Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

[kurre orava]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kuinkas Pollu hanskaa sulatukset ? Osaako vähentää vai ei ?

Mitä todennäköisemmin ei osaa vaan sulattaessa ruudussa lukee Err kun pollun mielestä antureiden lämpötilaero on väärin päin.

Noista on kai osa tehty sellaisiksi että osaavat mitata niin lämpö- kun jäähdytdysenergiakin mutta tavalliset ei tuohon pysty, ei ainakaan yksikään niistä mitä itse on tullut kokeiltua. Toki on verraten suppea tutkimusaineisto kun puhutaan noin kymmenestä laitteesta. Koitin joskus metsästää netistä tuollaista "kaksipiippuista" pollua mut en löytänyt, ehkä hain väärilla hakusanoilla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Eli Pollun ilot loppuu jo lokakuussa. Saa sen avulla kuitenkin laskennan nyt kalibroitua. Arvelisin kellarin lämmitystarpeen olevan nyt pienimmillään, kun maaperä on ilmeisesti myös lämmennyt.

Täytyy leipoa käyvät uudelleen. En tiedä missä kalibrointi lämmitysvastukseen on mennyt pieleen. Vertailu vastuksen tehoon tuotti tuloksen, joka vastasi myös valmistajan ilmoittamaa tehoa +7 °C:ssa.

Pollu mittaa toki minulla nyt käytännössä kattilalle tulevaa lämpötehoa ja siirtolinjan häviöt menevät nyt Setän piikkiin. En usko niiden olevan kuitenkaan kovin suuret.

 

[kurre orava]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Onhan siitä pollusta toki hyötyä myös sulatusten alettua, pitäähän se kumulatiiivistä lukua tuoteusta lämpöenergiasta, se ei vaan osaa vähentää sulatuksiin käytetyt kWh:t tuotetuista. Ja näkeehän tuosta hetkellisestä virtaamasta/tuotetusta tehostakin suhteessa ottotehoon hiukan ovatko asiat normaalisti vai onko jokin mahdollisesti vialla.

Ehkä investointi uuteen, hetkellistä tehoa näyttävään kWh mittariin vielä puoltaisi paikkaansa, saisit parempaa vertailupohjaa.

Itse olen yleisesti suhtautunut epäilevästi noihin vanhoihin mekaanisiin mittareihin, ikää kun on riittävästi niin näyttävät yleensä reippaasti liian vähän. Mutta tuosta taisi olla puhetta jo aiemmin ja olit tuon muistaakseni verrannut etäluettavaan hyvällä menestyksellä. Mutta hetkellisen tehon kun saa näkyviin niin helpottaa kyllä vertailua kummasti. Eivätkä noikaan nyt älyttömän kalliita ole, toki 3~ versio maksaa aina hiukan. Käytettyinäkin on ollut tarjolla.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Eli Pollun ilot loppuu jo lokakuussa. Saa sen avulla kuitenkin laskennan nyt kalibroitua. Arvelisin kellarin lämmitystarpeen olevan nyt pienimmillään, kun maaperä on ilmeisesti myös lämmennyt.

Nojaa .. sulatukseen kuluva lämpö itse asiassa menee ensin sen pollun läpi oikeinkin päin ja mitataan vaikka osa siitä sitten vedetään takaisin ja hukataan muualla kuin talon lämmityksessä. Myöskin kompuran ottamat kaikki energiat mitataan. Eiköhän siitä saa ihan reaalimaailman COPin. Itse aikoinaan keräsin dataa herkeämäti ja softalla sitten poimin sieltä sulatusten välisiä jaksoja vertailuun. Kaipa sinne taloon meneviin putkiin voisi laittaa lisää polluja jos haluaa eritellä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Itse olen yleisesti suhtautunut epäilevästi noihin vanhoihin mekaanisiin mittareihin, ikää kun on riittävästi niin näyttävät yleensä reippaasti liian vähän.

Setän ja tulistusvaraajan mittareihin on kertynyt vuodessa 73% kulutetusta sähköstä. Ei ne aivan jumissa ole olleet. Muuhun on jäänyt 5291 kWh.
Laskennallisesti sain muuten heinäkuun COPiksi 5,12. Pollun mukaan tulos olisi ilmeisesti hiukan parempi, sillä toinen päivä ei vielä tuonut muutosta Pollulla mitattuun COPiin.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Setän ja tulistusvaraajan mittareihin on kertynyt vuodessa 73% kulutetusta sähköstä. Ei ne aivan jumissa ole olleet. Muuhun on jäänyt 5291 kWh.
Laskennallisesti sain muuten heinäkuun COPiksi 5,12. Pollun mukaan tulos olisi ilmeisesti hiukan parempi, sillä toinen päivä ei vielä tuonut muutosta Pollulla mitattuun COPiin.

Varmaan ihan linjassa. Oma masiinani pääsi heinäkuun osalta 4.3 keskiarvoon. 7-vuotiaalle R404-koneelle varmaan normisuoritus.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Nyt kun on kertynyt vähän enemmän tunteja Pollulle, voi kertoa luotettavamman tuloksen.

Aika 144 h
Sähkön kulutus 41 kWh
Tuotto 226 kWh
COP pumppaukselle 5,5
Tehon tarve 1,8 kW

Vuorokausien keskilämpötilat 14 ... 17 astetta.

Pieni pudotus voi johtua kulutetun kWh lukeman tarkentumasta ja toisaalta lämpötilat ovat olleet ensimmäisiä päivä alempana. Koska saan sähkön kulutuksen vain kWh:n tarkkuudella, näin kesällä ei pysty saamaan päiväkohtaisia eroja ulkolämpötilan mukaan. Mielenkiinnolla odotan, missä lämpötilassa luvattu +7/35°C COP=5,2 Pollun mukaan toteutuu. Nyt kun ollut lämpimämpää, on vielä päästy komeasti yli.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä tehoja Pollulla mitattuna. Pollun ongelma on lukeman hyppiminen. Teholukema on yritetty lukea hyvällä maulla näyttämän vaihdellessa jopa noin kilowatin haarukassa. Mittauspisteita saisi olla enemmän.

 

[VesA]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä tehoja Pollulla mitattuna. Pollun ongelma on lukeman hyppiminen. Teholukema on yritetty lukea hyvällä maulla näyttämän vaihdellessa jopa noin kilowatin haarukassa. Mittauspisteita saisi olla enemmän.

Teholukemat hyppivät näissä joka kohdasta itseään säätävissä vehkeissä ihan oikeastikin, mutta Pollu laitteena koittaa pärjätä 6 vuotta yhdellä patterilla ja siksi se lukee antureitaan melko harvakseltaan, ja on tarkka pikemmin tilastollisesti kuin koko ajan. Näytteiden välissä kun ehtii moni asia vaihtua. Ennen kaikkea lämpöanturien erotuksen ei tarvitse kovin paljon muuttua ( paljonkos on dT pollun antureissa ) kun energia-kertolaskun tulos muuttuu sen 10% joka on jo kilowatin luokkaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä nyt vielä tarkemmin mitailtuna Setän tehoja eri lämpötilassa Pollun avulla. Alapään mittausten aikana kosteus on ollut käytännössä 100 %, mikä lienee eduksi tehon tuotolle. Valmistajan ilmoittama 4,9 kW @ +7 °C saavutetaan Pollun mukaan asteen pari korkeammassa lämpötilassa. Tuo puutuva 0,2 kW @ +7°C voisi selittyä osin putkiston hukkaamalla lämmöllä, Pollun kalibroinnilla ja varmaan myös omilla mittausvirheellä. Lämpötilana on koneen itsensä näyttämä lämpötila, joka vaikuttaa tyynellä ilmalla hiukan laskevan koneen käynnin aikana, kun koko seinustan ilma jäähtyy. Tuo on aika pieni, ehkä max puoliastetta ja näissä lämpötiloissa tuo mittaus vaikuttaa pitävän paikkansa. Kohtuullisen hyvin nuo nyt tuossa vaikuttaa natsaavan.

Pollun teholukeman olen ottanut nyt sillä tavalla, että kirjoitan lapulle vaikkapa 10 peräkkäistä lukemaa ja tulos on näiden keskiarvo. Käytännössä lukema pomppii kahta puolen ja tulos on samalla ylemmän ja alemman lukeman keskiarvo. Tuo 20 r/s lukeminen on paljon helpompaa, kun tilanne on ikään kuin pysyvä ja stabiili. Nuo 50 r/s lukemat ovat vain suuntaa antavia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tästä tulee varmasti mielenkiintoinen kuva, kun saan pisteitä lisää ja laajemmalta alueelta.

Hajontaa tulee sähkömittarin luennasta, joka on vain 1 kWh:n tarkkuudella. Kylmimpinä öinä Setä on käyristä päätelleen mennyt tekemään joitakin sulatuskokeiluja. Noiden merkitys on vielä mitättömän pieni, sillä pakkassulatuksellakin takaperin otetun lämmön määrä on noin 1 kWh / sulatus ja näissä vain pieni murto osa tuosta.

Keltainen viiva kuvaa kokonaiscoppia, jossa on myös veden tulistusvaraajan kulutus mukana eli COP 2 = (Pollulla mitattu tuotanto + tulistusvaraaajan sähkönkulutus) / (Setän sähkökulutus + tulistusvarajaan kulutus)

Pätkäkäynti (noin 12 käyntijaksoa päivässä) verottaa ilmeisesti hiukan pumppauksen coppia. Toisaalta sitä parantaa päiväpumppaus, kun lattialämmityksen yöpudotuksen ja lämpötilamittauksen keskiarvoistamisen seurauksena lattialämmitys on melkein kiinni öisin. Vastaavasti on päivällä vedellyt joskus useammankin tunnin siivuja.

Laskennallinen lämmöntarve ja Pollulla mitattu erosivat rapiat 3 % siten että Polluun kertyi suurempi lukema. Pollun perusteella elocopiksi tuli 5,1. Päiväkohtaisesti Pollu antoi valtavan paljon yhtenevämpiä COP lukemia, kun tuotto heitteli kovasti lämmitystä viriteltäessä. Nyt tiimissä on myös sisäanturi, joten jatkossa se hoitanee homman entistä itsenäisemmin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mitäs raati tästä on mieltä ? Tähän saakka on menty käytännössä ilman sulatuksia.

 

[SON]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Mitäs raati tästä on mieltä ? Tähän saakka on menty käytännössä ilman sulatuksia.

En edusta raatia vaan yksittäistä mielipidettä. Grafiikka on ensinäkemältä Ok mutta jos lämpötila- teho riippuvuus on Ulkolt 5oC- P 4 kW, 10 oC- 3 kW, 15 oC- 2,5 kW ja 18 oC- noin 2 kW, niin herää kysymys onko esimerkiksi 15 asteen ulkolämpötilalla ylipäätään lämmitystarvetta ja toisaalta jos vuorokausiteho on esim tuo 2,5 kW niin 24h*2,5 kW= 60 kWh vuorokausikulutus vaikuttaa pelkästään LKV: n kulutuksena aika suurelta.
Samoin ihmetyttää ulkolämpötilan +5 asteessa 4 kW keskiteho/ vrk joka tarkoittaa 96 kWh vuorokausikulutusta, tarkemmin siis rakennuksen tarvitsemaa energiaa lämmitykseen ja Lkv:n ja edelleen kk tasolla noin 2900 KWh vastaavaa kulutusta. Aika kovalta vaikuttaa normitaloon. Toisaalta en lukenut millaista lukaalia lämmitetään.

Minulle ainakin herää epäilys jos yksikertaisessa COP laskennassa jätetään jokin tekijä esittämättä eli tässä ottoteho että jotain halutaan jättää lukijan vastuulle. Miksei tässäkin tapauksessa voi COP laskentaa esittää yksikertaisessa grafiikkamuodossa COP = antoenergia/ ottoenergia/ ulkolämpötila kun kerran molemmat energiat käsittääkseni mitataan ja teho(t) lasketaan grafiikkaan miten lasketaan. Siis miten?

Olenko ymmärtänyt grafiikkaa väärin?

Smiley211006

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Kyllä ne molemmat mitataan, eihän tuota COPia muuten olisi saanut. Minulla energia kuluu kellarikerroksen lämmitämiseen ja hiukan veden haalistukseen. Kun katsot tarkkaan, niin COP2 on laskettu siten, että siinä on veden tulistussähkö mukana.

Ei tuossa nyt sen enempää lukijan vastuulla pitäisi olla kuin muutenkaan. Kaavion luettavuuden parantamiseksi ottotehoa ei ole siihen kuvattu.

 

[SON]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Edelleen ihmetyttää tuo lämpimän kelin rakennuksen vaatima lämmitysteho tai Lkv:n tehon tarve. Jos oikein käsitin muutama sivu luettuna, että VILP:n lisäksi on muitakin lämmöntuottajia, joten rakennuksen vaatima lämmitysteho kasvaisi grafiikassa esitettyäkin suuremmaksi. Minulla sattuu olemaan seurannassa kaksi kellarikerroksellista rakennusta ja tehontarve on niissä selvästi alempi. Toki vertailukelpoisuus on aina?

Energian määritelmä on tehoa aikayksikössä ja jos laskennassa on sama aika, se supistuu pois . COP arvon voi siten laskea antotehon ja ottotehon perusteella eli

COP= antoenergia[kWh] / ottoenergia [kWh] tai kuten on edellä todettu, COP= antoteho[kW] / ottoteho[kW] . Toisin sanoen COP: a voi hilata laskelmissa ylöspäin kasvattamalla antoenergiaa ja -tehoa tai pienentämällä ottoenergiaa tai -tehoa.

Jäin vastausta vaille miten ja millä tarkkuudella grafiikassa on käsitelty anto- ja ottoenergian muutos vastaaviksi tehoiksi. Lisäyksenä, viestin 369 kuva suhteessa viimeisimmän viestin kuvaan antaa ainakin minulle enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Eli missä tarvitaan noin suuria tehoja kesälämpimillä?

Smiley211006

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Eihän sitä turhaan ole hankittu. Kellarikerroksen lämmittämiseen se menee. Harvalla tuo kulutusprofiili on niin edullinen kuin minulla VILPin toiminnalle, kun lämmintä tarvitaan myös kesällä. Ensin täällä naristiin, kun käytin laskennallista lämmöntarvetta. Nyt sekä pumppaamalla tuotettu energia että sen tuottamiseen kulutettu sähköenergia on mitattu. Pollu on putkessa.

Kun tulee niin kylmät kelit, että kone joutuu sulattelemaan, sitten tähänkin tulee enemmän kysymysmerkkejä, sillä Pollu ei osaa vähentää sulatukseen kuluvaa lämpöenergiaa, joka menee harakoille. Tähän asti tuota ongelmaa ei ole vielä ollut.

Sinällään, eihän tuo tulos nyt ole aivan niin hyvä kuin mihin saattaisi koneen speksien perusteella päätyä. +7°C COPiksi luvataan vielä 5,2. Käytännössä on jääty alle tuon. Näin syksyllä vuorokautinen lämpötilanvaihtelu on kovin pientä ja kosteus korkea. Kyllä tuolla silti kelpaa lämmittää. Ehkä joku osaa kertoa Pollujen tarkkuudesta ja luotettavuudesta.

 

[tijuma]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Pahuksen pitkä ketju! Olette varmaan huomanneet, että minulla on projektina ison tilan lämpimäksisaattaminen. Kulutus vuodessa noin 75.000kWh.

Tänään tuli tarjous putiikilta, jonka suora perusajatus oli, että ei muuta kuin yksi iso tai kaksi pientä VILPiä hybridivaraajaan kiinni. Nyt kuin katsoo tässä ketjussa esitettyjä COPeja, niin onko niin, että todellisuudessa VILPin COP jää ympäri vuoden ajettaessa vajaan kolmen ja puolen tuntumaan ja talvella se on lähenpänä kahta ja puolta (tai alle?) vaikka olisi kuinka uudet ja hyvät laitteet, joiden papereissa lukee COP 4,5 ja ajaa saa teoriassa -25C saakka? Paljonko MLPllä saisi irti todellisuudessa jos keruupiiri ei ole pullonkaula? - esitetään, että COP olisi aina ainakin ykkösen verran parempi VILPiin. Alkaa hyvä (jo yhtä parempi) COP tulemaan arvoonsa jos puhutaan 30.000kWh:n ottotasoista valtakunnan verkosta. 5000€ maapiirin tekemiseen tulee aika nopeaan takaisin, jos MLP:n COP on edes ykkösen parempi kun muuten laiteinvestointi on vain muutamia tonneja suurempi. Esteettisyydelle ei nyt lasketa euroja. Asennusalueella talvikuukausien keskilämpötila on -2C joten lienee hankalaa aluetta VILPille muutenkin 1/3 vuodesta.

 

[burmanm]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Pahuksen pitkä ketju! Olette varmaan huomanneet, että minulla on projektina ison tilan lämpimäksisaattaminen. Kulutus vuodessa noin 75.000kWh.

Eiköhän noin isolla kulutuksella kannata jo katsoa MLP:tä VILPin sijaan, tai eristyksien parantamista joka voi olla kaikista taloudellisin vaihtoehto.

Asennusalueella talvikuukausien keskilämpötila on -2C joten lienee hankalaa aluetta VILPille muutenkin 1/3 vuodesta.

Helsingissäkin on talvikuukausien keskilämpötila -2C (tai alle), eli kyllä se silloin VILPille on ihan hyvää toiminta-aluetta. Tarkoitit varmaan jotain muuta.

 

[tijuma]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä tapauksessa kun lisäeristämeinen ei oikein onnistu kun on luonnonkivirakennus, jonka pintoja ei haluta muuttaa. (halusta tietysti kiinni). Juuri tupsahti postiin toinen esitys, jossa 2/3 tehoinen maalämpö ja maakeruupiiri ja sitten 10kW:n VILP rinnalle. Mutta olenko oikeassa tuossa yhteenvedosta COPien suhteen VILP/MLP? Tämän MLP/VILP-yhdistelmän tarjouksessa näemmä lukee, että on tavoitteena säästää maakeruupiirin lämpöenergiaa kunnes suotuisat VILP-kelit loppuvat. Eli MLPtä ajetaan joulu-maaliskuu ja sitten siinä välillä VILPillä ylläpito- ja käyttövesilämpöä. Käyttövesi on kylläkin tarkoitus tehdä paikallisesti sähköboilereilla kun käyttökohteita on yhteensä 5 ja (lämminvesi) putkien vetomatkat tulisivat pitkiksi.

 

[pamppu]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tarpeeksi avara kenno ja tarpeeksi tehoa sulatuksessa,niin ei tapahdukaan sulatusta vaan jäiden irrotus ja tiputus maahan kiinteässä muodossa. Ja energiaa säästyy.


Tämmönen sohjo ei sitten kyllä poistoputkista kovin hyvin mene...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä on nyt pieni motivaatiokompleksi. Pollu antaa sulatusalueella aivan oleellisesti korkeampia tuottolukemia kuin mitä laskentamallinnus. Kuvassa COP Pollu ja tehontarve on Pollulla mitattu bruttotuotanto, se kun ei osaa vähentää sulatuksen takaisin syömää lämmönkulutusta. Brutto COP laskee jokseenkin lineaarisesti lämpötilan laskiessa. Tehoennuste ja toteuma taas on lasketu arvoidun COP arvon perusteella.

Elokuu .......1712 kWh laskettu / Pollulla mitattu 1771 kWh
Syyskuu.....2417 kWh laskettu / Pollulla mitattu 2326 kWh
Lokakuu.....3462 kWh laskettu / Pollulla mitattu 3729 kWh
Marraskuu..3853 kWh laskettu / Pollulla mitattu 4628 kWh

Lämpimissä olosuhteissa nuo ovat melko lähellä toisaan mutta sulatusten tullessa kuvioihin mukaan ero repeää. Esim. ulkolämpötilassa 0 °C Pollulla mitattu lämpöteho on jo 6 kW, kun laskettu tehontarve on vain 5,5 kW.

Hyvin lämmintä on silti tullut !

 

[jannu93]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Hei

Tällaisen testin sain käsiini.

Onhan tuo kesä aikaisen käyttöveden teko aika edullista anto/otto = 9,11kW/2,3kW = COP 3,96.
Tämä siis 15 asteen ulkolämpötilalla. Mitähän COP olisi 25 asteen helteellä, paraneeko se kuinka vielä?

Pesutilojen lämmityskin tapahtuu aika hyvällä Copilla 10kW/1,63kW = COP 6,13.

Onko teillä mittauksia/kokemuksia kesäajan Coppeloista?

 

[kurre orava]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

On se hetkellinen coppi lämpimissä oloissa ihan kohtuullinen, ei nyt ehkä todellisuudessa keskimäärin ihan noin hyvä kuitenkaan.

Mutta kun tehontarve siihen aikaan vuodesta on useimmilla (normi taloudessa) kovin rajallinen niin helposti käy niin että pumppu käy 1-2h / 24h ja lopun ajan stby.

Ja tuo stby ajan käyttämä energia muuttaa yleensä vrk copin huomattavasti esiteltyjä lukuja heikommaksi, ikävä kyllä.

Edit: Löytyy kolmelta kesältä mittaukset, osassa tehty kaikki lämpimät vedet, osassa vain esilämmitysvedet. Täyty kaivella exelit esille.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Onko teillä mittauksia/kokemuksia kesäajan Coppeloista?

Noita aikaisemmin mainittuja Coppeloita kummempia ei ole nimen omaan COP muodossa mutta tehojen mukaan COP ilmeisestikin paranee huomattavasti ilmojen lämmetessä. Oheisessa kuvassa antotehon riippuvuus ulkolämpötilassa. Ottoteho ei paljon muutu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tässä on kuvattuna nyt COP Pollulla mitattujen tuottojen mukaan sulatuksilla korjattuna. Sulatuskorjaus on tehty vähentämällä lämmitysenergian tuotoksesta 20 kWh vuorokautta kohti eli 0,83 kWh/tunti käyntiaikaa, jos vuorokauden ulkolämpötila on ollut keskimäärin alle +5 °C. Setän lämmityskäyntijakso on tunnin ja siihen sulatus päälle, mikä on siis perusteeni tuohon sulatusten korjaukseen.

Mukana on kaksi pistettä, joissa on lämmitetty öljyllä apuna. Nämä pisteet ovat mukana COP:ssa mutta eivät lämmön tuottokäyrässä, koska ne eivät siinä oikein sattuisi ns. käyrälle.

Kuvassa on mukana siis vain pumppaamalla tuotettu lämpö ja COPin laskennassa pumppaukseen kulutettu sähköenergia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Tämmöiseltä näyttää 7 päivän liukuvasti keskiarvoistettu pumppaamalla tuotettu lämmitys, itse pumppausprosessin COP ja koko lämpöenergian tuotannon COP huomioiden myös tulistusvaraajan kulutus (keltainen käyrä). Pumppauksen sähkönkulutus sisältää ohjaimen ja ulkoyksikön kulutuksen sekä latauskiertopumpun.

Tässä siis kaikki perustuvat mittaukseen. Toisalta se merkitsee, että kylmissä olosuhteissa sulatusten takaisin ottamaa lämpöä ei ole mitenkään huomioitu eli COP on kylmässä päässä hiukan ylioptimistinen.

Öljyllä tuotettu tukilämmitys ei ole tässä millään tavalla mukana - ei tuotantona eikä käyttöenergiana.


Jos tulistusvaraajan kulutuksen laskee lämmöntuotannon käyttöenergiaksi, sen vaikutus on merkittävä lämpimissä olosuhteissa mutta ei kovinkaan suuri enää pakkasella, kun lämmitys alkaa ottaa tehoa ja COP muutenkin heikkenee.

 

[rema]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Myynnissä CTC Ecoair 600M sarja luvataan A+++, suurin 22 kW. Ottakaa selvää että kun -22 C-ast pysähtyy, niin onko käynnistys -15 C-ast, niinkuin Ecoair 400 sarjassa. Vanhemmat käynnistyivät -20 C-ast:ssa. Onko kovin pakkanen missä 600 sarja on käynnissä -22 C-ast.

 

[jalittam]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Anteeksi, mutta;
Onko tämä myynti ilmoitus?
Toteamus?
Vaikko kysymys?

 

[rema]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Anteeksi, mutta;
Onko tämä myynti ilmoitus?
Toteamus?
Vaikko kysymys?

Toteamus, kysymys ja mihin tekniikka on kehittynyt. Olemme käyttäneet CTC:n Ecoaireja jo 9 vuotta ja seuraan edelleen niiden kehitystä, myös huonot puolet kiinnostavat, koska ne pitää myös hoitaa tulevaisuudessa, olen pyrkinyt olemaan rehellinen mitä olen kirjoittanut. Tekniika kiinnostaa minua hyvin laajalti, koska käsittääkseni lötyy ratkaisut tekniikasta, millä maapallon saastuminen ja lämpötilan nousu saadaan hallintaan.
Vinkki rivitaloyhtiöille: Yhtiöt joissa auton voi ajaa pihaan, niin valintakytkimellä kiuas/ autonlataus voidaan hoitaa taloudellisesti sähköautojen lataus ja laskun hoitaa asukas.
Myös oikeat ratkaisut ovat tuottavia, eli takaisinmaksuaika on riitävän lyhyt, eli alle 10 vuotta. Meidän taloyhtiö on laskenut kulutusta 245 MWh/a-155 MWh/a=90 MWh/a, eli kulutus on laskenut 155 MWh/a, joka on rahassa n. 14000 €/a .Lähes kaikki kulutuksen piennyksestä on saavutettu 3 :lla CTC;n Ecoairilla ja tulemme lähitulevaisuudessa pienentämään kulutusta aurinkoenergialla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Eli Remalla on jo kestänyt ainakin 9 vuotta ja yhä tomii hyvin !

 

[rema]

Vs: Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Eli Remalla on jo kestänyt ainakin 9 vuotta ja yhä tomii hyvin !

Meillä vanhimmat Ecoair 120 ja 125 ovat toimineet 8 vuotta. Ensimmäiset 2 kpl 120 vaihdettiin takuuna vuoden käytön jälkeen, niissä oli nelitieventtiilivika kummassakin . Otimme sen jälkeen 120 ja 125, eli tuli 5 kW lisää tehoa. Isommassa on vaihdettu nelitieventtiili, eli on todennäköistä että siinä oli se vika kun se toimitettiin takuuna, koska se oli käytetty ja kunnostettu yksilö, eli ilmeisesti samaa vikaa kuin alkuperäsissä 9 vuotta sitten hankituissa.Muuten isompi on toiminut hyvin ja antaa hyvin lämpöä -20 C-asteessa, jopa -22 C_asteessa, eli kuumakaasu menee 118 C-asteeseen ja pysähtyy ja jäähdyttää 10 min ja käynnistyy uudelleen.
Pienempi 120 toiminut hyvin, mutta siinä on sama hyvä teho lähellä -20 C-ast, ja kuumakaasu nousee korkealle. Kun havaittiin vuoto, löydettiin kaksi vuotokohdetta levylämmönvaihdin ja lauhduttimen putkivuoto, vaihdettiin isommanmallin eli 125 levylämmönvaihdin, tarkoitus on saada enemmän lämpöä talteen kovilla pakkasilla, eli laite ei mene jäähdytystilaan vaan tuottaa lämpöä senkin ajan. Kolmas eli Ecoair 420 on toiminut, muuten hyvin mutta on pysähtynyt A1 hälytyksiin kuitattu ja on käynnistynyt, on ollut käytössä 3 vuotta ja sillä on LKV tulistettu eli n. 60 C-ast. on ollut veden lämpötila. Ohjelmavika että käynnistyy vasta -15 C-asteessa kun on pysähtynyt -22 C-asteessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitäs herrasväki tästä tuumaa?
Yritin tuohon arvioida, mitä Setän COP voisi olla, nyt kun on Pollulla mittailtu reilu vuosi. Sulatuksia tulee noin 21 kpl vuorokausitahtia - silloin kun on tullakseen - ja tyypillinen sulatus vaikuttaisi vaativan noin 0,8 kWh takaisinotettua lämpöenergiaa. Minun Pollu ei mittaa tätä lämmön takaisin ottoa. Tässä on nyt tuloksia laskettu sekä Pollun mukaan että arvoiduilla sulatuksilla korjattuna. Sähkö sisältää latauskiertopumpun ja ohjaimen kulutuksen sekä lauhdevesiputken sulanapitokaapelin (20W, CTC:n ohjaama, itsesäätyvä tarvikeosa). Kuluva kuukausi on tässä mukana ennusteena, kuun loppuun ekstrapoloituna alkukuun perusteella.

Sulatuksia on tässä yritetty arvioida "sulatusasteen avulla". Sulatus % tarkoittaa suhteellista aikaa, jonka kone käy sulatuksilla. Lämpötilan ollessa yli +5 astetta, sulatuksia ei tarvita. Kun sulatuksia tarvitaan, käynti on lähestulkoon jatkuvaa, mutta saattaa sisältää öisin lyhyitä katkoja päiväpumppauksen ansiosta, jos lämpötila on plussan puolella. 100% tarkoittaa että kone on tehnyt täydet 21 sulatusta á 0,8 kWh takaisinotettua lämmintä.

 

[Espejot]

Tekeekö pumppu myös käyttöveden? Ihan hyviä lukemia...

 

[pökö]

On ne hyviä, mutta onko liiankin hyviä? Kaveri ei tahdo samanmerkkisellä maalämpöpumpulla päästä samaan. Onko sähkönkulutus miten mitattu, vai onko se yhä vastukseen verrattu arvio kuten oli setän syntyhetkellä?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Päivitin kuvan eiliseen viestiin. Kuten Espejot kysyi, nyt siinä on veden lämmitys myös mukana. Vesihän minulla vain haalistetaan, mutta täällä haalistetaan myös kylmä vesi (muualle paitsi keittiöön menevä). Tämä haalistus on tässä mukana tuotannossa Pollun lukemassa. Mukana on myös vertailulukuna COP sisältäen sähkön kulutuksen myös veden tulistukselle. Se ei liity tietenkään mitenkään pumppuun tai sen toimintaan mutta jos joku haluaa verrata vaikkapa maalämpöön, joka lämmittää yleensä myös veden, niin luvut ovat valmiina. Tässä perusteena on CTC:n sulatuskorjattu lämmöntuotanto.

Korjasin sulatusaikaa, koska pakkasella, kun kattila on lämmennyt öljyllä, sulatuksia ei tukilämmityksen aikana ole luonnollisestikaan tarvittu. Alun perin siinä oli sulatukset kalenteriajalle, nyt sille ajalle, kun pumppu on todella ollut toiminnassa. Lisäsin myös veden tulistusvaraajan kulutuksen. Kesällä pumppu käy vain osan aikaa, mutta silloin sulatuksia ei tietty tarvita. Tukilämmmityksen aika on kerätty sähköyhtiön sivulta. Kun kattila on tulilla, sähkön kulutuksessa on pakkasella niin iso lovi, että se on helppo tunnistaa.

Tuossa kaikki muu perustuu yksiselitteisesti mittaukseen mutta tuo sulatusten kuluttama takaisinotettu energia perustuu arvioon. Sähkölle on omat mittarit (Valmetin aidot mekaaniset mittarit), sekä pumpulle että tulistusvaraajalle. Saatu lämpö on mitattu bruttona Pollulla. Ehkä joku tietää Pollun tarkkuudesta minua paremmin.

Sulatuksilla on huomattava merkitys, mutta jos tuossa sulatusenergian takaisinottoarviossa on pientä virhettä, ei sen merkitys lopputulokseen ole kovin suuri. Näin pystyn nyt kalibroimaan myös oman laskennallisen arvion lämmön tarpeelle. Mielellään kuulisin näkemyksiä sulattelun energia-arvion pätevyydestä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kaveri ei tahdo samanmerkkisellä maalämpöpumpulla päästä samaan

Millaisia lämpötiloja kaverisi joutuu pumppailemaan? Lämmittää tietysti vedenkin loppuun saakka. Veden lämmitystäkin voi tehdä kahdella periaatteella, haalistaen ensin ja sitten lämmittäen loppuun huonomalla COPilla. Tulee tupla tuotanto huonolla COPilla, jos veden tahkoaa kylmästä kuumaksi.

Täytyi ihan katsoa, mitä MLP tarjouksessa oli luvattu. Vaihtuvalauhdutteisella on/off pumpulla vuosi COP:ksi oli laskettu kolme. Tuo on ilmeisesti aika kaavamainen arvio patterilämmitykselle. Minä olen onnistunut pitämään lämmöt luultavasti alempana ja ilmeisesti olisin saavuttanut myös maalämmöllä hiukan tarjousta paremman COPin.

Mutta toimii tuo nytkin

 

[pökö]

Millaisia lämpötiloja kaverisi joutuu pumppailemaan? Lämmittää tietysti vedenkin loppuun saakka. Veden lämmitystäkin voi tehdä kahdella periaatteella, haalistaen ensin ja sitten lämmittäen loppuun huonomalla COPilla. Tulee tupla tuotanto huonolla COPilla, jos veden tahkoaa kylmästä kuumaksi.OTE]

Millaisia lämpötiloja kaverisi joutuu pumppailemaan?

Siinäpä se, mlp-ctc tekee sunttaamalla patterivedet ja kierukalla käyttöveden. Siksi se käy 40-55 asteen haarukassa aina, coppi jäänee sina kolmosen nurkille. Heillä 2 ihmistä ja käyttöveden kulutus pieni, oliskohan käyttövesivaraaja loppulämmittimenä heilläkin paikallaan?

Tämä velloo päässäni. Oma mlp tekee (jos toimii) 50 asteista cop3 ja 35 asteista cop4.3 (sis pumput) kun kaivo vaipuu nollaan.
Kumpi on kannattavampaa, tehdä sillä myös käyttövesi, vai lämmittää ulkokäyrällä varaaja josta esilämpö käyttövedelle? Kaikki vehkeet on tähän jo olemassa ja käyttöveden lämpöön menee n 3000kWh jos se sähköllä tehdään.

Ulkokäyrä tarkoittaa meillä että nyt 7 asteessa menovesi on 28, nollassa 35 ja -20 se on 45 astetta. Nämä on sitten hartaasti testattava jos mlp joskus saadaan tulille.

 

[Killi10]

Patteritalouksissa ihan hyvä jos kokonaiskoppi kolmosen tienoilla maalämmönkin kanssa.

Jos on käytössä esim aurinkolämpö, niin eiköhän se käyttöveden esilämmitys talvikaudella riitä, on varmempi teknisesti ja säästöt varsin pieniä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Siinäpä se, mlp-ctc tekee sunttaamalla patterivedet ja kierukalla käyttöveden. Siksi se käy 40-55 asteen haarukassa aina, coppi jäänee sina kolmosen nurkille. Heillä 2 ihmistä ja käyttöveden kulutus pieni, oliskohan käyttövesivaraaja loppulämmittimenä heilläkin paikallaan?

Saattaisipa ollakin. Eihän tuo oikein kannattavalta vaikuta. Veden lämmitys on luultavasti vain ~10 % lämmöntarpeesta. Jos pumppaisi lämmitykseen niin käyttösähköä kuluisi
25000 kWh @ COP4 = 6250 kWh, tai pumppaisi
25000 kWh @ COP3 = 8333 kWh
Erotus kulutuksessa = 2083 kWh. Tuohan riittäisi mennen tullen vaikka mihin veden lämmitykseen, jos sen haalistaisi ensin siinä kierukassa.

Pirun hyvä kierukka muuten, jos noilla lämmöillä vettä saa. Mahtaakohan se COP olla edes kolmea, jos veden ehdoilla pumppaillaan koko huusholli.
Pitäisikö minunkin laittaa tuplajengalla oleva kierukka ? Olisikohan paljon tehokkaampi ? Nyt se jää alle 30 asteen jos vähänkin reippaammin vettä laskee. Ehkä jokin hapotuskin voisi vähän auttaa.

 

[pökö]

Saattaisipa ollakin. Eihän tuo oikein kannattavalta vaikuta. Veden lämmitys on luultavasti vain ~10 % lämmöntarpeesta. Jos pumppaisi lämmitykseen niin käyttösähköä kuluisi
25000 kWh @ COP4 = 6250 kWh, tai pumppaisi
25000 kWh @ COP3 = 8333 kWh
Erotus kulutuksessa = 2083 kWh. Tuohan riittäisi mennen tullen vaikka mihin veden lämmitykseen, jos sen haalistaisi ensin siinä kierukassa.

Pirun hyvä kierukka muuten, jos noilla lämmöillä vettä saa.

kai siinä hyvä kierukka on. En tunne sen sielunelämää, ehkä käynnistyslämpö mitataan sellaisesta kohtaa että kierukan ympärille jää aina 50 astetta?
mulla on isot tuplakierukat varaajassa, LK60 esilämpö ja välilevyn yläpuolella varaajan katossa LK80 loppulämpö. Kun varaajan yläosa on 40 tulee suihkusta 40 astetta ulos.
Pirun kalliita vaan nuo jos uusia haluaa, mulle kelpas vanhat.