VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hempuli
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kertomuksen mukaan yhteenvetoa. Alunperin öljyä meni 2286 L edellisillä asukkailla 20v. ka ja lisäksi käyttösähköä 5500 kWh. Käyttösähkön lämmittävä vaikutus ~ 2200 kWh. Muuttonne jälkeen laskitte sisälämpötilaa 23C -> 20-21C. Vaikutus öljynkulutukseen 15 % ~ 343 L. Teillä meni öljyä sisälämpötilan laskun jälkeen 1943 L.
Öljy muunnettuna lämmöksi otten huomioon v.68 kattila ja v.2010 poltin hyötysuhden ~ 80 % lämmöksi taloon. Tämä tekee öljyn lämmöntuotoksi talon sisälle 15540 kWh / v. Oletetaan käyttösähkö pysyneen likimain saman 5500 kWh/v, (lämm.vaik. 2200 kWh/v.) joten sitä ei tarvitse enempää huomioida tässä tarkastelussa.

Vilpin asennuksen jälkeen kokonaissähkökulutuksen liukuva 12 kk ka. 8000 kWh ? Vähennettynä käyttösähkö 5500 kWh, tällöin vilpille jää vain 2500 kWh ?
Jotta vilp tuottaisi tarvittavan vuotuisen lämmitysenergan 15540 kWh / v tulisi vilpin vuosiCOP olla 6.2 ? Mikähän tässä minun tarkastelussa nyt menee pieleen? Käsitykseni mukaan kysessä on patteritalo.
 
Adamooppeli sanoi:
Jotta vilp tuottaisi tarvittavan vuotuisen lämmitysenergan 15540 kWh / v tulisi vilpin vuosiCOP olla 6.2 ? Mikähän tässä minun tarkastelussa nyt menee pieleen? Käsitykseni mukaan kysessä on patteritalo.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pattereilla lämpö siirtyy asuinkerrokseen ja kellarikerroksessa on Volcano konvektori. Laskelma näyttää äkkiseltään oikealta, mutta tuloksena saatu vilpin vuosicop 6.2 ei ole realistinen. Vuosicopin pitäisi olla lähellä kolmosta, jotta minusta oltaisiin hehtaarilla.

Vaan, mikähän luvuissa mättää? Katsoin eka 10 kk (öljy) asuinajan sähkön ja lisäsin siihen 800 kWh ja sain 3800 kWh. Tuossa on mukana yläpohjan lisäeristystä, kellariseinään fuktisolia ja muuta remonttia, vaikkei sähkötyökalut niin hirmuisesti kulutakaan. Joten 5500 kWh hupisähköoletus lienee suurenpuoleinen. Kesäkuukausien sähkönkulutus on ollut 200 kWh/kk pintaan, kun Nibe on ollut lomalla. Nyt kesäkuussa on ollut kellarissa kosteudenpoistaja, joka käydessään nappaa 250w, mutta kulutus näyttää silti pysyneen samoissa ehkä plasmatelkkarin vaihto ledtelkkariin vaikuttaa toiseen suuntaan, mene ja tiedä.

En kyllä keksi muuta kuin, että nykyiset sähkön käytön tottumukset ovat erilaiset edellisiin asukkaisiin nähden. Ainakaan ei paisteta piirakoita jatkuvasti ja verstasta kuormitti ennen minun lisäkseni kaksi aktiivia, nyt vain minä. Öljyn aikaan kellarikerroksen lämmöt olivat korkealla ja veden kesälämmitys vaati ikkunan aukiolon. Tuosta päätellen saattaa pannun hyötysuhdearvio 80% olla yläkanttiin. Ulkoilmaa taidettiin lämmittää ennen aika paljon ja kellaria, joka nyt on 18C talvella, kovemmilla pakkasilla osin vähemmän, kun Volcanon puhallus ei yllä.

Nyt kesäkuun kulutus on 180 kWh luokkaa. Molemmat oltiin kotona etätöissä Juhannukseen asti, paitsi 17.-18.6 mökillä ja nyt pari viimeistä päivää mökillä, mitä ennen sammutin kosteudenpoistajan.

1656604468405.png
 
Jos arvataan että v.68 kattila ja v.2010 poltin hyötysuhden ~ 70 % lämmöksi taloon. Silloin vilpin vuosicopiksi tulisi 5.4 jos muut arvot eivät muutu. Tässäkin tulee iso virhe, joka ei mahdu edes käsitteen "mutu" sisään. Itsekkin pohdin että monenlaista remonttia olet tehnyt ja sillä on varmasti vaikutusta lämmityksen vuosienergian tarvetta alentavasti.
Tästä nähdään hyvin kuinka vaikeaa on määrittää "pumppauksen" tai koko järjestelmän tehokkuutta kuvaava cop arvo edes sinne päin. Saati sitten että se olisi "kartalla". Koska muuttuvia tekijoitä on tullut mukaan alkuperäisen öljylämmityksen jälkeen paljon.
Tähän on olemassa halpa ratkaisu 50E - 100 E energiamittari veteen"pollucom" ja 2 - 3 kpl 3~ kWh mittareita järjestelmän syöttöihin.
Joka tapauksessa käyttökertomus on hyvä ja siitä saa pääpiireissään hyvin selvää siitä mitä on tehty.
 
Voi olla, että jossakin vaiheessa energiamittareita joku osaava tulee asentamaan. Itseä niissä lähinnä kiinnostaa, että lämpöpumppu toimii normaalisti. Vaan asentajien paikalle saaminen on joskus työläämpää kuin tehdä itse.

Oleellista mielestäni on kerätty tieto pitkältä ajalta ja kiinteistön päiväkirjan pito. Esim. meillä on sikäli hyvin, että edelliset asukkaat ovat kalentereihin merkanneet öljytilaukset ja sähkömittarin vaihdostakin löytyi dokumentti, joten saimme summittaisen energiakulutuksen. Mutta, jos olisi ollut vaikka kk-kohtainen seuranta sähkömittarista ja öljysäiliön pinnasta, niin ymmärrystä olisi enemmän.
 
Kesäkuu 2022
Sähkö 179 kwh ja puuta 91 kwh. Lämmitystarveluku Turku 0 (normi 19 ). Jätevettä 85 ltr x 30=2550 ltr.
--> Energiaa 270kwh ja xx,x kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10233 kwh (-55 kwh).

Nibe F2120-12 on kesälomalla.
1656679907820.png

Sähkösopimus meni kesäkuun lopussa vanhaksi ja nyt ollaan toistaiseksi voimassa olevalla 12,5 c/kWh + 3,00 €/kk. Lisäksi tietysti karunan kohtuullinen (sigh!) siirto- ja kuukausimaksu. Nesteeltä katsoin nykyisen öljyn hinnan. Kaavio kertoo, mitä historiassa olisi energia maksanut nykyhinnoilla. Ei ole vielä kaduttanut lämpöpumpun asennus. Eikä varmaan tule kaduttamaankaan, kun energian hinta alkaa lähentyä sitä, mitä sen aikuisten oikeasti kuuluisi olla luonnon kannalta.

Vedenkulutus on hieman vähentynyt ... tai on vain tässä mittauksessa ... mökillä on mennyt vastaavasti enemmän.
 
Juu itselläni tuollanen skenaario päässäni öljyn hinnan kohoamisen vaikutuksesta kokonaiskuluihin. Kun katselin tuota omaa kulutusta talossani 2400 L niin euroina se olisi kustantanut 4800-5200 euroa vuodessa. Olemme puhelleet kumppanin kanssa että tämä oli viimeinen säiliöllinen joka taloon tilattiin.
 
Heinäkuu 2022
Sähkö 285 kWh ja puuta 118 kWh. Lämmitystarveluku Turku 0 (normi 5 ). Jätevettä 137 ltr x 31=4247 ltr.
--> Energiaa 403 kWh ja xx,x kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10341 kWh (+108 kWh).

Nibe F2120-12 on edelleen kesälomalla.
1659427982473.png

Sähkön kulutus on noussut ~100 kWh ja ansio siitä kuuluu pääosin kellarikerroksen kosteudenpoistajalle, joka vie 250W käydessään. Saa käydä ja tuottaa vettä 1-3 ltr/vrk, jos vaikka sähköä kesäaikaan riittäisi sillekin.

Sähkömies poikkesi talossa tekemässä kytkentöjä ja siinä sivussa kokeiltiin vanhaa kwh-mittaria Niben ulkoyksikön kulutuksen mittaamiseen. Meni minulta hieman sähköjutut yli hilseen. Vaikka Nibe on ohjausyksiköstä sammutettu, niin näytti tehoa 0,10 kW ja kWh-mittaus nousi vastaavasti. Ampeereita kuitenkin näytti menevän 2,4-2,6A kolmessa vaiheessa. Jotain tekemistä tällä lienee loistehon kanssa (mitä ihmettä se onkin), kun kvar oli 1,7 kW ja kvarh 0. Ulkoyksikön turvakytkimen katkaisu nollasi kaikki hetkelliset arvot. Niben herättyä 32hz tehoille, niin kW nousi 0,10 -> 0,38kW. Loppukesäksi laitoin turvakytkimestä off:lle. Niben omat virtamuuntajat näyttivät 1,8-2,4A virtoja.
 
Viimeksi muokattu:
Se Copelandin kompura on ahnas lämmölle. Kesälläkin kompuran 75W lämmitysvastus on ajoittain päällä, ja toki ulkoyksikön elektroniikka. Mielestäni SMO ei saa komennettua ulkoyksikköä täysin virrattomaksi. Siksi pistin ulkoyksikön johdonsuojista virrat poikki kesäksi, kun vielä näinä aikoina niin painostetaan sähkön säästöön. Toivottavasti ei Nibe ota nokkiinsa.
 
Elokuu 2022
Sähkö 275 kWh ja puuta 37 kWh. Lämmitystarveluku Turku 8 (normi 18 ). Jätevettä 93 ltr x 31=2883 ltr.
--> Energiaa 312 kWh ja xx,x kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10268 kWh (-73 kWh).

Nibe F2120-12 oli elokuun kesälomalla ja herätettiin virkistyneenä 1.9.2022.
1662098717842.png

Elokuussa olimme muutaman päivän reissussa eikä muutenkaan saunaa lämmitelty, kun lämpöä oli meidän mittapuuhun nähden muutenkin riittävästi. Se näkyy etenkin puun kulutuksessa. Kosteudenpoistaja oli toiminnassa kellarikerroksessa, niin pyykit kuivuvat paremmin tyypillisillä loppukesän ilmankosteuksilla.

Syyskuun ekana päivänä alkoi lämmityskausi. Reissusta tullessa päivälämmöt olivat 15C ja yöllä 4C, sisällä ehtoosta 18C ja aamulla 17C. Varaaja 500 ltr oli samoissa lämmöissä, joten korkkasin uuden puukattilan ja nakkasin sinne 9,1 kg puuta. Sillä sai varaajan yläpuoliskon nostettua 60C ja patterikiertoon lämmintä. Puukattilan käyttö ajoittunee pakkasjaksoille ja oma aikansa varmaan menee sen tapojen oppimiseen ja rajalliseen käyttöön puulämmityksen suhteen pienellä varaajalla.

Nibe F2120-12 sai myös virtaa päivällä, mutta heräsi vasta ehtoomyöhään, kun varaajan lämmöt anturin kohdalla laskivat.
 
Puukattila Kalvis-K2-12 varalämmitin ja pienhiukkasten tuottaja.
KalvisK12a.jpg
Toukokuussa 2021 Hemeltronin Laurilta tilattu puukattila tuli asennukseen alkukesästä 2022 ja eka savut saatiin nyt ulos. Varaajalta tulee viileä vesi kuvassa vasemmalta alhaalta Laddomattiin, jossa venttiiliä, termostaattia ja pumppua. Lämmin vesi palautuu varaajaan ylempää sinkittyä putkea pitkin. Laddomatin ideahan on pyörittää puukattilan muutaman kymmenen litran vesitilkkaa, kunnes se on lämmennyt 63C:hen ja sen jälkeen syöttää viileämpää vettä sekaan. Laddomat on pistorasiassa, jotta sille saa virtaa esim. akkujen ja invertterin kautta sähkökatkon aikana. Pistorasiaa ohjataan virta nurkassa näkyvällä savukaasutermarilla, kun niiden lämpö on yli asetuksen (esim. 120C) ja ennen kaikkea vesikierto loppuu, kun tuli hiipuu ja savukaasut kylmenevät.

Kattilan ylempi luukku on klapitilaa ja alemmassa on arina ja tuhka-astia. Alapalokattilana tuli palaa alaosassa ja menee sitä kautta kiertoon. Yläpalokattila olisi välttänyt varalämmittimenä, mutta tilavarauksen, hormin ja yhteiden vuoksi oli mallissa hieman hakemista, vaikka Baltian puolella valikoimaa riittää. Edessä alhaalla on ilmaluukku, josta on ketju termostaattiin edessä vasemmassa yläkulmassa. Luukku avautuu, kun vesi viilenee ja sulkeutuu, kun tulee liikaa lämpöä. Periaattessa kuitenkin ajatus on lämmittää sopiva panos hyvällä vedolla ja saada pieni 500 ltr varaaja lämpöihin. Mutta pitää perehtyä termostaatin ja luukun säädön käytännössä talven aikana.

Hätäjäähdytystä varten katosta tulee kylmä vesi kupariputkella kattilan kierukkaan, josta jatkaa alas taakse viemäriin. Sen tuloa ohjaa venttiili, joka aukeaa kun takana lähtöputkessa oleva anturi haistaa 97C.

Sivuilla keskellä on toisioilman syöttö palokaasuihin, jotta palaminen on täydellistä. Takana alakulmissa on nuohousluukut.

KalvisK12b.jpg

Takaosassa on sinkityillä putkilla varaajalta tulo alhaalla ja lähtö ylhäällä. Takana seinällä sinkityssä putkessa on 1,5bar varoventtiili ja ilmausmahdollisuus. Lähtöputkessa on yhdistetty veden lämpö- ja painemittari. Savutorvessa on erillinen lämpömittari, mikä näytti reaaliaikaista palotapahtumaa oli positiivinen yllätys. Luultavasti tarpeellisempi kuin oletin palotapahtuman säätöön. Savutorven takana näkyy mainittu Laddomatin pistorasiaa ohjaava termostaatti, jonka kapillaarianturi on savutorvessa. Alhaalla on tyhjennyshana.

Eka pesällisen jälkeen on vielä mieli positiivisena uuteen harrastukseen. Kattila on hyvin eristetty eikä ulkopinta lämmenyt kuumaksi. Vähän arvelutti hormin minimivaatimus, joka oli enemmän kuin 120mm hst-putki, mutta veto oli hyvä ja savukaasut lähes näkymättömiä. Harmillisesti kotona klapit ovat vielä 33cm luokkaa ja kattilan nimellismitta 30cm, joskin tarkka klapitilan mitta on 34 cm. Sahataan seuraavat puut vähän lyhyemmäksi jatkossa. Kaipa tämänkin kanssa tulee sinuiksi tällä lämmityskaudella.
 
Hempuli sanoi:
Eka pesällisen jälkeen on vielä mieli positiivisena uuteen harrastukseen. Kattila on hyvin eristetty eikä ulkopinta lämmenyt kuumaksi. Vähän arvelutti hormin minimivaatimus, joka oli enemmän kuin 120mm hst-putki, mutta veto oli hyvä ja savukaasut lähes näkymättömiä. Harmillisesti kotona klapit ovat vielä 33cm luokkaa ja kattilan nimellismitta 30cm, joskin tarkka klapitilan mitta on 34 cm. Sahataan seuraavat puut vähän lyhyemmäksi jatkossa. Kaipa tämänkin kanssa tulee sinuiksi tällä lämmityskaudella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos minulla olisi mahdollisuus tuohon harrastukseen kattilat ja varaajat olisi meillä automaattisesti.
 
pökö sanoi:
Jos minulla olisi mahdollisuus tuohon harrastukseen kattilat ja varaajat olisi meillä automaattisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä kattila on jo hallin lattialla odottamassa mutta töitä on ollut liikaa niin ei ole projekti edistynyt vielä. Täytyy puhkaista uusia aukko hormiin ja muurata vanha umpeen ennen kun sen roudaa sisälle.
 
pökö sanoi:
Äkkii vaan että saat sen käyttöön
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, täytyy saada talveksi tehtyä. Meillä hiukan lisähaasteita tuo se et piippu on talon ulkopuolella ja välissä kellarissa on kaksinkertaiset harkot niin tuosta vaakahormista tulee aika pitkä. Onneksi firman työkaluvarastossa löytyy isohko timanttipora jalustalla, tuolla ajattelin puhkaisevani sen uuden vaakahormin.
 
Syyskuu 2022
Sähkö 339 kwh, puukattila 38 kwh ja puusauna 166 kwh. Lämmitystarveluku Turku 222 (normi 149 ). Jätevettä 113 ltr x 30=3390 ltr.
--> Energiaa 543 kwh ja x,x kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10261 kwh (-7 kwh).

Sulatuksia F2120 teki 0 kpl, 0,00 krt/vrk, mediaani 0, minimi 0 ja maksimi 0 krt/vrk. Käynnistyksiä 4-5 krt/vrk ja käy 5-7h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 152 kwh.
1664608679610.png

Nykyhinnoilla öljy toimituksineen olisi 1,71€/ltr, sähkö siirtoineen ja veroineen 21,74 snt/kwh ja puun ei-kaupallinen hinta itselle 1,9 snt/kwh. Vielä lämpöpumppu on öljyä edullisempi. Tosin ero olisi kuvaajaa pienempi, jos 60-luvun öljysyöpön olisi vaihtanut 2000-luvun pannuun. Vaan vaikka öljy on huoleton, niin on lämpöpumppu ollut huolloton ja vanhassa talossa hiljaisempi vaihtoehto. Tähän tullee tällä lämmityskaudella muutos, kun puukattilaa saa nuohoilla ja puiden kanssa värkkäillä.

Puukattilasta otettiin kauden aluksi koesavut. Samalla varaajan 500 ltr lämmöt nousi kesän 20C:stä ylös ja Nibe F2120-12 sai jatkaa siitä. Puun varastotilaa ei ole paljon, joten poltellaan vasta kylmemmällä. Kellarikerroksen lämpöjä hoitaa Volcano-konvektori, mutta se ei ole vielä päällä.

Mielekkäitä energian tai oikeastaan sähkönsäästön kohteita talveksi ei ole löytynyt. Kausivalona ollut ledipuu jää varastoon. Ei siksi, että säästäisi sähköä, vaan ettei valoja sammuttaville radion kuuntelun lopettaneille tulisi paha mieli ohikulkiessaan. Auton lämmityksen ajastamisessa pitää olla tarkempi ja eikä keitellä teevettä aamukahdeksan jälkeen.

Syyskuu on vissiin ollut viimevuotista lämpimämpi tai sitten muuten on kulutus pudonnut. Ei varaajan alkulämmitys puilla ihan noin paljoa ole vaikuttanut.
1664618858315.png


Edit: Sähkäri laittoi puukattilan latauspumpun asennuksen yhteydessä kwh-mittarin Niben ulkoyksikölle ja lisäsin syyskuun lukeman yläosaan.
Edit: Lämmitystarveluku Turku
 
Viimeksi muokattu:
Lokakuu 2022
Kokonaissähkö 462 kwh, puukattila 0 kwh ja puusauna 186 kwh. Lämmitystarveluku Turku 265 (normi 338 ). Jätevettä 110 ltr x 31=3410 ltr.
--> Energiaa 648 kwh ja 2,4 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10218 kwh (-43 kwh).

Sulatuksia F2120 teki 12 kpl, 0,39 krt/vrk, mediaani 0, minimi 0 ja maksimi 5 krt/vrk. Käynnistyksiä 6-7 krt/vrk ja käy 11-12h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 249 kwh.
1667298760087.png

Tälle lämmityskaudelle on F2120-12 saanut kwh-mittarin ottosähkölle ja näyttää tönön peruskulutus tällä otannalla olevan 200 kwh/kk luokkaa. Heinä- ja elokuussa oli kosteudenpoistaja kellarikerroksessa, mikä on tuonut 65-75 kwh/kk plussaa. Sähköä kuluu ~8000 kwh vuodessa, joten tuosta jää reilut 5000 kwh ottosähköä vilpille, mikä lienee linjassa 50-luvun patteritlämmityksen kanssa.

Puukattila odottelee kylmiä kelejä. Paatista hain kolme akkua. Pitäisi kokeilla, josko puukattilan latauspumppu ja lämmityskierron kv-pumppu suostuu käymään invertterin kanssa talven sähkökatkojen varalle.

Kellarikerroksen Volcano-konvektorin säädin oli mykkä kesän jäljiltä. Konvektorin olisi saanut puhaltamaan 100% jatkuvasti omalla 10V syötöllään, mutta termostaattiohjausta varten tilasin uuden säätimen. Luultavasti saatiin säätimestä henki pois, kun mitattiin sähköasennukset 500V jännitteellä, mutta voi olla jokin muukin syy.

Lounais-Suomessa ei ole vielä pakkasista tullut kuin näyte ja lokakuu tuntui muutenkin tavanomaista lämpimämmälle. Nibekin on huristellut pääasiassa asetetulla 32 Hz minimillä.
 
Ensimmäisen oudomman infoviestin Nibe F2120-12 antoi tänään reilun kolmen vuoden käytön jälkeen:
1667846811060.png

Kuukkeli kertoi siihen, jotta:
1667846888002.png

En taida vielä huolestua, mutta jos uusii, niin kiristellään ainakin keskuksista liittimet ensiksi.
 
Minulla oli kevään aikana 4 kertaan juuri tuo häly. Syksyllä ei ole uusinut (vielä), sen sijaan infoviesti lokissa näkyy muutaman kerran syksyllä olleen "tilapäinen korkea verkkojännite". Tuota korkeajännitystäkin esiintyi muutaman kerran kevään aikana.
En saanut seurannasta huolimatta haarukoitua mitään tyypillistä tilannetta jonka johdannaisia nuo olisivat olleet vaan tulivat ilmeisen satunnaisesti. Olisi helpottanut jos loggerissa olisi seurannut kaikkien vaiheiden jännitteet mutta ei riitä anturipaikat, jotain oli pakko jättää pois ja jätin juuri nuo sisääntulevien vaiheiden jännitteet kun ajattelin et valtakunnanverkko on kuitenkin suht vakaa. Tosin meillä on viimeiset pari sataa metriä syöttökaapeli ilmajohtona mikä lisännee omalta osaltaan epävarmuustekijöitä.
 
Marraskuu 2022
Kokonaissähkö 751 kwh, puukattila 0 kwh ja puusauna 59 kwh. Lämmitystarveluku Turku 427 (normi 486 ). Jätevettä 125 ltr x 30=3750 ltr.
--> Energiaa 810 kwh ja 1,9 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10013 kwh (-203 kwh).

Sulatuksia F2120 teki 166 kpl, 5,53 krt/vrk, mediaani 3, minimi 0 ja maksimi 14 krt/vrk. Käynnistyksiä 5-6 krt/vrk ja käy 17-18h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 509 kwh.
1669895159323.png

Nibe F2120-12 huristelee nollassa ja pari astetta sen alle 50-60 Hz, kun käytännöllinen maksimi on 90 hz. Teoreettisesti 120 Hz, mutta ei ole tainnut koskaan mennä yli 110 Hz. Sulatukset pikkupakkasella tapahtuu 90 Hz. Patterikierron kv-pumpun nostin talven tullen vakiopaine I -> II. Sulatus- ja kondenssivesiä on tullut runsaanpuoleisesti viime yönä puolessa vuorokaudessa 20 ltr.

Energiaa, ei rahaa, on säästynyt saunan lämmityksen vähyydessä, kun on käytetty paikallisen uimahallin palveluja muusta syystä. Puukattilaa ei ole vielä ollut käytössä, mutta josko joulukuun aikana aloittaisi klapin polttamista vilpin rinnalla, niin riittäisi sähköä paremmin lajitovereille.

Kuten kuvasta näkyy, niin vilpin kanssa on saavutettu jonkinasteinen energiatasapaino kohtuulliselle tasolle, jossa sähköä kuluu 8000 kwh ja puusaunominen 2000 kwh vuodessa hieman vaihtelevasti.
 
Poltin ensimmäisen kerran tosissaan puukattilassa Kalvis K2-12 kymmenen kiloa klapia. Hyvin tuo lämmitti 500 ltr varaajan 38-->70C. Onhan tuossa uutta opeteltavaa, mutta taitaa olla ihan järkeenkäyvä vekotin.

Nibe huomautti kattilan käytöstä: "korkea lauhduttimen tulolämpötila (163)", kun lämmöt nousi lähelle 65C. F2120 manuaalissa ei mainintaa, mutta F2020 tiesi kertoa.
1670007422687.png


Tuo ilmoitus jäisi pois, jos malttaisi sulkea vapaakierron ulkoyksikölle. Sen kyllä unohtaa...
 
Hempuli sanoi:
Poltin ensimmäisen kerran tosissaan puukattilassa Kalvis K2-12 kymmenen kiloa klapia. Hyvin tuo lämmitti 500 ltr varaajan 38-->70C. Onhan tuossa uutta opeteltavaa, mutta taitaa olla ihan järkeenkäyvä vekotin.

Nibe huomautti kattilan käytöstä: "korkea lauhduttimen tulolämpötila (163)", kun lämmöt nousi lähelle 65C. F2120 manuaalissa ei mainintaa, mutta F2020 tiesi kertoa.
Näytä liitetiedosto 82357

Tuo ilmoitus jäisi pois, jos malttaisi sulkea vapaakierron ulkoyksikölle. Sen kyllä unohtaa...
Klikkaa laajentaaksesi...
Laitoin itse takaiskun tuon takia ettei aurinkolämpö kiusaa
 
Joulukuu 2022
Kokonaissähkö 1056 kwh, puukattila 346 kwh ja puusauna 253 kwh. Lämmitystarveluku Turku 628 (normi 608 ). Jätevettä 115 ltr x 31=3565 ltr.
--> Energiaa 1655 kwh ja 2,6 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10110 kwh (+97 kwh) ja sähkönkulutus 7661 kwh (-339 kwh).

Sulatuksia F2120-12 teki 231 kpl, 7,45 krt/vrk, mediaani 8, minimi 0 ja maksimi 13 krt/vrk. Käynnistyksiä 5-6 krt/vrk ja käy 16-17h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 747 kwh, joten muu kulutus 309 kwh.
1672568195193.png

Puukattilan syömä energiamäärä on suhteessa moninkertainen vilpin ottoenergiaan nähden, koska puukattilan tuottokerroin lienee 0,6-0,7 ja vilpillä nollakeleillä kolmosen luokkaa. Suurempi suhteellinen ero on puu- ja sähköenergian hankintakustannuksissa puun eduksi, kun sitä ei hanki vapailta markkinoilta.

Kattilassa on ollut tuli 10 kertaa ja polttomäärä 7-10 kg (30-40 kwh) kerrallaan. Yleensä olen poltellut pesällisen, kun pakkanen lähentelee -10C eikä ole ollut muuta menoa, joten se on lähinnä ollut kattilan toimintojen opettelua. Ensimmäinen oppi oli säätää latauspumpun käynnistys ja sammutus palokaasujen mukaan 120C -> minimiin 60C, koska kierron loputtua hiillos lämmitti vettä niin paljon, että lämmitysverkkoon kertyi ilmaa. Näin sitä tulkitsin, vaikka toki asennus itsessään ja korkeammat lämmöt teki myös ilmaa.

Aikast huolettomalta tuntuu puukattila nykyisin. Alkuun säätelin ilmanottoa auki ja kiinni, mutta viimeisillä kerroilla ilmansäätö on saanut olla hyvin paljon kattilan termostaatin huolena. Käytännössä se on suurin piirtein vakioasennossa. Yhä vähemmän kattila oli valvonnan alla kokemuksen kertyessä eikä sen toimintaan tullut juuri puututtua alkumetreilläkään.

Saunottu on joulukuussa poikkeuksellisen runsaasti. Näin alkutalvesta saunominen on maistunut ja onhan siitä jokin ilo tuvan lämmityksessäkin ollut, kun hormi lämpeää samalla. Pienhiukkasten tuotanto on toki kasvanut, mutta vallitsevan tuulen suunnassa lähimmät talot ovat 250 m päässä mäen takana. Ainoa rajanaapuri osallistuu tuotantoon myös, joten siitä en kanna huolta.

Edit1: korjattu lämmitystarveluku 609 -> 628 ilmatieteenlaitoksen häiriön vuoksi, vaikutti myös kWh/lämmitystarpeeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Hempuli sanoi:
Joulukuu 2022
Sulatuksia F2120-12 teki 231 kpl, 7,45 krt/vrk, mediaani 8, minimi 0 ja maksimi 134 krt/vrk. Käynnistyksiä 5-6 krt/vrk ja käy 16-17h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 747 kwh, joten muu kulutus 309 kwh.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko näpytely virhe vai minun ymmärryksessä vikaa?
 
Lenovon läppärin näppäimistövika lienee...
Editoin todelliseksi 134 krt/vrk -> 13 krt/vrk. Kiitos huomaivaisuudesta.
 
Vuoden 2022 tilinpäätös

Näemmä viimevuotista perinnettä voisi jatkaa ja kertoilla vuosikuulumiset. Kaksi uutta asiaa tuli lämmitykseen: puukattila Kalvis ja kWh-mittari ulkoyksikön sähkönkulutuksen mittaukseen. Molemmat tulivat käyttöön syksyllä. Mittari tuli käytettynä ostetun ryhmäkeskuksen mukana, kun sähköjä uusittiin keittiörempan yhteydessä, mutta on taas yksi mittari seurattavana.

1672752772616.png

Tein pienen yhteenvedon vuosista, kun niitä on muutama kertynyt 11/2018 tapahtuneen muuton jälkeen. Kaaviossa 2018 edustaa 20 vuoden keskiarvoa ed. asukkaiden päiväkirjasta poimitus öljytilausten ja sähkömittarin vaihdon perusteella. Saunan puun kulutus olen arvioinut samaksi kuin itsellä, koska useasti vuosikymmenien aikana olen ennenkin talossa saunonut ja puitakin pilkkonut. Talon historia on siis tuttu.

Öljyenergian kulutus oli ennen melkoinen, mutta pannukin oli vuodelta 1968 ja lämmin käyttövesi tehtiin siinä kesät ja talvet, kesällä ikkunat auki, kun kattilahuoneessa lämmöt nousi hellelukemiin. Asuinkerroksessa talvella luokkaa 23C. Huomattava on, että vanhan pariskunnan mielestä elivät hyvinkin säästäväisesti, mikä tulotaso huomioiden oli tottakin. Öljyn ja sähkön kulutus vaan oli ajatuksissa sellainen, että siihen ei voinut vaikuttaa kuin valoja sammuttamalla.

Me muuton jälkeen pudotimme asuinlämpöjä ja 2019 tehtiin hieman lisäeristyksiä. Poistettiin pari sähköpatteria aputiloista, kun olivat mielestämme palovaarallisia eikä järin tarpeellisia. Tämän foorumin järisyttävän kahlailun jälkeen asennettiin vilp Nibe F2012-12 Jäspin 500 ltr hybridin kanssa 10/2019, joten sen vuoden energiakulutus aleni osittain.

Kuvaajan kannalta energiamittaus on hankalaa, koska vilpin ottoenergia on osa antoenergiaa ja puiden sisältämästä energiasta antoenergiaa on vain osa. Päädyin siihen, että sähkö tulee pylvään alaosaan, jotta se on vertailtavissa. Vuonna 2022 pieneltä osin, mutta vuodesta 2023 alkaen kokonaan, vilpin ulkoyksikön energia on siitä erotettuna omakseen. Puun poltot tulevat pinon päällimmäiseksi niin kauan kuin jaksan poltetun puun määrää punnita.

Tämän viestin pointiksi laittaisin mittaamisen ja sen seurannan tarpeellisuuden, jotta tietää oman kombon kulutuksen ja ennen kaikkea kulutuksen muutoksen. Siitä voi lähteä pohtimaan, mistä muutokset johtuvat. Mitata voi enemmän tai vähemmän, mutta mielellään systemaattisesti. Ikävä vain, että pointin kohderyhmä on foorumilla väärä, kun täällä on vain aiheesta valistuneet paikalla.

Mielestäni oleellista on vertailla mittareita omiin entisiin lukuihin, vaikka tietenkin vertaistuki muihin komboihin tuottaa jotakin iloa. Eri taloudet ovat vain niin erilaisia kooltaan, tekniikalta kuin tavoiltaankin, joten vertailupohjat ei ole niin hyviä kuin omat mittaukset.
 
Tammikuu 2023
Kokonaissähkö 926 kwh, puukattila 403 kwh ja puusauna 229 kwh. Lämmitystarveluku Turku 560 (normi 641 ). Jätevettä 121 ltr x 31=3751 ltr.
--> Energiaa 1558 kwh ja 2,8 kwh/lämmitystarveluku. Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10236 kwh (+126 kwh) ja sähkönkulutus 7400 kwh (-261 kwh).

Sulatuksia F2120-12 teki 172 kpl, 5,55 krt/vrk, mediaani 5, minimi 0 ja maksimi 13 krt/vrk. Käynnistyksiä 5-6 krt/vrk ja käy 16-17h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 608 kwh, joten muu kulutus 318 kwh.
1675332425191.png

Piti sitten muuttaa lämmitystarvelukujen normeja, kun niille on tullut uusi vertailukausi, jossa luvut ovat pienemmät ainakin tällä kulmalla. Joulukuun 2022 lämmitystarveluku muuttui lisäksi tammikuun puolella, kun ilmatieteenlaitos sai joulukuun häiriöt setvittyä.

Puukattilassa poltettiin 12 pesällistä painottuen loppiaisen tienoille. Energiaa lämmitykseen kului enemmän, mutta sähköä säästyi 1/2022 verraten 22 %. Tosin lämmitystarvekin oli suhteessa 560/602 lämpimämpi. Puukattilan kanssa hifistelyssä on muuttujia enemmän, kun puu ei ole ihan tasalaatuista sekä ensiö- ja toisioilman keskimääräistä säätöä arvuutellaan. Käytännössä, kun puun palaminen kuulostaa hyvältä, niin varaaja lämpeää lähes samalla tavalla yhtä suurella puumäärällä painokiloina. Savutorvessa oleva palokaasujen lämpömittari kertoo aika hyvin palotapahtumasta.

Varaaja saisi olla vähintään 1000 ltr, mieluummin 2000 ltr, eikä 500 ltr. Paisuntasäiliö on 50 ltr ja sen kanssa tulee toimeen, mutta 1,5 bar varoventtiili tullee vastaan, jos lämmittelee 75-80C asti. Edelleen olemme tyytyväisiä puukattilan hankintaan, kun se lähes kivutta asentui öljykattilan tilalle. Ajatus oli poltella puita vain kovemmilla pakkasilla, mutta tänä talvena innostuksissaan siitä on joutunut tinkimään.

Niben F2120-12 vilpin kanssa ei olekaan tehty muuta kuin seurattu katseella.
 
Täällä lounaassa pakkaspäivät ovat melko vähissä, kuten alla oleva pistejoukkio kertoo. Siinä on päiväkohtaisesti Carunalta sähkönkulutus ja ilmatieteenlaitokselta keskilämpötila. Carunan lämpötilat eivät korreloineet omiin lämpömittareihin kovin hyvin. Nyt olen poltellut muutamia pesällisiä klapeja puukattilassa oman viihteen sekä myös yhteisen hyvän eli sähkön riittävyyden hyväksi. Kaipa tuokin on pudottanut kulutusmarginaalia edes pikkasen sieltä yläpään megawateista, jotka määräävät pörssisähkön hinnan.

Alle -4C pakkaspäiviä alkaa täällä olla harvakseltaan, joten valtavaa vaikutusta ei klapien kanssa tule. Puukattilassa on ollut tuli polttopäivinä aamulla ja/tai illalla riippuen kotonaolosta, joten vilppi on huolehtinut lämmöistä yöllä ja iltapäivällä tuolloinkin. Käyrä vaan alkaa osoittaa alaspäin, kuten tällaisella vanhenevalla miehellä muutenkin.
1675500742529.png
 
Komppaan mittauksiasi, sama meno täälläkin - joskaan meillä ei ole noin hienoa kattilajärjestelmää, vaan tavallinen kiertoilmatakka (ja Siporex-talon lämpökapasiteetti). Etelä-Suomessa yllättävän vähällä puunpoltolla kWh/oC -kuvaajan neliöllinen termi kuolettuu.

Rplot.png
 
Helmikuu 2023
Kokonaissähkö 744 kwh, puukattila 822 kwh ja puusauna 195 kwh. Lämmitystarveluku Turku 523 (normi 597 ). Jätevettä 121 ltr x 28=3388 ltr.
--> Energiaa 1761 kwh ja 3,4 kwh/lämmitystarveluku.
Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 10604 kwh (+368 kwh) ja sähkönkulutus 7061 kwh (-339 kwh).

Sulatuksia F2120-12 teki 137 kpl, 4,89 krt/vrk, mediaani 5, minimi 0 ja maksimi 10 krt/vrk. Käynnistyksiä 3-6 krt/vrk ja käy 5-18h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 470 kwh, joten muu kulutus 274 kwh.

1677662438500.png

Klapi/vilp hybridilämmityksessä cop:it ovat erilaisia, joten kulutetut kWh:t eivät kerro koko totuutta. Kaaviossa omakustanteiset hinnat sähkölle ja puulle. Öljyn hinta on netistä. Vilp tuli 10/2019 ja puukattila 09/2022. Vaikka klapipoltto nosti kokonaisenergian kulutusta 02/2023, niin kustannustaso on helmikuiden pienin. Toki myös lämmitystarpeet vaihtelevat, mutta 02/2022 oli lähes sama kuin nyt. Puukattilan asevelihintaiset klapit ovat säästäneet jo itsensä ja vielä niitä on enempi puolet jäljellä.

Puukattilan ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut rahallinen säästö, vaan harrastaa ja toiseksi varautua sähkökatkoksiin. Aika vähän siinä on polttamisen aikaista touhua, mutta puuhuollossa sentään jotakin puuhaketta. Onpa ainakin osallistuttu pakkaspäivillä sähkönsäästöön ja otan pienen murun Fingridin kiitoksista kansalaisille itselleni. Helmikuu 2022 1082,98 kWh ja 2023 744,15 kWh eli 31 % vähemmän sähköä kuin viime vuonna.

Meinasin miettiä, että miten laskee klapi- ja vilp-energiat vertailukelpoisiksi, mutta meni niin tieteelliseksi, että parempi kuin menee sillä viisiin, mikä hyvältä tuntuu.
 
Maaliskuu 2023
Kokonaissähkö 793 kwh, puukattila 805 kwh ja puusauna 288 kwh. Lämmitystarveluku Turku 591 (normi 562 ). Jätevettä 112 ltr x 31=3472 ltr.
--> Energiaa 1886 kwh ja 3,2 kwh/lämmitystarveluku.
Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 11291 kwh (+686 kwh) ja kaikki sähkönkulutus 6917 kwh (-144 kwh).

Sulatuksia F2120-12 teki 148 kpl, 4,77 krt/vrk, mediaani 4, minimi 0 ja maksimi 11 krt/vrk. Käynnistyksiä 5-6 krt/vrk ja käy 14-17h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 510 kwh, joten muu kulutus 283 kwh.
1680333184262.png

Joskus värkkäsin tilastoa vilpin ulkoyksikön sähkönkulutuksesta vs. talon kokonaiskulutus. Lisäsin siihen vielä harmaana päivän lämpötilan erotuksen 17C:sta eli 17C->0 ja -10C->27. Hihavakiona hupikulutus on 7 kWh/vrk kesällä ja 10 kWh/vrk talvella. Käyrät ovat 5 vrk liukuva keskiarvo, jotta sai jotain tolkkua pisteparvesta.

Klapia on poltettu 23 kpl 8,5 kg pesällistä vastaten ~800 kWh energiaa, josta vesikiertoon olen kuvitellut saavani 65 % eli 520 kWh. Puukattila on lämmennyt tyypillisesti -5C kylmemmillä keleillä, jos olen ollut kotosalla. Talousvaikutus klapeista jää meillä marginaaliseksi, mutta ihan mielenkiintoista askaretta se on. Sitä paitsi jokainen euro, mikä on karunalta pois, lämmittää mieltä valtavasti. Sähköä säästyi maaliskuuhun verraten 15 % ja vaikka kattila ei lämpöä hohdakaan, niin kellarikerros on ollut lämpimän tuntuista. Tosin saunaakin on lämmitetty poikkeuksellisen paljon. Savut ovat pysyneet aisoissa ulkona ja sisätiloissakin olen oppinut avaamaan luukkua ensin muutaman millin ja odottelun jälkeen vasta hissukseen enemmän, niin ei pölähdä. Vaikka klapitouhu on laskettu desimaalien tarkkuudella, niin pitää muistaa, että niissä on toleranssia suuntaan ja toiseen. Itselle mahdollisimmat tarkat laskelmat ovat paremmin vertailukelpoisia.

Puulla varaajan lämmöt nousee hyvin, mikä aiheuttaa paineen nousua, josta seurauksena 50 ltr paisuntasäiliö on hieman alimittainen. Avulias foorumilainen tuli hätiin ja toimitti isomman paisarin. Laitatan sen joskus nykyisen rinnalle, kun putkimies heräilee kolostaan.

Viime kesän lopulla tein riskienhallintaa ja otin 14.39 snt/kWh 2v-sopimuksen. Näyttää siltä, ettei riskit toteudukaan, mutta eipä tuo ihan poskelleen mene. Kohtuuhinta siitä, ettei olisi viime joulukuussa ollut hermot riekaleina. Siirtohintojen kohtuulisuudesta ei viitsi mainita mitään, mutta varmaan ei mielipide niistä jää arvailuksi. Kevät on tulossa etelään, linnunpöntöt on jo puhdistettu.

Edit 4.4.2023: lämmitystarveluku
 
Viimeksi muokattu:
Sääennuste kertoo lounaaseen tukevaa plussakeliä, joten laitetaan jo nyt puulämmitys tältä kaudelta pakettiin. Alapalokattila on Kalvis K-2-12N Virosta Laurilta ja sille löytyi paikka ex-öljykattilan kohdalta uudella reiällä hormiin. Öljykattilan perua hormissa on ~7 metrin 120 mm hst-putki, joka ei ihan osunut puukattilan 160 mm minimivaatimuksiin. Mutta eipä Kalvis siitä mitään tiedä ja veto toimii hyvin. Hormiliitos on tehty 160 mm putkella (Toru-juri) kahdella 45 asteen säädettävällä kulmalla ja suoran putken osilla, jossa yhdessä kääntöpelti.

Iloista tekniikkaa oli kattilan mukana sekä oheistuotteina:
  • Laddomat 63C latauspumppu ja savukaasutermari hormiliitokseen, pumppu saa virtaa, kun savukaasut on 70C. Aluksi oli 120C, mutta jälkihiillos tuntui nostavan kattilan oman vesitilan lämmön kohti 100C, joten nyt vesi kiertää kauemmin. Laddomatissa on termostaatti ohjaa venttiilejä ja kolme lämpömittaria näyttää lämpötiloja.
  • Hätäjäähdytys ja vesitermostaatti 95C kattilan kyljen kierukan liitäntöihin. Kun kiertovesi nousee 95C, niin päästää kylmää vettä kierukkaan jäähdyttäen kattilaa. Jäähdytysvesi päätyy viemäriin.
  • Mekaaninen analoginen savukaasumittari hormiliitännässä. Sitä tulee seurattua eniten, kun se reagoi välittömästi palotapahtumaan. Normisti meillä on siinä 250-300C, kun palaa hyvällä vedolla vaaleankellertävällä liekillä. Tuo on varmaan niin kattilakohtainen kuin vain voi olla. Itse olen tykännyt paahtaa reilusti, vaikka hyötysuhteen kustannuksella, kunhan ei nokea paikkoja.
  • Kattilasta varaajaan olevassa putkessa on lisäksi yhdistetty lämpö-/painemittari ja 1,5 bar varoventtiili viemäriin sekä venttiili ilmausta varten.
  • Toisioilman säätö löytyy kattilan kyljestä ja siitä kurkistamalla näkee liekin.
  • Ensiöilman säätö tapahtuu tuhkaluukun kautta ja sitä ohjataan vesitilan lämmön mukaan termostaatti/vipuyhdistelmällä, joka ketjun avulla avaa ja sulkee ensiöilman säätöä. Eli aluksi ensiöilman luukku on auki ja sulkeutuu lämpöjen noustessa. Termostaatin säätöpyörällä ja vivun pituudella saa säädettyä luukun käyttäytymistä. Periaatteessa se toimii hyvin, koska aluksi tarvitaan ilmaa kattilan lämpöjen nostoon. Kun sopiva lämpötila on saavutettu, niin luukulla pidetään palotapahtumaa aisoissa.
  • Arina on valurautaa ja sen alla on mekanismi, jolla ulkoisella polkimella voi sitä ravistaa, jos haluaa tulta kohentaa tai kattilan puusäiliöstä klapit holvailee eikä valu arinalle päin. Tuota tulee poljettua, kun savukaasulämmöt putoilee 200C tai alle ja vähän muutenkin joskus. Upea mekanismi, sillä klapiluukun avaaminen tuhauttaa helposti savuja sisälle. Se pitääkin avata ensin pari milliä ja odottaa 5-10 sekuntia ja sitten hiljaksiin availla enemmän.
Puusta pitäisi saada sen sisältämät kaasut syttymään, joten palotapahtuman on oltava riittävän kuuma. Ensiöilmaa riittävästi kuristaessa alkaa kitupoltto, joka palaa hissukseen ja kaasut häviää hyötysuhteen mukana palamattomana taivaalle. Sen sijaan kertyy nokea pintoihin. Siksi olen polttanut sopivan määrän klapia kerrallaan hyvällä vedolla ja se on sitten siinä. Kun liekki muuttuu sinertäväksi, niin minusta tuntuu, että silloin ei tehot ole enää kohdillaan, mutta se on vääjäämätöntä, kun viimeisiä klapeja poltetaan.

Alapalokattilan ominaisuus näyttää (interwebbikin sen vahvisti) olevan pien kertyminen klapisäiliöön, kun puut hiiltyvät lämmöstä. Sen pitäisi olla siis normaalia. Klapisäiliön syvyys on ylhäältä 34 cm ja alempaa pikkasen enemmän. Onneksi nyt on klapikoneen tekemät puut ja ne ovat aika tarkasti 33 cm. Itse pätkin kuitenkin 30 cm mittaan.

Syyskuusta 2022 huhtikuun alkuun on poltettu 74 pesällistä eli tyypillisesti 8,3-8,8 kg kerrallaan. Joo - punnitsen puut henkilövaa'alla omassa 333 mm levyisessä vanerilaatikossa. Välillä on ollut alle 8 kg ja toisinaan yli 9 kg. Pulma on paineiden nousu lämmön noustessa 1,5 bar tuntumaan, mutta tähän on jo korjaussarja olemassa. Sekapuuta on mennyt 615 kg, josta 4,15 kWh/kg saa bruttona 2550 kWh. Varaajan veteen olen (mahdollisesti virheellisesti) laskenut saavani 1340 kWh (52 %), jos kattilan kokonaishyötysuhde olisi 65 %. Sille ilmoitetaan 82 % hyötysuhde. Puuta poltettaessa hyötysuhteet korjataan helpoimmin laittamalla enemmän pökköä pesään, joten oma kiinnostus on lähinnä laskutulosten keskinäisessä vertailussa. Hintaa poltetuille klapeille on kertynyt laskennallisesti 47 €, kun ilmaispuillekin olen laittanut parikymppiä tms. per satsi. Irtokuutioina klapia on poltettu ~2,5 m3 ja pinokuutioina ~1,5 m3.

Puuta olen poltellut aamulla ja/tai illalla, kun on ollut pakkasia (-5C ainakin). Ensin olen tehnyt sytytyspanoksen sormenpaksuisista ja antanut sen palaa melkein hiillokselle. Sen jälkeen lisännyt pienempää klapia muutaman, seuraavaksi isommat ja lopuksi kerros pienempää. Aika hyvin panos on palanut nostaen palokaasut ensin 300C ja joskus ylikin. Siitä se on tasaantunut 250-300C väliin, kun kattilan lämpö on noussut 60C:hen ja lopuksi hiipunut hiillokselle. Eipä siihen ole juuri tarvinnut puuttua, mutta mielenkiinnosta sitä olen katseella seuraillut. Savuja ei piipusta juuri tule, vaan pakkasilla näytti olevan enemmän haihtuvaa höyryä ja nyt valoisalla näkyy vain väreitä. Yksi rajanaapuri meillä on ja siellä lämmitys tapahtuu pelkästään puulla joko hellassa tai kaminassa, joten molemmilla on niin paljon nokea nenässä, ettei sinne herneet enää mahdu.

Kuutisen tuntia menee poltosta, kunnes vilppi käynnistyy varaajan jäähtyessä ja tekee 40-60 min pyräyksen ja seuraavalla kerralla jaksaa useamman tunnin. Vilppiä en ole sammuttanut, vaan se sammuu itsekseen, kun varaaja lämpiää.

Kaikkea voi viritellä ja omassa aatoksessa on ensiöilman ketjusäädön varustaminen jousella, joka sallii ketjuun vähän pelivaraa. Aluksi ensiöilma olisi niin auki kuin ketju jousineen vapaasti sallii eli 10-15 mm. Kun palotapahtuma vakiintuu kattilan lämmettyä, niin jollakin säädettävällä mekanismilla pakottaisin ensiöluukun ~7 mm auki (siinä puut palavat hyvin) ja jousi antaisi periksi. Jos sattuu laittamaan pökköä isomman mällin ja lämmöt nousee kattilassa liikaa, niin termostaatin ohjaamana ensiöilman luukku sulkeutuisi luukun oman säätöruuvin määrittämään minimirakoon. Tuolla palo lähtisi reilusti liikkeelle, panos palaisi tasaisesti eikä ylilämpöjä pitäisi tulla hätäjäähyn kiusaksi, ainakin teoriassa.

Jos ihan oikeaksi puulämmittäjäksi haluaisi, niin 500 ltr varaaja tarvitsisi kavereita. Näillä näkymin pumpataan lämmöt pihalta ja puulla avitetaan halujen ja tarpeen mukaan. Klapien kanssa on ollut kiva touhuta, vähän kuin olisi hupia ja hyötyä samanaikaisesti.
 
Onpa hienoa dataa Hempulilta!

Meillä on vähän vastaava talo ja vastaava tilanne kuin topicin alkuvaiheessa - öljy alkaa vedellä viimeisiään laskennallisesti ja heikon hyötysuhteen tuntee pannuhuoneessa. Ei tuo ole mahdottoman kallis kun lämmittää kattilaa pörssisähköllä ja 4,5kW vastuksella, mutta jossain vaiheessa pitää kuitenkin tehdä ratkaisuja.

Parin päivän googlettelulla päätynyt aika samoihin ratkaisuihin kuin topicin avaaja. Varmaan itsellä vähän samanlainen mielenlaatu - mutta huomattavasti vähemmän viitseliäisyyttä! :cool: Siksi hienoa että joku tekee likaisen työn ja viitsii vielä raportoida sen muille kattavasti :)

Pari kysymystä, johon en yhtäkkiä huomannut vastausta kun selaili topiccia.
1) Osaisko tuo S40 tehdä tarvittaessa Oumanin hommat eli ohjata vesikierron shunttia?
2) Osaako S40 optimoida jotenkin järkevästi GTV500 lämmittämistä "varastoon" pörssisähkön tuntihinnan mukaan?
3) Pystyiskö S40 jotenkin ohjaamaan GTV500 vastusta/vastuksia vai onko pakko ajaa manuaalisesti?
4) Onko tuo VLK60 käytännössä pakollinen vai riittäiskö lämmin käyttövesi suoraan GTV500, jos ei lutraa?
 
larska sanoi:
Pari kysymystä, johon en yhtäkkiä huomannut vastausta kun selaili topiccia.
1) Osaisko tuo S40 tehdä tarvittaessa Oumanin hommat eli ohjata vesikierron shunttia?
2) Osaako S40 optimoida jotenkin järkevästi GTV500 lämmittämistä "varastoon" pörssisähkön tuntihinnan mukaan?
3) Pystyiskö S40 jotenkin ohjaamaan GTV500 vastusta/vastuksia vai onko pakko ajaa manuaalisesti?
4) Onko tuo VLK60 käytännössä pakollinen vai riittäiskö lämmin käyttövesi suoraan GTV500, jos ei lutraa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä vanhempi ohjain SMO 40, ei SMO S40, jossa kosketusnäyttö ja varmaan muutama pieni eroavaisuus.
  1. Tavallaan. Se osaa ajaa ulkolämmön mukaan sopivan lämpöistä vettä lämmitysverkkoon ja säätää sitä huonelämpötilan mukaan ylemmäs tai alemmas. Lämmitykseen menevän veden anturin tulee olla tuolloin jossain yhteydessä verkkoon menevään veteen eikä varaajan keskellä kuten meillä. Varsinaista shuntin ohjausta en ohjaimessa tunnista. Meillä filosofiana on varaaja lämmityksen keskipisteenä ja vempeleet sen ympärillä on omatoimisia riippumatta siitä, millä varaajaa lämmitetään.
  2. Osaa ja paino sanalla jotenkin. Termi on SPA (Smart Price Adaption), osaisko S40 vielä ottaa huomioon sääennusteenkin. Tuossa nostetaan tavoitelämpöä halvalla hinnalla ja lasketaan kalliilla. Parametrilla saa säädettyä vaikutusastetta. Foorumilla SPA:sta on kaikenlaista kokemusta, mutta minulla ei.
  3. Pystyy ihan oikeasti. Kun lämpökäyrän tavoitetta ei saavuteta, niin asteminuutit menee enemmän negatiiviseksi. Parametriohjattuna lähtee lisälämpöä ensin kompuran lisäkierroksina ja sitten vaikka vastuksia ohjaten. Näin vilpit yleensä laitetaan toimimaan, mutta Hempuleilla ollaan poikkeavia.
  4. Ei ole VLKnn tai muu lvv pakollinen. Foorumilla on lämpimän veden tuottoon monia ratkaisuja. Niben oma ajatus on laittaa SMO:n tilalle VVMnnn ohjaamaan, kun siinä on lämpimän käyttöveden varaaja erikseen ja vaihtoventtiilin kanssa tuotetaan vuorotellen lämmintä verkkoon ja käyttöveteen. Hybridivaraajan kanssa voidaan yläosa laittaa kuumaksi ja alaosa lämmitysverkon lämmöille, jolloin vaihtoventtiili ohjaa lämmintä alaosaan ja kuumaa yläosaan. Kyllä vilp osaa kuumaa vettä tehdä ja tarvittaessa käyttää vielä vastuksiakin apuna, mutta meillä säälittiin kompuraa. Meillä ei siis haluttu kuin saada tupa lämpimäksi, mutta samalla saa kylmän käyttöveden esilämmitettyä kierukoissa ja tulistettua pikku VLK60:ssa suhteellisen pienellä energiamäärällä. Lämmintä vettä hanasta kuluu meillä sangen niukasti, kun jälkipolvilla on jo ihan oma lvv, joten ko. ratkaisu on ihan bueno. Riippuu lämpivän käyttöveden tarpeesta, kuinka paljon sitä haluaa varata. Teiniflikan tarve on toisessa sfäärissä kuin vanhan variksen. Meillä vilp on kesäisin virrattomana ja lämmin vesi tehdään vain VLK60:ssa, joskin esilämpiää silloin varaajassa 20C asti.
 
Huhtikuu 2023
Kokonaissähkö 528 kwh, puukattila 142 kwh ja puusauna 273 kwh. Lämmitystarveluku Turku 354 (normi 372 ). Jätevettä 125 ltr x 30=3750 ltr.
--> Energiaa 943 kwh ja x,x kwh/lämmitystarveluku.
Ed.12 kk liukuva kokonaiskulutus 11338 kwh (+47 kwh) ja kaikki sähkönkulutus 6709 kwh (-209 kwh).

Sulatuksia F2120-12 teki 47 kpl, 1,57 krt/vrk, mediaani 1, minimi 0 ja maksimi 7 krt/vrk. Käynnistyksiä 4-6 krt/vrk ja käy 8-11h/vrk.
Ulkoyksikön sähkönkulutus 306 kwh, joten muu kulutus 222 kwh.
1682943186908.png

Huhtikuu tuntui olevan Lounais-Suomessa tavanomaista lämpimämpi, mitä nyt loppukuusta normalisoitui. Olohuoneen ikkuna tuottaa meille aika paljon iltalämpöä aurinkoisella kelillä. Lämmitys pelkästään vilpin voimin on ollut tylsää, mutta ei se haittaa, vaikkei klapien kanssa värkkäisikään. Nuohooja kävi poissaollessani eikä ollut jättänyt mitään terveisiä nokeentumisesta tms.

Alkuvuoden sähkön kulutus on ollut maltillista lauhan talven ja klapien polton vuoksi.
1682943791826.png

Edit: lämmitystarveluku
 
Viimeksi muokattu:
Merkataan muistiin, jotta Nibe F2120-12 ulkoyksikkö lämmitti varaajaa klo 11.03-11.52 eli 49 min ulkolämmön ollessa 14-17C. Ulkoyksikön sähkönkulutusmittariin tuli 0,53 kWh 32Hz kompurakierroksilla, mikä vastaa 650W ottotehoa. Valitettavasti antotehoon ei ole mittausta.
 
Oletko saanut mitattua ulkoyksikön sähkönkulutusta kun ei ole lainkaan lämmitystarvetta?

Minulla oli eilen (24.5.2023) sellainen tilanne. Ulkolämpötila vaihteli välillä 9,5 0C - 24,1 0C, k.a. 13,6 0C. Ulko- (F2120-16) ja sisäyksikkö (SMO S40) yhteensä söivät 0,80 kWh vuorokauden aikana. Tästä saadaan keskimääräiseksi tehoksi 33,3W. Sisäyksikkö vie n. 4W, joten ulkoyksikön osuudeksi jää 29,3W. Siitä n. 4W vie ulkoyksikön ohjauselektroniikka ja n. 2W invertteri lepotilassa. Loput 23,3W jää ilmeisesti kompressorinlämmittimelle.

Ei nyt mikään hirmuinen lepokulutus, mutta jos lämmöntarve on lämpimillä alhainen (jolloin F2120 vie vuorokaudessa alle 4kWh), niin vaikutus COP:iin on tunnelmaa perin latistava.
 
Pitää ottaa lepotilan sähkönkulutus työn alle. Eilen olisi ollut hyvä mahdollisuus. Otan yleensä lukemia kwh-mittarista puolen päivän aikoihin talteen. Ulkoyksikkö on viimeisen 24h aikana käynyt (32Hz) aikavälillä 15:39 - 16:22 (=43 min/24.5.2023). Ottoenergiaa kului 1,20 kWh ulkoyksikköön vuorokauden aikana. Jospa tuo taas parin tunnin sisään pörähtäisi, niin otan lukemat ja timestampit sen jälkeen.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom