Mikä paras energiamittari VILPille ?

Ei siinä rulllassa tuota enää näytetty - mutta 66,xx oli uusi Qundis - kuvan mukaan MBussilla. Nämä ovat NOS mallistoa, siksi varmaan halvennuksessa.
 
Tuossa nyt vajaa pari viikkoa ollut käytössä nuo aiemmin syksyllä hankkimani energiamittarit, Hydrosonis ja Zelsius.

Otin nuo käyttöön 7.10 kun kesän jälkeen otin Niben taas aktiivikäyttöön. Tuon jälkeen Nibe on haukannut sähköä 186kWh ja tuottanut Hydrosoniksen mukaan 751kWh, Zelsiuksen mukaan 764kWh ja aiemmin jo mukana olleen Itronin mukaan 781kWh. Niben lukuja ei kannata tähän sotkea nyt ollenkaan kun tuossa oli vajaa viikko virtaus pielessä.

Saman aikajakson aikana sulatuksiin on mennyt Hydrosoniksen mukaan 11kWh ja Zelsiuksen mittausten perusteeella 12kWh. Eli molemmat erottelevat lämmitys- ja viilennysenergian toivotulla tavalla.

Kovinkaan montaa sulatusta ei nyt vielä täällä lounaassa ole ollut lokakuun aikana, loggerista kun koitin katsella niin noin kymmenkunta. Tuossa kakkosrekisterien energiamäärässä lienee mukana myös se energia mikä kulkeutuu ulos omakierrolla pumpun seistessä, tuskin tuo kuitenkaan yhden kilowattitunnin haukkaa per sulatusta. Tosin aika harvoin, sulattaa, tänäänkin veti melkein kolmen tunnin käyntijakson ulkolämpötilan ollessa noin 2C sulattamatta kertaakaan. Olisin mieluusti nähnyt sulatuksen kun muutin hiukan putkitusta ja olisin ollut kiinnostunut näkemään miten nuo muutokset vaikuttivat.

No, yöllä sulatuksia tulee kyllä, näkee silloin vaikuttiko toivotulla tavalla.
 

Liitetiedostot

  • Hydrosonis R1.jpg
    Hydrosonis R1.jpg
    193,2 KB · Lukukerrat: 312
  • Hydrosonis R2.jpg
    Hydrosonis R2.jpg
    167,1 KB · Lukukerrat: 275
  • Zelsius R1.jpg
    Zelsius R1.jpg
    183,4 KB · Lukukerrat: 374
  • Zelsius R2.jpg
    Zelsius R2.jpg
    158,8 KB · Lukukerrat: 308
Pollucomiin verraten tämä ahdistaa hieman virtaamaa suurimmalla nopeudella, 2 pienintä on kuten ennenkin
Minkä kokoisen Ultraheat T550 ostit? Kv-arvo kasvaa reippaasti nimellisvirtaaman mukana. 1,5 m3/h 3,8/3,9 2,5 m3/h 5,3/5,6 ja 3,5 m3/h 14.

1,5 m3/h virtaamalla painehäviöt 16, 8 ja 1 kPa. Siis varsin suuret 1,5 ja 2,5 malleilla tyypillisille lämmityskierroille.

EN 1434 Class 2 luvattu tarkkuus aina 1:100 saakka. Siis 3,5 m3/h virtaaman virhe 0,035 m3/h eli 0,01 l/s virtaamallakin vain enintään 2,2%.

Ei siia kannata säästellä nimellisvirtaamassa, jos tuon ostaa. Tosin halpoina taisi saada vain 1,5 ja 2,5, mutta noista siis ehdottomasti 2,5.
 
Kyllä nyt kotioloissa ja omakotikoossa olevien pumppujen kanssa pitäisi tulla mainiosti toimeen tuon QN2,5 koon kanssa.

Mutta samaa mieltä siitä ettei pienempää kannata kyllä lämpöpumpulle juurikaan hankkia ellei varmassa tiedossa ole et pienen pumpun virtaukselle riittä pienempi malli. Useimmiten ei kyllä tuosta pykälää isommasta haittaa ole, on noissa yleensä sen verran virtausta ettei mihinkään minimialueelle ajauduta.

Itse olen suosinut noita 2,5 kokoja.
 
Kyllä nyt kotioloissa ja omakotikoossa olevien pumppujen kanssa pitäisi tulla mainiosti toimeen tuon QN2,5 koon kanssa.
Riippuu millaista dT:tä kaipaa ja miten iso pumppu on. Tuossa kun kattelen F1255-12 käyriä, niin tuottaa 35 kPa 0,5 l/s virtauksella, joka vastaa 12 kW teholla 5,6 K dT:tä. Jos tuossa haluaa pysyä, on 2,5 m3 mittarin Kv 5,3 jo aika paljon. Tuolla tulee 11,5 kPa lisää eli n. 1/3 pumpun kapasiteetista. 1,5 veisi jo 22,5 kPa.

No vastus kasvaa virtauksen toisessa potenssissa ja pumpun nostokäyrä nousee reippaasti virtauksen pienentyessä, joten ei tuosta hirveän suurta tiputusta tule. Vaikka olisi niin, että koko 35 kPa tarvitaan jo ilman mittaria tuohon 0,5 l/s, olisi virtaus 1,5:llakin vielä 0,45 l/s paikkeilla.

Tilanne tietysti eri niillä, joilla ko. kierrossa on vain puskuri ja pumpun kierrossa ei juuri muita häviöitä ole kuin tuo mittari. Silloinhan koko pumpun kapasiteetti on mittarin käytössä.
 
Minkä kokoisen Ultraheat T550 ostit? Kv-arvo kasvaa reippaasti nimellisvirtaaman mukana. 1,5 m3/h 3,8/3,9 2,5 m3/h 5,3/5,6 ja 3,5 m3/h 14.

1,5 m3/h virtaamalla painehäviöt 16, 8 ja 1 kPa. Siis varsin suuret 1,5 ja 2,5 malleilla tyypillisille lämmityskierroille.

EN 1434 Class 2 luvattu tarkkuus aina 1:100 saakka. Siis 3,5 m3/h virtaaman virhe 0,035 m3/h eli 0,01 l/s virtaamallakin vain enintään 2,2%.

Ei siia kannata säästellä nimellisvirtaamassa, jos tuon ostaa. Tosin halpoina taisi saada vain 1,5 ja 2,5, mutta noista siis ehdottomasti 2,5.

Eikös ventiilien max käypäinen KVS arvo ole jotain 1/4 tavoitellusta virtaamasta. Jos samaa sääntöä noudattaa niin mulla virtaama jotain 1m3 joten KVS 4 olisi yläraja.
 
Kyllä näissä voisi VILPin virtaamille katsella ihan hyvin suurempiakin - jos löytää. Itselleni 1,5:n on pieni, 2,5:n on alueella mutta sen ylärajoilla. Joku numeron verran suurempi eli tuommoinen 4:n voisi olla ihan hyvä. Silloin 1,5-2 m3/h virtaama olisi siinä puolessa välissä tai vähän alle. Tuo Pollun laitto näkyi heti mittaustuloksissa eli kyllä virtaama muttui kun lämpötilaerot kasvoi mutta ei häiritsevän paljon. Ongelma tulee tuolle Pollulle itselleen, kun se aina vispaa täysillä niin vuosi on sille jo pitkä aika. Vähän sama kuin ajaisi autolla testiradalla yötä päivää.
 
Toisaalta nuo ultraäänimittarit eivät tunnu kyllä hirveästi kiertoa ahdistavan, minullahan on tuossa linjassa nyt 4 mittaria rivissä eikä tuo kv pumppu kovin kovilla kierroksilla käy kuitenkaan.

Tuonne kun mennään suurempiin mittareihin niin luonnollisesti liitoksetkin ovat isompia, joko 1 1/4"- 1 1/2" kierteisenä tai sit laipoilla. Jos tuon muun putkituksenkin pitää tehdä samalla mitoituksella mitä mittari niin kustannukset kasvavat ja tavaran saanti vaikeutuu.

Mutta, niin kun tuossa @jmaja jo aiemmin totesi niin minunkaltaisessa tilanteessa jossa kierrätän lämpöpumpun vesi vain varaajalle ja takaisin niin asialla ei ole juurikaan merkitystä noiden mittareiden osalta, jos sen sijaan talon lämmönluovutuspiirit olisivat tuossa samassa kierrossa ja saman pumpun varassa niin asia olisi tietty täysin erilainen.
 
Tässä landis gyrissä on kivasti muisti mihin jää mm kk-tuotto, max teho ja max-lämpö ja päivämäärät niistä. Ehkä muutakin, tutkitaan.
 
Asiaa läheltä liipaten kävin vähän keskustelua yhden saksalaisen toimittajan kanssa energiamittareiden toimittamisesta. He totesivat heti että noita kombimittareita joissa on rekisterit sekä lämmitys- että jäähdytysenergialle liikkuu markkinoilla käytettynä todella vähän joten käytettynä niitä ei kannata havitella. Ja totesivat lisäksi että uusinakin menee useimmiten tehdastilauksen puolelle, harvalla on hyllyssä valmiina noita ellei ole sattunut jäämään joku näytekappale yli. Oletettavasti ne kaksi mitä aiemmin hankin olivat juuri näitä näytekappaleita.

Ehdottivat laitteeksi Engelmanin Sensostar U sarjaa, sen pystyvät kuulemma toimittamaan kombimittariksi konffattuna noin parissa viikossa. Kyselin mitä maksaa jos otan 10 kpl tuollaisia, QN2,5 koossa kokeilumielessä, noita kun ei tunnu olevan liiemmälti Suomen markkinoilla muutenkaan tarjolla. Kalliimmaksi tuollainen tietty menee verrattuna käytettyyn mittariin ja uuttakin tavallista mittaria kalliimmaksi, kysymys on lähinnä kuinka paljon kalliimpi vaihtoehto tuo sit on.

Ei tuollainen nyt tietty mikään volyymituote ole mutta voisi olettaa että Suomessakin löytyy joitain joita pumpun toiminta kiinnostaa sen verran että ovat valmiita laittamaan muutaman ropon ekstraa siihen jotta sulatukset saa eriteltyä omaksi osioksi. Lähinnähän nuo ovat tietysti VILP omistajien heiniä mutta nythän noita vesi/ilma pumppuja asennetaan joka kolkkaan kun valtiovalta haluaa öljylämmityksestä eroon.

Jahka saksalaiset suvaitsevat kertoa mitä maksaa niin tietää paremmin kuinka kallista lystiä tuollainen olisi. Samalla voisi ottaa tukkusatsin noita asennusosia, niitäkään ei tunnu oikein Suomesta löytyvän.

Muoks:

Nyt tuli tieto Saksasta että tehtaalta oli muutettu toimitusaikaa, päivitetty arvio oli noin 3-4 viikkoa. Hinnallisesti tuollainen mittari uutena asettuu kyllä kohtuu arvokkaaksi, noita heidän hintoja kun katsoo niin arvelisin hinnan Suomessa asettuvan johonkin 300 euron päälle mBus tai pulssikortilla varustettuna, tiedä sit onko siinä hintaluokassa enää kysyntää.
 
Viimeksi muokattu:
Moro

Tämä eiole vielä ollenkaan ajankohtainen mutta voipa näitä jo suunnitella ja jopa kysyä kun tällaisen joka tapauksessa asennan jotta saan seurattua COPpia + lisäksi sähkömittari erikseen IVLP:ulle.
Jos ajatellaan noita käyttettyinä ja halvemmalla Saksasta niin mikä merkki noista ultraääni ja jäähdytyksen huomioon ottavista mittareista olisi passeli ja asiallinen ja mikä sen määrää josta saisi etänä lukea ja jopa tietsikkaan yhdistettyä.

Tässä muutamia jotka joskus poimin tuolta keskustelusta,ovatko nämä em. kriteerit täyttäviä.Tai joku muu "paras" ja mikä kauppase olisi josta tällaisen tilaisin?




 
Moro

Tämä eiole vielä ollenkaan ajankohtainen mutta voipa näitä jo suunnitella ja jopa kysyä kun tällaisen joka tapauksessa asennan jotta saan seurattua COPpia + lisäksi sähkömittari erikseen IVLP:ulle.
Jos ajatellaan noita käyttettyinä ja halvemmalla Saksasta niin mikä merkki noista ultraääni ja jäähdytyksen huomioon ottavista mittareista olisi passeli ja asiallinen ja mikä sen määrää josta saisi etänä lukea ja jopa tietsikkaan yhdistettyä.
Käytetyissä ongelmana (jos tuon nyt kokee ongelmana) tuuppaa olemaan se ettei noissa yleisesti ole kaksoissaldo ominaisuus saatikka sit et myyjä osaisi kertoa löytyykö erilliset laskurit heatingille/coolingille vai ei. Techemillä mm välimalli jossa vaan yksi saldo eli lämmitys kasvattaa saldoa ja sulatus syö sitä mutta erikseen ei kuitenkaan näytä minkä verran sulatuksiin on mennyt vaan pelkästään nettona.

Ylivoimaisesti suurin osa käytettynä myytävistä ja yleensäkin hyllyssä olevista on kaukolänmpöön tarkoitettuja jolloin tuota jäähdytysrekisteriä ei tarvita. Forumin käyttäjien keskuudessa ei taida olla kovinkaan montaa tuollaista multimittaria. Eikä sellainen tietty mikään erityisen tarpeellinen asia olekaan, kyllä kohtuu tarkasti pystyy arvioimaan minkä verran noihin sulatuksiin on energiaa uponnut. Mutta on se toki sinänsä mielenkiintoista mitata sekin osuus jos se on tehtävissä, jossittelua jää kokona
 
Olen itse ostanut vähän kalliimmalla Saksasta. Eihän noista oikein voi tietää miten oikein näyttävät. Ostaisin kyllä nyt sellaisen jota pystyy automaattisesti lukemaan, pulssien laskenta on vähän tylsää.
 
Peruskysymys? Kun taloon asennetaan Nibe 2120 + SMO 40, niin tarvitaanko laitteen peruskäyttöön energiamittaria. Jos esim. Ulkoyksikön sähkönkulutuksen mittaa, niin se ainakin on tiedossa. Kuinka paljon SMO :lta voi lukea tuottoja ja COP -arvoja? Laitteet tilattu! Asennetaan 2 m3 varaajan ja puulämmityksen rinnalle.
 
Jos lisäät kokonaisuuteen EMK virtausanturia niin SMO:n valikkoon ilmestyy "Energiamittari" joka erittelee tuotetut kWh:t lämmitystä, lämmintä vettä, altaita ym kohden.
Jos kytket laitetta syöttävän sähkömittarin pulssianto SMO:hon niin Nibe osaa laskea ottonergiankin mut ei se tuolla tiedolla varsinaisesti mitään tee tai laske. Esim cop tuo ei laske missään vaiheessa ja ollenkaan vaan sen saa tehdä ihan perinteisesti itse ellei oo jotain ulkoista seurantaa joka sen laskisi.

Niben energiamittari käyttää pumpun sisäistä anturointia hyväkseen ja tulos riippuu sit paljolti siitä onko antureiden kanssa ollut tuuria vai ei. Tuo virtausanturi näyttää kyllä hyvin pitkälle samaa virtausta mitä laskutukseen hyväksytyt energiamittaritkin mutta NTC:t tuskin pärjäävät PT antureille tarkkuudessa.

Minulla se näyttää tuollaiselta Uplinkissa:
Uplink kaappaus 171120.png
 
Virtausmittarin avulla saa tietoa lämmöntuotosta. Siinä mielessä se on hyödyllinen, mutta ei pakollinen. Lämpöä pukkaa, vaikkei sitä mittaisikaan, mutta ei vaan tiedä kuinka paljon. Meillä mennään ilman mittareita perstuntumalla ja joskus tulee mieleen, että olisihan ne voinut asentaa. Jälkikäteen asennus ei ylitä laiskuuden voimaa.
 
Kyllä niillä mittareilla kaikenlaista näkee. Meilläkin oli toissakesänä karannut kaasua putken hitsauksesta - en osaa sanoa kuinka pitkän ajan kuluessa ja vaikka en kesällä niin mittareita ole seurannut ihmetystä herätti elokuun poikkeuksellinen sähkönkulutus joka sitten muiden mittareiden avustuksella oli kohdistettavissa lämpöpumppuun - joka siis edelleen toimi, mutta huonommin.
 
Pulssia nämäkin antaisi, en ole kyllä kytkenyt mihinkään vaan olen ottanut näytöltä lukemat talteen. Suunnitelmissa on kytkeä sähköt kiinteästi powerilla pariston sijaan ja lukea mbus-liitännän kautta lukemia säätimelle. Mbus-kortit on hankittuna mutta harrastamiseen ei ole hetkeen ollut aikaa. Modbus-kortit oli sen verran arvokkaita että jätin ostamatta.
 
Mahdollistaako mittarin liitännät tämän jotenkin suoraan ja fiksusti, vai meneekö virittelyksi?
Mittari 'tukee' sitä, mutta en ole tutkinut onko sekin optio joku lisäkortti, ei siellä mitään ilmeisiä liittimiä ole. Pulssikorteilla on toinen paristo - noissa minun yksilöissäni pulssikortti oli kai vaan sen lisäpariston takia koska ne oli konffattu toimimattomiksi. Piti siirtää kortti toiseen korttipaikkaan että se alkoi antaa pulsseja ulos. Toisaalta sen varsinaisen pariston vaihto lienee helppoa kun siellä on valmiiksi toinenkin.
 
Mittari 'tukee' sitä, mutta en ole tutkinut onko sekin optio joku lisäkortti, ei siellä mitään ilmeisiä liittimiä ole. Pulssikorteilla on toinen paristo - noissa minun yksilöissäni pulssikortti oli kai vaan sen lisäpariston takia koska ne oli konffattu toimimattomiksi. Piti siirtää kortti toiseen korttipaikkaan että se alkoi antaa pulsseja ulos. Toisaalta sen varsinaisen pariston vaihto lienee helppoa kun siellä on valmiiksi toinenkin.
Pariston liitin on 3-napainen. Ilmeisesti mittari tunnistaa powerin siitä että sähkö tulee tuohon kolmanteen, vapaana olevaan pinniin.
 
Tuo onkin hyvä, että on ihan verkkokauppa olemassa, josta tuollainen poweri tilata. Hintaa näyttää vain olevan siinä määrin, että normikäyttäjä varmaan tilailee halvemmalla seuraavan käytetyn mittarin Saksasta, kun vanhasta paristo simahtaa.
 
Foorumillakin jotain kaupan. Käykö näistä mikään sulle?

 
Moro
Pahus kun kerkesin tilaamaan jo ton mistä kysyin + hanasatsin. No vähän ennenaikaista kun ei ole avustus päätöstäkään vielä tullut mutta jostain sitä on aloitettava.
 
Energiamittari tuntuisi olevan tarpeellinen kapistus Vilpin kanssa. Sillähän voisi ”optimoida” tuotot ja tehot eri olosuhteissa. Mittareita tarjolla hyvin erilaisia. Mikä olisi hyvä ostos? Mitä maksaa marmoritiskillä? Katsoin asennusvideoita. Onko kaikissa sama asennusperiaate, että sulut molemmin puolin ja mittari väliin ja Vilpin menolinjaan anturi? Onko 25/28 Cu putkelle tuo Q 2,5 sopiva? Tässä tulee samalla tätä LVI -oppia!
 
Energiamittari tuntuisi olevan tarpeellinen kapistus Vilpin kanssa. Sillähän voisi ”optimoida” tuotot ja tehot eri olosuhteissa. Mittareita tarjolla hyvin erilaisia. Mikä olisi hyvä ostos? Mitä maksaa marmoritiskillä? Katsoin asennusvideoita. Onko kaikissa sama asennusperiaate, että sulut molemmin puolin ja mittari väliin ja Vilpin menolinjaan anturi? Onko 25/28 Cu putkelle tuo Q 2,5 sopiva? Tässä tulee samalla tätä LVI -oppia!

Jos ostaa uuden niin saa mitä haluaa, mutta siitä saa maksaa. Vaikkapa ketjussa mainittu Sharky 775 maksaa uutena Suomessa muistaakseni 430e ja käytettynä Saksassa alkaen 20e, näissä kuluu vain paristo... Optiot joista joutuu VILPin kanssa päättämään ovat lähinnä haluaako sulatusten vähenevän tuotosta/menevän omaan laskuriin/ jäävän huomiotta - ja se haluaako varautua lukemaan sitä etäältä jotenkin. 20e mittarisssa on tuntemattomat optiot noin käytännössä, mutta jostain hinnasta lähtien saattaa olla tiedossa millä varustuksella mittari on.
 
Moro

Aika hyvällä mallilla alkaa IVLP:un hankinta oleen nimittäin tänään posti toi Techem Ultra S3:n ja hanat ,käytetty kun on on siellä jo lukuja kertynyt,tutkin nettiä mutta en löytänyt konstia jolla saisi luvut nollattua eli resetoitua koko härveliä niin että onko keinoa tähän operaatioon.No vielä odotellaan avustuspäätöstä ja pumpun hankintaa mutta jostain tämäkin homma on aloitettava,seuraavaksi sähkönkulutuksen seurantaan himmeleitä mutta kun ei vielä ole pumpusta tietoa tuleeko se olemaan yksi vai kolme vaiheinen ei niitä mittareitakaan voi vielä tilailla.
 
Tuskin tuota kannattaa edes yrittää nollata enkä oikein usko että sen ainkaan kovin helpolla edes saisi tehtyä. Mutta jos tuohon jotain kautta saisi totaalisen resetin tehtyä niin todennäköisesti kalibroinnit häviävät sit saman tien. Tuo on kuitenkin laskutukseen hyväksytty malli joten selusta lienee turvattu siltä osin ettei kovinkaan helpolla saa kulutukset hävitettyä.

Kirjaat aloituslukeman musitiin ja lähdet siitä omaa kulutusseurantaa tekemään.

Sähkömittarin osalta niin 3~versio lienee käypä kaikkiin tarkoituksiin mutta on toki tarpeettoman iso ja kalliimpikin kun 1~mittari siinä tapauksessa että päädyt hankkimaan yksivaiheisen pumpun.
 
Moro

Toi 1 / 3 vaihe mietitytää sen takia että jos olisi 3 vaiheinen saisi käytettyä enemmän tota aurinkosähköä ja 1 vaiheinen taas on halvempi laitteena.
 
1. Toi virtausmittari vaikutti muoviselta. Käyttäisin ehdottomasti metallista (messinki / rosteri, sinkkikato ei ole ongelma lämmitysjärjestelmissä). Muovit saattaa hapertua lämmön vaikutuksesta, otsonista, UV:sta, ajasta, maasäteilystä.

2. Ei tartte vedenkestävää lämpötila-anturia. Helpompaa on johtaa lämpötila vedenpitävän seinän läpi kuin sähkö vedenpitävän liittimen läpi (olen suunnitellut nuita vedenpitäviä liittimiä ja jos haluaa luotettavan, ni ei oo ihan triviaali juttu). Anturitasku johonkin T-kappaleeseen tms. ja täyttää taskun vaikka piitahnalla ennenko työntää anturin sisään.

Virtausmittari, jos on tollainen rotaatiomalli, taitaa näyttää eri lukemaa eri lämpötiloilla (viskositeetin muuttuminen). Sihti olisi hyvä olla kanssa imupuolella jottei hampunjämät tai alkuruoste keräänny potkuriin.

Tein itseasiassa testimielessä tollaisen vuosi sitten. 3/4" kierteillä varustettu kiinalainen umpimessinkivirtausmittari hall-pulssiulostulolla. Menoon ja paluuseen DS1820 lämpötila-anturia ja ESP8266 laskentayksiköksi. "Kalibroin" virtausmittarin laskemalla hansasta vettä ämpäriin, ja mittaamalla pulssimäärän ja punnitsemalla kertyneen veden.

Oon pähkäilly ny vuoden verran miten tosta tekisi paremman. Erityisesti haluaisin vaihtaa 1-wire anturit kahteen termoparisensoriin. Termopari luonnostaan mittaa lämpötilaeroa kahden pisteen välillä, joista toinen on tavallisissa lämpötilamittareissa tunnetussa (jollain muulla anturilla mitattu) lämpötilassa. Mutta energiamittarissa ei absoluuttilämpötila niinkään kiinnosta vaan juurikin lämpötilaero menon ja paluun välillä. Periaatteessa homma on triviaali, mutta syntyvä jännite-ero on älyttömän pieni (tosin myös pieni-impedanssinen jolloin kohina on vähäistä) ja valmiit termopareille tarkoitetut instrumentointivahvarit eivät tunnu soveltuvan diffi-käyttöön (sisältävät virtuaalisen referenssipisteen, jota ei taida saada ohitettua).

Seurantaa varten teen ton varmaan uudestaan joku päivä, kunhan keksin miten noi termoparit saa kytkettyä.

-Topi
Tilasin 2019 joulukuussa Kiinasta MAX31856 testilevyn (termopari vahvistin ja AD-muunnin)

Ikinä ei tullut perille, lähettivät varmaan 5 kertaa uudestaan.

Lokakuussa kyllästyin, ja tilasin toiselta kauppiaalta - tuli heti ilman mitään ongelmia.

Nyt kytkin kaksi termoparia (K-tyyppi) sarjaan niin että termoparien punaiset johtimet tinattu yhteen, ja mustat johtimet menee ton AD-muunninkortin inputteihin. Tälläin kytkettynä termoparien yhteinen jännite on riippuvainen lämpötilaerosta, mutta ei lämpötilasta.

Pistin evaluointikortin kiinni ESP8266 moduliin, johon joku ystävällinen sielu oli koodannut valmiin kirjaston jolla tota piiriä käpistellään.

Tein kahteen astiaan vettä ja järjestin pienehkön lämpötilaeron (0,4 astetta toisella mittarilla mitattuna) ja tökkäsin noi termoparit niihin.

Max-piiri oli konffattu 32xjännite-moodiin, ja toi lämpötilaero antoi lukemaksi kirjastolla (jossa on jokin sovituskerroin) -0.60.

Vaihdoin parit toistenpäin, ja tuloksena +0.75.

Jännite-modessa toi piiri ei käytä sisäistä lämpötilakompensointia, vaan mittaa input-narujen välisen jännite-eron.

Eli ihan symmetrinen ei ollut, mutta tarkkuudeltaan mielestäni erittäin hyvä.

Arvausta, riittääkö toi energianmittaukseen näissä MLP/VILP-tarpeissa?

-Topi
 
Arvausta, riittääkö toi energianmittaukseen näissä MLP/VILP-tarpeissa?

Kyllä se varmaan riittää jos sen kalibroi itse - piiri ei varmaan anna lukemia ihan oikein koska luulee lämpötilan liitoksissa olevan pieni ja korjaa sen mukaan - ja voi olla että kovin monta bittiä ei ole käytössä.. paljonkohan tuossa 1 bitti on asteina ? maaviinan mittauksissa saattaa tulla vähän pykäläistä dataa. Koitin itse jollain termopari-MAXilla jossa on onewire ja se antoi 0.25 asteen jaolla ulos.
 
Takaisin
Ylös Bottom