Eikös toi oo sama kuin kaikissa muissakin Nibeissä (ainakin 410P:ssä)? Itse tilasin noita AliExpressistä kasan aikoinaan, 0,72€/20 kpl, NTC-MF52AT-3K tyypiltään. Taisit asua vähän kauempana jotta posti voisi kerkeäisi ensin, muuten täältä ois kyllä PK-seudulta saanut kokeiltavaksi.
Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti
- Viestiketjun aloittaja pökö
- Aloituspäivämäärä
Eikös toi oo sama kuin kaikissa muissakin Nibeissä (ainakin 410P:ssä)? Itse tilasin noita AliExpressistä kasan aikoinaan, 0,72€/20 kpl, NTC-MF52AT-3K tyypiltään. Taisit asua vähän kauempana jotta posti voisi kerkeäisi ensin, muuten täältä ois kyllä PK-seudulta saanut kokeiltavaksi.
pökö
Kaivo jäässä
Mittaan omaani hartaasti kun sen nibeltä saan, sitten tiedetään.
Tässä ajatusleikkiä käyn läpi kun unikaan ei tullut. Vilp+ilp talvivarusteet kuluttaa meillä taivaan tuuliin noin 6kWh/vrk. Nyt Vilp on purettu koska se on vissiin lähdössä muualle ja fujitsusta töpseli irti niin mlp-kone muuttaa tuon 6kWh sähkön 20-24 kWh lämmöksi per vuorokausi.
Tässä ajatusleikkiä käyn läpi kun unikaan ei tullut. Vilp+ilp talvivarusteet kuluttaa meillä taivaan tuuliin noin 6kWh/vrk. Nyt Vilp on purettu koska se on vissiin lähdössä muualle ja fujitsusta töpseli irti niin mlp-kone muuttaa tuon 6kWh sähkön 20-24 kWh lämmöksi per vuorokausi.
Mitäs se kaivon lämpö alkaa näyttää kun nyt hetken on ajettu? Mielenkiintoista olisi nähdä myös tuon koneen coppeloita vähän pienempiin lämpöihin, miten vertautuu näihin uusimpiin masiinoihin.
Onnea kuitenkin uudelle pumpulle, saa nähdä kuinka pitkään se saa tehdä hommia, ennenkuin alkaa potkuri hatussa pyöriä ja taas keksitään jotain muuta...
Onnea kuitenkin uudelle pumpulle, saa nähdä kuinka pitkään se saa tehdä hommia, ennenkuin alkaa potkuri hatussa pyöriä ja taas keksitään jotain muuta...
pökö
Kaivo jäässä
Käynnin lopussa 6.0/2.9 ja liuopumppu käy täyttä.
pökö
Kaivo jäässä
On se reikä kalliskin
Pitkässä juoksussa halpa...On se reikä kalliskin
pökö
Kaivo jäässä
No joo. Miltei 5 tonnia reikä jää maksamaan verojen jälkeen, ja koko paketti vähän yli 6 tonnia. Kyllä omalle työlle hintalappu on tässäkin hyvä.Pitkässä juoksussa halpa...
Mietin juuri jääkö minusta hiilijalanjälkeä enää ollenkaan kun on maalämmöt ja aurinkolämmöt ja...
Eikös tuosta enemmän saa kotvähennystä?
Lumiseen aikaan on helppo kattoo mimmosia jälkiä jää
ja tuo on helppo korjata jos ihan jäljettömäksi menee ...Käynnin loppu ei kuvaa on/off vehjeksen keskiarvoa, kai se pitäisi alku ja loppu katsoa ja siitä keskiarvo. Tai laskea integraali ja siitä hakea keskiarvo. Se on parempi kuin tuo.
Vertailuna oma invertteri joka on nyt käynyt noin kymmenen vuorokautta putkeen, tällä haavaa @3.4kW kaivosta tulee 3.0C ja sinne menee -0.7C. Tällä mennään, ei ehkä pääse kehumaan mutta eipä tuosta tarvitse huolissaankaan olla - toimii.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllähän minun kaivonikin tuosta kylmenee, muistetaan nyt se että kone on ollut iskussa vasta vuorokauden, ja ulkona vain -2 astetta
Melko nopeasti tuo kaivo tuonne +3 asteeseen menee jos sitä käytetään ja helmikuussa saat varmaankin tyytyä noin +1 asteen tuloon ja mukavasti se taas kesänaikana tuonne +5-6 asteeseen palautuu. Parhaimmillaan kaivojen keskilämpötila on tainnut pitkäaikaisella käytöllä pudota vain noin 1-2 astetta keskimäärin.
Olen joskus tehnyt kuvaajat kaivon liuoksen lämmöistä.
Muutama huomio omasta kohteesta.
-Kaivon lämpötila käyttöön ottaessa 5,2'C
-2014 on rakennettu, ja laattaa on kuivatettu, näkyy vielä syyskuun minimissä että energiaa on revitty aikalailla maasta
-Kaivo näyttää kesällä palautuvan nopeasti, konvektoria on käytetty ahkerasti
-Konvektorin aktiivinen käyttö lämmittänee kaivoa noin 1'C, jos vertaa kaivon alkuperäistä liuoslämpöä ja 2015 ja 2016 lämpöjä? (ok, taisi 2014 juhannuksena olla jopa pakkasta)
-Selkeää kaivon viilenemistä vaikea havaita, enemmänkin minimeitä katsoessa ne seuraavat ulkolämpötilaa. Esim. 2016/01 kylmin kuukausi mitä tämä talous on kokenut. Keskilämpötila -12,8'C (kylmimmän päivän keskiarvo -30,5'C)
Muutama huomio omasta kohteesta.
-Kaivon lämpötila käyttöön ottaessa 5,2'C
-2014 on rakennettu, ja laattaa on kuivatettu, näkyy vielä syyskuun minimissä että energiaa on revitty aikalailla maasta
-Kaivo näyttää kesällä palautuvan nopeasti, konvektoria on käytetty ahkerasti
-Konvektorin aktiivinen käyttö lämmittänee kaivoa noin 1'C, jos vertaa kaivon alkuperäistä liuoslämpöä ja 2015 ja 2016 lämpöjä? (ok, taisi 2014 juhannuksena olla jopa pakkasta)
-Selkeää kaivon viilenemistä vaikea havaita, enemmänkin minimeitä katsoessa ne seuraavat ulkolämpötilaa. Esim. 2016/01 kylmin kuukausi mitä tämä talous on kokenut. Keskilämpötila -12,8'C (kylmimmän päivän keskiarvo -30,5'C)
Ei tosin kovin vertailukelpoinen, kun ilmasta pumpatessa se lämpötilan muutos voi aiheuttaa suuremman tai pienemmän muutoksen COPpiin. Esimerkkinä omastani, +4C -> +3C ulkoilma tiputtaa COPpia 8%. Toisaalta 0 -> -1C tiputtaa COPpia vain 1,2%.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Olisikohan juuri noissa lämpötiloissa kun sulatukset puuttuvat peliin? Selittäisi tuon eron jos +4C: ei sulatella mutta alemmassa lämpötilassa kylläkin.
ES taitaa aloittaa sulatukset jo +5C lämmöissä.
pökö
Kaivo jäässä
Sulatukset voi tehdä paljonkin.
Semmoista eroa nyt on kuluissa että eilen kuluteltiin sähköä runsas 80kWh vaikka illalla jo mlp kävi. Nyt tänään kulunut hiukka yli 40 kWh vaikka sähkösaunassa kävi 4 persoona ja mlp-kojetta on kokeiltu vaukka miten.
Keli sama sumuinen, pikkasen nollan alla.
Semmoista eroa nyt on kuluissa että eilen kuluteltiin sähköä runsas 80kWh vaikka illalla jo mlp kävi. Nyt tänään kulunut hiukka yli 40 kWh vaikka sähkösaunassa kävi 4 persoona ja mlp-kojetta on kokeiltu vaukka miten.
Keli sama sumuinen, pikkasen nollan alla.
pökö
Kaivo jäässä
Älä ny, miettimisessä meni jo iät ja ajat.Sehän kävi äkkiä !
Hyvin suunniteltu on ½ tehty vai kuinka se meni...Älä ny, miettimisessä meni jo iät ja ajat.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Maalämpöpumpuissa pitää tehdä varmaan aika tarkat mittaukset että tuohon COP eroon pääsee käsiksi. VILPissä on enemmän vaihtelua noissa käyttöolosuhteissa. Mittausteni mukaan Setällä ilman sulatuksia pudotus COP:ssa on noin 0,095 yksikköä/aste, silloin kun ollaan ulkolämpötilassa nollan kahta puolta.
Jos VILP:in tai MLP:n COP on esim. 4 jossakin muutaman asteen lämpötilassa, näin ollen tuo 0,095/aste tekisi (4 -0,095)/4 = 0,976 Eli tuon ~2,5 % astetta kohti sähkön kulutuksen pitäisi minun teoriani mukaan kasvaa, jos kaivon lämpötila alenee yhdellä asteella.
Eli ellei pieni muutos toimintalämpötilasta kovin suista prosessia raiteeltaan, ei ole kovin suurta eroa, onko se kaivo pari astetta kylmempi vain lämpimämpi. Jos ajattelisi, että kesällä ja talvella eroa kaivon lämpötilassa saattaisi olla 5 astetta, saman lämpömäärän tuottamiseen ero sähkössä voisi olla noin 13-14 % luokkaa.
Tässä on Setästä mitattu sähkösyönti ja tuotto koneessa tapahtuneen lämpötilannousun mukaan noin 35 asteen tuottolämpötilassa. Tulos on suhteuttu vastaamaan pollulla mitattua COP:ia. Uskoisin tuloksen olevan varsin tarkka sen suhteen, kuinka COP muuttuu tuon lähtölämpötilan mukaan.
Jos VILP:in tai MLP:n COP on esim. 4 jossakin muutaman asteen lämpötilassa, näin ollen tuo 0,095/aste tekisi (4 -0,095)/4 = 0,976 Eli tuon ~2,5 % astetta kohti sähkön kulutuksen pitäisi minun teoriani mukaan kasvaa, jos kaivon lämpötila alenee yhdellä asteella.
Eli ellei pieni muutos toimintalämpötilasta kovin suista prosessia raiteeltaan, ei ole kovin suurta eroa, onko se kaivo pari astetta kylmempi vain lämpimämpi. Jos ajattelisi, että kesällä ja talvella eroa kaivon lämpötilassa saattaisi olla 5 astetta, saman lämpömäärän tuottamiseen ero sähkössä voisi olla noin 13-14 % luokkaa.
Tässä on Setästä mitattu sähkösyönti ja tuotto koneessa tapahtuneen lämpötilannousun mukaan noin 35 asteen tuottolämpötilassa. Tulos on suhteuttu vastaamaan pollulla mitattua COP:ia. Uskoisin tuloksen olevan varsin tarkka sen suhteen, kuinka COP muuttuu tuon lähtölämpötilan mukaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, tarkoitus oli arvioida kuinka se sinun MLP:n toiminta muuttuu, jos kaivon lämpötila muuttuu. Senhän ei käsittääkseeni tarvitse sulattaa. Tuo on mitattu sen ns lämmityskäynnin aikana. Teho on ollut keskimäärin aika sama, mutta koneen kierrosluku ei, koska kylmissä olosuhteissa pitäisi varta vasten järjestää käynti pienillä kierroksilla.
On laskettu mukaan, luultavasti pidemmältä aikaväliltä koska tuo nopea lasku alkaa +7C:ssä ja +1C:n jälkeen muutosta ei enää ole paljoakaan per aste.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joskus mittailin juuri tuossa +7 °C:ssa. Tässä tulos Pollun näyttämän mukaiseksi sovitettuna. En tiedä meneekö se nytkään ihan oikein, Pollu kun itsessäänkin vähän vastustaa virtausta. Silloin kun tuo on mitattu, tulos on laskettu koneen oman lämpötilamittausten ja arvioidun virtaaman perusteella. Virtaamia on sitten myöhemmin alettu mittailemaan. Kun tulokset eivät ole ruutupaperilla vaan Excelissä, ne saa helposti heitettyä käyrille ja niitä voi myös päivittää, jos tulee uusia tuloksia tai muuta viisautta.
Tuottolämpötilalla on ainakin suuri vaikututus COPiin ja jospa uuden anturin myötä sen saisi jotenkin hallintaan. Suhteellisesti tuo ainakin pätee ja olettaisin tässä esitetyn tuloksen olevan kohtuullisen pätevä maalämmön tapaukseenkin ja luultavasti juuri tuo +7 asteen ulkolämpötila tosiaan ainakin alussa vastaa melko hyvin toimintaa lämpimän kaivon kanssa. Ei kai tuon pumppaamisen kannalta liene suurta eroa, mistä se lämpö on kerätty.
pökö
Kaivo jäässä
Helpoin tapa parantaa lämpöpumpun tehoa on asentaa pollucomin anturi kunnolla ja eristää se.
Huomasin että pollu näyttää menoveden olevan asteen verran kylmempää kuin nibe, nyt korjauksen jälkeen lukemat on samat molemmissa ja lämpöpumpun teho nousi kilowatin verran ja coppi pomppasi neloseen.
Huomasin että pollu näyttää menoveden olevan asteen verran kylmempää kuin nibe, nyt korjauksen jälkeen lukemat on samat molemmissa ja lämpöpumpun teho nousi kilowatin verran ja coppi pomppasi neloseen.
