Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

kotte

Hyperaktiivi
Ilmaston näkökulmasta kaikki polttoaineet, joiden uusiutuminen kestää yli 20 vuotta, ovat fossiilisia
Paitsi ehkä oksat ja latvukset siinä tapauksessa, että puu kaadetaan vaikkapa puurakenteiden tarpeisiin niin, että hiili säilötään vähintään vuosikymmeniksi. Tuota hiiltä ei saa varastoon, ellei oksia tapeta samalla ja ne päästävät hiilidioksidia takaisin ilmaan joka tapauksessa. Jotkin biomateriaalit, esimerkinä karjanlanta ja erilaiset biojätteet, ovat "antifossiilisia" siinä mielessä, että jos ne jätetään luontoon, ne päästävät merkittäviä määriä metaania, joka on monin verroin voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Sen sijaan materiaali kannattaisi mädättää reaktorissa, ottaa ravinteet lannoitteina uusikäyttöön ja metaani polttoaineeksi hyötytarkoituksiin. Nettona kasvihuonevaikutus voi pudota murto-osaan.

Hiilidioksidinkin toki voisi käyttää vielä uudelleen (kerran tai useampiakin) lataamalla mukaan varsinaisella uusiutuvalla energialla (tuulen tai aurinkovoiman ajoittainen ylituotanto) valmistettua vetyä. Erityisesti biokaasun valmistuksesta tuota hiilidioksidia saisi talteen edullisesti, mutta myös sementin valmistuksesta, sellutehtaan soodakattilasta ym. Metaanin ohella lähtöaineista saisi melko kätevästi myös metanolia, joka olisi hyvä tapa varastoida energiaa kemiallisesti tai lähtöaineena useampiin tarkoituksiin, mitä öljystäkin tehdään. Nuo turvejutut kannattaisi jo unohtaa muutoin, paitsi viljelyalustana ja maanparannusaineena.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Niinhän se uusiutuu. Ja olikos meillä muutama tuhat vuotta aikaa saada ilmastonmuutos kuriin? ;D Ilmaston näkökulmasta kaikki polttoaineet, joiden uusiutuminen kestää yli 20 vuotta, ovat fossiilisia.

Ei ole aikaa, mutta kun ei sitä kivihiiltäkään saada hillittyä, niin eikö turve ole parempi? Noin miljoona kertaa parempi, jos uusiutumisaikaa katsoo. Minusta se ajetaan alas vasta sitten kun muruakaan kivihiiltä ei pala missään. Jos se nyt ajetaan alas väkisin, niin se todennäköisesti päinvastoin korvautuu kivihiilellä, milläs muullakaan. Ei se tuulivoima ainakaan tule talvilämmityksiä kattamaan, aina voi olla tyyni päivä. Aurinko vielä vähemmän, kun ei talvella paista. Ydinvoiman rakentaminenkin näyttää kestävän vuosikymmeniä, ei ole hättäisten hommaa. Missä on ihan todelliset aidot vaihtoehdot, sellaiset joista tehoa tulee myös tyynenä pakkaspäivänä? Olisko kivihiili, öljy, turve, puupolttoaineet? Ja tietysti vesi ja ydin siinä määrin kuin niitä nyt on olemassa.

Vai lasketaanko sen varaan että naapurista saa aina jotain, siirretään ongelma sinne ja tapetaan Suomesta kaikki tuollainen viheliäinen yritystoiminta?
 

VesA

In Memoriam
Ei ole aikaa, mutta kun ei sitä kivihiiltäkään saada hillittyä, niin eikö turve ole parempi?

No ei - kyllä se turvehomma on sellaista sikailua muitten kustannuksella että CO2 kalpenee. Jos alan kustannuksiin saisi laskea vaikkapa vain pilatut vesistöt mökkiläisille maksettavina korvauksina homma loppuisi heti.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Turpeesen liittyen, jos todella tapahtuu ilmaston muutosta, ei ole kovin hyvin ennustettavissa, kuinka nuo turvesuot tulevat siinä menestymään. Metsä kasvu nyt ainakin nopeutuisi, jos kyse on ilmaston lämpenemisestä. Jos sademäärät kesällä vähenevät, se on omiaan hillitsemään soistumista, kun turpeet kuivahtavat kasvukaudella. Vallinneessa ilmastollisessa tilanteessa soistuminen on ollut etenevä prosessi. Ne suot ikään kasvavat paitsi paksuutta, myös valtaavat luonnostaan uutta pinta-alaa. Maa- ja metsätalous, tai oikestaan kaikki ihmisen toiminta, on ollut vahva vastavoima tälle ja luonnollinen soistumisprosessi on laajoilla alueilla pysäytetty ja käännetty vallan toisin pois. Eli nuori kehittyvä suo on kuivatettu ja alue on metsitetty, joskus jopa raivattu pelloksi.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Soita ojitettiin vuosikymmeniä sitten toimiviksi metsiksi aikamoisella voimalla. Silloin varmaan vesistöön menikin kaikenlaista, mutta kyse ei ollut turvetuotannosta vaan nykyisellään voimallisesti kasvavasta metsästä, joka sattumalta on hiilitaseelle hyvähkö.

Mökkiläisillehän tulee toki paha mieli kaikesta yritystoiminnasta, se ei ole mitään uutta, mutta nykyisen turvetuotannon päästöjä on kyllä tutkittu (eikä tutkijana ole MT vaikka linkki sinne viekin): https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.407592
Enimmäkseen taitaa pyöriä valeuutisia asian ympärillä, koska tämäkin jostain syystä herättää niin paljon tunteita kehäykkösen sisällä.

Mitä tulee siihen alan tukemiseen, niin olikos joku energiamuoto, jota ei tueta? Kenties aloitusotsikon tuuli? Eiku...
 

Mikki

Hyperaktiivi
Aika hyviä hankkeita on liikkeellä, millä kivihiilen polttoa vähennetään kokoajan. Turpeen polttaminen olisi houkutteleva energianlähde, mutta on ihan hyvä että sitä suitsitaan, koska ei se pidemmän päälle järkevä ole sekään, etenkään kivihiilen korvikkeeksi.

Suoraan vain johonkin fiksumpaan. Eli energian varastointia pitää kasvattaa ja hyviä hankkeita onkin menossa esim. Helsingin mustikkamaan lämpövarasto ja Vaasan Vaskiluodon vastaava lämpövarasto.

PK-seudulle voisi muutaman lämpövaraston laittaa lisääkin. Energiaa varastoihin pitäisi sitten haalia tietenkin erilaisista teollisista prosesseista ja mahdollisista data-keskuksista, joita voisi houkutella lisääkin Suomeen. Lisäksi lämpöpumpuilla silloin kun sähkö on halpaa.

Ehkä tämä alkaakin toteutua kun se energiaverotus saadaan poistettua akuston lataamisen osalta.
 

kotte

Hyperaktiivi
PK-seudulle voisi muutaman lämpövaraston laittaa lisääkin. Energiaa varastoihin pitäisi sitten haalia tietenkin erilaisista teollisista prosesseista ja mahdollisista data-keskuksista, joita voisi houkutella lisääkin Suomeen. Lisäksi lämpöpumpuilla silloin kun sähkö on halpaa.
Olen pitempään pohtinut ja ihmetellyt, eikö kätevin lämmönlähde pääkaupukniseudulle olisi meriveden jäädyttäminen. Kun Suomenlahden vesi on kaiken lisäksi hiukan suolaista, tuo vesi on melko helppo jäädyttää loskamuotoiseksi niin, että muodostuu makeanveden kiteitä, jotka voitaisiin dumpata järeää putkea pitkin avomerelle suolaisemman nestemäisen jakeen kuljettamana. Purkupaikka pitäisi tietenkin valita niin, ettei sohjo haittaa laivaliikennettä. Jäädytyslaitos pitäisi varmaan rakentaa melko syvälle peruskallioon, jolloin sohjon oma nostovoima auttaisi sen virtausta kohti ylemmäs rakennettua purkuaukkoa hieman ylöspäin viettävää purkuputkea pitkin. Luetun perusteella loskamaisen jään suurimittaiseen käsittelyyn on saatavilla teollista teknologiaa.

Ideana olisi siis pumpata lämpöä lähes nolla-asteisesta vedestä kohtuullisella virtaamalla. Suomenlahden syvyysprofiili ja jokimaantiede kun ei salli yhtä edullista ja luotettavaa lämmön pumppausta merestä vettä jäädyttämättä, mikä onnistuu Tukholman keskustassa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
300m ropeleita kiikarissa. Kukas laskee kuinka pitkälle tuollainen on mahdollista nähdä tasaisessa maastossa? ;)

 

fraatti

Hyperaktiivi

Katos katos. Taitaa vähän projektia pukata tuohon puistoon joka voi äkkiä käydä kalliiksi. Kenenkähän valmistamat myllyt tuolla on?


edit Vestasin myllyt. Ja näyttää olevan ollut samaa murhetta jo aikaisemminkin.

Metsälän voimalaitoksen myllyt ovat tanskalaisen Vestas Wind Systems A/S:n valmistamia.
Yhden myllyn nimellisteho on 3,45 megawattia. Voimaloiden napakorkeus on 142 metriä ja generaattoria pyörittää kolmisiipinen roottori, jonka halkaisija on 136 metriä.
Metsälän voimalan tuuliturbiinit ovat valmistajan vuonna 2015 esitellyn tuotesarjan ensimmäisiä tuotantokäyttöön toimitettuja laitteita.


Valmistunut 2017 ja loppuvuodesta 2018 huoltoseisakissa

Eikös näitä lapoja oli lähteny muuallakin irti? Samoja Vestasin myllyjä?
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
10 September 2020: Vestas and EDPR to investigate why V150 blade broke off at Ohio site

Repair costs

Separately, Vestas was hit by a €5 million loss in the second quarter of this year, with its earnings down from blade repair costs.

There were €175 million of extraordinary warranty provisions for the “specific repair and upgrade of already-installed blades” the company said when presenting its results in August.

CEO Henrik Andersen told reporters at a press conference that the issue was related to "high-intensity lightning".

The manufacturer said provisions were “not related” to current or future production but cover a specific repair and upgrade.

Ruotsissakin lähtenyt parista myllystä lavat lähiaikoina. Vestasin myllyjä nämäkin.
mYtJgqM.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Firma on kumminkin aivan suurimpia tuuliturbiineiden toimittajia maailmassa. Tekevälle sattuu, kun osanvalmistusprosesseja optimoidaan. Noissa varmaan mennään aivan materiaalien äärirajoille, mutta onneksi uhreja tulee paljon vähemmän kuin vaikkapa ilmailuteollisuudessa, jos onni on pettänyt suunnittelun, valmistuksen tai laaduntarkkailun kohdalla vastaavalla tavalla.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Aika huikea epäonni pitäisi olla jos lavasta päähän saisi. Näitä myllyjä on todella paljon pyörimässä ja yksittäisiä tapauksia on ollut.

Olisikohan luokkaa yksi irronnut siipi per 10mrd pyörähdystä. Jos tuossa kohdalle osuu niin sitten ei voi mitään.
 

tet

Hyperaktiivi
Taitaa nuo ropelit aiheuttaa kantaverkkoonkin melkoisia investointitarpeita.

Juu, pelkästään Vaasan, Seinäjoen ja Kristiinankaupungin muodostamaan kolmioon on suunnitteilla uutta tuulivoimakapasiteettia noin 4000 MW. Meidän firma rakentaa sinne yhden muuntoaseman Fingridille, mutta sillä saa vasta 1000 MW liitettyä kantaverkkoon. Lisää tarvitaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ilman huomattavia verkkoinvestointeja tuulituotantoa pitäisi jarrutella paljonkin tuulisella säällä. Vahva kantaverkko tekee mahdolliseksi käyttää ajoittain syntyvä huomattava ylituotanto hyödyksi esimerkkinä uusiutuvan vedyn suurimittaiseen valmistaminen teollisuudelle, synteettisen metaanin tai muiden hiilivetyjen valmistamiseen tai sähköllä tuotetun lämmön varastoimiseen maan alle käytettäväksi lämmitykseen vähätuulisempina ajanjaksoina.
 

fraatti

Hyperaktiivi

EU haluaa rannoilleen merituulivoimaa sadan Olkiluodon ydinvoimalan verran – ”Merituulivoima on eurooppalainen menestystarina”​

EU:n vihreän kasvun ohjelman johtajan Frans Timmermansin mukaan merituulivoima kehittyi kilpailukykyiseksi sähköntuotantotavaksi nopeammin kuin yksikään muu uusi energiateknologia.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuulivoiman tuotantotukia maksettu tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä liki 250 miljoonaa euroa – koko vuodesta tulossa ennätyksellinen

Ennen vuotta 2018 valmistuneille tuulivoimaloille tuki juoksee 12 vuoden ajan, mutta sen jälkeen tuulivoimaloita on rakennettu markkinaehtoisesti.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa luotetaan tuulivoimaan, piisaako sähköä tänne enää?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onkos kukaan pistänyt merkille että onko tuulisella säällä ollut merkittävää vaikutusta sähkön hintaan? Suunta taitaa olla se että mitä
enemmän noita ropeleita tulee niin sitä suurempi vaikutus alkaa olemaan.


edit.
Tutkimustuloksista havaitaan, että tuulivoiman tuotantoprofiililla on suurin vaikutus sähkön markkinahintaan tarkastellessa päivittäisiä hintakeskiarvoja. Markkinahinnan päivittäistä tasoa voidaan siis ennustaa kriittisesti tuuliennusteiden perusteella. Ennustuksen epävarmuutta lisäävät kuitenkin muut hintaan vaikuttavat tekijät, kuten vesivoiman määrä, kokonaiskulutus ja sähkönsiirtokyky- ja tarve. Tutkimus osoittaa siis yhteyden tuotantoprofiilin sekä sähkön hinnan välillä, mutta sen perusteella on haastavaa arvioida tuotantoprofiilin merkittävyyttä muiden tekijöiden joukossa. Tuntihintoja tarkastellessa korrelaation vaihtelu on suurta ja hinnan ennustettavuus sen perusteella heikkoa. Tuntihintoja syvemmin tarkastelemalla havaitaan koko päivän ollessa tasaisesti vähätuulinen tai toisaalta myös tasaisesti hyvätuulinen, on korrelaatio yleensä heikko tai jopa positiivinen. Tuulisuuden vaihdellessa voimakkaasti päivän sisällä taas muodostuu ajoittain jopa lähelle -1 korrelaatiokertoimia, etenkin jos tuotantohuippu ajoittuu yhteen pienen kulutuksen kanssa esimerkiksi yöllä. Tässä tapauksessa markkinahinta usein laskee lähelle nollaa tai jopa negatiiviseksi. Ilmiö luo tuulivoimatuottajille haitallisia profiilikustannuksia, minkä vuoksi tuottajat joutuvat suojautumaan pieniltä hinnoilta ja esimerkiksi PPAsopimukset ovat suosittu liiketoimintamalli tuulivoimalle. Tanskan esimerkin perusteella tuulivoimatuotannon kasvaessa Suomessa voidaan olettaa myös tuotantoprofiilin ja markkinahinnan välisen korrelaation voimistuvan päivittäisellä tasolla. Tanskalle tyypilliset ilmiöt, kuten sähkön negatiiviset markkinahinnat todennäköisesti lisääntyvät myös Suomessa. Eroina Tanskan ja Suomen energiajärjestelmien välillä on Suomen korkea vesivoimakapasiteetti, jota voidaan käyttää hyväksi tasapainottamaan tuulivoiman tuotantoprofiilin vaikutuksia ja toisaalta siirtoyhteydet naapurimaiden kanssa ovat puolestaan Tanskalla huomattavasti Suomea paremmat.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Onkos kukaan pistänyt merkille että onko tuulisella säällä ollut merkittävää vaikutusta sähkön hintaan? Suunta taitaa olla se että mitä
enemmän noita ropeleita tulee niin sitä suurempi vaikutus alkaa olemaan.

Tätä ongelmaa ratkotaan näillä P2X -hankkeilla - kunhan joku prosessi saadaan oikeasti toimimaan. Jotain vedynpulputinta säätää hyvin nopsaan - siinä voi päästä säätösähkömarkkinoillekin.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Lyhytaikaiset säädöt hoitunevat jossain määrin myös vesivoimalla. Hoidetaanhan sillä jo nyt pitkälti tuo vuorokautinen säätö, pystynee tasoittamaan myös tuuliolosuhteita lyhyellä syklillä? Päiväkausien "pläkä" on sitten jo eri juttu.
 

Mikkolan

Vakionaama
Turha kitaristin kiukutella suomen tuulivoimasta, se ei hetkauta hintoja mihinkään. Suurempi ylituotanto tu(u)lee muualta. Taitaa danskit olla suurin ilmaisen energia dumppaaja. Kannataa ostaa kun halvalla saa, tosin sille pitäis keksiä jotain käyttöäkin. Alkuun tieten vesivoima seis.
 

tet

Hyperaktiivi
Turha kitaristin kiukutella suomen tuulivoimasta, se ei hetkauta hintoja mihinkään. Suurempi ylituotanto tu(u)lee muualta. Taitaa danskit olla suurin ilmaisen energia dumppaaja. Kannataa ostaa kun halvalla saa, tosin sille pitäis keksiä jotain käyttöäkin. Alkuun tieten vesivoima seis.

"Vesivoima seis" on ehkä hieman kärjistetty ilmaisu. Pohjoisen isojen altaiden perässä olevan vesivoiman (ainakin Kemi- ja Oulujoki) voi jarrutella aika alas vähäksi aikaa, ennenkuin täytyy alkaa laskea vettä hukkaan. Altaattomissa jokivesistöissä se ei onnistu ollenkaan. Toki ohi voi aina laskea vedet, mutta samahan se sitten on, vaikka pysäytetään ne tuulimyllyt - jostain menee hukkaan kuitenkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aurinko- ja tuulivoima ovat globaalisti edullinen tapa tuottaa sähköä riippuen paikallisista oloista (jotka Suomessa kallistuvat ylivoimaisesti teollisen tuulivoiman puolelle), mutta näiden luonteeseen välttämättä kuuluu, että ajoittaisen niukkuuden ohella on ajoittain runsasta ylitarjontaa suhteessa keskimääräiseen tuottoon. Sähkön varastointi on nyt ja tulevaisuudessakin suhteellisen kallista. Toki sähkön varastointia tarvitaan jossakin mitoissa ja samoin jokin joustava tapa tuottaa sähköä silloin, kun uutta ei saada ja taloudellisin kapasiteettiperustein rakennetut varastot ovat tyhjentyneet.

Todelliset mahdollisuudet kohdistuvat kuitenkin kulutusjoustoon, eli ajoittain hyvin edullisesti saatavilla olevalle sähkölle pitää keksiä hyödyllistä käyttöä niin, että kulutus on hyvin joustavasti ja taloudellisesti keskitettävissä halvan (eli ylituotetun) sähkön ajankohtiin.

Halvin tapa olisi epäilemättä sähkön muuttaminen varastoitavaksi lämmöksi. Suomessa tämä tarkoittanee käytännössä kaukolämpövarastoja, jota sitten varataan suurilla vesistö- tai ilmavesilämpöpumpuilla ja ääritilanteessa sähkökattiloilla. Tämä sen jälkeen, kun luonnolliset joustomahdollisuudet lämmityspuolella on käytetty.

Toinen mahdollisuus on kemikaalien valmistus ja ennen muuta vedyn erillisvalmistus elektrolyysillä. Tämä vaatii jo suhteessa suurempia investointeja energiayksikköä kohden, minkä lisäksi vedylle tarvitaan puskurivarastoja, jotka ovat myös suhteessa kalliita, koska Suomen maaperä ei tue edullisimpia ratkaisuvaihtoehtoja. Nesteytys puolestaan vie paljon energiaa ja vaatii sekin kalliita rakenteita (sivutuotteena syntyvä matalalämpötilainen hukkalämpökin kannattaisi hyödyntää esim. juuri edellä kuvattuihin lämmitystarkoituksiin, mahdollisesti lämpöpumpulla syntypaikalla priimaten). Vety joka tapauksessa menisi pitkään maakaasusta tuotetun vedyn korvaamiseen, joten laitokset ja varastot kannattaisi perustaa olemassa olevan kemiallisen teollisuuden yhteyteen (Suomessa valtaosa tästä teollisuudesta on Porvoossa). Öljyyn perustuva kemian teollisuuskin on kehittymässä suuntaan, jolla vedyn tarve kasvaa suhteellisesti ja erityisen runsaasti, kun fossiilista hiiliraaka-ainetta aletaan korvata ei-fossiilisella ja etenkin kierrätyshiilidioksidiin sitoutuneella. On myös teollisuudenaloja kuten raudan valmistus, jotka saattavat muuttaa prosessinsa vedyn suurkuluttajiksi (koskee käytännössä eniten Kokkolan seutua). Esimerkiksi Porvoon ja Helsingin välille suunniteltu kaukolämmän siirtoputki olisi myös vetytaloussiirtymän kannalta hyvin perusteltu hanke, koska kierrätyshiilidioksidiin perustuvat prosessit tuottavat suhteessa entistä enemmän matalalämpötilaista hukkalämpöä.
 

Mikkolan

Vakionaama
"Vesivoima seis" on ehkä hieman kärjistetty ilmaisu. Pohjoisen isojen altaiden perässä olevan vesivoiman (ainakin Kemi- ja Oulujoki) voi jarrutella aika alas vähäksi aikaa, ennenkuin täytyy alkaa laskea vettä hukkaan. Altaattomissa jokivesistöissä se ei onnistu ollenkaan. Toki ohi voi aina laskea vedet, mutta samahan se sitten on, vaikka pysäytetään ne tuulimyllyt - jostain menee hukkaan kuitenkin.
Ei nämä suomen tuotantopiikit yleensä kestä montaa päivää mutta suomen "tasamaalla" olevat vesivoimalat ovat velvollisia pitämään vedenkorkeuden aika tiukoissa rajoissa. Ohijuoksutus varmaan kyrsii mutta taitavat saada edelleen korvauksia siitä ettei vedenpinta nouse liiaksi.
Jos pörssihinta menee miinusmerkkiseksi niin kai sitä kannattaa ostaa ulkoa ja ohijuokasuttaa vesivoimaa?
 

tet

Hyperaktiivi
Ei nämä suomen tuotantopiikit yleensä kestä montaa päivää mutta suomen "tasamaalla" olevat vesivoimalat ovat velvollisia pitämään vedenkorkeuden aika tiukoissa rajoissa. Ohijuoksutus varmaan kyrsii mutta taitavat saada edelleen korvauksia siitä ettei vedenpinta nouse liiaksi.
Jos pörssihinta menee miinusmerkkiseksi niin kai sitä kannattaa ostaa ulkoa ja ohijuokasuttaa vesivoimaa?
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että missään nimessä ei haluta laskea mitään ohi. Kaikki turpiineista läpi, mikä mahtuu. Tehosäädön ohjeena on juuri yläveden pinnankorkeus, joka useimmissa voimaloissa taitaa olla vakio. Tuo oma lähivoimala on poikkeus, se ajaa yläveden pintaa virtaaman mukaan, ideana jäljitellä luonnollista pinnankorkeuden vaihtelua patoamattomassa vesistössä. Mutta lupaehdon mukaan ne kaikki ajavat, ja jokainen wattitunti otetaan talteen mikä saadaan. Ohijuoksutusta vain tulva-aikoina, jolloin turpiineista ei mahdu enempää läpi.

Sinänsä on ihan sama, oli lupaehdon pintaraja tiukka tai ei. Ilman isoa allasta olevaa jokea ei voi pysäyttää hetkeksikään, vesi tulee yli padoista melkein saman tien, jos patoluukkuja ei avata. Ja isolla tarkoitan siis tuollaista Lokka/Porttipahta/Oulujärvi-kokoluokkaa. Suurimmassa osassa Suomen vesivoimaloita tuotantoteho on tiukasti virtaaman sanelema.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kyllä on ropeleille suunnitelmia. Taitaa sähkön hintavaihtelut kasvaa nopeammin kuin voisi kuvitellakaan. Ainakin tämän mukaan lähivuosina kasvua tulee olemaan julmetusti.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) vuosittain päivittämän tuulivoimahankelistan mukaan Suomeen on suunnitteilla tuulivoimahankkeita yhteensä 21 300 megawatin edestä. Suunnitteluprosessin eri vaiheissa olevien tuulivoimahankkeiden määrä on suurempi kuin vuosi sitten. Kasvua on etenkin maatuulivoimahankkeissa, joita on 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Huomattava osa hankkeista on rakennusvalmiita tai jo rakenteilla, ja Suomen tuulivoimatuotanto tulee tuplaantumaan vuoteen 2024 mennessä.

Suomeen on STY:n päivitetyn tuulivoimahankelistan mukaan suunnitteilla kahdeksankertainen määrä tuulivoimaa maan tämänhetkiseen kapasiteettiin nähden. Tuulivoimahankkeista reilu 18 500 megawattia on suunnitteilla maalle ja 2 800 megawattia merelle. Uusia tuulivoimahankkeita on käynnistetty viimeisen vuoden aikana useita: hankekehityksen alkuvaiheessa (esiselvitys, kaavoituksen alkuvaihe, YVA-menettely käynnistetty) on lähes kaksinkertainen määrä kapasiteettia viime vuoteen verrattuna.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä on ropeleille suunnitelmia. Taitaa sähkön hintavaihtelut kasvaa nopeammin kuin voisi kuvitellakaan. Ainakin tämän mukaan lähivuosina kasvua tulee olemaan julmetusti.
Hintaheilahtelut voivat jopa vähentyä keskimäärin. Suomessahan on krooninen sähkön vajaatuotanto ja tuontijohdot Ruotsista ovat yksipuolisessa käytössä. Kun rakennetaan lisää tuulivoimaa, sähkön virta kääntyy enemmän vientivoittoiseksi ja sen seurauksena hintataso on tasaisempi Ruotsin ja Norjan kanssa.

Jos koko Pohjolassa on tyyntä, niin silloin tietenkin hinta kohoaa, mutta Suomen tuulivoiman lisämäärä ei tilannetta ainakaan pahenna. Toki monipuolisempi tuotantopaletti voisi parantaa. Toisaalta vettä säästyy paremmin altaisiin "pahan päivän" varalle.

Kaiken tuon seurauksena Suomen edellytykset lisätuulivoimalle ovat tätä nykyä erittäin suotuisat.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Norjalaiset ovat kultapossukerholaisina taas piikkipaikalla keräämässä hillot. Kun tuulee ne kerää altaansa täyteen ja ostavat halpaa tuulivoimaa Tanskasta ja muista maista.

Ja kun ei tuule, ne kerää hillot kalliista sähköstä. North Sea Link britteihin pitäisi kai valmistua tänä vuonna. 1400MW saadaan sinnekkin menemään Norskeista sähköä kun hinta on sopiva.
 
Back
Ylös Bottom