiste vastaa melko tarkkaan sitä ILPin puhalluslämpötilaa (~9 °C) eli alle 40 % suhteellista kosteutta.
IV-koneen poistoilmasta mittaama suhteellinen kosteus näyttää viikon ajalta tältä (piikit suihkutteluita), tällä hetkellä 51%:
Vastaavasti IV-koneen mittaama poistoilman (eli huoneilman) lämpötila tältä, tällä hetkellä 24,5C:
IV-koneen mittaaman raitisilman lämpötila (MLP:n mittari varjossa näyttää nyt 30,5C kun IV-kone mittaa 28C):
Lähin säämittausasema jossakin 30 km päässä näyttää +29C ja 51%, aamulla vilkaisin niin oli yli 60%.
Vastaavasti IV-koneen mittaama poistoilman (eli huoneilman) lämpötila tältä, tällä hetkellä 24,5C:
IV-koneen mittaaman raitisilman lämpötila (MLP:n mittari varjossa näyttää nyt 30,5C kun IV-kone mittaa 28C):
Lähin säämittausasema jossakin 30 km päässä näyttää +29C ja 51%, aamulla vilkaisin niin oli yli 60%.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo vastaa siis varsin tarkkaan 10 g/m3, ~14 °C kastepistettä. Pitäisi olla ihan OK ja ns. mukavuusalueella.
Nyt pari päivää ollut ulkona todella painostava, lähinnä trooppinen, ilma. Välillä tullut sadekuuroja ja ilmassa jatkuvasti vähän kuin usvaverho leijumassa, tuon näkee kun aurinko paistaa vähän kuin savun läpi. Eron kyllä aistii välittömästi kun ulkoa tulee sisälle. Vaikka töitä teetti kanavat eristellä ja viilennyksen keruunesteputkistot asennella, rahallisen panostuksen lisäksi, niin kyllä kannatti.
Töissä on tuloilmanvaihto, mutta ei sisällä voi olla jos ikkunoita ei pidä läpivedolla auki. Silti hikeä puskee vaikka ikkunan vieressä istuessa tuuleekin suoraan päin. Kostea lämmin ilma tulee siään eikä ilmavirta tunnu siksi viileältä. Olisi karmeaa jos kotona olisi samanlaista, varsikin yöt.
Mittailin noita ja ainakin korvausilmakennon tiputusnopeudella 1 tippa per 3 sekuntia tuotti vajaan desilitran tunnissa (luokkaa 0,8 dl). Tuossa saattoi hiukan rokottaa roiskuminen ja takaisinhaihtuminen veden valuessa pitkin pellitystä kymmenisen cm (varjossa). Eli sanoisin, että tippa on hiukan vajaa 0,1ml. Luin netistä, että lääkkeiden tiputuksessa arvioidaan tipan tilavuudeksi (runsas) puolet tästä, eli 0,05ml. Kaiketi asiaan vaikuttaa, tippuuko pystysuoran neulamaisen putken päästä, kuten lääkeannostelussa vai loivan pellin pyöristetystä reunasta, kuten tässä. Epäilisin jälkimmäistä tippaa suuremmaksi.
Eikai tuohon mitään yksiselitteistä totuutta ole vaan se riippuu kokonaisuudesta(putkistosta, konvektorista, kaivosta yms) ja siitä riittääkö jäähdytysteho muuten vai ei. On tapauksia missä 4m nostokorkeudella oleva pumppu on vaihdettu 6m nostokorkeudella olevaksi ja sillä on saavutettu selkeästi parempi jäähdytysteho.
Itse arvoin joskus tälläisiä tehoja eri nopeuksilla. Toki nämä eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia mutta varmasti sinnepäin.
Kattokonvektorin jäähdytysteho ja sähkökulutus
Kattokonvektorin jäähdytysteho ja sähkökulutus
www.maalampofoorumi.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olikos muilla noita mittaustuloksia millaiseen huoneilman kosteuteen noilla maaviilennyksillä pääsee? Tänään näkyy olleen ulkoilman kosteus täällä huipussaan. Klo 14-17 kastepiste päälle 20 °C, enimmillään 22 °C mutta lämpötila kuitenkin vain 26-27 °C. Taitaa olla ukkonen tulossa.
Erästä toista ketjua lukiessa tuli samaan aikaan sellainen ahaa-elämys ja toisaalta myös miksientätäjoaiemmintajunnut-fiilis:
Omassakin iv-koneessa tosiaan vesikiertoinen jälkilämmityspatteri, joka sijaitsee heti viilennyspatterin yläpuolella, ilmavirta kulkee ensin jälkilämmityspatterin läpi ja sitten viilennyspatterin läpi. Patterit ainakin ulkoapäin saman kokoiset ja näköiset, molempiin menee myös 15 mm putket. Tuollahan saisi helpohkosti lisää buustia viilennykseen, kun vaikka koneen sisälle patterien viereen tekisi jonkin venttiiliratkaisun jolla saisi lämmityspuolen linjat suljettua ja ohjattua viilennyslitkun kiertämään myös jälkilämmityspatterin kautta.
Ainoa mietityttävä asia on se, että jälkilämmityspiiri on paineistettu suljettu kierto, joka on täytetty ja paineistettu käyttövesipuolen kautta samaan tapaan kuin lattialämmityspiirikin. Tuo jälkilämmityspiiri pitäisi sitten täyttää myös keruuliuoksella, ettei likainen(?) vesi sotke ja laimenna keruuliosta kun tuota jälkilämmityspatteria haluaa viilennykseen käyttää talven jäljiltä. Vaikka tuskin jälkilämmitystä oikeasti tulee tarvittua, viimeksi kun oli -30 pakkasta tuo jälkilämmitys oli päällä eikä edes täysillä vaan jollain osateholla lämmitteli. Eli voisi olla mahdollista jättää tuo jälkilämmitys kokonaan pois käytöstä (toki helppo sitten ottaa taas käyttöön jos oikeasti tarvetta ilmenee).
Onkohan tuolla merkitystä, kytkeekö nuo sarjaan vai rinnan? Jälkilämmityspatteri on lattialämmityslämpötiloilla toimivaa mallia.
Edit. Pakko tämä kai on laittaa toteutukseen kun kerran helteitä riittää ja lomilla ei jaksa oikein muutakaan harrastaa.. Näkee ainakin vaikutuksen heti.
Sarjaan ajattelin nuo kytkeä, ei sitten haittaa vaikka olisivatkin sisuskaluiltaan erilaisia niin varmasti kuitenkin neste kiertää molemmissa yhtä paljon. Jonkinaisen kytkiksen väsäsin, eiköhän tuo tuolla pelitä. Tuossa tilanne kun viilennys kiertää molempien patterien läpi:
Omassakin iv-koneessa tosiaan vesikiertoinen jälkilämmityspatteri, joka sijaitsee heti viilennyspatterin yläpuolella, ilmavirta kulkee ensin jälkilämmityspatterin läpi ja sitten viilennyspatterin läpi. Patterit ainakin ulkoapäin saman kokoiset ja näköiset, molempiin menee myös 15 mm putket. Tuollahan saisi helpohkosti lisää buustia viilennykseen, kun vaikka koneen sisälle patterien viereen tekisi jonkin venttiiliratkaisun jolla saisi lämmityspuolen linjat suljettua ja ohjattua viilennyslitkun kiertämään myös jälkilämmityspatterin kautta.
Ainoa mietityttävä asia on se, että jälkilämmityspiiri on paineistettu suljettu kierto, joka on täytetty ja paineistettu käyttövesipuolen kautta samaan tapaan kuin lattialämmityspiirikin. Tuo jälkilämmityspiiri pitäisi sitten täyttää myös keruuliuoksella, ettei likainen(?) vesi sotke ja laimenna keruuliosta kun tuota jälkilämmityspatteria haluaa viilennykseen käyttää talven jäljiltä. Vaikka tuskin jälkilämmitystä oikeasti tulee tarvittua, viimeksi kun oli -30 pakkasta tuo jälkilämmitys oli päällä eikä edes täysillä vaan jollain osateholla lämmitteli. Eli voisi olla mahdollista jättää tuo jälkilämmitys kokonaan pois käytöstä (toki helppo sitten ottaa taas käyttöön jos oikeasti tarvetta ilmenee).
Onkohan tuolla merkitystä, kytkeekö nuo sarjaan vai rinnan? Jälkilämmityspatteri on lattialämmityslämpötiloilla toimivaa mallia.
Edit. Pakko tämä kai on laittaa toteutukseen kun kerran helteitä riittää ja lomilla ei jaksa oikein muutakaan harrastaa.. Näkee ainakin vaikutuksen heti.
Sarjaan ajattelin nuo kytkeä, ei sitten haittaa vaikka olisivatkin sisuskaluiltaan erilaisia niin varmasti kuitenkin neste kiertää molemmissa yhtä paljon. Jonkinaisen kytkiksen väsäsin, eiköhän tuo tuolla pelitä. Tuossa tilanne kun viilennys kiertää molempien patterien läpi:
Viimeksi muokattu:
Suunnitelma muuttui kun pääsi kunnolla tihrustamaan pattereita. Täysin identtisiä ovat. Eli kytkin ne rinnan. Ja kytkentä tuli koneen ulkopuolelle, kun olisi ollut aika hankala sisällä niitä väsätä. Eipä tuossa ulkonakaan hirveästi tilaa ollut.. Bonuksena, nyt näen jälkilämmityspatterin lämpömittarista keruunesteen lämpötilan. Jos jälkilämmityksen haluaa taas käyttöön, riittää että ottaa nuo yhdysputket pois ja tulppaa lähdöt. Sulut oli vähän liian isot tuohon väliin, eiköhän tuollakin kuitenkin pärjää.
Koekäytön jälkeen löytyi yksi löysä helmiliitos, nyt antaa kuivahtaa, solukumit niskaan ja sitten kovaa ajoa.
Koekäytön jälkeen löytyi yksi löysä helmiliitos, nyt antaa kuivahtaa, solukumit niskaan ja sitten kovaa ajoa.
K
korsteeni
Vieras
kuvaa analysoin
asentaja ei ilmeisesti ole ollut tietoinen että kupariputki taipuu, myös tuo löjjäämätön, olisi säästynyt helminauhan verran liitoksia, potentiaalisia vuotokohtia
Eipä ole taivutusvehkeitä eikä kyllä osaamistakaan sen puoleen eikä tehnyt mieli tässä kohtaa hellettä alkaa opettelemaan. Tällästä se sitten on kun saa mielestään hyvän idean joka pitää saada heti toteutettua, tulee mitä sattuu tekemään ja takuu on pitkä.
Onneksi tuo ei ole paineellinen systeemi niin ei ehkä niin herkästi vuodakaan.
Onneksi tuo ei ole paineellinen systeemi niin ei ehkä niin herkästi vuodakaan.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se vuoda paineessakaan
Niin, meinasin tuohon vielä perään kirjoittaa, että tähän mennesaä olen myös paineellisiin järjestelmiin saanut tehtyä vuotamattomat helmiliitokset. Mutta en viitsinyt, koska sitten kohta joku niistä kuitenkin alkaisi vuotamaan..
Tois puol jokke
Vakionaama
Millaiset teillä on nuo tuloilman määrät? Mä saan tuon 10'c viilenemän vielä täydellä nopeudella Futuran pilpillä, toki ihan arvaus paljonko se on, jostain muistelin et 140L / sek mut on ahistavat putket.
Jos olis 100L sekunnissa ja 10'c pudotus niin mites se jäähdytysteho laskettiinkaan?
Jos olis 100L sekunnissa ja 10'c pudotus niin mites se jäähdytysteho laskettiinkaan?
Tois puol jokke
Vakionaama
Olikos se näin?
100L sek = 360m3 tunnissa
1,2/3600= 0,00033333333x360=0,119999988= 0,120kw per aste
0,120kw x 10 astetta = 1,2kw
Meniks oikein?
100L sek = 360m3 tunnissa
1,2/3600= 0,00033333333x360=0,119999988= 0,120kw per aste
0,120kw x 10 astetta = 1,2kw
Meniks oikein?
Tullut kopeloitua märkää viilennyspatterin kennoa kun olen siitinpölyjä putsaillut silloin tällöin iv-koneen sisuksista ja raitisilmasuodattimesta. Tuo viilennyspatteri (nykyään kaksi päällekkäin viilentämässä) makaa koneessa niin, että ilma kulkee sen läpi ylhäältä alas. Koneen pohja on toki läpimärkä, mutta kun kennoa lääppii kämmenellä alapuolelta niin sitä vettä tulee ja tulee desilitrakaupalla (en ole mitannut, mutta sitä tulee ihan valumalla).
Ilma tuosta todistetusti läpi pääsee ja vesi jää kennoon. Mutta onko tuosta ns. haittaa, että kenno on kyllästynyt vedestä? Voiko se heikentää viilennystehoa tai ilmavirtaa oleellisesti? Pitääkö tässä alkaa kokeilemaan jotain auton päälle tarkoitettuja nanopinnoituksia tai tuulilasille leviteltäviä vedenpoistopinnoitteita tuohon kennolle seuraavan pesun yhteydessä jotta vesi lorahtaisi kennosta alas tehokkaammin?
Joo, tylsyyksissäni kyselen samalla kun odottelen Ruuvitagien keräävän dataa eri kerroksista ja yläpohjasta..
Ilma tuosta todistetusti läpi pääsee ja vesi jää kennoon. Mutta onko tuosta ns. haittaa, että kenno on kyllästynyt vedestä? Voiko se heikentää viilennystehoa tai ilmavirtaa oleellisesti? Pitääkö tässä alkaa kokeilemaan jotain auton päälle tarkoitettuja nanopinnoituksia tai tuulilasille leviteltäviä vedenpoistopinnoitteita tuohon kennolle seuraavan pesun yhteydessä jotta vesi lorahtaisi kennosta alas tehokkaammin?
Joo, tylsyyksissäni kyselen samalla kun odottelen Ruuvitagien keräävän dataa eri kerroksista ja yläpohjasta..
Kyllähän tuo runsas kondenssi haittaa ilmanvirtausta ja ilman virtausmäärä tippuu.
Noita ei oikein pysty säätämään kun ovat aika kiinteästi iv-koneen sisälle asennettuja.
Hmm.. Jos tuohon tilaisi vaikka Kaalimadolta väristimen jonka virittelisi kennoon johonkin sopivaan kohtaan ja sille jatkuvan virran silloin kun jäähdytys on käytössä, pieni jatkuva värinä voisi auttaa veden alas valumista. Tai sitten ei. Pittääpä ehkä kokeilla jos ei muuta keksi kesän ratoksi niillä väristimillä
Hmm.. Jos tuohon tilaisi vaikka Kaalimadolta väristimen jonka virittelisi kennoon johonkin sopivaan kohtaan ja sille jatkuvan virran silloin kun jäähdytys on käytössä, pieni jatkuva värinä voisi auttaa veden alas valumista. Tai sitten ei. Pittääpä ehkä kokeilla jos ei muuta keksi kesän ratoksi niillä väristimillä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuskinpa tuo siihen ilman kulkuun vaikuttaa - varsinkin - jos ovat samaan suuntaan ja vieläpä alaspäin. Jäähdytysteho luultavasti paraneen edelleen, kun kenno on märkänä. Samalla vesi pesee sen puhtaaksi.
Jos vesi olisi valumassa alaspäin ja ilma ylös päin, liian tiheässä rakenteessa ilmavirta voisi hidastaa veden kulkua alaspäin ja samalla hidastaa sen ilman itsensä kulkua.
Vesimäärä kannattaisi mitata laittamalla pää ämpäriin vähintään muutamaksi päiväksi.
Jos vesi olisi valumassa alaspäin ja ilma ylös päin, liian tiheässä rakenteessa ilmavirta voisi hidastaa veden kulkua alaspäin ja samalla hidastaa sen ilman itsensä kulkua.
Vesimäärä kannattaisi mitata laittamalla pää ämpäriin vähintään muutamaksi päiväksi.
Vesi valuu kennosta varsin hyvin pois, jos ilma tosiaan kulkee ylhäältä alas ja varsinkin, jos kennon on hiukan kallellaan niin, että lamellien toinen pää on jonkinverran toista alempana. Toimii tuo toisinkin päin, vaikka ilmavirtaa epämääräisesti ahdistaakin, jos ilma kulkee alhaalta ylös ja kenno on aivan vaakasuorassa. Vesi kerääntyy kuitenkin ennen pitkää suuremmiksi tipoiksi, jotka pian putoavat. Kenno kumminkin huuhtoutuu roskista mahdollisimman tehokkaasti tällaisella asemoinnilla eivätkä roskat kerry muutenkaan kennoon tiukasti, kun ilmavirta vatkaa kasvavia pisaroita edes takaisin pääasiassa pystysuunnassa lamellien väleissä.
Jälkilämmitykseen alunperin tarkoitettu, lattialämmitysveden lämpötiloilla ajettavaksi. Ulkomitoiltaan ja putkituksiltaan täysin identtinen alapuolella olevan viilennyskennon kanssa. Ennen modausta, yhdellä kennolla, teki ihan samaa eli vettä valutti kun kämmenellä viilennyskennon pintaa lääppi. Nyt sitä vettä vaan tuottaa kaksi päällekkäistä kennoa oletettavasti tuplamäärän.
Olisinkin jo mitannut vesimäärää, mutta tuossa kennon alla on vain noin 20cm tilaa kun se kanava iv-koneen sisuksissa siitä kaartaa sitten vaakatasoon ja sitten suoraan ylöspäin kohti tuloilmapuhallinta. Ehkä tuohon joku tosi matala laaja kaukalo mahtuisi, en haluaisi että keräysastia blokkaisi tuloilmavirtaa hirveästi näillä keleillä.
Pää ei mahdu ämpäriin, se on niin turvoksissa.
Edit. Pää tosiaan turvoksissa, taisit tarkoittaa kondenssivesiletkun päätä.. Tuon nyt saisikin helpohkosti kaivettua esille, on tosin ahtaassa raossa iv-kanavien ja koneen takana..
pökö
Kaivo jäässä
Eli se on kuitenkin viemäröinnin alueella.
Juu, samaan viemäriin tiputtavat molemmat kun päällekkäin ovat ja järjestyksessä (U-mallinen lenkki): raitisilmakanava>suodatin>LTO-kiekko>jälkilämmityspatteri>viilennyspatteri>kondenssivesiviemäröinti/kaukalo>tuloilmapuhallin>tuloilmakanava. Armaflexit piti vaan kietasta patterin tuloputkien ympärille niin on kuin tehtaalta tullut paketti.
Ajatushautomo pyöri ja tänään haettava k-raudasta kennonpuhdistussprayta jolla LTO-kiekko ja viilennyskennot puhdistukseen, sitten kuivaus paineilmalla ja viilennyskennoille tätä niskaan: https://www.biltema.fi/autonhoito/a...us/vettahylkiva-lasinpuhdistusaine-2000032437
Parempia ja kalliimpiakin löytyisi, mutta pitäisi olla vuorokausi ilman ilmastointia (kuivumisaika) jotta niistä saisi jotakin irti. Lisäksi vaatisivat pintaan hinkkaamsta, joka kennon tapauksessa vähän hankala toteuttaa. Tuo Biltemankin litkukin pitäisi jollain liinalla hangata pintaan, mutta ajattelin vaan suihkuttaa sitä useassa erässä reilusti välillä paineilmalla puhallellen josko se siten tarrautuisi tarpeeksi.
Eipä korkealta putoa ja tuleepahan iv-kone samalla pestyä sisältä.
No nyt on kone puunattu lattiasta kattoon ja kaikki kennot vaahdotettu, huuhdeltu ja puhallettu paineilmalla puhtaaksi ja kuivaksi. Viilennyskennot käsittelin Bilteman jollain keraamisella suihkevahalla jota ei tarvitse mitenkään hinkata pintaan vaan pelkkä suihkutus kohteeseen ja huuhtelu riittää.
Parin tunnin päästä vilkaisen tiputteleeko vettä iloisemmin vai ei. Olipahan paljon siitepölyä koneessa, hyvä että tuli tehtyä..
Parin tunnin päästä vilkaisen tiputteleeko vettä iloisemmin vai ei. Olipahan paljon siitepölyä koneessa, hyvä että tuli tehtyä..
Liitteet
Ei, patterit lto:n jälkeen (alapuolella). Näytti vähän valskanneen suodattimen päädyistä siitepöly läpi kun oli viilennyskennoissa asti sitä.
Kävin tekemässä välitsekkauksen, ainakaan vielä ei lääppimällä vesi ala virrata ja näyttäisi tippaa tippuvan koko ajan vähän joka puolelta. Pitää antaa vielä kerätä kunnolla vettä kennoihin ennen kuin voi lopullista tuomiota julistaa.