Huonetermostaati toimii oikein hyvin uunulämmityksen ja keväisen auiringonpaisteen tasaamisessa. Mielestäni selvästi helpompi kun jakotukilla konttaaminen. Lattialämmityksen kanssa kannattaa ennakoida muutama tunti jos tietää mitä on tulossa. Käyrällä ohjataan laattalattiat! Toimii!Huoneanturit pitäisi lailla kieltää lattialämmitystaloista. Koskee kaikkia lämpöpumppuja, ei vain PILP:iä. Juuri viikko sitten otettiin pois tuo yhden tutun VILP talosta kun koko lämmitys oli sekaisin kuin käkikello olohuoneessa olevan huoneanturin takia (jossa takka).
Niitä huoneantureita asennetaan, kun laitteita asentavia tyyppejä kiinnostaa järjestelmän toimivuus yhtä paljon kuin kissaa kiinnostaa syömänsä hiiren perhesuhteet. Tuo tuttukin oli yrittänyt ja yrittänyt säätää käyriä ilman menestystä ja laitteen asentanut lähinnä nosteli käsiään. Tai oikeastaan se suositteli nostamaan huoneanturin pyyntiä selvästi ja sitten huonetermareilla säätää lämmöt kohdilleen.
... huonetermostaatit... toiset laitteet, mitkä voisi kieltää
Jääkö jokin huone muita huomattavasti viileämmäksi?
Jos olet siirtynyt käyräohjaukseen kaikki venttiilit jakotukilta auki, samoin huonetermostaatit maksimille. Odota 2 vrk säädä tarvittaessa huomenna käyrää, jos lämmöt ei pysy riittävänä. Jos ei isompia vikoja seuraile vielä viikko tai pari kun ulkolämpötila muuttuu. Sitten hienosäätöä venttiileillä ja term. Pummppu vasta viimeisenä jos se on 2 asennossa.
Suihkuhuone jää. On khh jälkeen kierrossa.
Tarksataisin onko todella noin typerästi laitettu. Samalla voi tarkastaa saako jakotukeilla käännettyä suunnan ensin kylpyhuoneeseen. Itselläni oli samantapaista ongelmaa kun saunaan tuli koneellinen tuloilma ja sieltä oven ali jäähdyttämään kylpyhuoneen lattiaa. Laitoin säätöä tuloilmaan ja avasin hiukan lisää olohuoneen tuloa tasapainon säilyttämiseksi. Minulla on kylpyhuone sauna samassa kierrossa jota ei pysty edes kuristamaan. Khh oma pieni kierto kureistusmahdollisuudella.
Hei Vaan ! Mulla oli tikku kiinni taas vuorokauden noin ja otin sieltä dataa. Laitan tässä kuvan jos joku viitsisi sanoa onko siinä kaikki suht. ok
Onko tuo normaalia että tuloilma näyttäisi nousevan aina kun jäteilma nousee eli kun komp. ei käy? vai onko se jotenkin outoa?
Kiitos jos te jotka enemmän tiedätte voisitte auttaa.
Jotenkin mun menee hermo tän masiinan kanssa, joitakin päiviä sitten tuli häly että tuloilma alhainen se oli jotain 9 sitten kun vartti taas
väännetty auki tuloilma on ehkä liian suuri jo? vai mitä mieltä ootte? pitääkö sitä taas alkaa pistää ruuvia hieman kiinni.
Toinen mikä ihmetyttää, että jos poistoilma on vähänkin alhainen (ei oo ollu saunaa tai lämmitetty) niin aika äkkiä jäteilma laskee miinukselle.
En tiedä pitäisikö sitten lisätä poisto- ja tuloilman määrää ja kokeilla sillä? Eikö niitä voi samalla prosenttiluvulla nostaa siis jos vaikka nostaa poistoa 5 yksikköä niin tuloa myös 5 yksikköä? Mutta onko siinä sitten järkeä kuitenkaan?
kiitos!
Onko tuo normaalia että tuloilma näyttäisi nousevan aina kun jäteilma nousee eli kun komp. ei käy? vai onko se jotenkin outoa?
Kiitos jos te jotka enemmän tiedätte voisitte auttaa.
Jotenkin mun menee hermo tän masiinan kanssa, joitakin päiviä sitten tuli häly että tuloilma alhainen se oli jotain 9 sitten kun vartti taas
väännetty auki tuloilma on ehkä liian suuri jo? vai mitä mieltä ootte? pitääkö sitä taas alkaa pistää ruuvia hieman kiinni.
Toinen mikä ihmetyttää, että jos poistoilma on vähänkin alhainen (ei oo ollu saunaa tai lämmitetty) niin aika äkkiä jäteilma laskee miinukselle.
En tiedä pitäisikö sitten lisätä poisto- ja tuloilman määrää ja kokeilla sillä? Eikö niitä voi samalla prosenttiluvulla nostaa siis jos vaikka nostaa poistoa 5 yksikköä niin tuloa myös 5 yksikköä? Mutta onko siinä sitten järkeä kuitenkaan?
kiitos!
Liitteet
Onko puhaltimen tahdistettu käyttö päällä? Jos on, niin tuloilman lämmön nousu on normaalia. Kun kompressori ei käy, ilmanvaihdon määrää lasketaan ja samalla se lämpenee enemmän (koska tuloilmapatterissa virtaa edelleen sama määrä vettä).
Tuloilmahäly tulee kun tuloilman lämpötila laskee liian alas. Nosta tuloilman lämpötilaa ja/tai nosta lämpökäyrää. Jos jäteilma menee pakkaselle, niin nosta poistoilman määrää. Tuloilman ja jäteilman välinen suhde tulee olla aina sama. Jos säädöt toista, niin säädä saman verran myös toista.
Siis sen jälkeen kun tuloilmaruuvia taas avattiin lisää tuloilma on ollut ehkä liiankin iso 18-19 ? Mut tosiaan nousee aina kun komp ei käy (on tahdistettu) eli pitäiskö ruuvia kuitenkin hieman laittaa kiinni?
Täytyy varmaan koittaa nostaa poistoilmaa että pysyis jäteilma plussalla? Toisaalta onko sillä merkitystä jos välillä
Sulattelee? Jos nostan esim 5 yksikköä poistoa niin tuloa myös saman verran? Mitä muita vaikutuksia tällä on? Jäteilma lämpiää mut entäs kun tuloakin joutuu nostamaan, tuloilman lämpötila laskee?
Täytyy varmaan koittaa nostaa poistoilmaa että pysyis jäteilma plussalla? Toisaalta onko sillä merkitystä jos välillä
Sulattelee? Jos nostan esim 5 yksikköä poistoa niin tuloa myös saman verran? Mitä muita vaikutuksia tällä on? Jäteilma lämpiää mut entäs kun tuloakin joutuu nostamaan, tuloilman lämpötila laskee?
Ihan normaalilta NIBELTÄ näyttää. Tahdistus näyttää olevan päällä. (sulatuksen aikana tuloilma laskee koska tahdistus ei ole silloin käytössä). Tuloilma näyttää olevan alle 20 ihan hyvä. Nuukuuden nimissä voi hiukan kiristää tuloilmaa jos saat vastaavasti tehoja ILPiltä. Katsoisin kuitenkin miten käy esim 10C pakkasella. Noin pienessä talossa 78m2 tuskin kannattaa ilmanvaihtoa nostaa jäätymisen estämiseksi. Muutaman tunnin sulatusvälit ei kokonaisuutta pilaa. Itsellä sama tilanne 94m2. Kovilla pakkasilla olen kokeillut käyttää 30% pienennettyä ilmanvaihtoa jolloin poistoilma pitoaa niin että toimii -5 - -10 välillä. Sulatusvälit lyhenee jonkin verran ja tuloilma nousee pari astetta. Samaa nopeutta käytän tahdistuksen aikana.
Kokeile nyt aluksi nostaa 1-2% ilmamääriä. Eli tuloa ja poistoa saman verran. Jos tuolla muutoksella ei vielä näy juuri mitään, niin muuta saman verran uudelleen. Kun nostat tuloilman määrää ja et koske tuloilman säätöön, niin tuloilman lämpötila laskee (=tuloilmapatterin läpi menee enemmän ilmaa, ja edelleen siinä kiertää sama määrä vettä). Eli aina ensiksi säädetään ilmamäärät ja sitten tuloilman lämpötila. Jos muutat lämpökäyrää, niin tuloilman lämpötila muuttuu taas. Vaikka et koskisi ilmamääriin tai tuloilman säätöruuviin.
Tuloilmaa ei kannata pitää talvella turhan alhaisena. Alle +10 on jo liian vähän. Optimi lienee jossain +15C - +17C välillä.
Järkyttävä sähkölasku ja säädöt – mitä tekisit?
Noin vuosi sitten asennettiin NIBE F470 -poistoilmalämpöpumppu 100-neliöiseen puiseen paritalon puolikkaaseen. Asunnossa on kaksi asukasta ja vesikiertoinen lattialämmitys. Takkaa ei ole.
Saimme tänään sähkölaskun, joka oli karmean näköinen – kulutus oli 11,523kWh vuodessa. Tarkempi käyrä on liitteenä. Talvikuukausina sähköä kului 1400-1600kWh/kk ja kesällä 400-600kWh/kk.
Yritämme pihistää sähkön käytössä, joten ajattelin, että pilpin säätöjen on oltava pielessä.
Olen joutunut pitämään asunnossa korkeampaa lämpötilaa kuin haluaisin, jotta kylpyhuoneen lämpötila ei laskisi alle 23 asteen. Lämpökäyrä on nyt 3+1. Jos lasken sitä alaspäin, kylpyhuone viilenee liikaa eikä lattia tahdo kuivua.
Osaisiko joku itseäni fiksumpi neuvoa, mitä minun kannattaisi tehdä pumpun kanssa, jotta saisin säästettyä sähkölaskussa kuitenkaan viilentämättä kylppäriä liikaa?
Mitä asetuksia tsekkaisit/muuttaisit minun tilanteessani?
Noin vuosi sitten asennettiin NIBE F470 -poistoilmalämpöpumppu 100-neliöiseen puiseen paritalon puolikkaaseen. Asunnossa on kaksi asukasta ja vesikiertoinen lattialämmitys. Takkaa ei ole.
Saimme tänään sähkölaskun, joka oli karmean näköinen – kulutus oli 11,523kWh vuodessa. Tarkempi käyrä on liitteenä. Talvikuukausina sähköä kului 1400-1600kWh/kk ja kesällä 400-600kWh/kk.
Yritämme pihistää sähkön käytössä, joten ajattelin, että pilpin säätöjen on oltava pielessä.
Olen joutunut pitämään asunnossa korkeampaa lämpötilaa kuin haluaisin, jotta kylpyhuoneen lämpötila ei laskisi alle 23 asteen. Lämpökäyrä on nyt 3+1. Jos lasken sitä alaspäin, kylpyhuone viilenee liikaa eikä lattia tahdo kuivua.
Osaisiko joku itseäni fiksumpi neuvoa, mitä minun kannattaisi tehdä pumpun kanssa, jotta saisin säästettyä sähkölaskussa kuitenkaan viilentämättä kylppäriä liikaa?
Mitä asetuksia tsekkaisit/muuttaisit minun tilanteessani?
Liitteet
Käännä muista huoneista kiertoventtiileitä pienemmälle, jos niissä selviäisi, vaikka olisi viileämpääkin.
Mielestäni varsin normaalit kulutuslukemat. Poistoilmalämpöpumppu nimensä mukaisesti ottaa lämpöpumpulla poistoilmasta energiaa talteen ja tarvitsisi kyllä jonkun lisälämmönlähteen sitä energiaa siihen poistoilmaan tuottamaan esim takka että saadaan sitä kautta sähkönkulutusta pienennettyä. Tätä seikkaa ei välttämättä myyjät osaa tarpeeksi korostaa.
Tässä pitkässä ketjussa on annettu paljon hyviä vinkkejä ns optimisäätöihin mutta eipä niilläkään mitään mullistavia muutoksia kulutuksiin saa jos säädöt on alunperin tehty edes oikealle hehtaarille.
Kosteiden tilojen lattian kuivaus pitäisi tapahtua ensisijaisesti riittävän ilmanvaihdon kautta, lämmin laattalattia on ehkä enemmänkin mukavuustekijä vaikka auttaa toki kuivumisessakin. Onhan siis ilmanvaihto säädetty suunnitelmien mukaiseksi? Ja käytännön vinkkinä, kun suurimmat vedet kuivaa suihkun jälkeen lastalla kaivoon niin lattiat kuivuu nopeammin ja energiaakin säästyy hiukan.
11500kWH per 100m2... sisältäen hupisähkön ilmeisesti.
Älä tee mitään jos kämpässä on hyvä lämpö jokapuolella. Kulutus on hyvin hallinnassa, eikä tuosta säästä merkittävästi mitenkään.
Jos viime helmikuulla meni 1600kWh eli joku 55kwH per päivä niin eihän se ole paljon mittään kun kuukausi oli aikalailla kylmä.
Älä tee mitään jos kämpässä on hyvä lämpö jokapuolella. Kulutus on hyvin hallinnassa, eikä tuosta säästä merkittävästi mitenkään.
Jos viime helmikuulla meni 1600kWh eli joku 55kwH per päivä niin eihän se ole paljon mittään kun kuukausi oli aikalailla kylmä.
Täällä myös 12 000kWh allekirjotuksen mukaisessa talossa ennen ILP hankkimista.
Pitkään kesti tajuta, että PILP nyt lähtökohtaisesti tarkoittaa kokonaisvaltaista lämmityslaitetta ilmalle ja vedelle, eikä niin vahvasti tehokkaan hyötysuhteen laitetta. Kikkailemalla saadaan vielä ne muutamat sadat kilowatit kuristettua.
Pitkään kesti tajuta, että PILP nyt lähtökohtaisesti tarkoittaa kokonaisvaltaista lämmityslaitetta ilmalle ja vedelle, eikä niin vahvasti tehokkaan hyötysuhteen laitetta. Kikkailemalla saadaan vielä ne muutamat sadat kilowatit kuristettua.
Viimeksi muokattu:
100m2 talossa _selvästi_ alle 10 000kWh kulutukset ovat oikeastaan aika harvinaisia. Aivan sama mikä sähköön perustuva lämmitysjärjestelmä on (suorasähkö, PILP, VILP, MLP). Käyttösähkön osuus korostuu niin paljon.
Tuossa 11500kWh talossa ei ole takkaa eikä ILP:iä. Ihan hyvä kulutus tuo on siihen nähden. Useimmissa taloissa kuitenkin on joko takka tai ILP: lämmitysjärjestelmästä riippumatta... ja niitä käytetäänkin (kyllä: myös MLP taloissa lämmitellään takkaa pakkasilla).
Jos tuo kysyjä alle 10MW kulutukseen haluaa päästä, niin ILP taloon keskeiselle paikalle ja puhallus pienelle koko lämmityskaudeksi. Siinä se.
Tuossa 11500kWh talossa ei ole takkaa eikä ILP:iä. Ihan hyvä kulutus tuo on siihen nähden. Useimmissa taloissa kuitenkin on joko takka tai ILP: lämmitysjärjestelmästä riippumatta... ja niitä käytetäänkin (kyllä: myös MLP taloissa lämmitellään takkaa pakkasilla).
Jos tuo kysyjä alle 10MW kulutukseen haluaa päästä, niin ILP taloon keskeiselle paikalle ja puhallus pienelle koko lämmityskaudeksi. Siinä se.
Mitenkä tuo 1 - 2 % lasketaan?
Hei kaikille
Nibe f470:n kanssa vuoden päivät pähkäilty ja piti vihdoin liittyä tänne foorumille. En tiedä onko oikea paikka kysymykselle, mutta onko normaalia että loggaustiedoissa menovesi on pakkasen puolella? Lisäksi ihmetyttää tuo ulkolämpötila joka on koko ajan 0,2 astetta? Todellisuudessa ulkolämpötila sahaa -4 ja +2 välillä.
Onko näillä arvoilla jokin yhteys? Ja näyttääkö käyrät siltä miltä pitäisi?
Talo Etelä-Suomessa, 1krs, 140m2.
Nibe f470:n kanssa vuoden päivät pähkäilty ja piti vihdoin liittyä tänne foorumille. En tiedä onko oikea paikka kysymykselle, mutta onko normaalia että loggaustiedoissa menovesi on pakkasen puolella? Lisäksi ihmetyttää tuo ulkolämpötila joka on koko ajan 0,2 astetta? Todellisuudessa ulkolämpötila sahaa -4 ja +2 välillä.
Onko näillä arvoilla jokin yhteys? Ja näyttääkö käyrät siltä miltä pitäisi?
Talo Etelä-Suomessa, 1krs, 140m2.
Näyttäs että käyrien nimet seksisin. Vihreä ulkolämpötila? jne.... Tarkista koko Exel taulukko! Vatukset ilmeisesti sahaa aika tiheään päällä.
Poistoilmalle Puhallinnopeus on nyt 50% ja tuloilmalle 45%. Mitenkä nostan noita esim 1-2 % molempia?
Että tuo suhde pysyy samana kuitenkin... kun joku neuvoi että kokeile nostaa 1-2% (saisi jäteilmaa pysymään
Ei niin paljon pakkasella, nytkin poistoilman ollessa 21,1 astetta jäteilma -4.6 astetta ja höyrystin -3.2 astetta.
Kiitos
Että tuo suhde pysyy samana kuitenkin... kun joku neuvoi että kokeile nostaa 1-2% (saisi jäteilmaa pysymään
Ei niin paljon pakkasella, nytkin poistoilman ollessa 21,1 astetta jäteilma -4.6 astetta ja höyrystin -3.2 astetta.
Kiitos
No kokeile nyt vaikka ensi alkuun nostaa molempia 1-2 %-yksikköä.
Lähettämästäsi lokista voisi katsoa tarkemmin esim klo 04 paljonko on poistoilman lämpötila, silloin näyttäisi kuvaajan mukaan jäteilma olevan vielä plussalla juuri ja juuri. Sitten jos pystyt pitämään tavalla tai toisella poistoilman tämän lämpötilan yläpuolella ei ilmamääriä tarvitse välttämättä muuttaa. Esim takalla tai ilpillä hiukan lisähönkää. Jäteilman lämpötila on verrannollinen poistoilman lämpötilaan ja ilmankosteuteen. Eikä pari sulatusta per vrk niin vakavaa ole. Jos poistoilman lämpötilan vaihtelu on suurta, voi olla vaikea säätää ilmamääriä sopivaksi. Muista vaihtaa myös suodattimet riittävän (max 3kk välein) uusiin. Tukkeutunut suodatin vaikuttaa virtauksiin ja sitä kautta pienentyneestä tilavuusvirrasta syntyy isompi lämpötilaero ja jäteilma painuu alemmas kuin uusilla suodattimilla.
No niin katsoin että poistoilman ollessa noin 23,3 astetta niin jäteilma pysyy nipin napin plussan puolella.
Kuinkahan paljon täytynee ilmanvaihtoa nostaa jotta noille leveleille pääsisi. Täytyy nyt aloittaa että nostan 2
prosentilla molempia eli poistoa 52 prosenttiin ja tuloa 47 prosenttiin, katsotaan auttaako yhtään.
Onko mielestänne tuo paljon tuo poistoilma 23,3 jotta pysyy nipin napin plussalla jäteilma?
Kuinkahan paljon täytynee ilmanvaihtoa nostaa jotta noille leveleille pääsisi. Täytyy nyt aloittaa että nostan 2
prosentilla molempia eli poistoa 52 prosenttiin ja tuloa 47 prosenttiin, katsotaan auttaako yhtään.
Onko mielestänne tuo paljon tuo poistoilma 23,3 jotta pysyy nipin napin plussalla jäteilma?
Ei oikeastaan. Sehän otetaan katonrajasta jossa on vähän lämpimämpää.
Nyt taisit ymmärtää väärin. Tulo ja poistoilman virtausmäärän nostaminen ei nosta poistoilman lämpötilaa, mutta suuremmalla virtausmäärällä jäteilma ei laske niin alas kuin pienemmällä virtauksella. Eli silloin jäteilma pysyy plussalla alhaisemmilakin poistoilman lämpötiloilla. Tarkoitin että jos pystyt jollain tapaa huolehtimaan ettei poistoilma laske tuon 23,3 asteen alapuolelle riittää nykyiset virtausmäärät pitämään jäteilman plussalla. Poistoilman lämpötila nousee sitten vaikka takan tai ilpin avulla.
Mutta nyt kun nostit tuon pari prosenttia virtauksia pitäisi se näkyä käppyröissä eli piste jossa jäteilma menee pakkaselle löytyy alemmalla poistoilman lämpötilalla kuin tuo aikaisempi 23,3. Näin ainakin teoriassa, toki mm ilmankosteudella on myös vaikutusta tähän.
Ok kiitos selvennyksestä. En usko että täällä paljoa auttaa tuo 2 % nosto mutta täytyy laittaa huomenna tikku ja katsoa onko yhtään mitään vaikutusta. Täällä ei ILPiä ole vain tuo mielestäni aika surkeahko takka joka ei hirveästi lämpöä varaa vaikka lähes joka pv tulta.
Mutta kun puulämmitteinen sauna lämpiää niin kyllä poistoilma asteet nousee huimasti ja jäteilma pysyy erittäin paljon plussalla mutta ei tuo saunan lämpö kauaa lohduta
Mutta kun puulämmitteinen sauna lämpiää niin kyllä poistoilma asteet nousee huimasti ja jäteilma pysyy erittäin paljon plussalla mutta ei tuo saunan lämpö kauaa lohduta
No niin!
Nyt pitää sanoa, että erinomaisen hyvää palvelua Nibeltä! Kävivät tutkimassa laitteen eilen ja löytyihän sieltä ainakin pari pientä juttua, mutta en ole varma mitä kaikkea muuta tekivät koneelle.
Ainakin seuraavista löydöksistä kertoivat, että lattialämmitysverkossa oli ilmaa ja sähkön vaihetunnistuksen käyttöönotto tjms. oli jäänyt tekemättä asentajilta asennuksen yhteydessä ja ne eivät toimineet nyt oikein.
Tuon heidän käyntinsä jälkeen menovesi on seurannut nyt paremmin pyydettyä näin pakkasillakin ja kompurakin alkanut levätä säännöllisemmin, mitä ei aiemmin tehnyt oikeastaan kuin sulatukselle mennessään.
Menovesihän tahtoi jäädä aiemmin pakkasilla jopa kolme astetta alle lasketun, niin nyt se jää ajoittain enää sellaisen vajaan asteen verran.
Jäteilma ja höyrystinkin ovat nyt pysyneet ihan erilailla plussan puolella ja eivät sukella enää samanlailla.
Laitteen toiminta on kuitenkin seurannassa vielä joulun yli ja tilannetta tarkistellaan vielä vuodenvaihteen jälkeen.
Tästä episodista juolahtikin mieleeni sellainen asia, että olisiko tuossa vaihetunnistimien asennuksen virheellisyydestä johtuvaa myös se, kun kesällä yhtäkkiä saunan kiuas lämpeni aiempaa hitaammin niiden Niben vaihetunnistimien asennuksen jälkeen? Vaihdoin kivet kiukaaseen sen hitaan lämpeämisen takia, kun sitä ihmettelin, mutta ei se mitään auttanut.
Saman asennusfirman hommista jouduin muutoinkin pariin kertaan reklamoimaan ja kävivät korjailemassa. Olivat mm. asentaneet todella huonosti ilmanvaihtoputkien eristeet koneen päältä ja jättäneet höyrynsulut retkottamaan niin että puhallusvillaa putoili koneen päälle jne. Lisäksi olivat unohtaneet märkätilojen linjasäätöventtiilin kiinni ja ihmettelin tuolloin miksi lattiat ei lämpene.
Että sellainen LVI-alan yritys ja ammattilaiset...tehdään sinne päin ja osataan kyllä laskuttaa
Melkein tekisi mieli sanoa tämä pääkaupunkiseudulla vaikuttavan yrityksen nimikin, mutta jätetään se nyt kuitenkin sanomatta.
Nyt pitää sanoa, että erinomaisen hyvää palvelua Nibeltä! Kävivät tutkimassa laitteen eilen ja löytyihän sieltä ainakin pari pientä juttua, mutta en ole varma mitä kaikkea muuta tekivät koneelle.
Ainakin seuraavista löydöksistä kertoivat, että lattialämmitysverkossa oli ilmaa ja sähkön vaihetunnistuksen käyttöönotto tjms. oli jäänyt tekemättä asentajilta asennuksen yhteydessä ja ne eivät toimineet nyt oikein.
Tuon heidän käyntinsä jälkeen menovesi on seurannut nyt paremmin pyydettyä näin pakkasillakin ja kompurakin alkanut levätä säännöllisemmin, mitä ei aiemmin tehnyt oikeastaan kuin sulatukselle mennessään.
Menovesihän tahtoi jäädä aiemmin pakkasilla jopa kolme astetta alle lasketun, niin nyt se jää ajoittain enää sellaisen vajaan asteen verran.
Jäteilma ja höyrystinkin ovat nyt pysyneet ihan erilailla plussan puolella ja eivät sukella enää samanlailla.
Laitteen toiminta on kuitenkin seurannassa vielä joulun yli ja tilannetta tarkistellaan vielä vuodenvaihteen jälkeen.
Tästä episodista juolahtikin mieleeni sellainen asia, että olisiko tuossa vaihetunnistimien asennuksen virheellisyydestä johtuvaa myös se, kun kesällä yhtäkkiä saunan kiuas lämpeni aiempaa hitaammin niiden Niben vaihetunnistimien asennuksen jälkeen? Vaihdoin kivet kiukaaseen sen hitaan lämpeämisen takia, kun sitä ihmettelin, mutta ei se mitään auttanut.
Saman asennusfirman hommista jouduin muutoinkin pariin kertaan reklamoimaan ja kävivät korjailemassa. Olivat mm. asentaneet todella huonosti ilmanvaihtoputkien eristeet koneen päältä ja jättäneet höyrynsulut retkottamaan niin että puhallusvillaa putoili koneen päälle jne. Lisäksi olivat unohtaneet märkätilojen linjasäätöventtiilin kiinni ja ihmettelin tuolloin miksi lattiat ei lämpene.
Että sellainen LVI-alan yritys ja ammattilaiset...tehdään sinne päin ja osataan kyllä laskuttaa
Melkein tekisi mieli sanoa tämä pääkaupunkiseudulla vaikuttavan yrityksen nimikin, mutta jätetään se nyt kuitenkin sanomatta.
Ei vaikuta kiukaaseen. Kiuas saa kaiken sähkön mitä pyytää.
Ainut mihin tuo virtasduranta vaikuttaa on niben oma sähkönkäyttö, jos alkaa asetetut virta määrät olemaan täynnä nibe himmailee omaa kukutustaan, lähinnä kai vastuksia.
Kone toimii kyllä ilman niitä virtaantureita, ja esim itellä ko vaihe tunnistus on tekemättä. Tai ajoin sen ennen kun oli virta muuntajat paikoillaan.
Voisko tuossa sit olla et vastuksia on ajettu virheellisesti, liikaa potkittu ylös alas jne virheellisen virta tiedon perusteella.
Ilma järjestelmässä ei kyllä auta. Jos se linja säätö ollut kiinni, voi olla että ko piiriä ei ole ilmattu ollenkaan asennus aikana. Ja onko se sitten nibe mihin ilmat lopulta kertyy... Kattilassa jos on ilmaa vaikuttaa se kyllä toimintaan.
Tuskin kuitenkaan lattioita ilmasivat? Vaan niben kimpussa häärivät?
Ainut mihin tuo virtasduranta vaikuttaa on niben oma sähkönkäyttö, jos alkaa asetetut virta määrät olemaan täynnä nibe himmailee omaa kukutustaan, lähinnä kai vastuksia.
Kone toimii kyllä ilman niitä virtaantureita, ja esim itellä ko vaihe tunnistus on tekemättä. Tai ajoin sen ennen kun oli virta muuntajat paikoillaan.
Voisko tuossa sit olla et vastuksia on ajettu virheellisesti, liikaa potkittu ylös alas jne virheellisen virta tiedon perusteella.
Ilma järjestelmässä ei kyllä auta. Jos se linja säätö ollut kiinni, voi olla että ko piiriä ei ole ilmattu ollenkaan asennus aikana. Ja onko se sitten nibe mihin ilmat lopulta kertyy... Kattilassa jos on ilmaa vaikuttaa se kyllä toimintaan.
Tuskin kuitenkaan lattioita ilmasivat? Vaan niben kimpussa häärivät?
Käsittääkseni häärivät vain Niben kimpussa ja ilmasivat sitä, eivät lattialämmityspiiriä.
Meikäläinen ei ehtinyt kovin paljoa olemaan siinä mukana, kun omat työt häiritsi tehdessäni etänä hommia siinä samalla
Eikös lattialämmityspiiri ilmata Nibestä, siitä kiertovesipumpun viereisestä nipasta? Ja laitteen päällä on toinen nippa. Näitä molempia käytin kun painesäiliön vaihdon jälkeen tuota ilmasin. Khh:ssa pulputteli melkoisesti heti sen vaihdon jälkeen niin tuolla korjaantui. Silloin huoltomies sanoi että se ylempi nippa on tärkeämpi kun huonolla tuurilla voi tuloilmapatterin kierto häiriintyä liiasta ilmasta ja jäätyä. Vaikka suljettu järjestelmä niin ajan kanssa vedestä irtoaa jonkun verran ilmaa piiriin ja ilmaus voi olla tarpeen uusia jonkin ajan kuluttua käyttöönotosta tai kun järjestelmään on lisätty uutta vettä esim varoventtiilin testauksen yhteydessä. Käyttöohjeen mukaan ilma järjestelmässä voi näkyä myös paineen suurena vaihteluna. Tätä meilläkin ensin epäiltiin mutta lopulta painevaihtelun syynä oli rikkinäinen paineastian kalvo.Käsittääkseni häärivät vain Niben kimpussa ja ilmasivat sitä, eivät lattialämmityspiiriä.
Meikäläinen ei ehtinyt kovin paljoa olemaan siinä mukana, kun omat työt häiritsi tehdessäni etänä hommia siinä samalla
Meillä tuntuu paineet pysyttelevän pääasiassa 0,3-0,5 paikkeilla. Sitten jossain 1,5 käväisee välillä. Mistähän tuo johtunee? Voiko johtua, jos useampi huonetermari sattuisi olemaan pois päältä ja kierto periaatteessa vain märkätiloissa & vessassa?
Todellinen ja laskettu menovesi on suht samaa luokkaa, välillä ehkä asteen verran eroa tosin. Ilmasin viimeksi ehkä vuosi sitten, silloin laskin vaan mustasta vivusta kääntäen lisää vettä. En nyt muista oliko kone päällä vai ei, mutta muistan että ihan eksaktia ohjetta tuohon hommaan en mistään löytänyt. Esim se että pidetäänkö kaikki kierrot auki ja mitä vipuja tuossa pitikään Nibestä aukoa kun ilmattiin lattiakiertoa tai sitten patteria ja sammutetaanko laite siksi aikaa.
Todellinen ja laskettu menovesi on suht samaa luokkaa, välillä ehkä asteen verran eroa tosin. Ilmasin viimeksi ehkä vuosi sitten, silloin laskin vaan mustasta vivusta kääntäen lisää vettä. En nyt muista oliko kone päällä vai ei, mutta muistan että ihan eksaktia ohjetta tuohon hommaan en mistään löytänyt. Esim se että pidetäänkö kaikki kierrot auki ja mitä vipuja tuossa pitikään Nibestä aukoa kun ilmattiin lattiakiertoa tai sitten patteria ja sammutetaanko laite siksi aikaa.
Ilmasin oman koneen varmaan 7 kertaa ennenkuin loppu kokonaan ilman tuleminen alemmasta ilmausputkesta. Tuloilman ilmausputkesta ei tullut kertaakaan ilmaa.
Millä tapaa teit tuon? Oliko kone päällä, entä kierrot auki? Millä aikavälillä tuo 7 kertaa?
Sammutin koko koneen ja annoin olla n. 30 min kiinni, sitten avasin ilmausruuvin, kun kone oli vieläkin sammuksissa. Kiertoihin en ole koskenut. Aikaväli oli n. 6kk.
Välillä vain tuli mieleen, että voisi taas tarkistaa onko ilmaa vielä järjestelmässä
Viimeksi muokattu: