Perusputkityökysymyksiä

Espejot

Hyperaktiivi
Minulla oli yhdessä 70-luvun kohteessa tuollainen viemärin tuuletusputkessa, joka on tietysti pystyssä, katolle kun menee. Siitä oli tiiviste pettänyt pikkuisen, sen verran että se oli ilmeisesti vuosia tihkuttanut jolloin haisulivesi oli valunut putken ulkopuolta pitkin alaspäin ja imeytynyt rakenteisiin joista sitten tuli hajuhaittaa. Neliön verran piikkausta ja pari metriä patikkaa tuo vaati jotta tuli korjatuksi. Liitin oli yläkerran seinän sisällä. Tuosta viisastuneena en koskaan hyväksy tuommoista liitintä enää mihinkään, pitää olla sisäänmenevää mallia. 70-luvun PVC viemäriputket on muuten vielä ihan priimaa.


Siis sisäänmenevää mallia?
 

Mekaniker

Vakionaama
Viemäriosissa pitää olla tarkkana kun niissä on vuosikymmenien aikana muuttunut juuri nuo tiivisteet ja tiivisteurat:
Kokoluokka 50<->110 mm
- Oranssit osat missä o-rengas, karkasi kun putki työnsi paikalle ja tuli tihkuvuoto jossain alapohjassa...
- Vaaleanharmaa PVC missä pieni huulitiiviste, osat halkeilee ihan pienestä. Monesti liimattu lisäksi
- Harmaa missä pieni huulitiiviste, ei saa mistään tiivistettä koko yleensä 90mm
- Nykymalliset harmaat osat mihin löytyy tiivistettä, tummanharmaaseen ei voi vaihtaa tiivistettä
Ja aina uusi tiiviste kun purkaa vanhaa, jonkun euron takia ei riskiä kannata ottaa vesivahinkoon
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tarkoitin tuommoisia, kulmatkin tuommoisia.



Aaa... sulla on kytketty muhvipää väärin päin. Eli uusi osa alkaa aina muhvipäällä jolloin vesi virtaa putkea pitkin ja menee muhvin yli. Muistakseni Geberit myy vain +/- osia ja muhvi on kulkusuuntaan nähden ensimäisenä ja lopussa urospää. Myöskään HST viemäreissä' ei ole kuin +/- osia.

Edit: kuvan putkessa virtaussuunnan pitäisi olla vasemalta oikealle...

Mitäs eroa noissa on vuotamisen kannalta?

On niissä teoreettinen ero mikä voi joskus korreloitua oikeaan elämään. Mutta ohje on tosiaankin että aloitetaan muhvipäällä. Ero on siinä kun vesi pääsee tiivisteen ohi muhvin ja putken väliin, pääseekö vesi tippumaan siitä alspäin vai joutuuku matkustamaan vastavirtaan. Kaksoismuhvilla on oikeastaan sama ongelma.
 
Viimeksi muokattu:

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Aaa... sulla on kytketty muhvipää väärin päin. Eli uusi osa alkaa aina muhvipäällä jolloin vesi virtaa putkea pitkin ja menee muhvin yli. Muistakseni Geberit myy vain +/- osia ja muhvi on kulkusuuntaan nähden ensimäisenä ja lopussa urospää.
Joku oli aikoinaan siis tehnyt jatkon tuommoisella niin oli saanut käyttää muhvittoman putken pätkän pois. Mutta tosiaankin aina muhvipää ylös ja tuommoiset jatkomuhvit sitten sinne pihalle jos niitä pätkiä on pakko käyttää.
Tuo oli siis 70-luvun talossa mikä ostettiin rempattavaksi ja myytäväksi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pitäisi alkaa tuota MLP:n putkistoa suunnittelemaan. Olin jo laittamassa pääosin helmiliitoksilla, mutta sitten huomasin monella muttereita haljenneen myös kupariosuuksilta. Onko nyt niin, että helmiliitoksia pitäisi täysin välttää viinapiirissä? Kylmyyskö tuossa on ongelma? Miten eroaa kylmävesijohdosta, joissa helmiliitoksia on valtavasti. Vai onko putkikoko pääongelma?

Tuli mieleen tehdä pohjavesi- ja maaviinaosuudet siniraitaputkilla ja muoviliittimillä. Ei ehkä kaunis, mutta halpa, helppo, purettava ja muokkailtava ilman erikoistyökaluja. Myös painehäviöiltään parempi kuin kupari. Mutta tuonne pitäisi saada myös esilämmityspatteri + pumppu + magneettiventtiili. Niille riittää paljon pienempi putkikoko, 18 mm näyttää olevan esilämmityspatterin yhteet. Halkeaako niissäkin mutterit vai onko ongelma lähinnä 28 mm ja 40 mm?
 

lmfmis

Vakionaama
Aaa... sulla on kytketty muhvipää väärin päin. Eli uusi osa alkaa aina muhvipäällä jolloin vesi virtaa putkea pitkin ja menee muhvin yli. Muistakseni Geberit myy vain +/- osia ja muhvi on kulkusuuntaan nähden ensimäisenä ja lopussa urospää. Myöskään HST viemäreissä' ei ole kuin +/- osia.
Ei muhvin suunnalla ole väliä. Liitos pitää sen tiivisteen takia, ei muhvisuunnan. HT putket on ok paineviemärinäkin.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Pitäisi alkaa tuota MLP:n putkistoa suunnittelemaan. Olin jo laittamassa pääosin helmiliitoksilla, mutta sitten huomasin monella muttereita haljenneen myös kupariosuuksilta. Onko nyt niin, että helmiliitoksia pitäisi täysin välttää viinapiirissä? Kylmyyskö tuossa on ongelma? Miten eroaa kylmävesijohdosta, joissa helmiliitoksia on valtavasti. Vai onko putkikoko pääongelma?

Tuli mieleen tehdä pohjavesi- ja maaviinaosuudet siniraitaputkilla ja muoviliittimillä. Ei ehkä kaunis, mutta halpa, helppo, purettava ja muokkailtava ilman erikoistyökaluja. Myös painehäviöiltään parempi kuin kupari. Mutta tuonne pitäisi saada myös esilämmityspatteri + pumppu + magneettiventtiili. Niille riittää paljon pienempi putkikoko, 18 mm näyttää olevan esilämmityspatterin yhteet. Halkeaako niissäkin mutterit vai onko ongelma lähinnä 28 mm ja 40 mm?


Muttereiden halkeilu kylmällä puolella johtuu kierteisiin tiivistyvästä kosteudesta joka sitten jäätyessään saattaa halkaista tuon liitosmutterin. Muistelisin/mielikuvana on että ruotsin foorumilla ovat tuon ratkaisseet sillä ovat laittaneet kierteisiin Locher Pasta nimistä tiivistyskittiä. En tiedä löytyykö tuota Suomesta mutta eiköhän jotain vastaavaa löydy kuitenkin.

 

jmaja

Hyperaktiivi
Muttereiden halkeilu kylmällä puolella johtuu kierteisiin tiivistyvästä kosteudesta joka sitten jäätyessään saattaa halkaista tuon liitosmutterin.
Käsittääkseeni jäätyminen ei liity halkeiluun, sillä halkeamisia on ollut paljon myös tapauksissa, joissa ei koskaan mennä pakkasen puolelle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Käsittääkseeni jäätyminen ei liity halkeiluun, sillä halkeamisia on ollut paljon myös tapauksissa, joissa ei koskaan mennä pakkasen puolelle.
1617091291088.png

Kierteiden rasvaaminen on kai myös auttanut.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ei muhvin suunnalla ole väliä. Liitos pitää sen tiivisteen takia, ei muhvisuunnan. HT putket on ok paineviemärinäkin
Samaa mieltä, muutenhan nuo vuotaisi vaakaan asennettuina aina vähän, tai kun ovat tukon vuoksi täynnä.

Esim kuvassa geberitin jatkomuhvin tiiviste on siten huullettu ettei voi vuotaa "väärään" suuntaan jos asennus on ok.
 

Liitteet

  • 20210330_113415.jpg
    20210330_113415.jpg
    40,5 KB · Katsottu: 168

pökö

Kaivo jäässä
Onhan noita helmiliitoksia ollut käyttövesipuolella maailman sivu enkä ollut koskaan edes kuullut halkeamisista ennen kuin lämpöpumput tuli ajankohtaisiksi 1,5 vuotta sitten.
Minulla ollut helmiliitokset vesikatolla aurinkokeräimissä vuosikaudet säiden armoilla. Lämpövaihtelut -30 asteesta yli 100 asteeseen, ei ole vuotoja eikä hajoamisia.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Ei muhvin suunnalla ole väliä. Liitos pitää sen tiivisteen takia, ei muhvisuunnan. HT putket on ok paineviemärinäkin.
Veikkaan kuitenkin että muhvi ylöspäin ja putki sisään liitos olisi pysynyt vuotamattomana viemärin pystyssä olevassa tuuletusputkessa muutaman sata vuotta tuon noin 30 vuoden sijaan. Tiivisteen ikuiseen kestoon en oikein usko varsinkin kun on joutunut muutaman satasen yhden vuotavan tiivisteen takia kärsimään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No entä muhvi vaakasuorassa?

Kun viemärissä pieni kallistus pitää olla, niin en usko että muhvi vaakasuorassakaan lähtee vuotamaan.

Tuo jatkosmuhvi on siitä tyhmä, että kun se "alamäkeen" suunnattu putki on vain tiivisteen varassa sen pienen tihkuvuodon osalta mitä varmasti putken pään ja muhvin väliin menee.
 

jmaja

Hyperaktiivi

pökö

Kaivo jäässä
Tuo jatkosmuhvi on siitä tyhmä, että kun se "alamäkeen" suunnattu putki on vain tiivisteen varassa sen pienen tihkuvuodon osalta mitä varmasti putken pään ja muhvin väliin menee.
Ei se mikään tyhmä ole vaan tiivis osa. Myydäänhän muhvitonta putkeakin, millä pirulla sen liität jollet tuolla.

Kyllä nykyään osat voi liittää muhvilla mihin asentoon tahansa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei se mikään tyhmä ole vaan tiivis osa. Myydäänhän muhvitonta putkeakin, millä pirulla sen liität jollet tuolla.

Kyllä nykyään osat voi liittää muhvilla mihin asentoon tahansa.

No voi liittää ja varmaan liitetäänkin. Enkä tietä miten muhvittoman putken liittäisi ilman jatkomuhvia.
Mutta onhan siinä tuo ongelma että vain tiiviste estää vuodon. Painovoima ei.

Jos tuollaista jatkosmuhvia on pakko käyttää, niin josko laittaisi Masalla vielä lisätiivistyksen muhviin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Luotan itse painovoimaan enemmän. Eihän muhvittomien putkien käyttöön liene muuta syytä kuin laiskuus ja se että hiacen perältä löytyy jatkomuhvi.
Eli pidät sitä tiivistettä ihan toisarvoisena?
Oletko ikinä nähnyt miten tuollainen muhvi vuotaa kun tiivistettä ei ole?
 

pökö

Kaivo jäässä
Miettikää nyt kun kaiken viemäröinnistä tiedätte miksi tälläisiä muhvipäisiä osia yleensä tehdään jos ne on ihan käyttökelvottomia.
 

Liitteet

  • Screenshot_20210330-165727.png
    Screenshot_20210330-165727.png
    198,8 KB · Katsottu: 157

Mikki

Hyperaktiivi
Miettikää nyt kun kaiken viemäröinnistä tiedätte miksi tälläisiä muhvipäisiä osia yleensä tehdään jos ne on ihan käyttökelvottomia.

Enemmänkin kysyisin, että miksi tuollaisia tehdään kun tämmöisiäkin on? Saa painovoiman avuksi jokaiseen liitokseen.

viemarin-haarayhde-110x110x88-5-pyoristetty_1.jpg
 

Espejot

Hyperaktiivi
No voi liittää ja varmaan liitetäänkin. Enkä tietä miten muhvittoman putken liittäisi ilman jatkomuhvia.
Mutta onhan siinä tuo ongelma että vain tiiviste estää vuodon. Painovoima ei.

Jos tuollaista jatkosmuhvia on pakko käyttää, niin josko laittaisi Masalla vielä lisätiivistyksen muhviin.

99,99% käytetyistä putkista on muhvillisia. Parempien DB putkien yhteet on maliia +/- joten niitä ei voi kytkeä alkamaan urospäällä vaikka haluasinkin. Geberitin Silent Pro oli ainakin tälläinen ja Rehaun osat myös. Nyt jos otetaan viemärivalmistajien oppaat käteen niin veikkaan että ei löydy mallikuvaa/piirrosta missä putki alkaisi urospäällä sekä loppusi muhviin... ja olen lukenut teknisiä ohjeita useampia. Ja kun lukee teknistä opasta hieman pidemälle niin selviää että suurin osa viemäreistä asennetaan ohjeiden vastaisesti vähän sinne päin. Yksi näkökohta muhvipäällä aloitamiseen on lämpölaajeneminen. Putki kiintokannakoidaan heti muhvin juuresta ja seuraavat kanakkeet on liukukannakeita jolloin putki lämpölaajenee seuravan muhvin suuntaan. Mutta mutta, koko kiintokannakointi ja lämpölaajenemisvarat unohdetaan 99% tapauksista. Koska ei sillä niin väliä koska eihän viemärit vuoda. Ja kun viemäri vuotaa se on aina tulkittavissa asennusvirheeksi. Ja lopuksi, jokainen asentaa näitä miten haluaa kun ei näihin hirveesti puututa.

Enemmänkin kysyisin, että miksi tuollaisia tehdään kun tämmöisiäkin on? Saa painovoiman avuksi jokaiseen liitokseen.

katso liitettä 71144

Niin. Ensinäkin tota 88,5ast osaa saa käyttää vain poikkeustapauksissa ja silloinkin vain pystylinjassa. Logistisessa mielessä +/- osat on helpompi kun ei tarvitse ottaa kuin yhdenlaisia osia. Jatkaa sitten muhvillisella putkellla tai muhvilla. Sitten kun näitä survotaan pieneen tilaan niin +/+ osilla on puolensa. Mutta sanotaan näin. Jos näen jonkun laittavat putken muhvipään loppuun tai laittavan +/- käyrän alkamaan urospuolella niin oletan jannun puhuvan venäjää.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Saa painovoiman avuksi jokaiseen liitokseen.
Eihän noissa kaatoa ole kuin 1%, joka on paljon vähemmän kuin mitä muhvi on alempana. Jos on vuotaakseen, vuotaa kummin päin vaan ja suunnilleen yhtä paljon. Pystyviemärissä tietysti muhvista voi etua olla, varsinkin kondenssiveden suhteen.
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Kyllä HT muhviosat ovat tiiviitä kun ne asennetaan oikein eikä sekoiteta tiivisteitä asennettaessa eri valmistajien kesken.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä tiiviste pitää vaikka asentaisi väärin.... ainakaan en usko että tästä asenuksesta kukaan valittaa että tiiviste ei pidä :oops:
 

Liitteet

  • hst-viemäri.jpeg
    hst-viemäri.jpeg
    175,4 KB · Katsottu: 264
  • hst-viemäri2.jpeg
    hst-viemäri2.jpeg
    94,1 KB · Katsottu: 286
Viimeksi muokattu:

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
No entä muhvi vaakasuorassa?
Minun projekteissa koitetaan minimoida noi väärään suuntaan olevat muhvit mahdollisuuksien mukaan oli asento mikä tahansa. En näe syytä pyrkiä niiden tekemiseen, oikeesti teettämiseen, kun ne voi helposti välttääkin lähes aina. Tottakai niiden pitäisi olla tiiviitä mutta oppirahat on maksettu joten nyt toimitaan toisin.
 

msr

Aktiivinen jäsen
Meillä kvv vastaava sanoi että joskus on ollut sääntöjä mitenpäin muhvit pitää olla, mutta nykyään saa olla mitenpäin vaan. Itse pistin viemärit ryömintätilaan ja muutaman ”väärinpäin” olevan liitoksen taisin tehdä. Pitänee käydä joku päivä haistelemassa onko vuotanut.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mielestäni lause "kyllä tiiviste pitää" on lähtökohtaisesti arvelluttava. Suurin osa kaikista kaikkien laitteiden remonteista tehdään siksi, että joku tiiviste on pettänyt.

No vaakasuuntaisissa viemäreissä kaatoa on yleensä aika vähän, että silloin jatkomuhvin ongelmana on lähinnä vain, että on kaksi tiivistettä... vs. että olisi muhvillinen putki.

Pystysyyntaisissa viemäreissä kyllä luulisi olevan järkeä pyrkiä siihen ettei p...kavesi pääse nojaamaan tiivistettä vasten, mikä ainoastaan estäisi sen tihkumisen rakenteisiin. Kuten metsänhoitajalla oli käynyt.
 
Viimeksi muokattu:

janhunen

Aktiivinen jäsen
Noi d1:stä löytyvät ohjeet on nimenomaan ohjeita ei määräyksiä. Niitä jyrkkiä ysikymppisiä saa kyllä käyttää. Tää on helppo todeta menemällä vaikka johonkin kauppakeskuksen parkkihalliin ja tutkimalla katossa olevia viemäreitä. n. 88.5% niistä kääntyy vaakaan sillä jyrkällä 90 mutkalla.
 

VesA

In Memoriam
Noi d1:stä löytyvät ohjeet on nimenomaan ohjeita ei määräyksiä. Niitä jyrkkiä ysikymppisiä saa kyllä käyttää. Tää on helppo todeta menemällä vaikka johonkin kauppakeskuksen parkkihalliin ja tutkimalla katossa olevia viemäreitä. n. 88.5% niistä kääntyy vaakaan sillä jyrkällä 90 mutkalla.
Niille myös käy välillä kehnosti sitten kun sataa vähän enemmän - putken kannakoinnissa on pihistelty ja kun se täyttyy kunnon sateella putki alkaa vääntyillä kun painoa on kannakointien välillä paljon - ja vettä alkaa tipahdella. Parkkihallissa se ei niin haittaa, mutta isommissa marketeissa vaakaputket ovat jo liiketilan katossa.
 
Back
Ylös Bottom