Viilennys maalämmöllä
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Ehkä jo ensi viikolla pärähtää lattiaviilennys soimaan (jos vaan kelejä piisaa), kun saan asennuksen valmiiksi ja jos säätöventtiilin toimilaite saapuu Onniselle tehtaalta. Toimilaite mittaa lattian menoveden lämpöä ja pitää sen asetetussa arvossa, näillä näkymin jossain 22-23C hujakoilla.
Lattiaviilennys kytketty sarjaan iv-viilennyksen kanssa. Ensin keruuneste kiertää iv-koneen viilennyskennojen kautta laskien tuloilman lämpötilaa ja poistaen reippaasti kosteutta siitä. Sitten keruuneste virtaa levylämmönvaihtimen läpi (jos on viilennystarvetta, muuten vaihtoventtiilit kääntävät keruunestern ja lattiakierron lämmönvaihtimen ohi) ja lattioihin siis virtaa tuo 22-23C asteeseen viilennetty vesi. Lattiassa kiertää aina vesi myös kesällä, mitään mukavuuslämmityksiä ei ole. Lattiat ovat betonia joten lattiassa kiertävän veden lämpö seuraa 0,5C asteen tarkkuudella huonelämpötilaa. Näinollen oletan, että jos lattiat pidetään 23C asteisena, myös huonelämpö pysyy lähellä tuota lämpötilaa.
Kondenssin vaaraa ei ole, koska iv-viilennys pitää sisäkosteuden kurissa ja jos iv-viiöemnys ei ole päällä, automatiikka aina kääntää vaihtoventtiilit niin että levari on ohitettu.
Suapi nähdä mitä tästä tulee.
Kuvassa keskeneräinen putkihässäkkä: levari kytkemättä piireihin ja säätöventtiili odottelee toimilaitetta. Koeponnistuksen jälkeen eristelyt loppuun. Olisi varmaan päässyt helpommalla, jos alunperinkin olisi tämän hässäkän asennuttanut samaan aikaan kaiken muun kanssa. Mutta onpahan harrastamista.
Lattiaviilennys kytketty sarjaan iv-viilennyksen kanssa. Ensin keruuneste kiertää iv-koneen viilennyskennojen kautta laskien tuloilman lämpötilaa ja poistaen reippaasti kosteutta siitä. Sitten keruuneste virtaa levylämmönvaihtimen läpi (jos on viilennystarvetta, muuten vaihtoventtiilit kääntävät keruunestern ja lattiakierron lämmönvaihtimen ohi) ja lattioihin siis virtaa tuo 22-23C asteeseen viilennetty vesi. Lattiassa kiertää aina vesi myös kesällä, mitään mukavuuslämmityksiä ei ole. Lattiat ovat betonia joten lattiassa kiertävän veden lämpö seuraa 0,5C asteen tarkkuudella huonelämpötilaa. Näinollen oletan, että jos lattiat pidetään 23C asteisena, myös huonelämpö pysyy lähellä tuota lämpötilaa.
Kondenssin vaaraa ei ole, koska iv-viilennys pitää sisäkosteuden kurissa ja jos iv-viiöemnys ei ole päällä, automatiikka aina kääntää vaihtoventtiilit niin että levari on ohitettu.
Suapi nähdä mitä tästä tulee.
Kuvassa keskeneräinen putkihässäkkä: levari kytkemättä piireihin ja säätöventtiili odottelee toimilaitetta. Koeponnistuksen jälkeen eristelyt loppuun. Olisi varmaan päässyt helpommalla, jos alunperinkin olisi tämän hässäkän asennuttanut samaan aikaan kaiken muun kanssa. Mutta onpahan harrastamista.
Juu, noin se nykyaikaisissa toimistoissakin toimii, kuivaus tuloilmalla ja tuntuvaa pois palkeilla, lattioilla ym. Kun nämä on peräkkäin, ei-kondensoiva lämpötila tuntuvaan jäähdytykseen saadaan aika lailla itsestään. Veden lämpenemä on suuri, joten virtaus saa olla pieni.
Kun kylmää tehdään kompressorilla, tällainen systeemi mahdollistaa useamman jäähdyttimen kytkennän sarjaan, jolloin eka lämpimintä vettä saava käy paremmalla COPilla kun eroa ulkoilmaan on vähemmän. Pieni säästö mutta isossa systeemissä monta euroa vuodessa. Maalämmön kanssa tällaista hyötyä ei harmi kyllä ole, joskin ainakin teoriassa maapiirin alkupää (johon menee lämpimin vesi) luovuttaa pienellä virtauksella enemmän kylmää, jolloin loppupää pysyy kylmempänä ja kosteudenpoisto toimii tehokkaammin piirin lämmetessä kuin jos sama energia siirrettäisiin isommalla virtauksella.
Kun kylmää tehdään kompressorilla, tällainen systeemi mahdollistaa useamman jäähdyttimen kytkennän sarjaan, jolloin eka lämpimintä vettä saava käy paremmalla COPilla kun eroa ulkoilmaan on vähemmän. Pieni säästö mutta isossa systeemissä monta euroa vuodessa. Maalämmön kanssa tällaista hyötyä ei harmi kyllä ole, joskin ainakin teoriassa maapiirin alkupää (johon menee lämpimin vesi) luovuttaa pienellä virtauksella enemmän kylmää, jolloin loppupää pysyy kylmempänä ja kosteudenpoisto toimii tehokkaammin piirin lämmetessä kuin jos sama energia siirrettäisiin isommalla virtauksella.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tuolla pelkällä iv-viilennyksellä pärjää hyvin, mutta nyt kun oli poikkeukselliset helteet jolloin lämpö ei edes yöllä laskenut alle 20C niin huomasi kuinka rakenteet alkoi jo varastoida lämpöä.
Pahimmillaan sisällä oli 26C, joten puhutaan 1-2 asteesta mitkä pitkällä tähtäimellä haluaisin lattiaviilennyksen avulla saada pois huippuhelteillä ja osittain se saavutettaisiin pitämällä varaavaa massaa viileämpänä jo ennen niitä helteitä.
Eli yli 25C keleihin toivon tällä saavani sisälämpöjä laskettua asteen pari ja samalla myös tehokkaammin rakenteet pidettyä viileinä sekä sisälämpöä tasaisempana.
Iv-viilennyksen jälkeen keruun lämpö on huidellut 8-10C hujakoilla keleistä riippuen. Pari astetta viilenee käyttöveden teon aikana jota 3-4 kertaa/vrk noin 1,5 tuntia/kerta. Lattiassa kiertänyt 23-26C vesi keleistä riippuen.
Pahimmillaan sisällä oli 26C, joten puhutaan 1-2 asteesta mitkä pitkällä tähtäimellä haluaisin lattiaviilennyksen avulla saada pois huippuhelteillä ja osittain se saavutettaisiin pitämällä varaavaa massaa viileämpänä jo ennen niitä helteitä.
Eli yli 25C keleihin toivon tällä saavani sisälämpöjä laskettua asteen pari ja samalla myös tehokkaammin rakenteet pidettyä viileinä sekä sisälämpöä tasaisempana.
Iv-viilennyksen jälkeen keruun lämpö on huidellut 8-10C hujakoilla keleistä riippuen. Pari astetta viilenee käyttöveden teon aikana jota 3-4 kertaa/vrk noin 1,5 tuntia/kerta. Lattiassa kiertänyt 23-26C vesi keleistä riippuen.
Kosteuden kerääminen tuloilmakennoilla toimii kyllä yllättävän hyvin. Itsellä on tuloilmakennojen ohella puhallinkonvektoreita kytkettynä huoneiden jäähdytykseen niin, että kaikki kennot on kytketty rinnan yhtä kylmänä tulevalle liuokselle (vakiopainesäätö kaivokierron pumpulla), kun radiaattorilämmityksen kanssa ei oikein ole muuta lisäjäähdytysmahdollisuutta maaliuoksella. Eipä noista konvektoreista käytännössä kondenssivettä enää muodostu. Muistelisin näheeni paihimmilla ja kosteimmilla helteillä kolmen konvektorin yhteisestä kondenssiputkesta sentään jonkin pisaran tihkuneen. Sen sijaan tuloilmakennoista tippui kustakin kondenssia jatkuvasti muutaman sekunnin välein tiputellen.
Edellä esitelyllä Lappasen tavalla toteuttaen lattiaviilennyksen kondenssiriskin saa pois, vaikka jäähdyttelisi enemmänkin.
Edellä esitelyllä Lappasen tavalla toteuttaen lattiaviilennyksen kondenssiriskin saa pois, vaikka jäähdyttelisi enemmänkin.
Meillä on keittiössä avattava ikkuna jota ei ole koskaan avattu ja yläkerran kahdessa makkarissa avattavat ikkunat hätäpoistumistienä joita ei tulla toivottavasti ikinä avaamaan.
Meillä ei siis ole mitään syytä tai tarvetta avata ikkunoita, koska meillä on iv-viilennys.
Ulko-ovetkin menevät ovipumpuilla itsekseen kiinni kun ilman niitä vieraita sai aina ohjeistaa sulkemaan ne ulko-ovet perässään.
Meillä ei siis ole mitään syytä tai tarvetta avata ikkunoita, koska meillä on iv-viilennys.
Ulko-ovetkin menevät ovipumpuilla itsekseen kiinni kun ilman niitä vieraita sai aina ohjeistaa sulkemaan ne ulko-ovet perässään.
Kunnon helteellä jäähdyttämiseen liittyy vastaava riski riippumatta jäähdytystavasta. Väliseinätkin voivat kondensoida, jos yhdestä huoneesta avataan ikkuna (kuten valitettavasti myös nykyisen puurakentamisen suosima muovinen höyrysulku ulkovaipassa). Pistekohtaiset ilpin kaltaiset jäähdyttimet lienevät tässä suhteessa muita suurempi riski, jos jäähdytystä käytetään aivottomasti. Tasaisesti koko alaltaan viileä lattia ei ole ainakaan suurempi.
Taas vaihteeksi tämä teoria, mutta ei ne ilman viilentämät pinnat kyllä käytännössä kondensoi vaikka kuinka ilmaa viilentelisi. Tuskin lattiakaan toki, kun pysytään siinä n. 20 asteessa mitä ulkoilman kosteus ei käytännössä ikinä ylitä, mutta putket voi silloin kondensoida, siksi jäähdytyspalkeissa eristellään tulevia putkia ja kennojen U-mutkia jotka kondensoi jo astetta-paria ennen muita osia.
siwer
Vakionaama
Aika harvinainen tapahtuma saada väliseinä kondensoimaan mutta onhan se teoreettinen mahdollisuus, Suomessakin ajoittain nähdään 21 asteen kastepisteitä (on muuten aika karsea tukaluus) ja jos joku onnistuu pitämään mökkiään malliston tehokkaimmalla ILPillä 22 asteessa auki olevan ikkunan lämpö/kosteuskuormasta huolimatta, niin väliseinä johon puhallus osuu suoraan voi olla 20. Joo.
Joka tapauksessa jos tuollaiset olosuhteet jatkuisivat pitkään, sen kyllä näkee ja asiaan osaa puuttua joten ongelma on aika teoreettinen.
Eihän lattiaviilennyksen ongelma ole se että se kondensoisi, ongelma on enemmänkin se että kun se säädetään 20 asteeseen niin että se ei kondensoi, se viilentää kämppää muttei kuivata. Tuloilmakuivauksen kanssa mahtava yhdistelmä.
Joka tapauksessa jos tuollaiset olosuhteet jatkuisivat pitkään, sen kyllä näkee ja asiaan osaa puuttua joten ongelma on aika teoreettinen.
Eihän lattiaviilennyksen ongelma ole se että se kondensoisi, ongelma on enemmänkin se että kun se säädetään 20 asteeseen niin että se ei kondensoi, se viilentää kämppää muttei kuivata. Tuloilmakuivauksen kanssa mahtava yhdistelmä.
Suomessa toistaiseksi melkein aina teoriaa, mutta esimerkkinä luotettavasta lähteestä USA:ssa kuultu tapaus, jossa yksi lämpimään ja kosteaan ilmaan viehtynyt opiskelija-asuntolan asukki oli avannut huoneensa ikkunan pitkäksi aikaa ilmastoidussa rakennuksessa. Seurauksenahuoneen kaikki tapetit olivat kuin irrotuskäsittelyn jäljiltä, sähkökalusteisiin tuli oikosulkuja ja sitä rataa.
Kastepiste käväisi tänä kesänäkin Heksingin seudulla 22 asteessa ja jos rakennuksen jotakin osaa jäähdytetään niin, että yhden jäähdytyslaitteen pyyntö asetetaan minimille ja tarkoitus on antaa tuon viileyden johtua muualle jäähdytettäväst tilasta, kondenssia saattaa syntyä. Olen nähnyt tuollaisen tilanteen Suomessakin (siis pinta on selvästi kostunut sekä kädellä koettaen että silmin havattavasti), mutta asiaan on puututtu ennen tilanteen kärjistymistä liiaksi. Seinän sisärakenteille ei tuollaisesta vielä ole sanottavaa riskiä, mutta sisustus kuten juuri seinän sisäpinnoitteet voivat olla herkempiä.
Niin, viilentämällä alle kastepisteen ikkunat auki nyt aina saa 100% kosteuden ja veden pärskymään ilmastointilaitteesta vaikka siinä olisikin viemäröinti. Lopulta sitä alkaa tiivistyä muuallekin koska tietenkin koneen puhallusilma on alle kastepisteen. Tämä onnistuu kun on ylitehoinen laite pienessä tilassa.
Tuo toinen esimerkki taas kertoo juuri sen miten asia on: vesi tiivistyy sinne kostealle puolelle. Teoria siitä, että se tiivistyisi höyrynsululle on erikoinen, koska ulkoseinän vesihöyrynvastus on kuitenkin huomattava ja sisäverhouslevykin jo eristää lämpöä. Toki sen saattaa saada aikaan poistamalla seinästä villat juuri siitä kohtaa ulkoseinää mihin sokkeloisessa talossa 16 asteeseen asetettu kone puhaltaa.
Tietysti hyvin pieni määrä kosteutta päätyy myös sinne seinään, jos tilanne jatkuisi esim. yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti kuten talvi, tulisi ongelmia.
Kuukausia kestävä lämpö, kosteus ja sateet tuottaisi suomalaiselle kämpälle vaikeuksia vaikka ei juuri viilentelisi, homma perustuu siihen että sisällä käytännössä aina lämmitetään ainakin ikkunasta auringon voimin ja kosteus pysyy matalana.
Kosteammissa paikoissa ihan tyhjätkin rakennukset tuppaa kostumaan ja homehtumaan jos niitä ei kuivata ilmastoinnilla. Niissä ei tietysti ole höyrynsulkua sisällä, ja eristys on ohut, niin seinät kuivuu sisään päin sen verran mitä kosteutta ulkoa seinään tunkee.
Joka tapauksessa kondensoiva jäähdytin aina myös kuivaa ilmaa, ei-kondensoiva ei siihen pysty, joten väistämättä se kastuu helpommin jos ikkuna on auki. Suomessa se ei ole kovin iso ongelma, mutta täytyy suunnittelussa huomioida.
Tuo toinen esimerkki taas kertoo juuri sen miten asia on: vesi tiivistyy sinne kostealle puolelle. Teoria siitä, että se tiivistyisi höyrynsululle on erikoinen, koska ulkoseinän vesihöyrynvastus on kuitenkin huomattava ja sisäverhouslevykin jo eristää lämpöä. Toki sen saattaa saada aikaan poistamalla seinästä villat juuri siitä kohtaa ulkoseinää mihin sokkeloisessa talossa 16 asteeseen asetettu kone puhaltaa.
Tietysti hyvin pieni määrä kosteutta päätyy myös sinne seinään, jos tilanne jatkuisi esim. yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti kuten talvi, tulisi ongelmia.
Kuukausia kestävä lämpö, kosteus ja sateet tuottaisi suomalaiselle kämpälle vaikeuksia vaikka ei juuri viilentelisi, homma perustuu siihen että sisällä käytännössä aina lämmitetään ainakin ikkunasta auringon voimin ja kosteus pysyy matalana.
Kosteammissa paikoissa ihan tyhjätkin rakennukset tuppaa kostumaan ja homehtumaan jos niitä ei kuivata ilmastoinnilla. Niissä ei tietysti ole höyrynsulkua sisällä, ja eristys on ohut, niin seinät kuivuu sisään päin sen verran mitä kosteutta ulkoa seinään tunkee.
Joka tapauksessa kondensoiva jäähdytin aina myös kuivaa ilmaa, ei-kondensoiva ei siihen pysty, joten väistämättä se kastuu helpommin jos ikkuna on auki. Suomessa se ei ole kovin iso ongelma, mutta täytyy suunnittelussa huomioida.
Mutta tuloilmakenno kondensoi käytännössä, vaikkei olisikaan jään lämpötilassa, vaan vain maaliuoksen jäähdyttämä (olettaen, että on jäähtynyt porakaivossa). Ilppi esimerkiksi kuivaa ilmaa hyvin, mutta ilmanvaihto tuo uutta kosteutta ja tuo sekoittuu ilpin kuivaamaan osuuteen. Tuloilman kuivaus vetää koko tulevan ilman kastepisteen käytännössä lähes liuoksen lämpötilaan. Sama on tilanne, jos huuhdot vaikkapa pyykistä pois pesuainetta pesun jälkeen: kannattaa vaihtaa vesi kokonaan mahdollisimman tarkkaan muutaman kerran mieluummin kuin laskea jatkuvasti uutta vettä ja jatkaa huljuttelua samalla.
Todellisuuden rakennuksissa on kuitenkin muitakin kosteuden lähteitä, niin aika sama se lopulta on.
Kuivaus vaatii kylmää vettä ja kennon läpi tietyn, matalan ilmavirran.
Säästöä saadaan siinä tuntuvassa jäähdytyksessä, jossa voi käyttää lämpimämpää vettä.
Tuloilmassakin optimaalisinta olisi ensin laittaa palkki-lattiaviileä-kierron haalea vesi jäähdyttämään tuloilma sen tasoon ja sitten alkaa kuivatus kylmällä vedellä vasta siitä lämpötilasta. Kosteissa ilmastoissa sama idea on yleensä tehty niin että kuivauspatteria ennen ja jälkeen on "run-around coil" joissa kiertää oma vesikierto joka viilentää ulkoilmaa ja lämmittää kuivattua ilmaa, eli kuin vesikiertoinen LTO, näin kanaviin ei tiivisty vettä kun tuloilman kosteus on lämmitettynä alle 100% ja viileän-kosteina päivinä saadaan ilmaa kuivattua viilentämättä sisätiloja liikaa
Maalämmössä hyöty jää vähäiseksi koska lämpimämmän veden käyttö ja lämpimämpi paluuvesi vaan hieman pienentää pumpulta vaadittua jo valmiiksi olematonta tehoa.
Se on toki kuitenkin totta että maalämmön haalealla vedellä on hankalaa samalla kennolla kuivata ja viilentää. Jos ei ole tuloilmapatteria niin sitten pitäisi olla esim. kaksi puhallinkonvektoria, toiseen ensin kylmin vesi ja matala puhallinnopeus, seuraavaan lämmennyt vesi ja iso puhallinnopeus. Tai sitten lattiaan se kuivatus-patterin lämmittämä vesi.
ILP:ssä koko höyrystin on saman lämpöinen, toisin kuin vedessä joka koko matkan lämpenee, joten kuivaus käy helpommin. Toki optimaalista olisi silti olla 2 ilppiä, toinen puhallus minimillä kuivaa sen mitä tarttee jos tarttee, toinen saisi olla puhallus isolla ja ehkä ylimitoitetulla kennolla tuntuva jäähdytin, mutta kodin mittakaavassa tämä ei kannata. Vedellä tasalämpöinen kenno olisi mahdollista vain jos vesivirta nostetaan järjettömälle tasolle.
Kuivaus vaatii kylmää vettä ja kennon läpi tietyn, matalan ilmavirran.
Säästöä saadaan siinä tuntuvassa jäähdytyksessä, jossa voi käyttää lämpimämpää vettä.
Tuloilmassakin optimaalisinta olisi ensin laittaa palkki-lattiaviileä-kierron haalea vesi jäähdyttämään tuloilma sen tasoon ja sitten alkaa kuivatus kylmällä vedellä vasta siitä lämpötilasta. Kosteissa ilmastoissa sama idea on yleensä tehty niin että kuivauspatteria ennen ja jälkeen on "run-around coil" joissa kiertää oma vesikierto joka viilentää ulkoilmaa ja lämmittää kuivattua ilmaa, eli kuin vesikiertoinen LTO, näin kanaviin ei tiivisty vettä kun tuloilman kosteus on lämmitettynä alle 100% ja viileän-kosteina päivinä saadaan ilmaa kuivattua viilentämättä sisätiloja liikaa
Maalämmössä hyöty jää vähäiseksi koska lämpimämmän veden käyttö ja lämpimämpi paluuvesi vaan hieman pienentää pumpulta vaadittua jo valmiiksi olematonta tehoa.
Se on toki kuitenkin totta että maalämmön haalealla vedellä on hankalaa samalla kennolla kuivata ja viilentää. Jos ei ole tuloilmapatteria niin sitten pitäisi olla esim. kaksi puhallinkonvektoria, toiseen ensin kylmin vesi ja matala puhallinnopeus, seuraavaan lämmennyt vesi ja iso puhallinnopeus. Tai sitten lattiaan se kuivatus-patterin lämmittämä vesi.
ILP:ssä koko höyrystin on saman lämpöinen, toisin kuin vedessä joka koko matkan lämpenee, joten kuivaus käy helpommin. Toki optimaalista olisi silti olla 2 ilppiä, toinen puhallus minimillä kuivaa sen mitä tarttee jos tarttee, toinen saisi olla puhallus isolla ja ehkä ylimitoitetulla kennolla tuntuva jäähdytin, mutta kodin mittakaavassa tämä ei kannata. Vedellä tasalämpöinen kenno olisi mahdollista vain jos vesivirta nostetaan järjettömälle tasolle.
Suomen oloissa voisi kuitenkin noteerata myös tyypillisen lto-laitteen, jolla tuloilman suhteellinen kosteus saadaan putoamaan aivan itsestään, jos lämmöntalteenotto pidetään päällä ja nestekenno on raitisilmakanavassa ennen lto-laitetta. Esillä ollut Lappasen konstruktio, jossa maaliuos menee ensiksi tällaisen kennon lävitse ja sen jälkeen lattiapiirin kierron lämmönvaihtimen ensiöpiiriin ja lämmönvaihtimen siirtämää tehoa säädetään ensiöpiirin ohituksella tekee suunnilleen juuri sen, mitä haet takaa. Toki ilpin höyrystin periaatteessa pysyy aika tasalämpöisenä, mutta käytännössä kyllä lämpenee kylmäainekierron loppua kohden, koska kylmäainemäärä on säädettävä muutaman asteen tulistukselle ja sen takia höyrystimen loppupäässä kulkee lähinnä kaasun mukana kulkevia pisaroita, joihin lämpö ei siirry läheskään yhtä hyvin kuin höyrystimen alkupään nestevoittoiseen virtaukseen.
Tällaiseen muutaman asteen lämpenemiseen pääseminen ei maaliuoksen jäähdyttämällä tuloilmakennolla tai puhallinkonvektorilla ole mikään ongelma eikä vaadi kohtuutonta virtaamaa tai pumppaustehoa. Lämmityskäytössäkin maaliuoksen jäähtymän tulee olla korkeintaan muutaman asteen rajoissa kulkiessaan maalämpöpumpun höyrystimen kautta. Itsellä esimerkiksi lämpenemä on luokkaa asteen verran, kun nestekierto kulkee vain tuloilmakennojen kautta viileähköllä kesäkelillä (kennot rinnan) ja korkeimmillaan parin asteen luokkaa, kun näiden lisäksi konvektoripiiritkin ovat helteillä auki (kaikki kennot rinnan, pumppu lisää tehoa pitääkseen paine-eroa yllä). Maapiiri siirtää lämpöä tehokkaammin, mitä suurempi on virtaama. Kiertopumppu nappaa jotakin väliltä 50W ... 100W noiden ääritapausten välillä, mutta muovisen kiertoputkiston takia virtausääniäkään ei kuulu missään tilanteessa. Väitän siis, että esittämääsi eroa ei ilpin ja maaviilennysjärjestelmän välillä tarvitse olla eikä pientaloratkaisussa ole, kaukojäähdytysjärjestelmissä kylläkin johtuen mitoituskriteereistä.
Lattiaviilennyksen asennus ilmattu ja koeponnistettu, ei vuotoja havaittu. Vielä pari armasta muutamaan kohtaan niin se on siinä tuolta osin.
Säätöventtiilin toimilaite tullee viikon lopulla tai ensiviikon alussa, sillä aikaa ehtii vedellä vaihtoventtiilien ohjaukset yläkerrasta iv-koneen viilennyspumpulta alakertaan. Vielä olen kahden vaiheilla, miten hoidan tilanteen kun keväällä alkaa olla viilennystarvetta auringon porottaessa sisälle mutta samalla kuitenkin vielä lattioita varsinkin illalla ja yöllä pitää vielä lämmittää, ettei ole lattiaviilennys silloin käytössä. Ehkä hieron tuon lämmityskäyrällä kohdilleen, tai sitten mlp saa jotakin kautta katkoa lattiaviilennystä niinä hetkinä pois päältä.
Pari putkea tuli laitettua lisää, eiköhän se tuosta. Tulisi vaan vielä joku hellejakso tänä vuonna
Säätöventtiilin toimilaite tullee viikon lopulla tai ensiviikon alussa, sillä aikaa ehtii vedellä vaihtoventtiilien ohjaukset yläkerrasta iv-koneen viilennyspumpulta alakertaan. Vielä olen kahden vaiheilla, miten hoidan tilanteen kun keväällä alkaa olla viilennystarvetta auringon porottaessa sisälle mutta samalla kuitenkin vielä lattioita varsinkin illalla ja yöllä pitää vielä lämmittää, ettei ole lattiaviilennys silloin käytössä. Ehkä hieron tuon lämmityskäyrällä kohdilleen, tai sitten mlp saa jotakin kautta katkoa lattiaviilennystä niinä hetkinä pois päältä.
Pari putkea tuli laitettua lisää, eiköhän se tuosta. Tulisi vaan vielä joku hellejakso tänä vuonna
Täytyy näin jälkikäteen kehua, kuinka kaukaa viisas olin kun päätin kytkeä viilennyssysteemit sarjaan ja vielä niin päin, että iv ensin ja lattia sen jälkeen. Eli puoli tuurilla meni, kun en osannut ajatella asiaa tarpeeksi monelta kantilta, paitsi alitajuntaisesti:
Iv-viilennys säätää portaattomasti 3-tiesäätöventtiilillä keruupiirin virtausta viilennyspatterin läpi. Kun viilennyspumppu vielä pyörii, mutta säätöventtiili on kiinni eli hullunkierrolla viilennyspatterin läpi niin tietenkään lämmönvaihtimen läpi ei silloin virtaa yhtään keruunestettä vaikka vaihtoventtiilit edelleen pitävät lattiaveden ja keruun kierron lämmönvaihtimen läpi.
Eli mitä vähemmän iv-koneen mielestä tuloilmaa tarvitsee viilentää, sitä vähemmän automaattisesti myös lattiaa viilennetään koska keruunestettä virtaa vähemmän. Tuolloin tietenkin lattiaviilennyksen toimilaite avaa omaa 3-tiesäätöventtiiliään enemmän auki jotta lattiaan menevä pysyisi asetusarvossa, mutta sillä ei ole väliä koska keruupiiristä ei heru viilentävää nestettä enää riittävästi.
Joten pystyn koko viilennyssysteemiä säätämään iv-koneen automaatiolla:
Asetan poistoilman lämpötilatavoitteeksi 22 astetta, jolloin viilennystä aletaan himmaamaan noin astetta ennen. Asetan lattiaviilennyksen menolämpötilaksi saman 22 astetta ja jos iv-koneen mielestä viilennystarvetta on, lattiakin viilenee asetusarvoon ja portaattomasti sitten tottelee iv-koneen käskytystä kuten yllä yritetty selittää. Iv-koneelle vielä hienosäätönä haettava se ulkolämpötilaraja jolloin viilennys menee pois päältä -> lattiaviilennyksen keruun kierto loppuu myös.
Tämä toimii myös keväällä, koska päivällä yleensä alkaa olla viilennystarvetta jonkin verran jolloin myös lattiat viilenevät. Illalla taas iv:n viilennyspumppu voi pyöriä mutta 3-tiesäätöventtiili on hullunkierrolla jolloin lattioita voidaan illalla lämmittää eikä niitä silti samalla viilennetä.
Lyhyeen summattuna, koko viilennyspiiriä säätää iv-koneen automaatio 3-tiesäätöventtiilillään ja lattiaviilennyksellä on sen jälkeen vielä omansa pitämässä lattian menoveden asetetussa lämmössä ja se on alisteinen iv-koneelta tulevalle litkulle. Tuo olikin alitajunnassa ajatuksena kaiken aikaa, mutta en tosiaan osannut ajatella että se toimisi noin hyvin ja ikäänkuin vahingossa automatisoi sekä mahdollistaa hienosäädön koko viilennyspiirille.
Loppuun vielä taputus omaan selkään.
Iv-viilennys säätää portaattomasti 3-tiesäätöventtiilillä keruupiirin virtausta viilennyspatterin läpi. Kun viilennyspumppu vielä pyörii, mutta säätöventtiili on kiinni eli hullunkierrolla viilennyspatterin läpi niin tietenkään lämmönvaihtimen läpi ei silloin virtaa yhtään keruunestettä vaikka vaihtoventtiilit edelleen pitävät lattiaveden ja keruun kierron lämmönvaihtimen läpi.
Eli mitä vähemmän iv-koneen mielestä tuloilmaa tarvitsee viilentää, sitä vähemmän automaattisesti myös lattiaa viilennetään koska keruunestettä virtaa vähemmän. Tuolloin tietenkin lattiaviilennyksen toimilaite avaa omaa 3-tiesäätöventtiiliään enemmän auki jotta lattiaan menevä pysyisi asetusarvossa, mutta sillä ei ole väliä koska keruupiiristä ei heru viilentävää nestettä enää riittävästi.
Joten pystyn koko viilennyssysteemiä säätämään iv-koneen automaatiolla:
Asetan poistoilman lämpötilatavoitteeksi 22 astetta, jolloin viilennystä aletaan himmaamaan noin astetta ennen. Asetan lattiaviilennyksen menolämpötilaksi saman 22 astetta ja jos iv-koneen mielestä viilennystarvetta on, lattiakin viilenee asetusarvoon ja portaattomasti sitten tottelee iv-koneen käskytystä kuten yllä yritetty selittää. Iv-koneelle vielä hienosäätönä haettava se ulkolämpötilaraja jolloin viilennys menee pois päältä -> lattiaviilennyksen keruun kierto loppuu myös.
Tämä toimii myös keväällä, koska päivällä yleensä alkaa olla viilennystarvetta jonkin verran jolloin myös lattiat viilenevät. Illalla taas iv:n viilennyspumppu voi pyöriä mutta 3-tiesäätöventtiili on hullunkierrolla jolloin lattioita voidaan illalla lämmittää eikä niitä silti samalla viilennetä.
Lyhyeen summattuna, koko viilennyspiiriä säätää iv-koneen automaatio 3-tiesäätöventtiilillään ja lattiaviilennyksellä on sen jälkeen vielä omansa pitämässä lattian menoveden asetetussa lämmössä ja se on alisteinen iv-koneelta tulevalle litkulle. Tuo olikin alitajunnassa ajatuksena kaiken aikaa, mutta en tosiaan osannut ajatella että se toimisi noin hyvin ja ikäänkuin vahingossa automatisoi sekä mahdollistaa hienosäädön koko viilennyspiirille.
Loppuun vielä taputus omaan selkään.
Pakollinen finaalikuva, nyt saa asennella liukuovet koko putkihässäkän eteen.
Huvikseni etsin, onko juttua maaviileän käytöstä tuloilman ja lattian viilennykseen (eipä juuri tätä komboa tunnu ainakaan googlen mukaan löytyvän okt-puolelta) ja törmäsin liitteenä olevaan pdf:ään. Kaikenlaista jännää selostettu, ehkä tuosta on jotain apua johonkin ketä sattuu kiinnostamaan. En ole tosin vielä ajatuksella läpi lukenut, että onko ihan asiaa vai puutaheinää..
Huvikseni etsin, onko juttua maaviileän käytöstä tuloilman ja lattian viilennykseen (eipä juuri tätä komboa tunnu ainakaan googlen mukaan löytyvän okt-puolelta) ja törmäsin liitteenä olevaan pdf:ään. Kaikenlaista jännää selostettu, ehkä tuosta on jotain apua johonkin ketä sattuu kiinnostamaan. En ole tosin vielä ajatuksella läpi lukenut, että onko ihan asiaa vai puutaheinää..
Missä noita kävelee?
pökö
Kaivo jäässä
Mimmosia suunnitelmia sille?
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #147
Alustavasti olen ajatelun laittaa viilentämään olohuonetta - on ainoa tila joka ei viillennyt kunnolla. Sen sijaan makkarit kylmenivät liikaa. Eli tavoitteena saada viileys sinne missä tarvetta. Mietin nyt rauhassa mm. tarvinko laajennusvaraa.
Toi 200mm on kyllä pieni rääpäle verratuna 250mm...
Viimeksi muokattu:
Oliko ongelma tuloilman lämpötila? Arvaisin, että lähinnä määrä. Olohuoneeseen tulee yleensä aika vähän ilmaa suhteessa pinta-alaan ja ikkuna-alaan.
Ja jotkut vielä väittää, että maaviileällä ei pysty oikeasti viilentämään
Tämä piti lainata ylläolevaan..
Ja samaan syssyyn: makkareihin vähemmän litroja, olkkariin enemmän.
Jännä nähdä miten mulla tulee toimimaan (toivottavasti) ensi kesänä. Tekemäni IV-suunnitelman mukaan makuuhuoneisiin tulee 15 l/s, OH 24 l/s ja ruokasali 12 l/s. Kaikissa suuruusluokkaa 1 l/s/m2, ruokasalissa vähän ali ja makuuhuoneissa vähän yli. Aika normaalista poikkeava uima-altaan ja vähien makuuhuoneiden takia.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #155
Mietiskelin tätä heteken... IV mieheltä oli aikoinaan loppunut 125mm kanava kesken joten olohuoneen tulo on vedetty 160mm kanavalla. Jos laittaittais laittais kaksi haaraa runkoon (lisään 125mm olemassa olevan160mm yhteyteen) joista 160mm avataan/suljetaan tarvittaessa. Näin saan tuloilmaventiiliä ruuvattua enemmän auki ilman että virtaama on mahdottoman suuri kaiken aikaa.
Siis venttiilille asti? Eikös tuohon voisi laittaa säätyvän venttiilin tai säätöpellin? Kuulostaa turhalta tehdä toista kanavaa.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #158
Ei ollut kuin 125mm eli muistin väärin. Kun ajan IV:tä 84% teholla niin olohuoneeseen tulee semoiset 100m3/h nykeisen kanavan kautta. Eli jos vaihdan kanavan 160mm niin ilmamäärä taitaa tuplaantua samalla paine-erolla... vai miten toi pitäis ajatella? 84% teholla paine-ero on reilut 50Pa rungosta mitattuna. Yritän hahmottaa mahdolista max tehoa että onko tosta mitään hyötyä. Pitääkö tässä tehdä paine-ero laskuri myös ilmalle....
Helppoa se on, jos jollekin muulle jo on. Eihän siinä muutu kuin tiheys ja viskositeetti.
100 m3/h eli 28 l/s on jo aika hurja määrä yhdestä 125 mm venttiilistä. Vai oliko noita siis useita? Mulle tulee kaksi 125 mm venttiiliä olohuoneeseen. Tulee maksimissaan 39 l/s 24 m2 olohuoneeseen.
Jos kanava ei ole pitkä tai siinä ei ole paljon mutkia jne., ei painehäviötä hirveästi tule. Pelkän kanavan painehäviö 28 l/s virtaamalla on n. 0,7 Pa/m 125 ja 0,2 Pa/m 160. Joka mutkasta jne., tulee samaa suuruusluokkaa. Venttiilissä ero lienee selvästi merkittävämpi.
Meillä 3 kpl 125 tuloa noin 60 neliön olkkari/ruokailutilayhdistelmässä, kaikista säädetty 7,5 l/s eli 22,5 l/s yhteensä normaalitilassa. Aiheuttaa jo vedon tunnetta talvella jos sisällä alle 22 astetta, yleensä kyllä 23 niin ei ongelmaa. Kesällä riittää hienosti viilennyksellä normaalisti, jos enemmän porukkaa niin tehostus päälle jolloin taitaa tulla jo 30 l/s tai vähän enemmän, ei kuitenkaan pidä meteliä kun puhaltimet vasta vajaa 60%.