Vilp noin 180m2 taloon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja js7
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sitten tuli lowaran 25/ 6 pumpuksi mutta patterit jäi edelleen aika viileäksi alareunasta.

Laitoin tuollaisen 25-6 pumpun kesällä ihan toimivan Grudfossin tilalle saadakseni enemmän virtausta. Saan kyllä enemmän virtausta mutta pumpun ääni kuuluu melkein koko taloon. Ainakin naapurihuoneeseen asti ihan selvästi. Ei ollut viallinen, sillä vaihtopumppu teki samaa.

Laitteessahan on virtausnäyttö josta pitäisi nähdä paljonko vettä virtaa. Siipipyörä on tosi pieni kaiketi siksi että invertterillä saa isommat kierrokset.

Jos patterit ei lämpene niin venttiilit on liian kiini :)
 
Kaikista pattereista molemmat venttiilit täysin auki, tarkoitus on maksimoida virtaus. Lähimpiä pattereita varmaan pitää kuristaa, sen sitten näkee pakkasilla miten käy.
Lowarassa ja wilossa oli yllättävän suuret siipipyörät. Ikivanhassa vario-strömforssissa ( 3- vaihe 2880 rpm ) oli olematoman pieni siipipyörä, se oli täällä ennen kattilan vaihtoa.
Luulisin että isolla siipipyörällä ja pienillä kierroksilla pumppu olisi hiljaisempi kuin pieni vimmatusti pyöriessään? Siinä mielessä aattelin että kaksi pumppua puolinopeudella olisi hiljaisempi. Kyllä pannarissa käy kova hurina kun kaikki 3 pumppua on päällä ja äänellä on taipumus levitä putkistoa pitkin. Pitää vielä testailla millä teholla pumput tuottaa riittävän virtauksen, jos pienempi riittäis.
Vai onko 65-vuotias lämmitysverkko jo tukossa?
 
Vai onko 65-vuotias lämmitysverkko jo tukossa?

Kuvailemaasi ongelmaan riittää että verkostossa on ohivuoto eli painetta ei synny koska vedelle löytyy helppo reitti takaisin. Tämäkin asia selviää pumpun näytöstä. Sehän kertoo nostokorkeuden ja virtausmäärän. Samoin asia selviäisi vertailemalla lähteävän ja palaavan veden lämpötiloja. Jos ero on pieni on jossain liikaa virtausta. Jos se on suuri, niin virtaus on vähäistä.
 
Kuviteltavissa oleva ohivuoto ehkä niissä lähimmissä pattereissa, joita kuristetaan jos on tarvetta.
Kyllä tässä tapauksessa headia tarvitaan aika paljon, johtuuko siitä että öljylämmityksen peruja 70 C mitoitus pattereissa. Toinen piilo-ohivuoto syntyy siitä että 20 m matkalla meno- ja paluu putket kulkevat lattiavalun alla rinnakkain ja hitaalla virtauksella putkista tulee lämmönvaihdin; etäisimmät patterit ei saa kuumaa vettä mutta pannarissa meno-paluu erotus jää pieneksi ( tämän havaitsi aika järkyttävällä tavalla silloin kun grundfossin pumpusta konkka alkoi hyytyä ). Tuotakin ongelmaa pienennetään lisäämällä virtausta ja alentamalla lämpötilaa.
Testiajoa nyt tämä talvi, kesällä sitten vaihdetaan wilon 4 -11 metrinen tilalle jos ei riitä, harmi kun se on 180 ja nyt 130.
 
Itse tasapainottelen pattereita ihan lämpömittairn kanssa. Koska haluan että kaikki palauttavat saman lämpöistä takaisin niin lähinnä varmistan että tuleva lämpö on oikea ja säädön venttiiliä sen verrna kiinni että vesi jäähtyy haluamani astemäärän verran.

Toki virtauksen kasvattaminen "äärettömäksi" ratkaisee tasapainotusongelman taikaiskusta, kun kaikista tulee yhtä lämmintä ulos kuin menee sisäänkin.
 
Aikoinaan, kun meille tuli eka VILP ja menoveden l-tila tipahti n. 40 asteeseen aiemmasta n. 60 asteesta, niin tuli tasapainotusongelma. Aiemmin oli yösähkölämpö ja 2000 ltr varaaja. Lämmitettiin yöllä n. 92 asteeseen. Eka pulma tuli, kun kiertovesipumpun teho ei riittänyt. Toisekseen yksilehtiset patterit eivät luovuttaneet tarpeeksi lämpöä ja lisäksi veden virtausvauhti oli niin iso, ettei riittänyt kaikkin pattereihin, joita on n. 10 kpl.
Ekana pattereiden virtauksen säätö. Poistopuolen ruuvia jokaisesta patterista niin, että alaosa oli viileä. Sai systeemin jotenkin tasapainoon ja kaikkiin pattereihin tuli lämmintä. Sitten pikavauhtia pattereiden päivitys C21 ja C22 tyyppisiin. Samaan aikaa kiertovesipumpun päivitys Grundfoss Alpha 2 tyyppiseen, jossa tehoa riitti. Nyt on pärjätty hyvin. Pattereiden poiston kuristusta olen myöhemmin hienosäätänyt ja nyt on systeemi ok ja reilut 15 vuotta takana. Kaikkien huoneiden pattereissa on termostaatti, jolla huoneiden lämpöä voi säätää. Viime talvena laitoin tyhjien huoneiden termarit nollille. Oli kylmä tammi- ja helmikuu.
 
Pikaseen kävin tänään aloituksen kohteessa ja räppäsin kuvat nykysysteemistä. Tilassa itsessään kiertää oikealla tuommoiset paksut putket jotka seinällä muodostaa isomman elementit. Onko se jokin tilan oma lämmitin vai mikähän.
 

Liitetiedostot

  • 20260927_171402.webp
    20260927_171402.webp
    265,7 KB · Lukukerrat: 39
  • 20260927_171410.webp
    20260927_171410.webp
    366,6 KB · Lukukerrat: 41
  • 20260927_172545.webp
    20260927_172545.webp
    218,5 KB · Lukukerrat: 39
  • 20260927_172615.webp
    20260927_172615.webp
    277,9 KB · Lukukerrat: 40
Ja vanhimmat patterit joita olikin enemmän lopulta (3). Niin ovat kaikki 2 lehtisiä kuvan näköisiä. Ovat öljylämmityksen ajalta ja putsattu muiden vaihtojen aikaan.

Öljyä kulunut muistelujen mukaan aikaisemmin noin 3000l/v.

Tehowatissa on 25A pääsulakekoko asetettuna. No sitä ei voinut myöskään muuttaa, koska ne olikin oikeasti 3x25A vaikka verkkoyhtiön sopimus 3x35A.
 

Liitetiedostot

  • 20260927_182232.webp
    20260927_182232.webp
    86,2 KB · Lukukerrat: 16
No sitä ei voinut myöskään muuttaa, koska ne olikin oikeasti 3x25A vaikka verkkoyhtiön sopimus 3x35A.

Siinä tapauksessa sulakkeet voisi vaihtaa isompiin. Itsellä talossa oli 35A mutta verkkoyhtiöllä oli tiedoissa 25. Pyysin korjaamaan tiedon oikeaksi, kun se ei vaikuta liittymän hintaankaan. En ole tutkinut muuttivatko.
 
Takaisin
Ylös Bottom