Edellinen myy laitteita ja jälkimmäinen kaivoja, riittäneekö syyksi eroon? Edellinen on varmaankin liian matala, jälkimmäisessä luultavasti varmuusvaraa syvyyden puolesta?
VILP? 300 m2 pari/erillistalo Helsinki
- Viestiketjun aloittaja Ode
- Aloituspäivämäärä
Tom Allen porauttaa kaivonsa Rototecillä, eikä tee sillä businessta. Tai ainakin näin oli vielä hetki sitten. Heidän tarjouksessa poraukset olivat kaikista halvimpia (ja laitteet kalliita 15k€ tarvikkeineen 16 kW kone vs ~10-11k€ Nibe + tarvikkeet Maalämpötukusta). Minua kiinnostaa lähinnä se, mikä on kaivolle oikea syvyys.
En ole mitannut. Useampi laskelma siitä kuitenkin on. Kaukolämpö on aikanaan laskettu 20 kW maksimikulutukseen (60-80c vesi), mutta se on ollut aivan ylimitoitettu. Ymmärtääkseni pattereita on laitettu myös tuon mitoituksen mukaan. Vilp ja maalämpöätarjouksien ja aikaisemmin tähän ketjuun tehdyn laskelman mukaan tarve on -25 asteessa n. 14 kW ja -15 11 kW. En ole mitoittamassa vekotinta niin, että sen olisi pakko toimia -25. Silloin voi avittaa/käyttää vastuksia ja vaikka noita seinällä olevaa kahta Toshiba Polaria ja takkoja. Noi ilpit pysyy päällä -30 vai peräti -35 asti.
Viimeksi muokattu:
Noilla teholuvuilla Panan 12 kw mono olisi ehkä sopivin. Hintaero 9 kw laitteeseen on aika pieni ja pärjäisi lähes -20 pakkasiin.
Myyjien tarjoukset MLP 35000 ja VILP 24000 kuulostaa kyllä todella isoille luvuille. Jos rahoitus pankkilainalla, niin korotkin on nyt laskettava mukaan. Pelkkä TMA laskenta ei riitä. Aika kehnolle investoinnille vaikuttaa.
Myyjien tarjoukset MLP 35000 ja VILP 24000 kuulostaa kyllä todella isoille luvuille. Jos rahoitus pankkilainalla, niin korotkin on nyt laskettava mukaan. Pelkkä TMA laskenta ei riitä. Aika kehnolle investoinnille vaikuttaa.
Halvin maalämpö oli joskusen euron alle 30k, mutta tuolla matalalla kaivolla. Vilpistä sain parempia tarjouksia syksyllä, kuten 16 kW Pana tai Mitsun Zubadan AIO n. 17000€. En tarvitse lainaa. Vaihtoehtoiskustannuksia olen laskeskellut ja ne ylittävät esim. sijoitustuotot. Jos näihin menee liian syvälle sisään, niin ei saa ikinä mitään hankittua.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, yhdeksan vuotta sitten minulle tarjottiin maalämpöä 30 000 tuhannella, joka itse asiassa vanhan purkuineen ja sähkötöineen luultavasti tuon 35 000 olisikin tullut maksamaan. Eihän tuossa mitään dramatiikkaa ole. Kun asensin VILPin itse, se maksoi vain neljäsosan, tosin purkamiseen sijaan kattila on "hyödynnetty".
Sitten kun vanhaan pannuhuoneeseen päästää ammattilaiset sisälle, kannattaa suoda ajatus sille, että mikä on sen remontin lopullinen laajuus. Kun uusia putka aletaan kiinnittelemään niihin vanhoihin, se homma on omiaan venymään niin että hanatkin vaihdetaan. Tähän voi mennä tuommosessa isossa talossa helposti kymppitonni lisää. Sitten jos se lämmityspuolikin alkaa olla hapertunut niin meneekin vielä parikymmentä tuhatta sille rintamalle.
Mutta kyllä taitava hitsari aina vaikka pierun kuoreen saa sen uuden putken juotettua sen verran kiinni että perävalot ehtii häipyä.
Jos tällainen tekijä löytyisi, niin ostaisin heti.
2 vuotta kulunut pumpun asennuksesta 7 000 säästöä, sähkö veroineen ja siirtoineen 19 snt/kWh. Nyt tehty soppari 14,11 veroineen ja siirtoineen. Eli n. 8 kk vielä niin pumppu maksettu. Öljyn hinta keskiarvona 1,6 €/l
40 000 kWh, Talosi vaatisi laskennallisesti kuitenkin tuo 47 - 50 000 kWh. Etkö näe heleniltä paljonko mennyt.Tom Allen porauttaa kaivonsa Rototecillä, eikä tee sillä businessta. Tai ainakin näin oli vielä hetki sitten. Heidän tarjouksessa poraukset olivat kaikista halvimpia (ja laitteet kalliita 15k€ tarvikkeineen 16 kW kone vs ~10-11k€ Nibe + tarvikkeet Maalämpötukusta). Minua kiinnostaa lähinnä se, mikä on kaivolle oikea syvyys.
Kyllä tuo syvyys menee sinne 300 paremmalle puolelle. Katso esimerkkiä http://www.maalampo.fi/artikkelit/maalampopumpun-ja-porakaivon-mitoitus/
Sekoitan hieman ajatuksiasi omalla laskelmalla (liite) kun joskus tuon ohjelman tein. Huomaa, että vaikka laskenta on säävyöhykkeelle I ja II, Helsinki ja Tampereen alue käsittää saman. Eli kaivon syvyys todellisuudessa on 345 m. Mutta kato ihan mielenkiinnosta. Oletan, että nykyinen sähkönkulutuksesi on 6 000 kWh. (tämä vain siksi jotta kaavioon tulee tuo pumpun ottosähkö näkyviin, määrällä ei ole väliä)
Oletan, että kl hintasi on perusmaksuineen 125 €/MWh ja sähkön hintasi 12 snt/kWh
Viimeksi muokattu:
On näitä lukuja, mutta niistä pitää vähän arvailla oikeaa kulutusta.
2022 meni kaukolämpöä 32,67 MWh
2023 meni kaukolämpöä 27,68 MWh
2024 näyttäisi menevän n. 22 MWh.
Trendi on laskeva, kun olen säätänyt vähän kaukolämmön asetuksia ja tänä kesänä suljin lämmityksen ensimmäistä kertaa kokonaan. Pelkästään siitä on tulossa ~1800 kWh säästöä. Hullunkierton käyttäminen vain tarpeen mukaan laski vuosikulutusta yli 6000 kWh. Sen aloitin 23 kesällä. Tammi-helmikuussa poltin myös paljon puuta, joka osaltaan selittää tämän vuoden suht matalaa kulutusta kylmästä talvesta huolimatta.
Molempina vuosina 2 ilppiä on pöhissyt 24/7 lämmityskaudella lämpöä ja kesällä kylmää.
2022 minulla ei ole koko vuoden lukuja, koska vaihdoin sähköyhtiötä enkä tajunnut ottaa tietoja talteen.
2023 meni sähköä 13 480 kWh.
2022 meni kaukolämpöä 32,67 MWh
2023 meni kaukolämpöä 27,68 MWh
2024 näyttäisi menevän n. 22 MWh.
Trendi on laskeva, kun olen säätänyt vähän kaukolämmön asetuksia ja tänä kesänä suljin lämmityksen ensimmäistä kertaa kokonaan. Pelkästään siitä on tulossa ~1800 kWh säästöä. Hullunkierton käyttäminen vain tarpeen mukaan laski vuosikulutusta yli 6000 kWh. Sen aloitin 23 kesällä. Tammi-helmikuussa poltin myös paljon puuta, joka osaltaan selittää tämän vuoden suht matalaa kulutusta kylmästä talvesta huolimatta.
Molempina vuosina 2 ilppiä on pöhissyt 24/7 lämmityskaudella lämpöä ja kesällä kylmää.
2022 minulla ei ole koko vuoden lukuja, koska vaihdoin sähköyhtiötä enkä tajunnut ottaa tietoja talteen.
2023 meni sähköä 13 480 kWh.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
BOSCH Compress 7800i LW/M maalämpöpumppu - SCOP 5,85
Inverter maalämpöpumpulla saavutat suurimman mahdollisen säästön. Siinä on jopa 5,85 vuosihyötysuhde ja A+++ energialuokka. Säätöä helpottava etäohjaus löytyy laitteesta vakiona. Järkevä valinta kaikkiin tilanteisiin ja kohteisiin.
www.lampomaailma.fi
Poraus pitäis lähtee 30-35e/m.
Avaimet käteen hinta toinen kuten olet huomannut, mutta kovin kummoista projektinhallintaa ei vaadi kun ostat pumpun itse, hommaat porauksen ja putkarin/sähkärin. Toki luvat virkakyöstiltä myös
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, hyvin on hinta pitänyt. 9 vuotta sitten tarjosivat 32 €/m hintaan. Asennustöitä tyhjennettyyn pannuhuoneeseen töitä 56 tuntia noin kolmella tonnilla missä siis suunnilleen kaikki siellä oleva uusittuna. Silti siitä se 30 k€ oli saatu kertymään.
Tarkoitanet varmaankin lämminvesikiertoa kun noin suuri tiputus, LVK myös joskus lyhennetään.
Eli 40 MWh periaatteessa mennyt ja tuo ilppi on antanut x verran tupaan lämpöä, saattaa tuo 50 olla likellä. Hyvä, tuo kun taannoin puhuttiin lkv kierrosta, se tuo paljon säästöä. Mutta kysymykseesi, paljonko kaivon syvyys on oltava, itse kallistun reilu 340 metriä, se saattaisi olla hieman vähemmän. Kuitenkin suosittelen kunnon vilppiä sillä saat sillä tuon lämmityksen kuntoon edulisemmin kuin maalämmöllä ja riski on pienempi jos tuo poraussyvyys ei tule kohdilleen
Adamooppeli
Vakionaama
Hyvin erikoista tarinaa 50000kWh / 7000 kWh tarkoittaa -> lämmitys + käyttövesi cop 4.29 joka ei voi mitenkään pitää paikkansa.
Adamooppeli
Vakionaama
Vuoden 2022 kokonaissähkönkulutuksen saat selville sähköyhtiön vaihdosta huolimatta. Siirtoyhtiö on sama, joten siirtoyhtiö online palvelun kautta tuo selviää helposti.
Mistä oikein puhut??? 30000 kWh ja katso tuolta aiempi 1 sivulta, kun kysyttiin samaa, ja tämä tarina on tosi. https://lampopumput.info/foorumi/threads/vilp-300-m2-pari-erillistalo-helsinki.34687/post-591138
Noilla yhtiöillä on kuitenkin varsin läheiset välit. Käsittääkseni TA lopetti porausahommat jouduttuaan niiden kanssa talousongelmiin ja keskittyi sittemmin kuluttajaprojekteihin. Rototec ei tee kuluttajaprojekteja suoraan, suuria teollisen mittaluokan poraushommia kuitenkin.
Luotan noiden arvioon aiheelisesta kaivon syvyydestä enemmän kuin jonkin pumppukauppiaan. Kaivon oikeaa syvyyttä ei ennakolta pysty varmasti arvioimaan. Sen sijaan pystyy tekemään arvion riittävästä syvyydestä melko varman päälle, jolloin mahdolliset yllätykset ovat lähes aina ns. "iloisia". Siitäkin huolimatta poraus voi joskus epäonnistua ja osoittautua mahdottomaksi, mutta noiden varalta pystyy yleensä sälyttämään riskin porausfirmalle (kaivo jää tekemättä ja laskut pääosin perimättä porauskustannuksista). Juuri tuon tiskin takia kannattaisikin kaivo tilata ensin ja varmistua projektin onnistumisesta ennen kuin sitoutuu pumppuhankintoihin.
Adamooppeli
Vakionaama
Kirjoitus virhe minulta (50000 kWh, vaikka piti olla 30000 kWh). Mutta ei muuta asiaa. Lämmitys + lämminkäyttövesi -> lämpöenergiantarve vuodessa - > 30000 kWh /a . Käytetty sähköenergia vilpillä kaikki -> 7000 kWh -> tekee lämmitys + käyttövesi cop 4.29 joka ei pidä paikkansa.
Tämä tarinan kerronta on samaa sarjaa "kellarilämmittelijän" kanssa.
Jokaisella oma tarina ja minua ei kosketa ken uskoo tai ei. Pääasia, että itse uskon ja olen tyytyväinen. 2022 kesäkuussa pumppu laitettiin. Se mitä muut kertovat omastaan, ovat heidän asioita, silloin kunnioitan sitä ja en ala kiistämään jos minulla ei ole faktaa tietoa. Tuossa on erinäisi säästöjä tehty ja huomenna tulee putkari tekeen yhden kytkennän. Voin palata asiaan vuoden päästä ja katsotaan auttaako.
Tässä minun faktat jos haluat laske itse.
Tuossa virallinen mittari pumpun asennuksesta tähän päivään. Sama MelCloudin ottama tähän päivään ja öljyseurantani. Revi siitä
Tässä minun faktat jos haluat laske itse.
Tuossa virallinen mittari pumpun asennuksesta tähän päivään. Sama MelCloudin ottama tähän päivään ja öljyseurantani. Revi siitä
Adamooppeli
Vakionaama
Tuossa nyt ei ole mitään ihmeellistä. "Arvioidulla energiankulutuksella tai mitä uskot" ei nyt tee yhtään mitään se on päivän selvää. Missä on tuotetun energian 30000 kWh kertova mittari ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
VILPin toimintaa ollaan pontevasti kiistämässä, koska se mlp kannattavuus ei parane COP:n venyttämisellä sillä omalla mlp rintamalla. Täytyykin iskeä kilpailijaan ja sitä tukeviin järjestelmiin ja dissata näitä kaikkia. Mikään mitattu tulos ei kelpaa ellei se ole jotain COP 1,x tai mieluummin jopa alle yhden. VILPihän pitää yhden seinustan sulattelullaan lumettoma ja piippu katon puhtaana ellei sitä kaadeta. Kesällä VILP:n myönnetään toimivan mutta säästöt hukkuu silloinkin "häviöihin" joten ei kun linkut auki.
Ymmäränkö oikein että lasket öljypolttimen hyötysuhteeksi ~98% vai miten saat lämmitystapeeksi 30 MWh?
Iljettää vain kesällä oman uima-allaspumpun pitämä humina ja surina naapureiden kannalta (kaikilla ei ole jäähdytystä ja joutuvat pitämään ikkunoita yöllä auki).
Kauko- ja maalämpö ovat käyttäjän kannalta hyvin huomaamatonta tekniikkaa, laadukasta infrastruktuuria parhaimillaan. Toki näin on myös suoran ja varaavan sähkölämmityksen kanssa. Vilp pitää ääntä, puhaltaa etenkin pienellä pihalla aina johonkin sopimattomattomaan suuntaan. Talvella sulatusvesien kanssa on omat ongelmansa (onneksi itse sulatus yleensä toimii, kunhan pumppu on riittävän tehokas). Talon sähköjärjestelmän on myös oltava talvella mitoitettu vähintään kuin suoralle sähkölämmitykselle ikään, eli joissakin tilanteessa tehorajoitus tulee vastaan, kun sähköä tarvitaan muihinkin kohteisiin kuin lämmitykseen ja tilanne tulee vastaan melko säännöllisesti eikä vain poikkeustilanteissa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aivan noin korkea se ei tietty mahda olla mutta on siitä voinut jäädä 93-95% taloon sisälle. Kattilat yleensä päästävät aika paljon lämmintä kuorensa läpi pannuhuoneeseen ja kuumat putket, sikäli kuin niitä on, vielä lisää sen päälle. Olikos se siinä 200W luokkaa tyypillisesti ja oikein vanhoissa tai suuremmissa vieläkin enemmän. Viimeisimmissä kattiloissahan oli jo villaa parempia eristeitä mutta ne mahtavat olla aika harvinaisia kun myyntimäärät jääneet pieniksi.
Kesällähän nuo häviöt tuppaa menemään hukkaan ellei pannu ole kellarissa, joka jotain lämmitystä kaipaa kesälläkin. Vanhassa talossa kesäaika ilman lämmitystä harvoin kuitenkaan 3 kk ylittää siinä maanpäällisessä osassakaan.
Jos hieman hoksottimet pelaa, katso ensimmäistä viestiäni 27.7.2023. Pumppu laitettiin 22.6.2022. Kayttö 24.6. Viestin kirjoitin siis 27.2 ja tuosta tuon 1 vuoden kulutus oli pikkasen päälle 7000 kWh.
Valitettavasti tuo virallinen mittari ei pysähtynyt vaan jatkaa kulutusten lukemista edelleen. Voithan arvuutella esim. se on nyt pyörinyt liki 800 päivää 16 765/800=20,9 eli 1 vuosi olisi 7600 kWh.
Tuossa on kuitenkin arvio pumpun ottamana tuo aika 7700 mutta kuten sanoin tuossa hieman sekoittaa nuo lämmitysvastukset (kuva mittauksesta vuodessa) jotka jossain vaiheessa otin pumpun yksiköstä pois ja tein erillisen sähkönoton niille jotka tulevat kuitenkin energiamittariin. Tuosta voit laskeskella kun sinua kovasti kiinnostaa.
Katselin hieman viestejäsi ja sinulla on aika paljon toisten kulutuksiin puuttumisia, meneekö itsellä niin huonosti oma energia, että yritetään vakuuttaa muillekin sitä. No joo, leikki leikkinä.
Kuten tuolla luin, sinun ja erään toisen vastaavia keskusteluja ja siellä kehotettiin käymään yv:llä niin tämä oli minun viimeisin viesti ja annetaan tämän aineen olla se mitä viimeaikoina on kysytty, maalämpökaivon syvyys. ja mielipiteeni on vieläkin 340 metriä.
Tämä oli minun puolelta tässä ja voit laittaa yv:tä joihin en sielläkään vastaa.
Olen erittäin tyytyväinen omaan kulutukseen, ja kuten laskin alussa 2 vuotta 8 kuukautta ja pumppu maksettu.
Tuo eka jakso oli keskilämpötilaltaan 5,9 astetta ja vuosi 23 5,2 astetta. En nyt rupea normeeraan noita kulutuksia sillä minua kiinnostaa vain, kuinka hyvin tuo on minun aiempaan kulutukseen mennyt ja säästö on huima, erittäin hyvä jopa 75%:a
Muuten tuo kulutus oljyllä 31500 noin jos sieltä taulukosta katsot. Tässä on jo Norjan vuonot ja välimeri käyty jo säästöillä. Ensvuonna tarkoitus Sisiliaan ja sekin säästöillä kun tuo 3 vuotta tulee täyteen. Hyvää jatkoa. Tämä oli tässä
Kesäaikaan ei ole lähellekään tuollaista hyötysuhdetta, jos käyttövesikin on lämmitetty öljyllä. Tuo 200W häviöteho tekee jo 1750kW vuodessa ja piipusta menee luultavasti hukkaan selvästi enemmän keskimäärin eri tilanteissa. Vain tuosta edellisestä voi saada osan hyödyksi, useimmiten senkin vain talvisaikaan. Poikkeuksia toki on sääntöön.
Adamooppeli
Vakionaama
Mitsun kulutus on siis 7700 kWh vuodessa, mutta tämä ei nyt kuitenkaan auta asian selvittämisessä. Nyt on kyse mitatusta lämpöpumpulla tuotetusta lämpöenergian määrästä kWh /a vuodessa. Lisäksi tulee selvittää muu tukienergia (sähkö, puulämmitys ,muut lämpöpumppu tuotanto, öljy) joka tulee lisätä lämpöpumpulla tuotetusta lämpöenergian määrään kWh /a vuodessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eikös se polttimen hyötysuhde ole ihan sama kesällä ja talvella, vedellä ja lämmityksellä ?
200W häviöteho tekisi 3 kk 24*3*30*0,2kW=432 kWh. Onhan sitä siinäkin. Toisaalta mikään veden lämmitin ei ole häviötön. Jos tämän vähentäisi alkuperäisestä arvioista, ei se nyt kauheasti muuttuisi. Toki pannuhuone voi olla joskus talvellakin "kuuma" ja jos se rajoittuu kovasti ulkoseiniin, se lisää oikeasti lämmitystarvetta. Useihan näihän joudutaan remointeissa sitten laittamaan lämpöpattereita kun se hukkalämmönlähde häviää.
Mikä lie sitten tämä piippuun menevä. Eipä siitä poltimen läpi puhaltimen seisoessa juuri virtaa ilmaa kun se pieni luukkukin on kiinni. Kattiloiden luukuissakin on ihan oikea tiiviste, joten ei nekään suuremmin falskaa.
Täällä ei ole kuin kylmä akka, mitään muuta lämmönlähteitä ei ole
No joo selvittelyähän tämä on. Tuon pumpun hyötysuhde on n. 3,44 silloin ensimmäisenä vuotena. Nyt kuitenkin teen vertailua entiseen öljykulutukseen joka on minulla aika tarkkaan selvillä. Eli nyt tuolla 7600:lla olen lämmittänyt saman kuin lämmitin öljyllä ennen. Sama sisälämpötila ja poikkeuksia tuo vain tuo ulkolämpötila. Siksi olen nuo normeerannut.
Minulle siis sama mitä pumppu on tuottanut vuodessa, sillä se on tärkeintä minulle mitä olen kuluttanut ja maksanut saadakseni samat olosuhteet kuin aiemmin öljyllä. Kuitenkin pumpun ilmoittama lämmityksen tuotto on scop 3,67. Kun taas otetaan tuo lkv-kierto mukaan se on 3,04.
Ei tuo parempaan pysty. Nyt kuitenkin ilmoitin, että ennen meni öljyä tuo 31500 kWh, hyötysuhteella n. 90%.
Nyt kun minulla on mennyt vaikka tuo 7600 kWh sähköä on asian ydin. Nyt vaan saan 7600 kilowatilla saman lämmityksen kuin ennen sen sain 31500:lla. Tämä on pointti tässä, en millään muotoa väitä, että hyötysuhde on 4,7, se ei ole mahdollista. Pääasia, että tuo sama lämpö pysyy ja mitä pienemmällä sähkönkulutuksella, sen parempi.
Just vaihdatin huonetermarit uusiin vanhojen wirsbolaisten paikalle (laspek myy jos kiinnostaa) ja odotan mietteliäänä miten se vaikuttaa. Kuten sanoikin huomenna tulee putkari tekeen pikku muutoksen puskurin paluuseen ja sekin kiinnostaa miten tuo käyttäytyminen toimii. Tarkoitus tuo pätkäkäynti pysäyttää kesällä. (pesutilat ja kh käytössä) mutta myös hyötysuhteen parantumista talvella.
Tuolla olen myös muita toimia mm. säätänyt lattiakierron piirikohtaiset säädöt 92 vuodesta nykypäivään. Myös monia muita pikkuasioita.
Jos tuo kulutus tulee tippumaan vaikka 6600 kWh, en väitä, että scoppi on jo likellä 5. Sekää ei ole mahdollista, mutta silloin taas lämmitän asuntoani 1000 kWh edullisemmin.
Tätä minä haluan, jos tuo pumppu tekee sen vaikka 1 scopilla ja kulutus on sama, minulle on yksi lysti.
Mutta katsotaan mitä tuleman pitää.
Mutta 2,8 vuotta pumppu on maksanut itsensä takaisin, se on huima saavutus, tosin 10 000 euroa tuo maksoikin elyn 4000 jälkeen.
Pahoittelen aiempaa ehkä ilkikurista viestiä ja ehkä en tuonut tarkoitustani selvemmin esille. Tuollaiset 10 kpl asunnossa
Poltin sinällään lämmittää vain osan lävitseen puhaltamasta ilmasta ja säteilee lisäksi osan tuottamastaan tehosta pääasiassa lämpösäteilynä. Hapesta köyhä ilma jatkaa piippuun ja luovuttaa osan lämmöstään matkalla kattilan lämmönsiirtopinnoille sekä säteilee jonkin verran lisää lämpöä osalle näistä pinnoista. Loput menevät sitten piippuun. Polttimen ns. hyötysuhteella ei ole tässä asiassa plajon merkistä, mutta kesällä kattila hukkaa aina polttimen sammumisen jälkeen lämpöä tietyllä aluksi hidastuvalla teholla savupiippuun ja sen ohella säteilee pannuhuoneeseen. Useimmiten talo on kesällä riittävän lämmin muutenkin, eli jälkimmäinen hukkalämpö joko tuuletetaan ulos ikkunoista tai siirretään pois talosta ilpin tms. avulla. Hukkajaksojen suhteellinen osuus on suurin kesäaikaan.
Tuo 200W häviöteho muuten lienee aika alakanttiin tyypillisillä kattiloilla ja kuvastaa pikemminkin suurten sähköllä lämmitettävien käyttövedenvaraajien häviötehoa. Voi se pitää kutinsa osalla öljykattilajärjestelmää alkuvaiheen nopeamman hukkalämpöjakson jälkeen todella hyvin eristetyillä kattiloilla eikä tietenkään pidä sisällään lisähäviöitä, joista aiheutuu vaikkapa pienen vesimäärän laskemisesta kuumavesipuolelta (siis hyödyksi käytetyn vesimäärän lisäksi kattilayhteissä ym.) puhumattakaan lämpimän käyttöveden kierron aiheuttamasta lämmönhukasta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitäs tämä nyt sitten oikein tarkoittaa tai miten tämä tähän liittyy? Polttimen + kattilan hyötysuhteen saa selville jos tunnetaan ilmakerroin (saadaan yleensä jäännöshapesta) ja savukaasujen lämpötilasta. Tämä on kattilan ja polttimen hyötysuhde polttimen käydessä. Täytyy mennän aika vanhoihin että jäisi alle 90%. Siinä 95 % luokkaa olen mitannut. Samaan pääsee myös käyttäen sitä kattilaa kalorimetrinä, kun tiedetään poltettu öljymäärä ja lämpenevä kattilan vesi- ja rautamäärä. Eipä sillä polttimella yksinään mitään hyötysuhdetta ole mutta toisin kuin auton moottori, se öljy nyt sen avulla palaa 99,9%:sti eikä mene palamattomina piippuun. Puuta poltettaessa savukaasuissa voi olla välillä huomattavakin lämpöarvo jäljellä häkänä ja jopa hiilivetyinä.
Muistelen että aikoinaan edellisessä paikassa kattilan käyttötuntimittariin kertyi kesäisin puoli tuntia / päivä jos talo oli tyhjillään ja noin tunti / päivä kun oltiin paikalla ja käytettiin vettä. Tuo noin 10 ~kWh/vrk aika hyvin myös vastaa tuota 200 W häviötehoa. Poltin oli ihan tavallinen, noin 20 kW tehoinen. Tällä aiheellahan on pitkät ja katkerat juuret mutta joku noita joskus kaiveli ja tuota luokkaa oli jossakin spekseissä noita häviöitä kattiloille mainittu. 220 litraisen 40 vuotta vanhan varaajan häviöt taas ovat aika tarkaan 90 W. Tuon näkee kun se naputtaa piikkinsä joka yö vaikka kukaan ei ole ollut vettä laskemassa. Mikä sitten lie "suuri käyttövesivaraaja" ?
Mikähän mahtaa olla tuo alkuvaiheen nopeampi hukkalämpöjakso ?
Kaipaisi jotain lisämäärittelyä.Öljy ja sähkölämmitystaloissa tuo kuuman veden kierto on ollut yleistä, koska se siihen sopii. Sekä mlp- että VILP -järjestelmiin kuuman veden kierto on myrkkyä, kun se suunnilleen tuplaa sen kuuman veden teon korkean lämpötilan energiankulutuksen. Itsekin purin kierron heti ensimmäisenä VILPiin siirryttäessä. Öljy- ja sähkölämmityksessä tällä ei ole lämmitysaikaan mitään väliä, kun se on korvannut 1:1 lämmitystä. Lämmittipä veden miten tahansa, ainahan siitä putkissa menee aika paljon hukkaan. Olisiko sitten induktio liesi tai veden keitin se ainut oikea tapa?
pökö
Kaivo jäässä
Poltin palaa hyvällä hyötysuhteella mutta kattilahäviöt on silti olemassa sen lisäksi, ei kaikki piipusta karkaa. Muistelen että meillä se olisi ollut noin 8 kWh /vrk uudella Oilonilla ja Arimax 17 kattilalla, Arimax tosin todella huonosti eristetty verrattuna esim Jäspin kattilaan.
Talokohtaisesti tietty tuo kattilan hukkalämpö menee tai ei mene harakoille
Ehkä öljykattila voisi olla joku säätyvä webastotyyppinen pieni läpivirtain mikä palaa jatkuvasti, silloin jäisi isojen pintojen häviöt pois?
Talokohtaisesti tietty tuo kattilan hukkalämpö menee tai ei mene harakoille
Ehkä öljykattila voisi olla joku säätyvä webastotyyppinen pieni läpivirtain mikä palaa jatkuvasti, silloin jäisi isojen pintojen häviöt pois?
Viimeksi muokattu:
Palaahan se öljy jokseenkin täysinmutta ilmaylijäämällä, mikä kostautuu lämmön konvektion heikentymisenä kattilan lämmönsiirtopinnoilla. Savukaasuvirta kasvaa, mutta lämpötila ei juuri vähene ja kaikki menee sitten hukkaan. Siinä olet oikeassa, että tuon voi laskea kattilan hyötysuhteen piikkiin, mutta poltinhan on yksin syyllinen menetykseen.
Puolen tunnin käynti 0,5...0,6 gallonan suuttimella vastaa tosiaan luokkaa litran öljyä. Öljylitrassa on pyöreästi 10kWh energiaa. Eli häviöt ovat luokkaa 400W, kaksinkertaiset siihen nähden, mitä esitit.
Vielä talon energiankulutuksesta. Löysin vähän dataa ajalta ennen ilppejä ja järjestelmän säätöä.
Tuohon jos arpoo puuttuville kuukausille eli maalis - toukokuu ~14 MWh, niin lukemaksi tulee n. 45 MWh. Tuolloin täällä taisi olla sisälämpötilan pyynti +22, autotallissa ja varastossa sama lämpö ja käyttöveden kierto päällä koko ajan. Kylmänä talvena on varmaan voinut mennä lähelle 50 MWh. Olen silti optimistinen sen suhteen, että kaukolämmön kulutus on eri asia kuin talon todellinen energiankulutus. Säädin viime talvena lämpökäyrää niin, että -20 asteessa pattereihin meni 50c vettä ja tällä oli niin lämmin, että piti termostaateilla hidastaa kiertoa. Vanhalla käyrällä se taisi olla yli 60c. Toi on mitoitettu aikanaan 60 - 80c vesille.
| Ajankohta | Kulutus MWh |
| 31.05.2019 - 30.06.2019 | 1.24 |
| 30.06.2019 - 31.07.2019 | 1.34 |
| 31.07.2019 - 31.08.2019 | 1.21 |
| 31.08.2019 - 30.09.2019 | 2.48 |
| 30.09.2019 - 31.10.2019 | 4.21 |
| 31.10.2019 - 30.11.2019 | 5.79 |
| 30.11.2019 - 31.12.2019 | 6.24 |
| 31.12.2019 - 31.01.2020 | 6.06 |
| 31.01.2020 - 29.02.2020 | 6 |
| 34.57 |
Tuohon jos arpoo puuttuville kuukausille eli maalis - toukokuu ~14 MWh, niin lukemaksi tulee n. 45 MWh. Tuolloin täällä taisi olla sisälämpötilan pyynti +22, autotallissa ja varastossa sama lämpö ja käyttöveden kierto päällä koko ajan. Kylmänä talvena on varmaan voinut mennä lähelle 50 MWh. Olen silti optimistinen sen suhteen, että kaukolämmön kulutus on eri asia kuin talon todellinen energiankulutus. Säädin viime talvena lämpökäyrää niin, että -20 asteessa pattereihin meni 50c vettä ja tällä oli niin lämmin, että piti termostaateilla hidastaa kiertoa. Vanhalla käyrällä se taisi olla yli 60c. Toi on mitoitettu aikanaan 60 - 80c vesille.