Jolberious
Vakionaama
Tässä kun olisi täräytetty 10x270m reikää tonttiin ja loppurahalla katto täyteen paneeleita, olisi tilanne ihan erilainen, suorastaan tylsä kun ei olisi mitään, mitä seurata foorumilla 
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Tuo on kyllä niin hullu laite kuin olla voi. Siis aurinkoenergiaa saadessa unohdetaan lämpöpumppu ja poistoilma. Tuo tietysti toimii kuten aurinkokeräin normaalustikin, tosin ilmakanavista tullee hukkaa, kun niitä ei mitenkään suljeta, vaan vapaakiertoisesti puhaltavat aurinkoenergiaa harakoille.
Sitten auringon hiipuessa jossain vaiheessa siirrytään PILP-moodiin. Nyt ensin jäähdytetään suurella vaivalla lämmitettyä vaaraajasta tulevaa vettä. Sitten sitä lämmitetään poistoilmalla ja lopuksi lämpöpumpulla. Ei voi olla mielekästä käyttää samaa kiertoa sekä MLP:n keruu että tuottopuolella. Tietysti tuo toimii suorana sähkölämmityksenä ja ottaa ehkä myös tehoa poistoilmasta. Tosin saattaa myös luovuttaa tehoa Stellatorin kautta.
Kyllä tuossa pitää olla kaksi puskuria. Toinen keruupuolella ja toinen tuottopuolella.
Sitten auringon hiipuessa jossain vaiheessa siirrytään PILP-moodiin. Nyt ensin jäähdytetään suurella vaivalla lämmitettyä vaaraajasta tulevaa vettä. Sitten sitä lämmitetään poistoilmalla ja lopuksi lämpöpumpulla. Ei voi olla mielekästä käyttää samaa kiertoa sekä MLP:n keruu että tuottopuolella. Tietysti tuo toimii suorana sähkölämmityksenä ja ottaa ehkä myös tehoa poistoilmasta. Tosin saattaa myös luovuttaa tehoa Stellatorin kautta.
Kyllä tuossa pitää olla kaksi puskuria. Toinen keruupuolella ja toinen tuottopuolella.
Liuospumppu rikkoitui kun emme laittaneet ilmanpoistoa putkistoon ja pumppu kävi kuivana. Nyt on laitettu kaksi ilmanpoistinta teollisuus laatua. Kun aurinko paistaa ja lämpötilat kattokierrossa ovat korkealla, ei tietenkään liuospumppua pyöritetä ja ecopart seisoo, aluksi kellokatkaisijalla, kellokytkimessä on myös asento millä kytketään kello pois ( syksy, talvi, kevät), myöhemmin lisätään microcomputer termostaatti STC 1000 liuoskiertoon. Maalämpö pumppun käyttö edellyttää matalia lämpötiloja. Nykyisellä järjestelyllä hyödynnetään aurinkolämpö lähes täydellisenä, myöhemmin kun STC 1000 on kytketty niin täydellisenä. Kattokierto ecopartille onnistuu suurimman osan vuodesta.
Myöhemmin voimme lisätä aurinkolämpöpaneleita, meillä on kaksi panelia yht. noin 5 m2, mutta emme vielä uskalla lisätä järjestelmään , kokeilemme ensin yhden talven, siitä saamme tiedon miten menee, jos menee hyvin ,asennetaan panelit ja saadaan tieto miten talvi menee
Myöhemmin voimme lisätä aurinkolämpöpaneleita, meillä on kaksi panelia yht. noin 5 m2, mutta emme vielä uskalla lisätä järjestelmään , kokeilemme ensin yhden talven, siitä saamme tiedon miten menee, jos menee hyvin ,asennetaan panelit ja saadaan tieto miten talvi menee
Liuospumppu on edelleen rikki, korjataan ensiviikolla ti tai ke maahantuojan toimesta. Auringosta saadaan energiaa Iso levylämmönvaihdin on jo nyt osoittautunut hyväksi uudistukseksi. Lisäksi kun tuleva vesi kaupungin verkosta on tullessaan 12 C-ast, , niin kun meillä on kuparinen vesiputki eristämättä ja haara lämpöiseksi käyttövedeksi kuparia eristämättä, niin lämpö ennen levylämmönvaihdinta on n. 22 C-ast. Levylämmönvaihtimen jälkeen n.30 C-ast.
On mitattu infrapunalämpömittarilla, tarkkuus on ? Mutta käsin kokeilemalla tuntee lämpötilan muutoksen. Meillä on myös lämpöanturit, mutta järjestelmä ei toimi nyt, vika ehkä operaattorissa.. Auringosta tulee lämpöä, putki käsiä polttava, siirretään 10 m3 varaajaan.
On myös kaksi pientä levylämmönvaihtajaa ennen isoa levylämmönvaihtajaa, joista saadaan vähän lämpöä siirrettyä lämpöiseen käyttöveteen, Mikki on oikeassa, siinä että putkistossa lämpö nousee ihan noin paljon kuin ilmoitin.
Kouvolan vedenotto on Selänpäässä n. 50 km:n päässä tekopohjavettä, olisiko maalämpö aiheuttanut lämmönnousun ? jos mittaus on oikein. Jos olen oikeassa samassa kaivannossa kulkee myös jätevesi Kotkaan, joka voi myös aiheuttaa lämmönnousua. Ajattelimme jo olisi mahdollista, niin olisimme laittaneet lämmönkeruuputken samaan kaivantoon, missä jätevesiputki kulkee. Jätevesiputki kulkee ihan taloyhtiön rajalla.
On myös kaksi pientä levylämmönvaihtajaa ennen isoa levylämmönvaihtajaa, joista saadaan vähän lämpöä siirrettyä lämpöiseen käyttöveteen, Mikki on oikeassa, siinä että putkistossa lämpö nousee ihan noin paljon kuin ilmoitin.
Kouvolan vedenotto on Selänpäässä n. 50 km:n päässä tekopohjavettä, olisiko maalämpö aiheuttanut lämmönnousun ? jos mittaus on oikein. Jos olen oikeassa samassa kaivannossa kulkee myös jätevesi Kotkaan, joka voi myös aiheuttaa lämmönnousua. Ajattelimme jo olisi mahdollista, niin olisimme laittaneet lämmönkeruuputken samaan kaivantoon, missä jätevesiputki kulkee. Jätevesiputki kulkee ihan taloyhtiön rajalla.
Viimeksi muokattu:
Onse tuleva vesi meilläkin 9 asteista, kävin katsomassa Pollusta kun on kakarat juuri suihkussa. Vanhoissa asennuksissa putket ovat syvällä, ei siellä kylmää ole koskaan - eikä varsinkaan tämmöisen talven jälkeen. Kupariputken pinnalta ei kyllä inframittarilla mittailla mitään tolkullista - mitä uudempi putki sen hullummat numerot. Vaikka joku tarra kylkeen niin heti toimii paremmin.
OK.... ehkä se +12C on mahdollisuuksien rajoissa. Meillä on nyt +7,1C asteista vettä. Tuntuu vain aika lämpimältä näin kevääksi tuo +12C kun miettii pintakeruupiirien lämpöjä. Vesiputket on toki kunnallisella puolella vähän syvemmällä, mutta ei kovin paljon.
Infrapunamittari mittaa kohteesta tulevan säteilyn keskiarvon erotusta omaan lämpötilaansa - jota omaa lämpötilaa käytettäneen myös emissiokertoimen avulla tehtävässä korjauksessa. Ei sillä ole mitään toivoakaan toimia 'oikein' kuin etukäteen kalibroitavissa oloissa - sama koskee lämpökameraa. Säteily on sekoitus kappaleen omaa lämpösäteilyä ja heijastunutta. Veden emissiokerroin on muistaakseni 0,95 ja useimmat mittarit ovat sen puolesta OK, hienompia voi säätääkin. https://docplayer.fi/16660130-Infra...-savisaari-metropolia-ammattikorkeakoulu.html
Kuparin pinnasta se on lottoa, mutta joku teippi kyllä auttaa ihan rittävästi, inframittarit ovat muutenkin aika suurpiirteisiä jos ei maksa paljon.
Teipin värillä ei liene väliä, sen kun pitäisi olla 'musta' siellä infrapuna-alueella. Ja mitä lähempää mittaa sen vähemmän mittarin keilaan osuu muualta tulevaa - kiinni pistäessä säteilykin on mittarista itsestään ja emissiokorjaus pelaa sen puoleen.
pökö
Kaivo jäässä
On se lottoa, ei luotettavaa tietoa.
Tänään 26.05,20 saattin kattokierrossa oleva lämpöpumppu toimimaan, vika oli ilma, piti liuospumpun alapuolelta olevasta täyttöputkesta laittaa liuos sisään. Kun oli klo 11 eli aurinko lämmitti kennoja, niin piti peittää aurinkokennot, että saatiin lämpöpumppu alueelle, eli liuoksen lämpö riittävän ales tänään pokkeuksena päivällä pidetään peitot aurinkokennojen edessä. Illalla peitot poistetaan ja toiminta kellokytkimen ohjaamana ilman otto aluksi katolta. Kattokierrossa oleva lämpöpumppu toimii aseteltavan kellokytkimen mukaan aluksi asetus, aurinko klo 10 -17 , muuaika lämpöpumppu.
Viimeksi muokattu:
Nyt on ollut päällä n. 2 h 30min. Teho mittaus 12 kW. liuoksen tulo 15 C-ast. jälkeen 10 C-ast. Lataus sisään 27 C-ast, jälkeen 33 C-ast, Toinen puhallin ei toimi,tai toimii, mutta puhaltaa sisäänpäin,eli pyörii väärinpäin, ilmoitettu sähkömiehelle. Kun pyörii väärinpäin , on hiljainen.
Viimeksi muokattu:
27.05 klo 6 ulkolämpötila 10 C-ast, Ecopart lataus sisään 31, lataus ulos 37, liuos sisään 11 , liuos ulos 6 C-ast. Teho 11 kW. Toiminut häiriöttä yön yli.
Ollut käynissä 19 h. Stellator ulospuhaltava puhallin pitää liikaa ääntä. Sisäänpuhaltava hiljainen. Ulospuhaltava puhallin vaatii laatikon joka on eristetty kivivillalla, tai muulla sopivalla äänieristeellä. Mielenkiintoinen asia on sisäänpuhallus. Tutustuin Sulzer imuturbiiniin jonka poistolämmöt olivat n. 100 C-ast- tai yli. Laskin että se siirsi moottoritehon ilmaan. Onko meidän tapauksessa samaa ilmiötä, kun puhallamme sisään stellatoriin ? Rakennutan todennäköisesti n. 1 m leveän eristetyn laatikon Stellator 1:n jonka ilman johdan Stellator 2 :n Stellator 2 :ssa tosessa päässä puhallin puhaltaa sisään ( nyt ulos) , ilma poistuu Stellator 2 :sta, Stellator 1 .n puoleisesta päästä, josta myös Stellator 1 :stä tuleva ilma poistuu reunoilla olevista aukoista, eli Stellator 2 :ssa on ristiin puhallusta.
Stellator 2 ilma johdetaan yläpohjan yläpuolelta, myöhemmin tehdään ilma lämmönvaihtimet asuntiojen poistoilmaan
Eilinen ja nyt ilma katolta Stellatoreihin
Meillä kun on iso varaaja ja myös jatkuva käyttö lämpöiselle käyttövedelle, niin varaajan keskiosan lämpö nousee hitaasti. Lataus sisään asetusarvo on nyt 41 C-ast.
Ollut käynissä 19 h. Stellator ulospuhaltava puhallin pitää liikaa ääntä. Sisäänpuhaltava hiljainen. Ulospuhaltava puhallin vaatii laatikon joka on eristetty kivivillalla, tai muulla sopivalla äänieristeellä. Mielenkiintoinen asia on sisäänpuhallus. Tutustuin Sulzer imuturbiiniin jonka poistolämmöt olivat n. 100 C-ast- tai yli. Laskin että se siirsi moottoritehon ilmaan. Onko meidän tapauksessa samaa ilmiötä, kun puhallamme sisään stellatoriin ? Rakennutan todennäköisesti n. 1 m leveän eristetyn laatikon Stellator 1:n jonka ilman johdan Stellator 2 :n Stellator 2 :ssa tosessa päässä puhallin puhaltaa sisään ( nyt ulos) , ilma poistuu Stellator 2 :sta, Stellator 1 .n puoleisesta päästä, josta myös Stellator 1 :stä tuleva ilma poistuu reunoilla olevista aukoista, eli Stellator 2 :ssa on ristiin puhallusta.
Stellator 2 ilma johdetaan yläpohjan yläpuolelta, myöhemmin tehdään ilma lämmönvaihtimet asuntiojen poistoilmaan
Eilinen ja nyt ilma katolta Stellatoreihin
Meillä kun on iso varaaja ja myös jatkuva käyttö lämpöiselle käyttövedelle, niin varaajan keskiosan lämpö nousee hitaasti. Lataus sisään asetusarvo on nyt 41 C-ast.
Viimeksi muokattu:
Kaikki puhaltimet ja pumput siirtävät akselitehonsa siirtämäänsä kaasuun tai nesteeseen. Moottorin häviöt sitten menevät sitä jäähdyttävään väliaineeseen.
Teho jakaantuu tapauksesta riippuen lämpö- ja liike-energiaksi. Liike-energia taas jakautuu eri nopeuskomponentteihin ja turbulenssin pyörteisiin. Nuo muuntuvat eri tahtia lämpöenergiaksi.
Onko tuolla sitten mitään merkitystä Stellatoreiden puhaltimien kanssa, varsinkaan kytkettynä MLP keruuseen, on toinen juttu.
Lisäksi osa tuosta puhaltimen tehosta jää kuitenkin Stellaattoriin. Sehän saa virtauksen aikaan ja Stellaattorissa ja sitä edeltävässä kanavistossa tapahtuvat painehäviöt sekä turbulenssin dissipaatio ovat kaikki puhaltimen akselitehon muuttumista lämmöksi.
Ei se mahdotonta ole. Tuolle ei taida olla tehokäyriä, mutta vaikka Nibe F1255:lle on. 12 kW mallille luvataan n. 17 kW 11 asteen keruunesteellä. COP paranee ja sähköteho pysyy melko vakiona.
Ok. Aika hyvä tuotto kuitenkin remalla. Yllättävää, että tuo MLP pysyy päällä, kun energia Stellatoreihin tulee vain puhaltimilla.
Ilmaa ilmeisesti menee paljon läpi, mutta silti sen lämmönvaihtimen pitää toimia suht hyvin.
Kallis ja monimutkainen VILP on nyt siis rakennettu. Mutta se MLP on suunniteltu kapealla keruulämpötila-alueelle ja ei toimi kaikissa oloissa.
Tai oikeammin PILP. Mutta energian määrästä päätellen liikutetaan VILP määriä ilmaa. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta sisäilmasta ei 11kW energiaa saa, eli suurin osa täytyy olla yläpohjan ilmasta, eli ulkoilmasta ja osin asunnoista yläpohjan läpi.
Yllätti kuitenkin että se pysyy edes kesällä päällä. Mutta ilmaa vissiin liikahtaa paljon, jos on kaksi puhallinta per Stellator hönkimässä.
Ei kai se ainakaan vielä PILP ole?
pökö
Kaivo jäässä
Mulla tämä oma 6kW antaa lämpimällä kaivolla ja viileeseen varaajaan n. 7,5 kW helposti.
No poistoilmasta se lämpö otetaan. Kaipa tuo vähän semantiikkaa on, kun PILP ja VILP molemmat ilmasta lämmön ottaa aikalailla samalla tavalla.
Eikös se ollut vielä rakentamatta? Eli ottaa nyt ulkoilmasta tai vintiltä? Poistoilma taisi sitten tulla ensin yhden omatekoisen lämmönvaihtimen kautta toiselle eli Stellatorille, joka on ulkona. Paljonkohan tuolla sitten saa pakkasilla talteen?
Tällähetkellä ilma otetaan Stellatoreihin katolta. Stellator 1 puhallin pyörii väärinpäin, eli ei ime ilmaa varaajahuoneesta ym. tiloista. Stellator 2 ottaa ilman katolta.
Meillä on lähes 1 MWh:n varaaja, ei kovin kallis. 12 kW:n teholla varaus kestää kauan, koska kulutus on lähes sama kun saadaan varattua.
Nyt saadaan auringosta energiaa, ecopart seisoo klo10- klo 17
Meillä on lähes 1 MWh:n varaaja, ei kovin kallis. 12 kW:n teholla varaus kestää kauan, koska kulutus on lähes sama kun saadaan varattua.
Nyt saadaan auringosta energiaa, ecopart seisoo klo10- klo 17
Siis ulkoa missä Stellator on?
Mikä lämmittää liuoksen selvästi yli ulkolämpötilan?
Jolberious
Vakionaama
Vertailun vuoksi, n. 15 000e (alvillista) investointi, paneelit katon suuntaisesti ja vähän eri muotoista energiaa, kuin kesällä erittäin paljon tarvittava lämpö.
Säätämisen tarve on myös vähäinen, samoinkun ylläpitohuoltojen ja muun ihmettelyn.
Ettei liian ruusuista kuvaa anneta, 3000kwh tuotto ei taida ihan 29 päivässä täyttyä.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
1.5kW, silloin on kyllä vähän vähemmän myöskään tarvetta.Paljonkos tuotto paneeleista oli klo 5:30? Remalla puksutti jo 11kW tehoa.
Tosin ei mennä "COP" keskusteluun.
Sama juttu lämpöenergian kanssa. Vaikka sitä tulisi 70kW edestä kesällä, niin mitä sillä tekee, kun sitä ei pysty hyödyntämään mihinkään
pökö
Kaivo jäässä
Näinhän se on.Sama juttu lämpöenergian kanssa. Vaikka sitä tulisi 70kW edestä kesällä, niin mitä sillä tekee, kun sitä ei pysty hyödyntämään mihinkään
Minullakin , vaikka keräinten asennuskulma on epäedullinen, hyviä tuottoja tulee keväällä kun kaikki menee suoraan lämmitykseen ja varaaja pysyy siksi alle 40 asteisena ja maalämpö uinuu.
Keskikesällä kun varaaja on 70 asteinen ei se enää ota niin hanakasti lämpöä vastaan ja koko systeemi alkaa toimia termostaattina, hyvä näin ettei kiehu.
Mutta pirusti auringosta kyllä lämpösädettäkin saa täällä pohjolassa, enemmän kuin luulisi.