Vilp noin 180m2 taloon

[Arisoft]

Sitten tuli lowaran 25/ 6 pumpuksi mutta patterit jäi edelleen aika viileäksi alareunasta.

Laitoin tuollaisen 25-6 pumpun kesällä ihan toimivan Grudfossin tilalle saadakseni enemmän virtausta. Saan kyllä enemmän virtausta mutta pumpun ääni kuuluu melkein koko taloon. Ainakin naapurihuoneeseen asti ihan selvästi. Ei ollut viallinen, sillä vaihtopumppu teki samaa.

Laitteessahan on virtausnäyttö josta pitäisi nähdä paljonko vettä virtaa. Siipipyörä on tosi pieni kaiketi siksi että invertterillä saa isommat kierrokset.

Jos patterit ei lämpene niin venttiilit on liian kiini

 

[Mikkolan]

Kaikista pattereista molemmat venttiilit täysin auki, tarkoitus on maksimoida virtaus. Lähimpiä pattereita varmaan pitää kuristaa, sen sitten näkee pakkasilla miten käy.
Lowarassa ja wilossa oli yllättävän suuret siipipyörät. Ikivanhassa vario-strömforssissa ( 3- vaihe 2880 rpm ) oli olematoman pieni siipipyörä, se oli täällä ennen kattilan vaihtoa.
Luulisin että isolla siipipyörällä ja pienillä kierroksilla pumppu olisi hiljaisempi kuin pieni vimmatusti pyöriessään? Siinä mielessä aattelin että kaksi pumppua puolinopeudella olisi hiljaisempi. Kyllä pannarissa käy kova hurina kun kaikki 3 pumppua on päällä ja äänellä on taipumus levitä putkistoa pitkin. Pitää vielä testailla millä teholla pumput tuottaa riittävän virtauksen, jos pienempi riittäis.
Vai onko 65-vuotias lämmitysverkko jo tukossa?

 

[Arisoft]

Vai onko 65-vuotias lämmitysverkko jo tukossa?

Kuvailemaasi ongelmaan riittää että verkostossa on ohivuoto eli painetta ei synny koska vedelle löytyy helppo reitti takaisin. Tämäkin asia selviää pumpun näytöstä. Sehän kertoo nostokorkeuden ja virtausmäärän. Samoin asia selviäisi vertailemalla lähteävän ja palaavan veden lämpötiloja. Jos ero on pieni on jossain liikaa virtausta. Jos se on suuri, niin virtaus on vähäistä.

 

[Mikkolan]

Kuviteltavissa oleva ohivuoto ehkä niissä lähimmissä pattereissa, joita kuristetaan jos on tarvetta.
Kyllä tässä tapauksessa headia tarvitaan aika paljon, johtuuko siitä että öljylämmityksen peruja 70 C mitoitus pattereissa. Toinen piilo-ohivuoto syntyy siitä että 20 m matkalla meno- ja paluu putket kulkevat lattiavalun alla rinnakkain ja hitaalla virtauksella putkista tulee lämmönvaihdin; etäisimmät patterit ei saa kuumaa vettä mutta pannarissa meno-paluu erotus jää pieneksi ( tämän havaitsi aika järkyttävällä tavalla silloin kun grundfossin pumpusta konkka alkoi hyytyä ). Tuotakin ongelmaa pienennetään lisäämällä virtausta ja alentamalla lämpötilaa.
Testiajoa nyt tämä talvi, kesällä sitten vaihdetaan wilon 4 -11 metrinen tilalle jos ei riitä, harmi kun se on 180 ja nyt 130.

 

[Harrastelija]

Karkea periaate: kauimmainen patteri täysin auki ja siitä pannuhuoneeseen päin jokainen patteri on kuristettu hieman enemmän kuin edellinen.

 

[Arisoft]

Itse tasapainottelen pattereita ihan lämpömittairn kanssa. Koska haluan että kaikki palauttavat saman lämpöistä takaisin niin lähinnä varmistan että tuleva lämpö on oikea ja säädön venttiiliä sen verrna kiinni että vesi jäähtyy haluamani astemäärän verran.

Toki virtauksen kasvattaminen "äärettömäksi" ratkaisee tasapainotusongelman taikaiskusta, kun kaikista tulee yhtä lämmintä ulos kuin menee sisäänkin.

 

[kaihakki]

Aikoinaan, kun meille tuli eka VILP ja menoveden l-tila tipahti n. 40 asteeseen aiemmasta n. 60 asteesta, niin tuli tasapainotusongelma. Aiemmin oli yösähkölämpö ja 2000 ltr varaaja. Lämmitettiin yöllä n. 92 asteeseen. Eka pulma tuli, kun kiertovesipumpun teho ei riittänyt. Toisekseen yksilehtiset patterit eivät luovuttaneet tarpeeksi lämpöä ja lisäksi veden virtausvauhti oli niin iso, ettei riittänyt kaikkin pattereihin, joita on n. 10 kpl.
Ekana pattereiden virtauksen säätö. Poistopuolen ruuvia jokaisesta patterista niin, että alaosa oli viileä. Sai systeemin jotenkin tasapainoon ja kaikkiin pattereihin tuli lämmintä. Sitten pikavauhtia pattereiden päivitys C21 ja C22 tyyppisiin. Samaan aikaa kiertovesipumpun päivitys Grundfoss Alpha 2 tyyppiseen, jossa tehoa riitti. Nyt on pärjätty hyvin. Pattereiden poiston kuristusta olen myöhemmin hienosäätänyt ja nyt on systeemi ok ja reilut 15 vuotta takana. Kaikkien huoneiden pattereissa on termostaatti, jolla huoneiden lämpöä voi säätää. Viime talvena laitoin tyhjien huoneiden termarit nollille. Oli kylmä tammi- ja helmikuu.

 

[js7]

Pikaseen kävin tänään aloituksen kohteessa ja räppäsin kuvat nykysysteemistä. Tilassa itsessään kiertää oikealla tuommoiset paksut putket jotka seinällä muodostaa isomman elementit. Onko se jokin tilan oma lämmitin vai mikähän.

 

[js7]

Ja vanhimmat patterit joita olikin enemmän lopulta (3). Niin ovat kaikki 2 lehtisiä kuvan näköisiä. Ovat öljylämmityksen ajalta ja putsattu muiden vaihtojen aikaan.

Öljyä kulunut muistelujen mukaan aikaisemmin noin 3000l/v.

Tehowatissa on 25A pääsulakekoko asetettuna. No sitä ei voinut myöskään muuttaa, koska ne olikin oikeasti 3x25A vaikka verkkoyhtiön sopimus 3x35A.

 

[Harrastelija]

Tuo taitaa olla ns C20 tyyppinen. Välissä ei ole lämmönluovutus peltiä/peltejä.

 

[Arisoft]

No sitä ei voinut myöskään muuttaa, koska ne olikin oikeasti 3x25A vaikka verkkoyhtiön sopimus 3x35A.

Siinä tapauksessa sulakkeet voisi vaihtaa isompiin. Itsellä talossa oli 35A mutta verkkoyhtiöllä oli tiedoissa 25. Pyysin korjaamaan tiedon oikeaksi, kun se ei vaikuta liittymän hintaankaan. En ole tutkinut muuttivatko.

 

[iqo]

Pikaseen kävin tänään aloituksen kohteessa ja räppäsin kuvat nykysysteemistä. Tilassa itsessään kiertää oikealla tuommoiset paksut putket jotka seinällä muodostaa isomman elementit. Onko se jokin tilan oma lämmitin vai mikähän.

Sivuhuomio: Mitähän virkaa on tuolla kuparisella ohitusputkella ennen shunttia? Eikö sieltä pääse ihan turhaan ja hallitsemattomasti paluuvettä menopuolelle? Onkohan jossain muualla toinenkin pumppu samassa kierrossa, jolle on yritetty järjestää ohivirtausmahdollisuus? Tuohon kuuluisi silloin varmaan myös takaiskuventtiili.

 

[js7]

Sivuhuomio: Mitähän virkaa on tuolla kuparisella ohitusputkella ennen shunttia? Eikö sieltä pääse ihan turhaan ja hallitsemattomasti paluuvettä menopuolelle? Onkohan jossain muualla toinenkin pumppu samassa kierrossa, jolle on yritetty järjestää ohivirtausmahdollisuus? Tuohon kuuluisi silloin varmaan myös takaiskuventtiili.

Samaa hieman ihmettelin. Musta shuntti on käsittääkseni sen oumanin ohjauksessa. Vasemmalla puolen on se jäspin tehowatti. Sen vasemmalle puolella on myös hyvin tilaa vielä puskurivaraajallekin ennen ulkoseinää.

 

[js7]

Eihän siitä löydy kattavia suoritusarvoja mistään.

Olisko tässä suuntaa antava vaikka ei olekaan fi sivu: https://les.mitsubishielectric.ie/assets/Ireland/PI-Sheets/PUZ-WZ85_100_120V-YAA-PI-Sheet.pdf

 

[js7]

En olisi katkokäynnistä huolissaan. Isompi kone - isompi puskurivaraaja.

12 kw mitoituksesta tuli ehdotus asentajilta. Hintaero pumpussa ei ole iso verrattuna 16kw versioon, mutta mitä se mahtaisi tarkoittaa puskurivaraajan ja muiden koon osalta? Kannattaako tehowatti mielestänne pitää tai vaihtaa johonkin isompaan varaajaan?

Talo oli viileä ja ilp on pitänyt olla jo pidempään lämmittämässä vs nykyinen talo jossa piti viikko sitten aloittaa lämmitys. Yläkerrassa on esim sivuhuoneita joissa ei ole mitään lämmitystä ja niiden jälkeen kylmä sivu-ullakko.

 

[Arisoft]

Hintaero pumpussa ei ole iso verrattuna 16kw versioon, mutta mitä se mahtaisi tarkoittaa puskurivaraajan ja muiden koon osalta?

Jos se olisi tarpeettomen ylitehoinen niin ongelmia olisi lähinnä leudolla säällä kun laite tuottaa liikaa eikä pysty säätymään riittävän pienelle teholle. Siihen ei juuri isompi puskurikaan auta ellei se ole ihan hervottoman kokoinen.

16 kW vastaa jo omakotiluokan öljypolttimen tehoa. Onkohan se linjassa tarpeen kanssa?

 

[Amigo]

12 kw mitoituksesta tuli ehdotus asentajilta. Hintaero pumpussa ei ole iso verrattuna 16kw versioon, mutta mitä se mahtaisi tarkoittaa puskurivaraajan ja muiden koon osalta? Kannattaako tehowatti mielestänne pitää tai vaihtaa johonkin isompaan varaajaan?

Talo oli viileä ja ilp on pitänyt olla jo pidempään lämmittämässä vs nykyinen talo jossa piti viikko sitten aloittaa lämmitys. Yläkerrassa on esim sivuhuoneita joissa ei ole mitään lämmitystä ja niiden jälkeen kylmä sivu-ullakko.

Minkä merkin pumpua asentaja ehdotti? Edelleen kannustan tehokkaaseen pumppuun tuon vakioidun 37271 kWh arvion perusteella. Mitä kuumempaa vettä teet, sitä tehokkaamman pumpun tarvitset. Tuolla kulutusarviolla on mahdoton löytää liian isoa VILP:iä?

Suurimmat säästöt tehdään kun lämmitystarve on suuri. "Kesän" mahdollisesti huonommat COP:it eivät tunnu vuositasolla missään koska lämmitystarve olematon. Tarvittavan varaajan kokoon vaikuttaa myös pumpun toimintalogiikka. Itsellä 500 litraa ja pieneltä tuntuu.

2025 vuonna oli lämmin talvi jolloin pumppu teki lämpöä 24 579 kWh pumpun kulutuksen ollessa 8 389 kWh. Käytännössä eristämätön kivikasa. Vuoden kylmimmän kuukauden (Helmikuu) keskilämpötila oli -1,9 astetta.

Öljyä aikoinaan mennyt vuodesta riippuen +-3500 litraa eli oma arvio reilu 30 000 kWh lämmitykseen ja käyttöveteen ja käyttösähköt päälle.

2026 alkuvuodesta apuna sähkövastusta ja vanhoja öljyjäkin polttelin. -15 astetta kylmemmällä ja 50 asteisella vedellä alkoi esiintymään oireilua mitä olen nyt ehkä vähän saanut parannettua pumpun säädöillä.

 

[js7]

Minkä merkin pumpua asentaja ehdotti? Edelleen kannustan tehokkaaseen pumppuun tuon vakioidun 37271 kWh arvion perusteella. Mitä kuumempaa vettä teet, sitä tehokkaamman pumpun tarvitset. Tuolla kulutusarviolla on mahdoton löytää liian isoa VILP:iä?

Ei varsinaista ehdotusta, laitteen voi itse päättää. Mitsu ja Midea myös ehdotettu. Energiatodistusta luin vielä niin siellä oli myös maininta energian nettotarpeesta tilojen lämmitys 28480kWh/v ja käyttöveden valmistus 4200kWh/v.

Öljypoltinhan on siis aiemmin joskus ollut ja öljyä muistin mukaan mennyt noin 3000l/v.

16 kW PANASONIC WH-WXG16ME8 ILMAVESI M R290 arvot vaikuttaa omaan silmään parhaimmalta kun arvostan sitä että tehoa löytyy vielä -20:ssä todennäköisesti riittävästi. Osaatteko sanoa onko muita vastaaviin lukemiin (tai lähelle) pääseviä samassa hintaluokassa?

Vesi on muuten porakaivosta ja ainakin liian rautapitoista. Juomavettä suodatetaan hanalle erikseen. Varmasti siis pumpullekin tarvisi jonkinlaisen suodattimen.

 

[Arisoft]

16 kW PANASONIC WH-WXG16ME8 ILMAVESI M R290 arvot vaikuttaa omaan silmään parhaimmalta kun arvostan sitä että tehoa löytyy vielä -20:ssä todennäköisesti riittävästi. Osaatteko sanoa onko muita vastaaviin lukemiin (tai lähelle) pääseviä samassa hintaluokassa?

Muiden valmistajien laitteet tarvitsee olla tuplasti isompia jotta niitä voi vertailla. Jos sinulle suositellaan 16 kW mitä tahansa laitetta niin saman saa jos otat 8 kW panan.

 

[Amigo]

Ei varsinaista ehdotusta, laitteen voi itse päättää. Mitsu ja Midea myös ehdotettu. Energiatodistusta luin vielä niin siellä oli myös maininta energian nettotarpeesta tilojen lämmitys 28480kWh/v ja käyttöveden valmistus 4200kWh/v.

Öljypoltinhan on siis aiemmin joskus ollut ja öljyä muistin mukaan mennyt noin 3000l/v.

16 kW PANASONIC WH-WXG16ME8 ILMAVESI M R290 arvot vaikuttaa omaan silmään parhaimmalta kun arvostan sitä että tehoa löytyy vielä -20:ssä todennäköisesti riittävästi. Osaatteko sanoa onko muita vastaaviin lukemiin (tai lähelle) pääseviä samassa hintaluokassa?

Vesi on muuten porakaivosta ja ainakin liian rautapitoista. Juomavettä suodatetaan hanalle erikseen. Varmasti siis pumpullekin tarvisi jonkinlaisen suodattimen.

Tuo energiantarvearvio on lähes yhtä suuri kuin itsellä.

Minulla ei ole tiedossa yhtä tehokasta lämmittäjää kuin Panasonicin M sarja jos tarvitaan kuumempaa lämmitysvettä. Jo 12 kW Panasonic M sarjalainen pieksee mun 22 kW Power Worldin, papereiden mukaan ainakin. 16 kW mallissa samaa kompressoria ilmeisesti pyöritetään suuremmalla taajuudella. Tuollaisia pakkastehoja ei taida muilta merkeiltä löytyä. Lisäksi siinä on scroll kompressori jolloin kompuran käämitykset pysyvät kylmänä ja EVI toiminto jolla kuumakaasut saadaan pysymään hallinnassa kovassakin menossa. Mitään kokemusta minulla ei Panasonicista ole.

Pumppuvertailu

 

[js7]

16 kW PANASONIC WH-WXG16ME8 R290 on todennäköisin valinta. Onkohan 200l puskuri sopiva sille? Malli esim ENERGY SAVE BT200TC-1 vai onko hyviä vaihtoehtoja?

Ja lisäksi pitäs jotenkin yrittää huomioida porakaivosta tuleva liian rautapitoinen vesi. Suodatusta?

 

[Amigo]

Isommalla pytyllä tulee vähemmän käynnistyksiä ja pidemmät käynnit näin välikeleillä. Mulla on pumppu käynyt tässä kuussa 4-5 kertaa päivässä kompuran taajuus rajoitettuna noin 30-45 minuuttia kerta. 500 litran pytyllä siis. Lämmitys tietysti jo päällä.

Joku Panamies tietäisi kertoa paremmin pumpun toimintalogiikasta varaajan kanssa.

 

[Arisoft]

Onkohan 200l puskuri sopiva sille?

Miten kauan haluat sen pyörivän kerrallaan? 200 litraisen puskurin se vetää täyteen alle 10 minuutissa jos käy täydellä teholla.

Tunnissa se lämmittää vettä 10 asteen verran noin 1400 litraa. Jotain osviittaa saat kun selvität paljonko vettä systeemi nykyisellään ottaa vastaan.

 

[kaihakki]

Meillä Vantaalla 150 m2 60-luvun talo yhdessä tasossa. Aikoinaan ennen VILPpiä toimi yösähköllä 2000 litran varaajalla. Vuotuinen sähkön kulutus oli n. 35000 kwh. 2012 hommasin ekan VILPin Ultimate 5000 EEV, eli 5 kw kone, joka oli tosi heikkotehoinen mutta halpa. Asennukset tein itse. Antoi 5 kw n. +10 asteen lämpötiloissa. Pakkasissa heikkeni paljon. Mutta säästi joka tapauksessa n. 10000 kwh vuodessa ja sikäli tosi hyvä aloituskone. Vaihdettiin myös pattereita C21 ja C22 tyyppisiin, jolloin 43 asteinen menovesi riitti lämmittämään kämppää. Varaajan häviöt väheni myös, kun ei enää lämmitetty yöllä +92 asteeseen. Sisältyy em. 10000 kwh säästöön.
2023 sitten päivitettiin systeemi. Tuli Panasonic J-sarjan mono 7 kw, jolla on sen jälkeen menty. Tehokas kone. -17 pakkasiin riittää ilman vastuksia, jonka jälkeen ottaa pikku hiljaa vastuksia mukaan. Vuosi coppi on ollut n. 3,2. Eliikä vuotuinen lämmön tuotto/panan ottama sähkö. Mittauksissa ottoteho mitataa Eltako mittarilla sekä kompura että vastus erikseen. Lämpötehon tuotto mitataan Almess energiamittarilla.
Panassa on kyllä omatkin otto/anto/cop mittarit tunti/päivä/kk/vuosi tasoilla, joilla selviää kyllä. Jonkin verran heittoa.

Tällä hetkellä on aikakellokäytöllä klo 9.00 - 17.00 QM 2 tasolla (Quite Mode). Kun ilmat kylmenee aikakellokaäyttö pois ja menneeän Direct moodilla kevääseen.

Viime vuoden ostosähköt oli yhteensä 10500 kwh ja sisältää myös sähköauton sähköt. Pari vuotta sitten tuli aurinkopaneelit katolle, jotka tuottaa enemmän,kuin sähkäriin menee vuodessa. Ja meillä ei lämpöä ole säästelty. Läpi vuoden n. 23-24 sisällä. Kovimmilla pakkasilla menty n. 21 asteen paikkeille.

Aloittajan taloon 16 kw Panasonic on ihan varmasti liian iso. Pelkkää riesaa keväästä syksyyn. Jatkuvaa katkokäyntiä.
Korkeintaan 12 kw pana, mutta ehkä 9 kw voisi olla sopivin. Kovimmilla pakkasilla voisi olla jonkin verran vastuslämpöä, mutta kone toimisi jouheasti läpi vuoden. Varaajana 200 litrainen kyllä käy, koska syksystä kevääseen jos käyttää direct moodissa, niin varaajan varaustarvetta ei tarvita ollenkaan. Pana tuottaa reaaliajassa sen mitä talo kuluttaa. Sillä on ihmeellinen toimintalogiikka. Pana tietää paljonko lämpöä tarvitaan.
Kesäkautena on kyllä katkokäyntiä. Aikakellokäyttö vaatii varauskapasiteettia. 500 litrainen olisi ehkä sopiva.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos on kunnon varaaja, ei varsinaisesti minkään tehoinen kone ole liian iso. Koneen tehoa voi sovittaa talon tarpeeseen ja "liian lyhyistä" käyntijakoista voi päästä eroon monella tavalla:

1. Varaajan koko. 500 l pitäisi riittää jo suunnilleen vaikka mihin.
2. Sallittu käyntiaika tai lämmitysaika. Käytännössä sama kuin ajastus.
3. Hystereesi eli käynnistyksen ja pysäytyksen ero.

Jos kone kirnuaa täysillä jo heti kun talvi alkaa, COP ei ole parhaimmillaan, lisäksi alkaa vaatia muuta tukilämmitystä turhan aikaisin vaikka olosuhteet olisivat vielä ihan otolliset. Kesällä suhteellisen lyhyet ja harvat käyntijaksot ovat väistämätön realiteetti oli kone mikä tahansa.

 

[Arisoft]

Kesällä suhteellisen lyhyet ja harvat käyntijaksot ovat väistämätön realiteetti oli kone mikä tahansa.

Tästä olisin sen verran eri mieltä että kesällä kone yleensä vain seisoo ja talossa mieluummin tarvitaan jäähdytystä kuin lämmitystä.

Käyttövesi on sitten oma lukunsa. Se tarvitsee saman verran tehoa ajoittain kesät talvet.

 

[Amigo]

Eikös tuolla ollut tarvetta kuumemmalle lämmitysvedelle? Vanhat patterit. Kuumempi vesi vaatii heti rajumman koneen.

Edit: Jos 12 ja 16 kW malleissa sama kompura niin varmaankin sama pienin teho?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Käyttövesi on sitten oma lukunsa. Se tarvitsee saman verran tehoa ajoittain kesät talvet.

Kesällä luultavasti olosuhteet otollisimmat iltapäivisin. 10 vuotta vanha Setä ei taivu itse tähän ajastukseen. Asia ei kovin paljon poikkea, että on sallittu aina tehdä tarpeeseen. Jos on kunnon varaaja, sen voisi lämmitellä kesällä iltapäivisin kun aurinkosähkö muutenkin painaa sähkön hinnan alas tai sitten sallia toimia tarpeen mukaan. Itse olen mennyt aina tällä "tarpeen mukaan sallittu" kun oikein muuta vaihtoehtoa ei ole mutta sitä tarvetta minä voin kontroloida lämmityksen osalta.

 

[Arisoft]

Kuumempi vesi vaatii heti rajumman koneen.

Ei tuo nyt ole noin yksinkertaista. Jos talo vaatii 8 kW tehoa niin siihen ei vaikuta veden lämpötila.

Kuumempi vesi tarkoittaa vain sitä että COP on huonompi. Joissakin laitteissa se tarkoittaa myös sitä että kilowatteja syntyy vähemmän mutta Panassa ei pitäisi näin olla puheiden perusteella.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En osaa sanoa kuinka juuri Panalla, mutta koneissa yleensä on sähköpuolella jokin maksimiteho. Jos tuottaa alhaista lämpötilaa, tuotos voi olla tästä syystä suurempi.

Setällä tuo tuottolämpötila ei suoraan vaikuta mainittavasti tuottotehoon (alentaa vain aivan marginaalisesti) kun ollaan kohtuullisen alhaisissa lämpötiloissa mutta sähkön kulutukseen kyllä aina todellakin vaikuttaa ihan suoraan ja hyvinkin tarkasti ennustettavalla tavalla.

 

[pökö]

Jos talo vaatii 8 kW tehoa niin siihen ei vaikuta veden lämpötila.

Vaikuttaa sikäli että jos talo vaatii kuumaa vettä niin silloin 8kW on vaikeampi saavuttaa

 

[Amigo]

Ei tuo nyt ole noin yksinkertaista. Jos talo vaatii 8 kW tehoa niin siihen ei vaikuta veden lämpötila.

Kuumempi vesi tarkoittaa vain sitä että COP on huonompi. Joissakin laitteissa se tarkoittaa myös sitä että kilowatteja syntyy vähemmän mutta Panassa ei pitäisi näin olla puheiden perusteella.

Unohdin T-CAP toiminnan mikä juuri tekee Panasta helpon mitoitettavan. COP:in kustannuksella tietysti mutta eipä siihen mikään muukaan pumppu pysty.

Pumppuvertailu

 

[js7]

500l varaaja pitäisi myös mahtua jos sitä siis voi käyttää työsäiliönä? Mitä mallia suositellaan?

16kw palaan siis tällä hetkellä ainakin päätynyt sen hinta/tehosuhteen takia. Ja kun 9 ja 12 mallit taitaa olla aikalailla samankokoisia niin ne on yhtä rumia pihalla. Hintaeroa ei paljoa ole jos ne on nyt about 9kw 5300e, 12kw 5700e, 16kw 6300e. Mut löytyykö samalla tai halvemmalla parempia vaihtoehtoja?

 

[kaihakki]

Käyttöveden priimaus kannattaa tehdä suoralla sähköllä erillisessä priimausvaraajassa ja esilämmitys varaaajassa. Panan coppi paranee, mitä viileämpää on Panalle tuleva vesi. Meillä muistaakseni dT on 6 astetta. Elikkä kun päivällä aikakellolla varaaja lämpenee 43 asteeseen, niin se jäähtyy seuraavaan aamuun mennessä 30 asteen paikkeille. Siitä kun Pana pärähtää käyntiin ja tekee n. 36 asteista vettä, niin coppi on 5. Päivittäinen coppi on nyt ollut 4,5 - 5 välimaastossa.

Jos taas tekisin käyttövettä n. 60 asteista, niin en tiedä kuinka alas coppi tipahtaisi. Kyllä VILPin kannattavuus ainakin heikkenisi rajusti.

 

[Arisoft]

Käyttöveden priimaus kannattaa tehdä suoralla sähköllä erillisessä priimausvaraajassa ja esilämmitys varaaajassa.

Panan kyky tehdä kuumaa käyttövettä on hyvin kyseenalainen juttu. Asennuksella on vaatimuksia, joita on hankala toteuttaa käytännössä. MItä isompi pumppu sitä vaikeampaa. Vaikka yrittäisikin niin kannattaa suosiolla hankkia sellainen käyttövesisäiliö, missä on oma lämmitysvastus.

 

[Ode]

Mut löytyykö samalla tai halvemmalla parempia vaihtoehtoja?

Panasonicia on foorumilaiset tilanneet saksasta. https://lwp24.shop/WH-MXC12J9E8-Kompakt-Waermepumpe-T-CAP-12-kW-400-Volt-von-Panasonic

Se on usein tarjouksessa, jolloin tosta lähtee vielä satasia pois.

Itse en keskittyisi lämpimän ajan säätämiseen ollenkaan. +4 ylöspäin vilppi tykittää jo cop4. Suurimmat kulut tulee muutaman pakkaskuun aikana. Itse en investoisi isoja rahoja isoon puskuriin tai energiavarastoon. Pieni puskuri vastuksella riittää. Vilppi lämmittää sen minkä tarvitsee ja se siitä. Noi lämpövarastot ja isot puskurit maksaa tuhansia uutena ja säästöpotentiaali on aika marginaalinen, ja vaatii pörssisähkön ja ohjausatuomatiikan.

 

[Arisoft]

Noi lämpövarastot ja isot puskurit maksaa tuhansia uutena ja säästöpotentiaali on aika marginaalinen, ja vaatii pörssisähkön ja ohjausatuomatiikan.

Näin se on. Tekijän pitää tietää mitä on tekemässä. Muuten voi käydä niin ettei säästöjä synny lainkaan. Itse käytä rakennusta itseään varaajana silloin kun koen siihen olevan tarvetta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Noi lämpövarastot ja isot puskurit maksaa tuhansia uutena ja säästöpotentiaali on aika marginaalinen, ja vaatii pörssisähkön ja ohjausatuomatiikan.

Niin. Sen verran sitä puskuria olisi syytä olla että voi laittaa riittävän suuren koneen. Säästöt ei tule siitä puskurista suoraan vaan siitä että se isompi kone jaksaa pakkasella pidemmälle ilman tukilämmitystä. Toki kunnon varaaja auttaa myös veden esilämmityksessä, kun se lämpö ei lopu siitä niin nopeasti. Hyvä varaaja keskusyksiköksi on investointi vuosikymmeniksi eteenpäin. "Lämpövarasto" on sitten asia erikseen. VILP ei sitä tarvitse ja ainut hyöty on lämmityksen ajastaminen. Jos tarjolla on vanhaa perua puukattilan varaaja tai yösähkövaraaja, tämmöisen hyödyntämistä kyllä kannattaisi vakavasti harkita romuttamisen asemasta.

 

[Ode]

Niin. Sen verran sitä puskuria olisi syytä olla että voi laittaa riittävän suuren koneen. Säästöt ei tule siitä puskurista suoraan vaan siitä että se isompi kone jaksaa pakkasella pidemmälle ilman tukilämmitystä. Toki kunnon varaaja auttaa myös veden esilämmityksessä, kun se lämpö ei lopu siitä niin nopeasti. Hyvä varaaja keskusyksiköksi on investointi vuosikymmeniksi eteenpäin. "Lämpövarasto" on sitten asia erikseen. VILP ei sitä tarvitse ja ainut hyöty on lämmityksen ajastaminen. Jos tarjolla on vanhaa perua puukattilan varaaja tai yösähkövaraaja, tämmöisen hyödyntämistä kyllä kannattaisi vakavasti harkita romuttamisen asemasta.

Jos on ns. täysimittainen kone, niin eikös se käytännössä jaksa tuottaa kaiken tarvittavan lämmön joka tapauksessa? Esim. Pana 12 kW voisi odottaa jaksavan kaikki paitsi jotkut -25 himopakkaset?

Jos halvalla saa, niin kannattaa laittaa iso puskuri vaikka vaan varmuuden vuoksi. Halvin pieni puskuri mitä olen itse löytänyt on AntinValinnasta. 550€ sisältäen 6 kW vastuksen.

 

[Arisoft]

Jos on ns. täysimittainen kone, niin eikös se käytännössä jaksa tuottaa kaiken tarvittavan lämmön joka tapauksessa?

Siinähän se ongelman ydin juuri onkin! Jos ei tarvita täyttä tehoa niin se toimii hetken ja sammuu. Toimii hetken ja sammuu. Toimii hetken ja sammuu. Toimii hetken ja sammuu. ja kertaakaan se ei saa edes toimintapistettä kohdalleen eli COP on jotain ympisurkeaa.