VILP Viessmann Vitocal 222-s, okt (täystiilitalo), 120m2, Ylöjärvi

Nyt on saatu Viessmann 222-S käyttöön ja öljylaitteet lensi pihalle.

Laitoin kaikissa patteritermostaateissa sen stopparipalan äärimmäiseen hahloon, että saa kaikki termarit täysin auki ja termariventtiilit virtaamaan täysillä.

Käyrä asetettiin öljyllä testaamieni tulosten mukaisesti.

Nyt ulkona on -16'C ja kompura käy ilman yhtään vastusta. Tästä hyvä lähteä seurailemaan mihin talon huoneiden lämpötilat lähtee yön aikana, kun kiristyy vielä. Ja että missä kohtaa mahdollisesti putoaa kompura pois tai tulee vastuksia avuksi.

Harmillisesti wifi-yhteyttä ei saanut vielä. Tulee ilmeisesti jälkitoimituksena, koska siru-pulan vuoksi niistäkin ilmeisesti on pulaa.

 

[kurre orava]

Mihin perustuu ILPin kyky tuottaa lämpöä pakkasilla paremmin kuin VILPin. Kummassakin on periaatteeltaan samalla tavalla toimiva ulkoyksikkö.

En tiedä onko se oikeasti niin mutta itse olen mieltänyt että tuo ylimääräinen lämmönvaihto kylmäaineesta veteen ja vasta sitten vedestä ilmaan syö tuota hyötysuhdetta verrattuna siihen että kylmäaineella suoraan lämmittäisi ilmaa.

 

[Ton1A]

ILP:n sisäyksiköllä on käytettävissään rajatta noin reilut +20-asteista ilmaa johon lauhduttaa. Lattialämmityksenkin kanssa paluu on jonkin verrankin lämpimämpää.

 

[kaihakki]

No jos mittaa ILPin kuumakaasun lämpötilan tulopuolella sisäyksikköön ja lähtöpuolella sisäyksiköstä, niin millaisia lukemia saadaan.

 

[kotte]

En tiedä onko se oikeasti niin mutta itse olen mieltänyt että tuo ylimääräinen lämmönvaihto kylmäaineesta veteen ja vasta sitten vedestä ilmaan syö tuota hyötysuhdetta verrattuna siihen että kylmäaineella suoraan lämmittäisi ilmaa.

Sanoisin, että perustuu puhaltimen käyttöön lämmön siirtoon väliaineesta ilmaan. Tuo on toisaalta ilpin rajoitus, eli sisäkennon kokoa ja ennen kaikkea lauhdutinputkea on kylmäteknisistä syistä vaikea kasvattaa kovin paljon suuremmaksi pinta-alaltaan. Vilppien levytyyppisen lämmönvaihtimen lämmönsiirto-ominaisuudet seuraavaan väliaineeseen (veteen) ovat aivan ylivertaiset ilpin kaltaiseen pitkään putkeen nähden, josta sitten lämpö siirretään vielä etennpäin pitkin metallilamelleja jopa senttimetrien päähän. Se, mitä ilppi aluksi voittaa, olisi helppoa keriä takaisin, jos lämmönluovutusta voisi parantaa niin, että tultaisiin toimeen selvästi matalammalla kiertoveden lämpötilalla. Lattialämmitysputkistokin on hyvin karkea ja heikohkon lämmönsiirtokyvyn omaava ratkaisu absoluuttisessa mielessä mahdollisuuksiin nähden. Väittäisin, että vilpillä pääsisi ilppiä parempaan tulokseen etenkin kovilla pakkasilla, jos vastaava lämpöteho luovutettaisiin vaikkapa useamman puhallinkonvektorin (esim. 4 kpl) tai rakennuksen lämmönluovutus olisi muutoin järjestetty tehokkaasti (mielellään metallisten lattian, seinät ja katot peittävien lämmönluovutuslevyjen kautta). Jälkimmäinen ratkaisu on tietenkin sisustusmielessä (toivottoman) radikaali.

 

[jmaja]

Väittäisin, että vilpillä pääsisi ilppiä parempaan tulokseen etenkin kovilla pakkasilla, jos vastaava lämpöteho luovutettaisiin vaikkapa useamman puhallinkonvektorin (esim. 4 kpl) tai rakennuksen lämmönluovutus olisi muutoin järjestetty tehokkaasti (mielellään metallisten lattian, seinät ja katot peittävien lämmönluovutuslevyjen kautta).

Mihin menolämpöön noilla sitten pääsisi? Riippuu tietysti paljon myös talon eristyksistä ja MUTista. Onhan ihan talvallisia lattialämmityksiäkin, joissa MUTissa menolämpö jopa alle 30 C. Aika vaikea tuosta on paljoa parantaa. Äärimmäisellä lämmönsiirrolla paluu voisi olla lähes sama kuin huoneilma, mutta virtaama ei voi olla ääretön, joten meno on saatavilla olevilla VILPeillä kuitenkin ainakin 3 C yli tuon.

 

[kotte]

Äärimmäisellä lämmönsiirrolla paluu voisi olla lähes sama kuin huoneilma, mutta virtaama ei voi olla ääretön, joten meno on saatavilla olevilla VILPeillä kuitenkin ainakin 3 C yli tuon.

Juu, varmaan alle 25 asteen kiertoveden kanssa ei pärjäisi, vaikka olisi millainen lämmönluovutus. Mutta eipä alle 30 asteen lämpötilassa kuumakaasua lauhduttavasta ilpistäkään lämpö tule sen lisäksi, mitä tulistuksen poistosta saatu suorasähköosuuden levitys tuo. Puhallushan ei voisi juuri ylittää 25 astetta eikä edes puhallusnopeuden kasvattaminen auta, kun lämpöä ei siirry enempää pitkin metallirakenteita (tarvittaisiin huomattavasti laajempia lämmönluovutuspintoja, mitä ilppiin voi rakentaa).

 

[jmaja]

ILP:n sisäyksiköllä on käytettävissään rajatta noin reilut +20-asteista ilmaa johon lauhduttaa.

Ei sentään. Rajansa on ilmavirralla ja tehon kasvaessa ilma ILPin lähistöllä eli se sisään tuleva ilma lämpenee. Tietysti vain yhtä avointa tilaa lämmittäessä voi onnistua suuntaamaan puhalluksen niin, että sisään tulee keskimääräistä ilmaa, mutta aika vaikeaksi menee normaaleissa OKT:ssa pitää ILPillä kaikki huoneet +20C ja samalla saada yhdelle ILPille 20 C sisään.

Ovatko VILPille ja ILPille luvatut SCOPit kunnolla vertailukelpoisia? VILPille luvataan SCOPiksi kylmässä ilmastossa 35 C MUT-menovedellä hiukan yli 4 ja 55 C n. 3,5. Tosin vaikkapa Niben mitoitusohjelmalla laskemalla noihin ei kyllä pääse.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Millaisia nuo ILPien lauhtumislämmöt voisivat olla? Setällä on 35 °C tuottolämpötilalla "lauhtumislämpötila" yleensä himpun alle 40 °C. Riippuu kuinka suurella teholla käy. Tuo on koneen itsensä ilmoittama. En ole mitannut enkä tiedä täsmällisesti, mitä tuo tarkoittaa mutta tuommoisen se näyttää. Kuvittelisin, että se on painetta vastaava lämpötila, missä kaasut pääosin lauhtuvat.

 

[kotte]

Millaisia nuo ILPien lauhtumislämmöt voisivat olla? Setällä on 35 °C tuottolämpötilalla "lauhtumislämpötila" yleensä himpun alle 40 °C. Riippuu kuinka suurella teholla käy. Tuo on koneen itsensä ilmoittama. En ole mitannut enkä tiedä täsmällisesti, mitä tuo tarkoittaa mutta tuommoisen se näyttää. Kuvittelisin, että se on painetta vastaava lämpötila, missä kaasut pääosin lauhtuvat.

Tuo viimeinen virke kiteyttää keskeisen teorian. Asia olisi melko helposti mitattavissa, eli ilppien tyhjiöintineulaventtiili on kaasuputkessa ja lämmityskäytössähän tuon paineen mittaaminen kertoo lauhtumislämpötilan, kun kylmäaine tunnetaan (ainakin R32:n kaltaisella aineella, jossa ei ole liukumaa ja aika tarkkaan myös R410A:lla; sama tietysti tarkasti myös R134A:lla tai propaanilla). Mittarisarjan korkeapainepuolen mittari vain kiinni tuohon koneen käydessä lämmityksellä (tietenkin jo ennen käynnistystä liitännät paikalleen, kun painepuolella pelataan) ja taulussahan on tyypillisesti aineelle ominainen lämpötila jo valmiiksi omalla asteikollaan.

 

[jalat]

Tuossa ihmetellyt, kun Viessmannin laite näyttää kokoajan 1-2 astetta plussan puolelle enemmän, mitä muut talon lämpömittarit.
(tavallinen anturillinen mittari löytyy keittiön ikkunalta samalla puolen taloa, jossa anturi ikkunan raosta ulkona, sekä toinen langaton mittari tuohon zigbee älykoti systeemeihin)

Tämä 1-2 astetta plussalla toki vääristää siirrettävän veden lämpötilakäyrää. Toki tätä voisi voisi käyrällä kompensoida, mutta rupesin katselemaan että missäs se lämpöanturi on. Se lienee tämä valkoinen muoviboksi ja sen sisällä oleva komponentti.

Tuo vieressä lähellä kulkeva eristetty putki on se missä lämpö siirtyy ulkoyksiköltä sisälle. -5'C ulkolämpötiloissa tuo kylmäaineputki tuntui paljaalla kädellä kädenlämpöiseltä. Eli voidaanko tästä vetää johtopäätöksiä, että se voisi heijastaa sen verran lämpöä, että se huijaisi tuota lämpöanturia sen 1-2 astetta?

1) Kannattaako minun vaan siirtää tuo anturi tuosta esim. turvakatkaisijan alapuolelle, johon johdot riittävät? (Näyttäisi olevan yhdellä ruuvilla seinässä kiinni.)

2) Vai olisiko parempi eristää tuo kylmäaineputki paremmin? (onko siitä eristämisestä hyötysuhdemielessä hyötyä? Jos on, niin eristän yläpohjassa kulkevat 3-4 metriä myös, kun ehdin sinne joskus könyämään)

Vai sekä että?

 

[Pretor]

Eikös Viessmannissa ollut keinotekoinen pysäytysraja pakkasella?
Jos tuolla paikalla saat koneen pysymään käynnissä myöskin kovalla pakkasella sen 1-2'c "pidemmälle", niin en tekisi mitään.
Eli jos kone keinotekoisesti sammuttaa itsensä esim. -18'c ja tuon "väärin näyttämisen" ansiosta venyy -19-20'c, niin sehän on vaan plussaa.

 

[DrPaiN]

Jos tuo lämpötila arvo näyttää systemaattisesti aina liikaa, siellä on mahdollisuus sitä "tasata" ts plussata tai miinustaa sitä näyttämää.

 

[DrPaiN]

Eikös Viessmannissa ollut keinotekoinen pysäytysraja pakkasella?
Jos tuolla paikalla saat koneen pysymään käynnissä myöskin kovalla pakkasella sen 1-2'c "pidemmälle", niin en tekisi mitään.
Eli jos kone keinotekoisesti sammuttaa itsensä esim. -18'c ja tuon "väärin näyttämisen" ansiosta venyy -19-20'c, niin sehän on vaan plussaa.

Sieltä löytyy koodaustasolta 2 myös parametri tuolle pysäytyslämpötilalle.
Rajalämpötila parametriin 5016; allekirjoittaneella on -220 (=-22deg). Minulla oli sitä ongelmaa että kenno meni tukkoon kovemmilla pakkasilla kun ei sulattanut ajoissa, siihen ratkaisu oli että tiputin sen minimi sulatusvälin 6h --> 4h.

Edit: lisätty linkki tuohon viitattuun ongelmaan

Pakkasen myötä Viessmannin kuuluu lopettaa pumppaaminen?

Jaha, nyt pompsahti pakkanen 18 asteeseen, ja ohjausyksikkö alkoi vilkuttaa ilmoitusta "varoitus - ulkoyksikkö OD". Huollosta pitkän puhelinjonotuksen jälkeen kerrotaan - melko ripeästi, ettei olisi joku muukin pirauttanut - että kyseessä ei ole vika, vaan ominaisuus. Kiitin. Kurkkasin...

lampopumput.info

 

[pelzi_]

Kyllä se ILP saa edun sitten kun pakkasta tulee ja teho loppuu kesken, lauhtumislämpötila menee koko ajan matalammaksi kun tuotto vähenee. VILPin lämpötilat taas nousee, kun vesi on aina vaan kuumempaa. Vastaava tilanne tulisi jos ILPissä olisi aivan alimitoitetun pienet kennot. Ja VILPissäkin ollaan hyvässä tilanteessa jos on lattialämmitys.

Kuumakaasun lämpötilalla ei ole niinkään merkitystä kuin lauhtumislämpötilalla, ja se aina kasvaa mitä suurempi on lämpötilaero. Mutta siinäkin ILPillä on etu noissa tilanteissa missä COP on esim. 2, silloin kuumakaasun lämpöä on jo liki 50% tuotosta, ja koska lämmönvaihdin on ristivirta-tyyppiä, on lauhtumislämpötila silti lähellä huoneenlämpöä vaikka puhalluslämpötila voi olla sitä paljon korkeampi kun puolet siitä on kuumakaasun lämmittämää. Vastavirta-vaihtimessa veteen ei päästä yhtä matalaan lauhtumislämpötilaan ja varsinkaan yhtä suureen alijäähdytykseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ulkorakennuksessa aloitain useinkin ILPillä lämmittämisen pakkasen puolelta, jopa niin että ulkona saattaa olla jo lämpimpää kuin sisällä. Ulti vaikuttaa ensin katkovan sisäyksiön puhallusta mutta salin lämmettyä jossakin + 5 yläpuolella se sitten alkaa tohottaa jatkuvasti. Millaistahan COPia tuommoisessa korkeintaan 0°C ... - 5 °C pakkasessa voisi odottaa kun sisäpää käy myös erittäin alhaisessa lämpötilassa (imuilman lämpötila -5 ... +10 °C) ?

 

[pelzi_]

Kylmän puhalluksen esto toimii tuossa oikeastaan ihan kuten kuuluu, mutta huonontaa COPia tietysti. Mukavuutta se lisää, parempi olla välillä puhallin seis kuin puhaltaa kylmää päin naamaa.

Jos koneessa on EEV, COP on helposti paljon yli 5. Ei se koskaan nouse taivaaseen asti kun puhaltimet vie sähköä ja lähes tyhjää pyörivässä kompressorissa on häviöitä.

 

[kotte]

Kyllä se ILP saa edun sitten kun pakkasta tulee ja teho loppuu kesken, lauhtumislämpötila menee koko ajan matalammaksi kun tuotto vähenee. VILPin lämpötilat taas nousee, kun vesi on aina vaan kuumempaa. Vastaava tilanne tulisi jos ILPissä olisi aivan alimitoitetun pienet kennot. Ja VILPissäkin ollaan hyvässä tilanteessa jos on lattialämmitys.

Kuumakaasun lämpötilalla ei ole niinkään merkitystä kuin lauhtumislämpötilalla, ja se aina kasvaa mitä suurempi on lämpötilaero. Mutta siinäkin ILPillä on etu noissa tilanteissa missä COP on esim. 2, silloin kuumakaasun lämpöä on jo liki 50% tuotosta, ja koska lämmönvaihdin on ristivirta-tyyppiä, on lauhtumislämpötila silti lähellä huoneenlämpöä vaikka puhalluslämpötila voi olla sitä paljon korkeampi kun puolet siitä on kuumakaasun lämmittämää. Vastavirta-vaihtimessa veteen ei päästä yhtä matalaan lauhtumislämpötilaan ja varsinkaan yhtä suureen alijäähdytykseen.

Niin, mutta vastaavan saisi aikaan, jos vilpin lämpötilapyyntöä voisi pudottaa pakkasten kiristyessä tai mieluummin niin, että lisäämällä lämmönluovuttajia kiertovesi pakotetaan alemmas, kun vilp ei enää pysty parempaan. Periaatteessa ilpin lauhtumislämpötila on luultavasti 60 asteen päällä, jos se onnistuu puhaltamaan suunnilleen näin lämmintä ilmaa huoneeseen. Sitten kun puhalluslämpötila alkaa viimein pudota, tilanne (ehkä) paraneelauhtumislämpötilan kannalta samoin kuin em. vilp-esimerkissä, mutta tehokin loppuu kesken.

Toki pakkasella auttaa, mitä enemmän on konetehoa ja ilp on siinä mielessä hyvä lisä vilpin päälle, että siinä on täysin riippumaton ylimääräinen lämmönluovutuskoneisto, joka aktivoituu muun lämmityksen oheen.

 

[pelzi_]

Eipä koneista yleensä kunnon pakkasilla 60-asteista tule. 35 astetta on tyypillinen lukema ja lauhtumislämpötila ei siitä kaukana ole. Alijäähdytys sen sijaan on korkea ja neste on lähes huoneenlämpöistä.

ILPeissähän COP pysyy ihan hyvänä, mutta teho on se joka sään myötä romahtaa. Ellei tätä ole piilotettu rajoittamalla kierroksia lämpimässä.

 

[jmaja]

Eipä koneista yleensä kunnon pakkasilla 60-asteista tule.

Nibe F2120:lle luvataan tulevan. Tosin käytännössähän nuo ovat sammuneet jo kokonaan jossain -21 C paikkeilla.

 

[jalat]

Sellainen tuli mieleen, että kun nyt ulkona on -17,5'C pakkasta ja applikaatiosta huomaan, että välillä käy hetken aikaa vastus käynnissä, niin vetääkö se vastus aina täysillä sen aikaa, vai mahtaako kone säädellä sitä vastuksen tehoa jotenkin?
Applikaatiosta ei näe onko 1 vai 2 vastusta käynnissä. Itse koneesta sitten näkee jostain valikon alta onko 1 vai 2 käytössä.
Näissähän on kaksi vastusta: 3kW ja 6kW, joita yhdistelemällä saadaan 3, 6 ja 9kW tehot irti.

Minullehan oli tehty se pudotuskytkentä, että jos ulkoyksikön kompura on käynnissä, niin samaan aikaan ei toinen vastus voi olla käytössä. Sähkäri taisi puhua, että se vastus, joka on samassa vaiheessa ulkoyksikön kanssa. Voidaanko olettaa, että tällöin puhutaan tuosta 3kW vastuksesta, vai kenties 6kW vastuksesta siten, että siihen menee vain puoliteho kompuran ollessa käytössä?
En tiedä onko tällä vaikutusta, mutta voisin kuvitella, että se olisi tuo 3kW vastus samassa, niin saisi yhdellä 6kW vastuksen kokonaan käyttöön yksistään kompuran rinnalle. Toki saman ajaa 3kW + puolet tuosta 6kW vastuksesta. Mutta tämän takia kysynkin että voiko vastus käydä puoliteholla tai voiko sitä vastuksen tehoa nämä laitteet säätää, vai onko se aina että joko täysillä tai off?

Nyt mennään ILP:n tukemana tällaisella käyrällä. Ulkona melkein -18'C ja sisällä 21-22'C ja pattereille menee 43-44'C asteinen vesi. Jännityksellä odotan sammuuko ulkoyksikkö. Asentaja sanoi, että se sammuu noin -18.5'C paikkeilla. Meillähän tuo ulkoanturi näytti pikkuisen plussan puolelle. Mikäli kompura käy vielä -20'C pakkasella, niin kai se on silloin ihan hyvä suoritus.

Hyviä pakkasia nyt pidellyt monta päivää. Positiivista on, että sulavesien ohjaus näissä tuntuu toimivan. Jäätä ei ole kertynyt pohjalevyyn yhtään. Ihan puhdas pelti ja kolo mistä vedet menee viemäriin. Pohjalevyn ulkopuolellakaan, saati että sulavesiputken ympärilläkään ei ole yhtään jäätyneitä vesiä.

 

[jalat]

Kun vajaa kuukausi sitten (jouluviikolla) asennettiin Viessmann, ei ollut säädöistä mitään tietoa. Menin alkuun täysin asentajan asetuksilla ja vaikka kelit oli noin -10'C luokkaa. Tuo kuvan lämpötilakäyrä mitataan vähän virheellisesti noin 8km matkan päästä, jossa on yleensä pikkuisen lämpimämpää. Joka tapauksessa oli keli mitä tahansa -2 ja -10 välillä, niin huideltiin hurjissa 100-130 kWh vuorokausikulutuksessa. Se hirvitti, josta jälkeenpäin kirjoittelinkin ihmettelyjäni. No sitten kelit lauhtui vuodenvaihteen molemmille puolille tuonne 0 ja -7 pakkasien väliin, otin ILPin mukaan rinnalle ja mentiin VILP + ILP asetelmalla. Ei oikein käyrääkään voinut noissa keleissä optimoida.

Nyt sitten päästiin taas kunnon pakkasille ja viimeinen vuorokausi meni -18 ja -22 välillä. Laskin käyrää yhä edellisestä viestistäni alaspäin. Annoin ILPin laulaa täysillä 25'C pyynnöllä. VILP:n lämpömittari tosiaan yhä siinä lämpökaasuputken vieressä, joka vähän "huijaa" kompuraa pysymään pidemään käynnissä. Mittasin zigbee mittarilla sen anturin vierestä tunnin verran ja sen jälkeen siirsin mittarin 20cm kauemmas. Totta tosiaan anturi saa putkesta hieman lämpöä. Tämä ei taida haitata vaan olla ehkä vaan hyvä juttu juuri huijatakseen kompuraa vähän väkisellä kovemmille pakkasille käyntiin. Mikäli jotain hajoaa tämän vuoksi kovilla pakkasilla, onneksi on lämpöykkösten asennus ja heiltä 7v täystakuu laitteille ja työlle. Joten antaa olla siinä.

VILP matalalla käyrällä + ILP tehokkaasti päällä päästiin tuossa -18 ja -22 pakkasvuorokauden aikana 113 kWh kulutuksiin. Eli käytännössä about 10 astetta kovemmalla pakkasella samaan kulutusluokkaan, mitä oli aikaisemmin asentajan asetuksilla ja pelkällä VILPillä.
Melkein voisin jo tällä sanoa että ILP auttaa isosti tuossa. Ja ILP on tosiaan 8v vanha tarjouspumppu. Ei mikään huippumalli, joka tahkoaa lämpöä kunnolla vielä -25'C pakkasilla.

ILP näytti vievän sähköä 22 kWh viimeisen vuorokauden aikana. Ja jos perus käyttösähkö on ollut se noin 25 kWh vanhoilla kokemuksilla, niin tuosta 113 kWh:sta jäi VILPille työtä 66 kWh edestä.

Jos tuohon lisätään tuo ILP:n 22 kWh, niin lämmitykseen + lämpimään veteen meni tuon noin karkeasti -20'C vuorokauden aikana 88 kWh.

(pe 7.1. ja la 8.1. oltiin reissussa ja kokeilin säästötilaa ja pudottaa talon lämpöjä. Säästö oli minimaalinen kilowateissa, mutta hatutus sitäkin suurempi, kun kesti täystiilitalon kauan varastoida lämpö takaisin rakenteisiin. Ei kannata säästötila, jollei ole 1-2 viikkoa jossain reissussa)


Käyränä pidin yli puolet vuorokaudesta tällaista käyrää minimoidaksenei vastuksien käytön. Jostain logista sain kaivettua että yön aikana vastusteho oli silti käynyt siinä tilassa, että kompura oli sammunut ja oli käytetty "kolmea" vastusta yhteensä. Eli 9kW vastustehoja yhteensä. Asentaja sanoi, että kompura sammuisi noin -18.5'C lukemissa. Mielestäni mentiin jossain -20'C paikkeilla, kun kompura vielä kävi kuvioissa mukana. En seurannut niin silmäkovana koko iltaa tietoja, mutta mielikuva jäi että -20'C mentiin kompura apuna.

Tämän päivän jälkeen lauhtuu taas pitkäksi aikaa ja ei pääse oikein testailemaan taas. Joten mennään tällä käyrällä ILP:n tukemana. Jatketaan harjoituksia myöhemmin lisää. Tyytyväinen fiilis, että ILP + VILP combo toimii hyvin ainakin tuonne -20'C pakkasille asti. Kovemmat pakkaset jää yhä odotuttamaan itseään. Aikanaan kun tuo ILP antautuu, niin pitää ostaa siihen tilalle joku kovissa pakkasissa tehokkaasti toimiva malli, niin uskoisin sillä yhdistelmällä olevan aika hyvä mennä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

(pe 7.1. ja la 8.1. oltiin reissussa ja kokeilin säästötilaa ja pudottaa talon lämpöjä. Säästö oli minimaalinen kilowateissa, mutta hatutus sitäkin suurempi, kun kesti täystiilitalon kauan varastoida lämpö takaisin rakenteisiin. Ei kannata säästötila, jollei ole 1-2 viikkoa jossain reissussa)

Kuvan mukaan olet sitten joutunut nostamaan talon lämpötilaa kotiin palattua huomattavasti kylmemmässä säässä. Saattaa hyvinkin käydä, että pieni säästö lämmöntuottopuolessa johtaa jopa suurempaan sähkönkulutukseen, erityisesti jos kone turvautuu lämpötilan nostossa vastusapuun. Jos käyrä on tarkasti säädetty, lämpötilan nouseminen kestää luonnollisesti hyvin kauan kun patterit luovuttavat vain rakennuksen lämpöhäviötä vastaavan lämmitystehon sisälle.

Asia olisi ehkä toinen, jos poissalo kestäisi luokkaa viikon tai kauemmin ja lämpötilan pudotus olisi suurempi 22 -> 12 °C. Pari ensimmäistä päivää sitten saisi kuitenkin kylmässä värjötellä.

 

[jalat]

Kyllä. Juuri näin kävi ja ihan kokeellisesti tehtynä. Lopputulos : ei kannata. Tosiaan joku tyyliin 2 viikon thaimaan matka tms, niin sitten ehkä voisi pudottaa lämmöt 21 -> 17 ja stopata lämmitysveden tekeminen. Silloinkin luultavasti säästö olisi niin pieni, ettei sillä ole vuositasolla mitään merkitystä. Parempi pitää tasainen lämpö

 

[janti]

Oliko laitteen tyyppi nyt AWBT-E-AC 221.C10 ?

Tuon antotehot löytyvät sivulta 40

https://static.viessmann.com/resources/technical_documents/GB/en/VPA/5797331VPA00004_1.pdf?

 

[janhunen]

Kyllä. Juuri näin kävi ja ihan kokeellisesti tehtynä. Lopputulos : ei kannata. Tosiaan joku tyyliin 2 viikon thaimaan matka tms, niin sitten ehkä voisi pudottaa lämmöt 21 -> 17 ja stopata lämmitysveden tekeminen. Silloinkin luultavasti säästö olisi niin pieni, ettei sillä ole vuositasolla mitään merkitystä. Parempi pitää tasainen lämpö

Itse kokeilin tuota lämpötilan pudotusta silloin kun kone 2018 hankittiin. Talo oli päivisin tyhjänä, joten ajastuksella lämmityksen pudotus aamusta vähän ennen kuin lähdettiin töihin ja tyyliin tuntia ennen kotiin tuloa lämmitys takaisin normaalille asetukselle. Niben viikkoajastimella toi oli helppo homma. Itelle jäi ainakin ihan positiivinen fiilis tosta, enkä muista että asunnossa olis ollut mitenkään poikkeava lämpötila kotiin tullessa. Meillä on puurunkoinen talo ja patterilämmitys. Silloin ei ollut mitään mittauslaitteita asennettuna, mutta kyllä muistelen, että siitä ihan hyötyäkin sai. Nyt ei ole moneen vuoteen ollut asunto päivisin tyhjillään, mutta muuten toi ajastus olis kyllä käytössä edelleen.

 

[jalat]

Oliko laitteen tyyppi nyt AWBT-E-AC 221.C10 ?

Tuon antotehot löytyvät sivulta 40

https://static.viessmann.com/resources/technical_documents/GB/en/VPA/5797331VPA00004_1.pdf?

Laitteen tyyppi joka tuli on:
Setti: Vitocal 222-S 8kW AWBT-M-E-AC 221-C08
Sisäyksikkö: 222-S AWBT-E-AC 221.C08 SC
Ulkoyksikkö: 2XX-S 8kW 230V (eli yksivaihe)

Löytyisikö tästä tietolehtistä?

Ihmettelin noita eri kirjainyhdistelmiä, niin löytyi tällainen selostus

AWBT(-M) = Huonelämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen (M = 230V)
AWBT(-M)-E = Lisäksi integroidulla lisälämmitysvastuksella
AWBT(-M)-E-AC = Lisäksi jäähdytystoiminnolla ”aktiivinen jäähdytys”

 

[janti]

Laitteen tyyppi joka tuli on:
Setti: Vitocal 222-S 8kW AWBT-M-E-AC 221-C08
Sisäyksikkö: 222-S AWBT-E-AC 221.C08 SC
Ulkoyksikkö: 2XX-S 8kW 230V (eli yksivaihe)

Löytyisikö tästä tietolehtistä?

Sivulla 32 lähtien olikin tehotiedot tuosta 221.C08 yksivaihe koneesta

https://static.viessmann.com/resources/technical_documents/GB/en/VPA/5797331VPA00004_1.pdf?

 

[jalat]

Kiitos Janti linkistä. Pitää tallentaa tuo itselle. C08 mallin tiedot taisikin olla sivulla 34. Opetellaampa tulkitsemaan tätä käppyrää

Ylin käppyrä
tulkitsenko oikein, että -15'C pakkasessa koneen tehoanto on noin 5kW ja -20'C pakkasella enää noin 4.5kW?
Miksi tuo teho-käppyrä menee tuolleen pakkaspuolella alhaalta ylös ja taas kohti nollaa alas, ja tuossa +2'C keleissä lähtee taas ylös?
En ehkä ymmärrä

Keskimmäinen ja alin käppyrä
kertonee, että -15'C kylmemmissä keleissä ei saada enää tuotettua 55'C vettä kiertoon.
Tuossa varmaan on jo sähkövastuksetkin mukana pelissä noin kuumaa jos tarvitsisi?
Jossain esitteessä mielestäni luki, että kiertoon tällä saadaan max 57'C vesi. Missäköhän lämpötilassa se vielä on mahdollista ja tarkoitetaanko tällä jotain optimaalisinta keliä vastuksien ja kompuran yhteispelillä?

Alin käppyrä
-20'C pakkasella enää saadaan tyyliin max 45'C vettä, jossa on COP 2. Mutta onko tässä vastukset mukana?
Jos omalla käyrälläni tällä hetkellä 0'C kelillä menee 37'C vesi, niin onko COP tosiaan silloin tuon kaavion mukaan ehkä siinä noin 3.5?

Kiitos jos jaksatte opastaa ja kouluttaa tietämätöntä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miksi tuo teho-käppyrä menee tuolleen pakkaspuolella alhaalta ylös ja taas kohti nollaa alas, ja tuossa +2'C keleissä lähtee taas ylös?

Syy saattaa olla niinkin yksinkertainen, että tehokäyrä on näytetty ilmoitettua COP speksiä vastaavalla teholla. Eli pakkasella täydellä teholla ja lämpimissä olosuhteissa osateholla, tyypillisesti 40%. Voi hyvinkin irrota enemmän tehoa, mutta hiukan huonomalla COPilla. Suurta merkitystä asialla ei joka tapauksessa ole. Lämpimässä tehot piisaavat ja sitten jossakin pakkasessa ne loppuvat mutteivat sentään lakkaa niin kauan kuin kone käy ja onhan tuolle -20 °C vielä annettu tehot ja COPit eli asetelma on varsin siedettävä. Pakkaspäiviä ei niin kauhean montaa ole ja pientä vajetta jos vastuksella paikkaa ei se kulutus suuria kuitenkaan ole.

Se isompi kone vaan alkaisi kerätä pientä satoa jo pikkupakkasilla ja vetäisi pakkasella pidemmälle pelkästään lämpöpumppuperiaatteella. Tässä tapauksessa tuossa koneen olemuksessa olisi ollut aika suuri mullistus ja suurempi olisi ollut aika reippaasti suurempi ja kalliimpi.

 

[jalat]

Tarkistin sähköpostista tarjouksen seuraavasta koosta, joka olisi ollut myös ulkoyksikön osalta 3~virralla. Se olisi ollut yli 2500 euroa kalliimpi. En tiedä sitten olisiko hyöty ollut todellisuudessa sen arvoinen? Toki varmasti myyjä sen olisi myynyt minulle, kun itse sitä kyselin erikseen pienemmän laitteen valinnan jälkeen. Mutta myyjä sanoi, että ei kannata. Hinta niin paljon korkeampi ja saatava hyöty ei olisi kuitenkaan niin iso. Tiedä sitten. Eikä sitä ehkä kannata enää miettiäkään. Tällä mennään. Tupa pysyi lämpimänä -22'C yön jälkeenkin suht kohtuullisilla kilowattitunneilla ja niitä pakkasia Tampereen korkeudella ei ihan hirveitä määriä vuodessa ole. Toki -32'C pakkasiakin on joskus nähty. Murehditaan niitä sitten.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mutta myyjä sanoi, että ei kannata. Hinta niin paljon korkeampi ja saatava hyöty ei olisi kuitenkaan niin iso. Tiedä sitten.

Kyllä se näin voi hyvinkin olla. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että myyjillä on varmaan hinku pitää se tarjouksen hinta houkuttelevana jotta ne saa sen kaupan plakkariinsa. Vaatii helposti melkoisen myyntipuheen, että tämä on kyllä 2000 € kalliimpi mutta säästäisi sen sähkössä X vuodessa. Nuo palvelusvuosiodotuksetkin ovat vähän herran hallussa. Kukaan niistä ei mitään voi luvata mutta yleensä koneet jotka eivät väännä täysillä kestävät kuitenkin pidempään kuin ne jotka selviävät helpommalla.

 

[mobbe]

Viime vuonna pitkään tutkailin juuri samaisen Viessmannin pumpun ominaisuuksia ja tehokäyrää .Kaavion harmaan alueen ylä- ja alaraja on epätoivottuja tilanteita pumpun antolämpötehossa, alarajalla cop painuu ykköseen ja ylärajalla kompuran kierrokset täysillä.Sivulla 38 on taulukoitu tehoarvoja eri lämpötiloihin esim. -15 asteessa 35 asteiseen veteen ottoteho 2,2kw ja max antoteho 5,2kw jos talon lämmitystarve 100kwh/vrk pumppu tuottaa sen helposti jopa ilman vastuksia.Käytännössä vastukset voi osittain olla mukana lämmöntuotossa ja jopa pienemmällä pakkasellakin mutta se mitä tiedän Viessmann on panostanut ohjelmistoon ja vastuksia käytetään optimoidusti mutta säästeliäästi jota voi uskoa kun saksalainen laite on.

 

[Morjed]

Sähkönkulutus laitteella tuntuu vähän isolta. Onkohan tuossa puolet liikaa?

Nyt on viikko siitä kun maanantaina asennettiin Viessmannia. Eka vajaa vuorokausi tiistai aamuun asti ajeltiin sähkövastuksilla, kunnes saatiin ulkoyksikkö paikalleen. Tiistaina puolen päivän maissa alkoi lämmitys ulkoyksiköllä sen jälkeen kun siinä oli kylmäaineet hoidettu kuntoon -15'C pakkaskelillä.

Nyt löysin laitteen asetuksista jonkun energiaseuranta-kohdan. Lukema näyttää viikon ajalta lukemaa. Tuntuu hullulta lukemalta.
595,9 kWh viikon 51 aikana. Voiko tuo pitää paikkaansa? Kelitkin olleet pääosin siinä -10 ja -15'C välillä. Yksi leudompi päivä oli välissä. Muutoin aika lailla tuossa pyörinyt säät.

Käyttöveden lämmitykseen on viessmannin mukaan energiaa mennyt 60 kWh viikon aikana.
katso liitettä 75617

Tsekkasin vielä paikallisen sähkösiirtoyhtiön kulutuskäyrät, että eroaako viessmannista. Näyttäisi olevan linjassa. Nopealla katselemisella tuossa olisi normaaliin käyttösähköön tullut 70-100 kWh lisää per päivä. Toki eletään jouluviikkoa, että on joulusaunaa, kinkkua uunissa ym. Mutta ei niitäkään nyt joka päivä ole ollut viikon aikana. Kertaalleen vain.

katso liitettä 75618

Tuntuu hirveän isolta luvulta. Tsekkasin vielä nyt uuden viikon lukeman ensimmäisen 12h ajalta ja se oli pikkuisen vajaa 60 kWh.

Jos mennään 100 kWh per päivä -10'C pakkasilla, se tekisi 11.5 senttiä/kWh sähkönhinnallani 11.5 euroa per päivä.
Eikös tuo näillä keleillä ole vähän liikaa? Sehän on kuukaudessa noilla keleillä 350 euroa.
Sehän tarkoittaisi että VILP:n laskennallinen koko vuoden sähkönkulutus kuluisi noilla keleillä about 3 kuukaudessa.
Mitä mahtaa olla sitten -20'C keleillä?

Olisiko arvon raadilla antaa mielipidettä kulutuksesta, onko se nyt ihan oikein linjassa?
Entäpä vinkkejä millä lähteä selvittämään missä mahdollinen vika?
Asennus on ilman puskurivaraajaa, voiko se vaikuttaa?
Harmi ettei sitä vitoconnect wifi-laitetta vielä saanut, niin ei viitsi soitella Lämpöykkösille että tsekkaisivatko etänä mikä homman nimi. Postin applikaatio tosin ilmiutti juuri, että viessmannilta olisi tulossa pian postissa alle kilonen paketti. Se lienee tuo wifi-laite. Ehkäpä se tulee jo tällä viikolla.

Asennus setti oli tämä: Viessmann Vitocal 222-S AWBT-M-E-AC NEW (8,5 kW)

- tehoalue 4,6-8,5 kW
- lämpimän käyttöveden tuotto > 300 litraa
- mitat ulkoyksikkö (KxLxS): 753x1109x546 mm
- mitat sisäyksikkö (KxLxS): 1874x600x681 mm
- massa 99 kg (ulkoyksikkö) / massa 169 kg (sisäyksikkö)
- varalla 9 kW:n sähkövastus
- COP +7C/+35C = 4,7 (EN 14511)

No mulla ma-ti asennettiin L1 tarjosi isompaa vitocal 13perässä. Tiilitalo 200 neliö 60luvulta, vanhat patterit osa 1 ja 2 lehtisiä. Energiankulutus nousi 70kw to ja 80 kw pe, turun energiaonline on päivityksessä etten näe muita päiviä. Vähän vähemmän , mulla on mennyt öljyä melkein 4000 joten siihen nähden säästöä tulisi, mutta saas kattoo mitkä lukemat vkl on kun pakkasta -8 ja huomasin että sähkövastuskin oli usein päällä. En löytänyt valikoista mistä niitä lukemis saa ulos. Tämä vicare appi , on kätevä muutoin mutta ei saa ulos mitään käyttökäyriä tms. Jos vaan selaa diagnostiikka sivua niin silloin näkee mitä tapahtuu, olis kiva jos näkis miten usein se vastus paukahtaa päälle.

 

[Morjed]

Meno/paluu erotus suunnilleen samaa luokkaa kuin meillä patteritalossa mutta 42 meno riittää meillä n. 10 astetta kylmempään keliin, osa pattereista on meillä 1-levyisiä.
Ei tuo veden nopeuden lisäämisestä enää muutu.

40.4 meno
37.8 tulo
-1.5 ulkona
Tuommoista mun kone antaa

 

[jalat]

Kovien pakkasien käyrä hakusessa edelleen. Ei oikein pääse hakemaan, kun on nytkin mennyt 12 päivää tuossa +3 ja -3'C ulkolämpötilan ympärillä ja samassa näyttää ennusteen mukaan pyörivän yhä edelleen seuraavat viikon verran.

Sähkönkulutus ollut tällä nollakelin alueella alla olevan graafin päivien osalta yhteensä: 794.06 kWh
Ulkolämpötila keskiarvo: -1.6 °C. Sähkölaitoksen ulkolämpötila mitataan vähän hölmösti keskellä Näsijärveä olevan pienen Siilinkarin majakan luota. Siellä ei aina ihan täysin ole samat kelit, mitä noin 10km pohjoisemmassa asutusalueella.

Nuo korkeammat tolpat ovat yleensä olleet saunapäiviä tai sitten uuni on ollut normaalia enemmän päällä, kun talossa on leivottu tms.

Tuosta voidaan suurinpiirtein vetää linjaa, että nollakelin paikkeilla talon koko sähkönkulutus on noin 66 kWh/päivä keskiarvosta laskettuna.
Käyttösähkö ilman lämmitystä ja käyttöveden lämmitystä on noin 25 kWh/päivä, josta saamme lämmitykseen menevän noin 40 kWh/päivä.
Omalla sähkösopimuksen hinnalla se tekee noin 4,6 euroa per päivä. Ei ihan mahdoton. Öljyssä se olisi 4 litraa tuolla rahalla. Vaikea uskoa että 4 litraa riittäisi lämmittämään taloa ja vettä näillä keleillä?

Hyvä pitkä suht yhtenäinen keli ollut hakea käyrä kohdilleen tuossa nollan tienoilla.

Tällä hetkellä asetukset ovat seuraavat 0'C kelin asetuksien kohdalta:
ILP seinällä puhaltamassa lämmitä pyynnillä 22'C.
Kolme patteria kuristettu termostaatilla ILP:n läheltä ja muut täysin auki.
VILP käyrän mukaan asetettu menemään +35'C patteriputkistoon. Delta-T noin 3'C.
Kämpän sisälämpötila on pysynyt stabiilisti aika tarkkaan +22'C.
Nollakelin asetuksen voisi lukita tähän. Kuva asetuksesta vielä muistoksi.

Jatketaan käyrän jyrkentämisharjoitusta kun päästään -10 ja -20 pakkasien useiden päivien yhtenäisiin keleihin.

Tuossa samalla tuli energiamittarilla katseltua mitä mikäkin kodin laite vie sähköä. Yllätys oli suuri, että kotiteatterivahvistin, joka on ollut pienten lasten takia täysin käyttämättömänä muutaman vuoden. Vei johto seinässä stand-by tilassa jatkuvasti 50W kulutuksen. Tuntuu hullulta, että käyttämätön laite vie stand-by tilassa 438 kWh vuodessa (50 euroa). Se on yli puolet siitä, mitä meidän 2 metriä korkea 10v vanha jääkaappipakastin vie vuodessa normaali käytöllä. Vedin vahvistimen johdon seinästä.

 

[pamppu]

Tuossa samalla tuli energiamittarilla katseltua mitä mikäkin kodin laite vie sähköä. Yllätys oli suuri, että kotiteatterivahvistin, joka on ollut pienten lasten takia täysin käyttämättömänä muutaman vuoden. Vei johto seinässä stand-by tilassa jatkuvasti 50W kulutuksen. Tuntuu hullulta, että käyttämätön laite vie stand-by tilassa 438 kWh vuodessa (50 euroa). Se on yli puolet siitä, mitä meidän 2 metriä korkea 10v vanha jääkaappipakastin vie vuodessa normaali käytöllä. Vedin vahvistimen johdon seinästä.

Noi vahvarit on aika veijareita. Itse huomasin että jos on HDMI-läpivienti aktivoituna (itse laite muuten standby), niin oma vahvari otti jotain kymmeniä watteja myös. Kun kytki sen pois päältä ja mietti johdotuksen uusiksi, niin sai tuon syöpön pois.

Toinen sitte että kaukkarista saa helposti vahingosta lipsautettua päälle ”zone2” vahvistimen, joka näkyy päällepäin pienen pienenä värierona merkkivaloissa. Ja se pirulainen on silloin täysin päällä ja tuhlaa ties mitä. Eihän mulla ole edes kaiuttimia siellä.

 

[jalat]

Hyvä pointti tuo zone2. Itselläkin taitaa olla jokin sellainen tuossa Onkyon vahvarissa, eikä minkäänlaisessa käytössä. HDMI-läpivientiä en ole tsekannut. Kahdensuuntainen ainakin tuo hdmi taitaa olla. Yhdellä piuhalla telkkarista vahvariin. Taitaisi nykypäivänä riittää vahvistimen sijasta ihan vain hyvät aktiivikaiuttimet, jos sellaiset saisi fiksusti suoraan telkkariin kiinni. Eipä tuota monikanavaääntä ole kaivannut enää vuosiin. Yleensä telkkarissa pyörii joku Ryhmä hau tai pikkukakkonen ja ihan telkkarin omilla kaiuttimilla.

 

[pamppu]

Onkyo mullakin. Se Zone2 lipeää kaukkarista vahingossa helposti päälle (oma nappi). Se HDMI passthrough on setupissa. Sen funktio on se että jos laite on kytketty vahvariin ja vahvari telkkuun, niin kuva/ääni menee läpi vaikka vahvari on pois päältä. Mutta sielläpä onkin silloin aikamoinen sähkösyöppö aina päällä. Vaihdoin niin että laitteet joita tyypillisesti katsotaan myös ilman vahvaria, eivät kierrä sen kautta. Silloin passthrough voi olla pois päältä ja standby sen jälkeen huomattavasti vähävirtaisempi.

 

[jalat]

Kiitos @pamppu pitääpä käydä asetukset läpi. Meillä ei taida olla vahvarissa kiinni mitään laitteita nykyään. Kaikki suoraan kiinni telkkarissa ja telkkarista kaksisuuntaisesti yksi hdmi piuha vahvarille äänien ulos saamiseksi. Mitään laitteita ei ole kytketty kiinni vahvistimen inputteihin nykyään, kun ei tule enää harrastettua elokuvia kuin striimauspalveluiden kautta suoraan telkkarin applikaatioista.

 

[jalat]

HDMI passthrough asetusta en löytänyt, mutta se oli tuo Zone2. Omassa vahvarissa on Zone2 ja Zone3. Ruudussa näkyi standup tilassa Z2 himmeällä. Sen kun sai jollain netin ohjeilla pois, niin putosi heti stand-by watit melkein nolliin. Hyvä vinkki. Vaikkei nyt ihan liitykään tähän VILP keskusteluun