Lv-varaajan kierron yhde on 1/2” ja se on melko keskellä varaajaa. Muut yhteet ovat 1” (4 kpl). Sekoitusventtiilin paluuputki kiinnitettäneen siis tähän 1/2” yhteeseen.
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Viestiketjun aloittaja Ilmavesi
- Aloituspäivämäärä
Siellä on anturi heti kuuman lähdössä (ylhäällä), jota se käyttää säätämiseen.
Noin se vesi kiertää. Kylmää haukataan tarvittaessa lisää lämmittimen sisäänmenoon.
Muutettu systeemi tulee tuon tilalle
Eli sekoitin ottaa kylmää sisään KV liitäntään. Siinä on sille pääventtiili, joka jumittaa pysyvästi ellei sitä käytä koskan, ja takaisku, joka estää veden virtauksen takaisin kun vesi paisuu lämmetessä.
Toinen pää tuosta menee LKV liitäntään, joka on se vasemman puoleinen ennen lämmityksen säätöpyörää.
Varaajan sisäänmeno tulee myös tuohon.
Varaajan ulostulo (kuuma vesi) tulee siihen säätöpyörän oikeanpuoleiseen liittimeen.
Verkostoon lähtee sitten siitä SV liittimestä.
Mutta luulenpa että tähän löytyy parempi venttiili, jossa kylmän veden syöttö puuttuu, koska se pitäisi saada varaaja pohjalle.
Katson löydänkö.
Tuosta punaisesta varoventtiilistä lähtee avopäinen putki alas. Se tipauttelee välillä vesipisaroita. Kun sitä kääntää, vettä tulee enemmän eli se toimii. Olen seurannut sen viereisestä painemittarista, että kun paine nousee 10 bariin, varoventtiili tipauttaa pari pisaraa ja paine laskee.
Kyllä, siksi se on ohuempi kosta virtaus on aina pieni.
https://storage.googleapis.com/inriver-data/oras/master/ready/files/original/134373_945869-11-10.pdf
Tuossa on pelkkä sekoitusventtiili.
Pumppu syöttää vettä tuohon KV liittimeen ja LV liittimestä lähtee vesi takaisin kiertoon. (Kierukka on tässä väärin)
Kylmän veden syöttämiseen voit käyttää jo olemassa olevaa syöttöventtiiliä tai laittaa vastaavan uuden.
Tuosta kylmä vesi ohjataan suoraan varaajan pohjalle. Se ei siis tule lainkaan sekoittajaan.
Tuossa on jo valmiiksi varoventtiili ja takaisku, jotka tarvitaan.
Viimeksi muokattu:
Kiitos tarkennuksestasi!
Eikö ole siis niin, että sekoitusventtiili pitäisi hankkia uuteen järjestelmään? Muut tarvittavat kytkentäkaavion elementit ovat nähdäkseni jo olemassa.
talotuote.fi
Eikö ole siis niin, että sekoitusventtiili pitäisi hankkia uuteen järjestelmään? Muut tarvittavat kytkentäkaavion elementit ovat nähdäkseni jo olemassa.
Oras Sekoitusventtiili 421015 DN15 22mm +37 - +65C | Putkiventtiilit | Suomen Talotuote Oy
Osta Oras Sekoitusventtiili 421015 DN15 22mm +37 - +65C edullisesti ja nopeasti Suomen Talotuote Oy -kaupasta. Klikkaa ja tilaa heti tai tule myymäläämme. SEKOITUSVENTTIILI ORAS 421015 DN15 22mm +37 - +65C Sekoitusventtiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka...
talotuote.fi
Kiitos tarkennuksestasi!
Eikö ole siis niin, että sekoitusventtiili pitäisi hankkia uuteen järjestelmään? Muut tarvittavat kytkentäkaavion elementit ovat nähdäkseni jo olemassa.
Oras Sekoitusventtiili 421015 DN15 22mm +37 - +65C | Putkiventtiilit | Suomen Talotuote Oy
Osta Oras Sekoitusventtiili 421015 DN15 22mm +37 - +65C edullisesti ja nopeasti Suomen Talotuote Oy -kaupasta. Klikkaa ja tilaa heti tai tule myymäläämme. SEKOITUSVENTTIILI ORAS 421015 DN15 22mm +37 - +65C Sekoitusventtiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka...
Siltä näyttää ja mietin tässä että tarvitaanko koko sekoitusventiiliä koska VILP ei tee niin kuumaa, että vettä tarvitsisi jäähdyttää. Kaiken lisäksi tuo pelkkä sekoitusventtiili ei pysty jäähdyttämään vettä. Se ei ole hyvä ratkaisu. Jos sitä käyttää, niin sille pitäisi kuitekin tarjota kylmää vettä, että se voi oikeasti jäähdyttää lähtevää vettä.
Entä jos varaajan yläpäästä vain otat kuuman veden ulos sellaisenaan ja pumppu pukkaa veden kierrosta siihen sivussa olevaan yhteeseen?
Huomasin toisesta keskusteluketjusta, että moni on jättänyt sekoitusventtiilin pois vilp-järjestelmästä. Näyttää siltä, että minunkin on perusteltua toimia niin.
”pumppu pukkaa veden kierrosta siihen sivussa olevaan yhteeseen”
Tätä en ymmärrä. Tarkentaisitko, kiitos?
Kuuma vesi lähtee ylhäältä hanoihin ja paluukierron pumppu työntää palaavan veden sinne puskuriin siitä puolen tuuman yhteestä keskelle lämpenemään uudelleen.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
En mene takuuseen mutta vaatiikohan laki että hanoista ei saa tulla liian kuumaa vettä, eikö tähän kumminkin vastus tule myös ni voi olla tilanne et sormet palaa jollain
Pumppu hädin tuskin saa veden edes riittävän kuumaksi. Milläs ilveellä se siitä liian kuumaa tekisi?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Heti ”oiotaan” jos ei omaan ajattelutapaan sovi… 
Jos tuolla on sähkövastus (sisäinen tai ulkoinen lisävastus) niin eikö vesi voi kuumeta liikaa? En nyt ihan ole kärryillä miten tässä tapauksessa.
Toisaalta… JOS laki vaatii niin taitaa olla turha keskustelu.
Jos tuolla on sähkövastus (sisäinen tai ulkoinen lisävastus) niin eikö vesi voi kuumeta liikaa? En nyt ihan ole kärryillä miten tässä tapauksessa.
Toisaalta… JOS laki vaatii niin taitaa olla turha keskustelu.
Asumisterveysasetuksen (STM 545/2015) mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 Celsius-astetta ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 Celsius-astetta.
Asetuksessa ei oteta kantaa, mitä laitteistossa pitää olla lämpötilan rajoittamiseksi. Toisin sanoen jos lämpötila ei voi järjestelmän rakenteen johdosta nousta 65 C korkeammaksi, asia on kunnossa.
Asetuksessa ei oteta kantaa, mitä laitteistossa pitää olla lämpötilan rajoittamiseksi. Toisin sanoen jos lämpötila ei voi järjestelmän rakenteen johdosta nousta 65 C korkeammaksi, asia on kunnossa.
Viimeksi muokattu:
Lattialämmityksen osalta veden lämpötila ei saa nousta yli 55 asteeseen. Tämä on tekninen asia, ei juridinen. Menoputkissa onkin rajoitintermostaatit, jotka on kytketty kaukolämmön ohjaimeen. Tämä 55 asteen raja pitäisi jotenkin saada varmistettua uudessakin järjestelmässä. Käytännössähän järjestelmä tarvitsee korkeintaan 40 C vettä. Viime talvena veden lämpötila oli korkeimmillaan 37 C.
Viimeksi muokattu:
Toiselle pumpulle saan liitinparin käyttövesipumpulta. Toki kumitiivisteet pitää vaihtaa.
Toiselle pumpulle pitää hankkia liitinpari. Sulut sisältävä maksaa 29 €, ja suluton 14 €.
Panasonicin mukaan putken eristeen pitää olla vähintään 20 mm paksua. Onnisen eriste on millin vähemmän eli 19 mm. Thermaflex on 20 mm. Millin erolla on tuskin oleellista merkitystä.
www.onninen.fi
Toiselle pumpulle pitää hankkia liitinpari. Sulut sisältävä maksaa 29 €, ja suluton 14 €.
Panasonicin mukaan putken eristeen pitää olla vähintään 20 mm paksua. Onnisen eriste on millin vähemmän eli 19 mm. Thermaflex on 20 mm. Millin erolla on tuskin oleellista merkitystä.
ONNLINE SOLUKUMIERISTE ONNLINE 19x028 | Solukumiputkieristeet
<p>Onnline-solukumieriste on erittäin joustava eristemateriaali, joka on valmistettu synteettisestä kumipohjaisesta elastomeerivaahdosta. Sen tiiviisti muodostettu umpisolukumirakenne täyttää eristämisen korkeimmatkin laatuvaatimukset. Korkea diffuusiovastus ja alhainen lämmönjohtavuus tekevät...
www.onninen.fi
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Mä pistin kaksi kerrosta eristettä, on ainakin riittävästi paksuutta. Eli ensin pienireikäinen ja sen päälle isoreikäinen eriste. Linnut tykkäävät nokkia eristettä, se pitää vielä suojata jollakin.
Ulos jäävät putken pituus on ratkaisevampaa. Tuossahan ulos jää vain minimaalinen pätkä. Ne pakkasvahdit jää ulkoilmaan ja hukkaavat melkolailla paljon lämpöä kun ei niitä kai oikein voi eristääkään.
Termostaatin toiminta kannattaa selvittää. Käytännössä lattialämmityksen pumppu pitäsi pysäyttää jos lämpö nousee liian suureksi. Vanha termostaatti voi käydä siihen jos se on sopivaa mallia.
Vilpin oma termostaatti (suojaamaan yli 55-asteiselta lämmitysvedeltä) on luotettavampi rajoitin kuin mikään termostaattinen sekoitusventtiili (jos tuo pettää, vilp tuhonnee tavalla tai toisella itse itsensä). Toki kiertopumpulle voi laittaa ehdotetun termostaattisuojauksen, jos lystää.
Oletan, että ratkaisuna on käyttöveden esilämmitys vilpin lämmittämään varaajaan asennetun (tehokkaan) lämmönvaihtokierukan avulla ja sieltä vesi viedään tavanomaiseen sähkövaraajaan, missä lämpötila nostetaan 55-asteiseksi. En näe tarvetta minkäänlaisille sekoitusventtiileille tuossa järjestelmässä (ja ainakin kuvissa esiintyneen kaltaiset ovat siinä määrin epäluotettavia, että niistä on lähinnä vain harmia). Priimausvaraajan veden lämpötilaa ei pitäisi olla tarvetta nostaa yli 55 asteen, kunhan tilavuus on alun perin riittävä. Sähkövaraajissa käytetään usein sekoitusventtiileitä syystä, että varaaja on mitoitettu liian pieneksi etenkin, jos käyttövettä halutaan lämmittää yösähkötyyliin esim. pörssihintojen ohjaamana (KV-sähkösopimuksella tms.).
En pitäisi valmistautumista ainakaan käyttöveden liialliseen lämpenemiseen lainkaan tarpeellisena käytännössä tai rakennusmääräysten kannalta. Vesi ei lämpene liian kuumaksi äkkiarvaamatta (ainakaan, jollei systeemissä ole noita epäluotettavia sekoitusventtiileitä) ja mahdollisen äärimmäisen harvinaisen vian huomaa käytännössä. Lämmityskierronkin osalta pitäisi varustautumista yli 55-asteiseen lattialämmityskiertoon melko turhana (ainakin, jos asunnosta ei olla usein pitkiä aikoja poissa, jolloin voi miettiä hälytysratkaisuja ja etäohjauksia tms. asian havaitsemiseksi ja kontrolloimiseksi etänä), sillä lattiat imevät lämpöä ja rajoittavat kiertävän veden lämpötilan nousua pitkään, jolloin asunto on alkanut muuttua saunaa muistuttavaksi jopa vuorokausia kiertoveden lämpötilan nousua ennakoiden.
Oletan, että ratkaisuna on käyttöveden esilämmitys vilpin lämmittämään varaajaan asennetun (tehokkaan) lämmönvaihtokierukan avulla ja sieltä vesi viedään tavanomaiseen sähkövaraajaan, missä lämpötila nostetaan 55-asteiseksi. En näe tarvetta minkäänlaisille sekoitusventtiileille tuossa järjestelmässä (ja ainakin kuvissa esiintyneen kaltaiset ovat siinä määrin epäluotettavia, että niistä on lähinnä vain harmia). Priimausvaraajan veden lämpötilaa ei pitäisi olla tarvetta nostaa yli 55 asteen, kunhan tilavuus on alun perin riittävä. Sähkövaraajissa käytetään usein sekoitusventtiileitä syystä, että varaaja on mitoitettu liian pieneksi etenkin, jos käyttövettä halutaan lämmittää yösähkötyyliin esim. pörssihintojen ohjaamana (KV-sähkösopimuksella tms.).
En pitäisi valmistautumista ainakaan käyttöveden liialliseen lämpenemiseen lainkaan tarpeellisena käytännössä tai rakennusmääräysten kannalta. Vesi ei lämpene liian kuumaksi äkkiarvaamatta (ainakaan, jollei systeemissä ole noita epäluotettavia sekoitusventtiileitä) ja mahdollisen äärimmäisen harvinaisen vian huomaa käytännössä. Lämmityskierronkin osalta pitäisi varustautumista yli 55-asteiseen lattialämmityskiertoon melko turhana (ainakin, jos asunnosta ei olla usein pitkiä aikoja poissa, jolloin voi miettiä hälytysratkaisuja ja etäohjauksia tms. asian havaitsemiseksi ja kontrolloimiseksi etänä), sillä lattiat imevät lämpöä ja rajoittavat kiertävän veden lämpötilan nousua pitkään, jolloin asunto on alkanut muuttua saunaa muistuttavaksi jopa vuorokausia kiertoveden lämpötilan nousua ennakoiden.
Siellä on varaajassa myös sähkölämmitys. Se ei tuhoa itseään vaan pysty lämmittämään veden yli 100 asteeseen kun termostaatti hitsautuu. Sen oma ylikuumenemissuoja laukeaa liian myöhään tähän tarkoitukseen.
Ylikuumenemiseen ei tarvita kuin se, että joku on vääntänyt termostaatin täysille ja kun lisälämmitin pistetään hätätilanteessa päälle niin vesi yllättäen kuumenee enemmän kuin sallittua.
Ehkä - kenties - vastuksen teho ei riitä veden kuumentamiseen yli 55 astetta silloin kun kierto on päällä. Se olisi luonnollinen suojaus.
Puskurivaraajaan tulee "vain" 4.5 kW vastus, jonka sulakkeet käännetään päälle vain pumpun rikkoutuessa. Olettama on, että pumppu ja sen vastus riittävät lämmittämiseen. Tästä huolimatta on hyvä selvittää vanhan rajoitintermostaatin hyödyntämismahdollisuus uudessa järjestelmässä.
Putkea on ulkona noin 20 cm, sillä jäätymisenestoventtiili ja nippa tulevat putken ja pumpun väliin. Pumpun takareunan ja seinän väliin jätetään tilaa ohjeistuksen mukainen 30 cm.
Termostaattiventtiilit eivät sitten auta tuohon, vaikka ne eivät voi hitsautua kiinni, vaan pakkaavat sen sijaan juuttumaan ties mihin asentoon. Noita varsinkin on erikoisen helppo jonkun väännellä täysille, kun ei ole asteikkoakaan.
Jos kokee pelkoa lattiapiirin tai muun ylikuumenemisesta, sitten kannattaa asennella useampia kärkitermostaatteja sarjaan sinne ja tänne (etenkin vastusten kontaktoripiirin ohjaukseen ja kontaktorinkin voisi kahdentaa). Toki tuolla saa sitten lisää vikaantumiskohteita (tuskin kuitenkaan senkään vertaa kuin yhdestä ylimääräisestä -- lue ensimmäisestä -- termostaattiventtiilistä). Ylimääräisille vastuksille (joita ei normaalisti tarvita) voi myös asentaa lukittavan suojakytkimen, ettei kukaan ymmärtämätön tai vastuuton pääse kytkemään noita vahingossa tai tahallaan päälle ilman asiallista syytä.
Itsellä on ollut samannäköisiä projektikäytössä. Ovat olleet mielestäni ihan OK ja sopivat mielestäni ehdotettuun käyttöön varalle (kannattaa tietenkin pitää huolta, että virta sekä etenkin tehokerroin ovat speksin osalta OK -- mikä ei sähkövastuksille ole ongelma).
Mitenköhän ne kytkettäisiin uuteen järjestelmään? Nythän niiden johdot ovat kytketty kaukolämmön ohjaimeen eli termostaatit antanevat ohjaimelle tietoa lämpötilasta. Jos lämpötila on liian korkea, ohjaimen tulisi estää veden virtaaminen lämmityspiireihin tai laskea veden lämpötilaa.
Eikös nuo ole kiinni eräänlaisella venytettävällä kierrejousella taustalevyn sivun koukuista (näyttäisi kuvankin perusteella siltä) ja ovat vain kontaktissa putken ulkopintaan hyvin loivan V:n kaltaisella urapinnalla? Omat vehkeet ainakin olivat tuollaisia ja laite on yksinkertainen ON/OFF termostaattikytkin. Oma kytkentäni oli sellainen, että virtapiiri katkesi, kun lämpötila nousi yli asetuksen. En muista, oliko toiminnan suunta valittavissa toisin päin (laite on jossakin romulaatikossa, mistä se ei ehkä helposti enää löydy). Jos on tuollainen, täytyy vain kytkeä jonkin releen ohjauspiiriin (muistaakseni itselläni ko. termostaatti ohjasi suoraan pientä kompressoria). Johtojen pää löytyi avaamalla laitteen kantta paikallaan pitävät ruuvit ja johdot voi korvata omilla uusilla.
Jos laite ei ole toiminnaltaan kuvaamani, en pysty auttamaan.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Yleensä kuvassa olleet ylilämpötermostaatit pysäyttävät lattialämmityksen kiertovesipumpun.
Se on minimi, enemmänkin saa jättää. niin ilma kiertää paremmin ja on helpompi mahtua koneen taakse.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse laittelin rajoitintermostaatit sekä patteripiirin että lattiapiirin vesille. Lattiapiirin termostaatti katkaisee noin 40 °C:ssa kiertopumpun ja patteripiirin termostaatti noin 50 °C:ssa. Kiertopumput käynnistyvät uudelleen lämpötilan laskettua. Jostain syystä näitä turvamekanismeja ei kovin yleisesti käytetä. Kattilaa käytettäessä kuumaa vettä on kuitenkin tarjolla joten tämmöinenkin mahdollisuus oli syytä ottaa huomioon.
Viimeksi muokattu:
PEX-putki nyt kuitenkin on speksattu jatkuvalle 70oC lämpötilalle ja lyhytaikaisesti kestävät laadusta riippuen luokkaa 95oC ... 100oC. Lämmitysteho nousisi hirmuiseksi tuollaisilla lämpötiloilla (ainakin muulloin kuin helteillä), joten voi kysyä, pystyykö lämmitysjärjestelmä yleensäkään nostamaan kiertävän lämmitysveden lukemia lähellekään moista tasoa ja miten pitkään tuo vie. Tietenkin kesä on riskialtteinta aikaa, jos lämmitys jätetään päälle pitkän poissolon ajaksi ja vain pari kiertopiiriä jätetään päälle, jolloin vesi voisi lämmetä hyvinkin kuumaksi. Jos asunnossa ollaan edes suunnilleen joka päivä paikalla, moisen tilanteen kehittymistä tuskin voi olla huomaamatta ajoissa ennen kuin vaurioita syntyy. Vaurion kohdekin voi lopulta olla aivan muualla kuin lämmitysverkon putkissa.
Mutta eihän vara vene kaada.
Luontevin paikka tällaiselle olisi lämpötilan mittaus kiertovesipumpussa ja sen ylilämpösuoja, jota voisi säätää. Näin koko toiminto syntyisi mahdollisesti lisäämällä se lämpötila-anturi sinne pumppuun ellei siellä ole jo nyt ylikuumenemissuojaa. Valmistajille tässä ideaa ellei ole jo toteutettu.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Nii paljonko pumppu jäi maksamaan?kotiin ilmeisesti toimitettuna?
Tämä kiinnostaisi itseäkin, voisi hommata tuon 5 kw:n pumpun tilalle.
Pumppu maksoi 3394 € kotiin toimitettuna.
Tjanin ansiokkaan taulukon perusteella pumpun tehontuotto on parempi kuin 16 kW Kaisain. Lisäksi erityisesti J-sarjalaisesta Panasonicista näyttää olevan ensisijaisesti myönteisiä kokemuksia. Kaisaista oli joitain ongelmallisia käyttäjäkokemuksia. Siitä huolimatta Kaisaikin lienee varsin toimiva pumppu ja sitä saa edullisesti tietyiltä toimittajilta. Innostuin kuitenkin enemmän Panasonicista pohtiessani lämmityshanketta kokonaisuutena.
Tjanin ansiokkaan taulukon perusteella pumpun tehontuotto on parempi kuin 16 kW Kaisain. Lisäksi erityisesti J-sarjalaisesta Panasonicista näyttää olevan ensisijaisesti myönteisiä kokemuksia. Kaisaista oli joitain ongelmallisia käyttäjäkokemuksia. Siitä huolimatta Kaisaikin lienee varsin toimiva pumppu ja sitä saa edullisesti tietyiltä toimittajilta. Innostuin kuitenkin enemmän Panasonicista pohtiessani lämmityshanketta kokonaisuutena.
Viimeksi muokattu:
Tuo on kyllä ihan uskomattoman hyvä diili noin isosta pumpusta. Itse maksoin H-sarjalaisesta 5100€ viisi vuotta sitten Onniselle.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Juu onhan toi halpa, täytyy vissii toi öjytuki ottaa ja tilata tämä. R290 koneet kiinnostaisi enemmän mut...