Jolberious
Vakionaama
Millainen ilmanvaihto sieltä löytyy, en muista että siitä olisi hirveästi juttua ollut?
Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kokeilunhaluinen ja kätevä jos on käsistään, pystyy kyllä rakentelemaan varsin edullisesti konvektoreita ja ilmanvaihtokennoja. Esimerkiksi autojen lämmityslaitteiden kennot eivät maksa kovin monta kymppiä kappale ja styrox-kylmälaukusta saa halvalla rungon lämmönvaihdinkammioon, mutta toki sauna-sadun-tyylin materiaalista voi rakentaa juuri halutun kokoisia ja muotoisia kammioita hiukan enemmän vaivaa näkemällä. Kennometallin pitkän ajan kestävyydestä erityisesti maalämpönesteiden kanssa tosin on vaikea sanoa mitään pitkäaikaisen kokemuksen puuttuessa. Styroxiin on helppo kiinnittää osia ja reikiä tukkia PIR-tyyppisellä vaahdolla. Toisaalta kennon metalliläpivienteihin saa tiiviin ja vahvan liitoksen esim. primerilla ja Tangit-pyyhkäisyllä esikäsiteltyihin koviin PVC-putkiin epoksiliimauksella. Tarvittaessa voi hiljaisia, mutta melko edullisia 12V:n laitetuulettimia rinnakkain lisäämällä saada puhallinkonvektorimaisia rakenteita.
Itsellä on mökillä kolmesta auton lämmityslaitekennosta ja viidestä 140mm:n laitetuulettimesta kolmeen kylmälaukkurunkoon rakennettu ylipaine-jäähdytys-tuloilmakone kytkettynä ikkunan tuuletusräppänään. Tuossa vain on etyleeniglykolipohjainen kierto, joten (alumiini-) kennojen kestävyydestä tuskin tulee ongelmaa. Kotona on saunan tuloilmaventtiilin ulkopäässä yhdestä samantapaisesta kennosta ja kylmälaukusta rakennettu koje, jolla testailen kestävyyttä maalämpönesteen kanssa. Asuinhuoneiden korvausilmaventtiileiden tuloilmakennoissa on kumminkin kuparisten tietokonejäähdytysosien avulla tehty toteutus, jotta kestävyys olisi ainakin periaatteessa varmemmalla pohjalla. Kondenssikaukalot on rakennettu kovasta PVC-muovista liimaamalla ja vesi johdetaan ikkunan alaulkopellille, mistä se saa tippua maahan.
Kottelle pisteet päivän propellihattuvirityksestä. Epäilemättä noista elementeistä syntyy jäähdytin, mutta herkkähipiäisimmät esteetikot saattavat kyllä saada pientä ihottumaa. Tahtoo sanoa, että ns. "hellasäröä" voi ilmetä.
Toisaalta jos tuollaisen saa asenneltua piiloon, kokeilu ei ole kallis, ja nalkutustakin voi tulla vähemmän. Varsinkin jos se vielä toimii.
Toisaalta jos tuollaisen saa asenneltua piiloon, kokeilu ei ole kallis, ja nalkutustakin voi tulla vähemmän. Varsinkin jos se vielä toimii.
Tuloilmavehkeet voi myös "naamioida" vaikkapa suodatinlaatikon sisään, kiinnittää paikalleen PIR-vaahdolla ja tehdä asialliset kondenssikeruualtaat "mittatilaustyönä" sekä siistit läpiviennit neste- ja kondenssiputkille, niin eipä esteetikko ehkä huomaa mitään (kun ei tiedä ...). Ja puhallinkonvektoriviritelmät voi vastaavasti "kuorruttaa" vaikkapa ohuella maalatulla alumiinilevyllä, ohuella muovilevyllä, jalopuuviilutuksella tai jopa kokopuusta tehdyllä siistllä kopalla, ellei sitten onnistu piilottamaan värkkiä lasketun katon suojaan (hotelliratkaisuiden tapaan) ja käyttämään vakiomallisia imusäleköitä ja jäähdytysilmasekoittimia. Olosuhteethan ovat paloteknisesti turvallisia (vain tuloilma ulkoa ilmavaihtolaitteeseen tai suoraan huoneeseen tai sitten kierto-/siirtoilma samassa huonetilassa), joten pvc-muovi ja pu-eristeet eivät periaatteessa aiheuta paloteknisia rajoitteita tavanomaisessa huoneessa. Toisaalta matalajännitteiset laitetuulettimet on omittu jopa tehdastekoisten tuuletinradiaattoreiden sisäisiksi komponenteiksi (vrt. Purmo Belize E2).
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #287
-22 ja mlp-kylmyysennätys tässä talossa. Kone käy noin tunnin ja huilii hiukka vajaa tunnin. Suhde muuttuu kun käytetään kuumaa vettä. Kaivosta tulee tunnin käynnin lopussa +4 ja takaisin kaivoon menee +0.9, kai se kohta on jäässä.
Pattereihin menee 45 ja pesuhuoneen lattiaan 32, mlp tekee 46 astetta.
Lämmityksiin menee pollun mukaan n 3.1 kW
Pattereihin menee 45 ja pesuhuoneen lattiaan 32, mlp tekee 46 astetta.
Lämmityksiin menee pollun mukaan n 3.1 kW
Viimeksi muokattu:
Kaivosta tulee tunnin käynnin lopussa +4 ja takaisin kaivoon menee +0.9, kai se kohta on jäässä.
Ihan hyvinhän tuo on. Somessa liikkuu kuvia kun meno on -5 ja paluu -2. On-off kone käy kuulemma taukoamatta ja lisäilee puolet vuorokaudesta.
Paljo Pököllä on ottoteho?-22 ja mlp-kylmyysennätys tässä talossa. Kone käy noin tunnin ja huilii hiukka vajaa tunnin. Suhde muuttuu kun käytetään kuumaa vettä. Kaivosta tulee tunnin käynnin lopussa +4 ja takaisin kaivoon menee +0.9, kai se kohta on jäässä.
Pattereihin menee 45 ja pesuhuoneen lattiaan 32, mlp tekee 46 astetta.
Lämmityksiin menee pollun mukaan n 3.1 kW
Jolberious
Vakionaama
Ei tarvitse enää lotota, kyllä tuo kaivo on vähintään eurojackpotin päävoiton arvoinen onnistuminen. Ihan sama mitä sanovat että kaivo kylmenee käytössä.-22 ja mlp-kylmyysennätys tässä talossa. Kone käy noin tunnin ja huilii hiukka vajaa tunnin. Suhde muuttuu kun käytetään kuumaa vettä. Kaivosta tulee tunnin käynnin lopussa +4 ja takaisin kaivoon menee +0.9, kai se kohta on jäässä.
Pattereihin menee 45 ja pesuhuoneen lattiaan 32, mlp tekee 46 astetta.
Lämmityksiin menee pollun mukaan n 3.1 kW
Juurikin sitä. Eli tällä määrällä talo kestää lämpimänä tällä kelillä.
Tiedätkö paljonko koneen liuos- sekä latauspumppu kuluttavat koneen käydessä? Sinäällän olisi mielenkiintoista tietää paljonko tälläisellä vanhemmalla ja uudemmalla koneella on eroa hyötysuhteessa. Nuo a-energialuokan pumputhan ovat yksi avain siihen parantuneeseen hyötysuhteeseen.
Mikä on mlp:n käynti- ja seisonta-aikasuhde ollut n. vuorokauden aikana? En nyt ihan ymmärtänyt tarkasti noita esillä olleita lukuja, mutta tuo tuottolukema 96kWh kaiketi Pollun mittaamana? Miten Pollun lukemat heittelevät kompressorin käydessä ja seisoessa? EIvät kaiketi paljon, jos mlp lämmittää isoa varaajaa, josta vesi sitten lähtee kiertoon?
Jossakin tilanteessa, yleensä vai keskimäärin? Jos talo vaatii luokkaa 96kWh lämpöä vuorokaudessa, niin keskimääräinen tuottotehohan on n. 4kW, millaista lukemaa nyt olettaisi Pollun yleensä näyttävän, jos on linjassa kulutuksen kanssa. Tuo siis tilanteessa, jossa Pollu näyttää varaajasta kiertoon lähtevää tehoa (vai onko yleensäkään kytkentä näin?). Vai onko Pollu kytketty jotenkin muutoin (mlp:n lähtöön tms., jolloin se voisi siis heilua välillä lähes 0W ... n. 8kW noiden käyntiaikasuhteiden perusteella)?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulla Polluun kertyy muuten öljyllä lämmittäessä todellista ilmaisenergiaa
Kun poltin pyörii, Pollu näyttää nollaa, koska se ei miinusta VILPin kierron ja lämmönvaihtimen lämmittämistä. Kun poltin taas vuorostaan seisoo, VILPin lämmönvaihdin jäähtyy myös ja Pollu mittaa tämän tuottona. Näin se saa kerättyä lukemia noin 2 kWh/päivässä. Poltin kävi pakkasella semmoiset 3 käyntijaksoa tunnissa.
Kun poltin pyörii, Pollu näyttää nollaa, koska se ei miinusta VILPin kierron ja lämmönvaihtimen lämmittämistä. Kun poltin taas vuorostaan seisoo, VILPin lämmönvaihdin jäähtyy myös ja Pollu mittaa tämän tuottona. Näin se saa kerättyä lukemia noin 2 kWh/päivässä. Poltin kävi pakkasella semmoiset 3 käyntijaksoa tunnissa.
Pahoittelen, että toistan itseäni, mutta askarruttaa edelleen lainatun kohdan merkitys, eli
onko "haarukan" leveys 200-250W, vai heiluuko lukema välilä 200W ... 250W? (ja jos jälkimmäinen, mitä tuo lukema sitten mahdollisesti kertoo? Lepuutusjakson teholukemanko?). Jos taas kyse on edellisestä (tulkinnasta), millä välillä tuo lukema sitten heiluu (esim. 7900W ... 8125W koneen käydessä vai 200W ... 250W koneen seisoessa vai jotakin ihan muuta). Mlp:n jatkuvaa tuottolukemaahan tuo Pollu siis mitannee? Se, että lukema heiluu on sinällään kaikista tehomittareista tuttua.
Oletko muuten vertaillut mlp:n tuottolukemien ja verkostoon menevän lämpömäärän eroja? Erotushan periaatteessa kertoo lämpimän käyttöveden esilämmityksen ja varaajan häviöiden yhteismäärän (vai puuttuko ehkä jokin osa vielä?), mutta luonnollisestihan tuolla tavoin saatu lukema sisältää mittausperiaatteen aiheuttamaa epävarmuutta (ns. signaalikohinaa).
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #304
Kotte. Se menee niin että esim viimeisessä käynnissä pollun näytöllä lukema vaihteli noin 6.35-6.55 kW välillä, joskus väli on pienempikin mutta harvoin isompi. Kun mlp huilaa pollu näyttää vain nollaa.
En ole tuota lämmityksen pollua seurannut pariin vuoteen, voisihan sen lukemat laittaa ylös
En ole tuota lämmityksen pollua seurannut pariin vuoteen, voisihan sen lukemat laittaa ylös
En tiedä kuinka vakaasti tuollaisen koneen paisuntaventtiili toimii mutta sen voin ainakin sanoa 100% varmuudella että jos kyseessä on elektroninen paisari niin se "hakee" jakuvasti. Tällöin myös koneen antoteho muuttuu hiukan jatkuvasti.
Puolet tuosta olisi varmaa nipistettävissä pois uusilla pumpuilla. Eipä tuo sitten kuitenkaan vaikuta kuin 100W ja kun pumput toimivat vain kun kone käy niin eipä tuo juuri mitään asiaa muuta suuntaan tai toiseen. Eriasia laitteissa missä koneen pumppu veivaa myös vedet lattiassa tai pattereissa.
Ja niin, niben 1245-koneissa on myös mäntäkompura noissa pienemmissä. Vasta 10kW koneessa on scrolli.
Mäntäkompura on parempi tai huonompi riippuen lämpötiloista ja paineista. Eli kun paineet pysyvät kohtuudessa se pesee muut mallit. En nyt muista lähdettä, mutta tätäkin on kovasti tutkittu.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #309
Tammikuun saldo 1319kWh josta maalämpökone 585kWh cop 3.65 ja käyttövesivaraaja 90kWh eli n 10e sähköt siihen. MLP käy hieman lämmitystarvetta kuumempana ihan tarkoituksella käyttöveden esilämmityksen vuoksi.
Vettä käytettiin 14m3, sitä pitäisi säätää jotenkin alemmas.
Vettä käytettiin 14m3, sitä pitäisi säätää jotenkin alemmas.
Viimeksi muokattu:
Wespa
Aktiivinen jäsen
Löytyykö käyttövesilinjasta vakiopainevena, ja onko miten koville paineille säädetty? Meillä ei alunperin ollut ollenkaan, sitten kun laitoin ja paineeksi jotain kohtuullista (olikohan 4 baria?) niin hetken aikaa tuli suihkussakävijöiltä napinaa ettei muka tule riittävän kovalla paineella, mutta aika äkkiä soraäänet sitten loppuivat kun tottumus teki tehtävänsä. Ihan positiivinen vaikutus tuollakin oli kulutukseen, vaikka meillä kyllä on muutenkin todella pieni kulutus versus ns. tyypillinen verrokkikulutus.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hyvä varaaja. Minulla on jo varaajan häviöt ~60 kWh / kk. Kuinka kuumana olet sitä pitänyt ?
MLP siis tuotti ilmeisesti 2135 kWh ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minulla se on paljon kuumempi, muistaakseni asetin termostaatin 80 asteeseen. Haalistetun veden jakelun vuoksi tuolla lämpötilalla ei ole juuri muuta merkitystä kuin varaajan omien häviöiden kautta. Pitäisi varmaan mitata, kuinka kuumana se todellisuudessa on.
Jaahas. Voidaan jo tässä vaiheessa julistaa foorumin Pelle Pelottoman kuningasprojekti onnistuneeksi.
Kun otetaan huomioon kokonaisuus ja tavoitteet:
- Hankintahinta
- asennuksen vaivattomuus, DIY
- TMA
Tavoitteenahan eivät olleet pelkät säästöt ja mahdollisimman pieni TMA, vaan myöskin lämmitysjärjestelmän modernisointi.
Nopea luotaus. Kylmä tammikuu takana näillä leveyspiireillä. Keskilämpötila taisi olla päälle viiden pakkasasteen. Omassa tönössä, jossa yksi seinä on lämmin (98m2), kokonaiskulutus oli päälle 1200 kWh ja lämmityksen hoitaa yksinään ILP ja lattioissa lämpöä ainoastaan pesuhuoneessa ja asujia on ainoastaan kaksi. Onhan tuo Pökön kokonaiskulutus nyt sellainen, ettei tarvitse enää miettiä remontin järkevyyttä tai takaisinmaksuajan pituutta.
Kun otetaan huomioon kokonaisuus ja tavoitteet:
- Hankintahinta
- asennuksen vaivattomuus, DIY
- TMA
Tavoitteenahan eivät olleet pelkät säästöt ja mahdollisimman pieni TMA, vaan myöskin lämmitysjärjestelmän modernisointi.
Nopea luotaus. Kylmä tammikuu takana näillä leveyspiireillä. Keskilämpötila taisi olla päälle viiden pakkasasteen. Omassa tönössä, jossa yksi seinä on lämmin (98m2), kokonaiskulutus oli päälle 1200 kWh ja lämmityksen hoitaa yksinään ILP ja lattioissa lämpöä ainoastaan pesuhuoneessa ja asujia on ainoastaan kaksi. Onhan tuo Pökön kokonaiskulutus nyt sellainen, ettei tarvitse enää miettiä remontin järkevyyttä tai takaisinmaksuajan pituutta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuollaisia noin 3,5 COPeja tulee VILPillä täällä lokakuussa. Silloin lämpötila on 3...4 astetta plussan puolella, joskin lämmöntarve täällä tuolloin noin 3500 kWh. On selvää, että tammikuussa VILPillä ei pääse tuollaisiin lukemiin. Syyskuussa pääsee jo VILPilläkin COPissa 4,5:een. Silloin lämmöntarve on 2300-2400 kWh luokkaa.
Joulukuun keskilämpötila oli täällä tänä talvena -5,8 °C ja sillä sai noin 2,5 COPin. Kyllä maalämpö on parempi, ei siitä mihinkään pääse.
Joulukuun keskilämpötila oli täällä tänä talvena -5,8 °C ja sillä sai noin 2,5 COPin. Kyllä maalämpö on parempi, ei siitä mihinkään pääse.
Jolberious
Vakionaama
Jakautuuko vedenkulutus kylmä / lämmin miten? Suihkussahan normaalisti kuluu eniten käyttövettä, mutta vuotavat wc pöntöt jne kyllä nostavat uusiin sfääreihin vedenkulutuksen.
Näin lauantai-aamulla meni hetki taas ennenkun aivosolu päässä heräsi, jäin miettimään että miten ulkolämpötila MLPssä vaikuttaa COP:iin, mutta menoveden lämpötila tietenkin kasvaa kun ulkolämpötila kylmenee..
Tuollehan voi oikeasti laskea järjellisen takaisinmaksuajan näköjään, jos sähkönkulutus vrt VILP puolittuu kuitenkin ja investoinnit oli melko kohtuulliset.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #320
Vilppiin verrattuna kulutus vähintäänkin puolittuu ja rahaahan tähän meni noin 6500e, kyllä tästä selvitään.
Veden kylmä/lämmin jakautumasta en tiedä mutta vessa vedetään meillä kymmeniä kertoja päivässä ja se on yhdellä huuhtelulla oleva. Sitä voisi rukata niin että litra pois joka huuhtelulta ihan kokeeksi. Äkkiä tulisi 1m3 siitä.