Keskustelua aurinkopaneeleista

dbwarrior

Vakionaama
Itselle tuota tilanetta olen havainnolistanut ajatuksella, että paneelit muodostavat teholähteen josta invertteri ottaa maksimiaalisesti tehoa irti MPPT algorytmillä, paitsi siinä tilanteessa jossa saavutetaan vertin maksimit. Tuossa tilanteessa vertti tyytyy ottamaan vain tuon maksimin ja häviöt päälle(1-3%)
Se ei ole minulle koskaan oikein teknisesti valjennut, että mikä muu voi tuossa tulla haasteeksi kuin yli jännite sisääntulolle. Että onko valmistaja kuitenkin havainnut, että nopea vaihdos tarjolla olevissa teho tasoissa menee säätö algosta ohi ja polttaa AC puolen teho elektroniikan. Eli jos mietin omaa itä-länsi setuppia niin keskellä kesää aamu päivästä(11-12) käy tuuli pohjoisesta ja sitten sopivasti pilvi rakoilee ja muut pilvet heijastaa länsi-lappeeseen niin tarjolla onkin kerrasta 4kWp+ ja verti ei kerkee säätymään ja yrittää leipasta tuosta AC:t.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
ja tuo 150% kuormitus raja tarkoittaisi tuota ylitehon hävitystä lämpönä invertteristä ulos puhaltimilla
Ei. Se inu imee vähemmän amppeereja paneeleista kuin voisi, jolloin paneeli lämpenee enemmän.

Tässä on se näppärä puoli, että paneelin "lämmittäminen" vajaatehoisella inulla voi lämmittää paneelia vain yhtä paljon kuin jos paneeli olisi katolla piuhat irti, eli se kestää sen varmasti.
 
K

korsteeni

Vieras
Itselle tuota tilanetta olen havainnolistanut ajatuksella, että paneelit muodostavat teholähteen josta invertteri ottaa maksimiaalisesti tehoa irti MPPT algorytmillä, paitsi siinä tilanteessa jossa saavutetaan vertin maksimit. Tuossa tilanteessa vertti tyytyy ottamaan vain tuon maksimin ja häviöt päälle(1-3%)
Se ei ole minulle koskaan oikein teknisesti valjennut, että mikä muu voi tuossa tulla haasteeksi kuin yli jännite sisääntulolle. Että onko valmistaja kuitenkin havainnut, että nopea vaihdos tarjolla olevissa teho tasoissa menee säätö algosta ohi ja polttaa AC puolen teho elektroniikan. Eli jos mietin omaa itä-länsi setuppia niin keskellä kesää aamu päivästä(11-12) käy tuuli pohjoisesta ja sitten sopivasti pilvi rakoilee ja muut pilvet heijastaa länsi-lappeeseen niin tarjolla onkin kerrasta 4kWp+ ja verti ei kerkee säätymään ja yrittää leipasta tuosta AC:t.
minulla solaxissa 4 vuotta sitten ilmeisesti kävi juurikin että piikkinä virta noiusi yli komponentin keston
pilveen menneestä datasta näkin kun pitkään tuli 12A ja sitten poks
kova tuuli/pilvipouta kysyy kyllä suojauksilta nopeutta
ilmeisesti heikko lenkki oli tiedossa kun parissa päivässä tuli uusi laite Alma lta
siinä uudessa oli virran ilmoitettu kesto 14A 12 A sta
 

kotte

Hyperaktiivi
Voisihan tosiaan ajatella, että MPPT-säätimen algoritmin hidas adaptaatio voisi tulla vastaan tilanteessa, jossa paiste lisääntyy hyvin nopeasti. MPPT-säädin kaiketi säätää jarrukuristimen lataus- ja pulssisuhdetta ja pilven alla tuo epäilemättä säätyy lyhyemmän latausjakson suuntaan, kun virta ei riitä ilman paneelisarjan jännitteen romahtamista. Kun aurinko alkaa äkkiä paistaa, jännite saattaisi nousta lähelle avoimen paneelisarjan jännitettä, mutta vaikea nähdä, miten tuosta voisi seurata ylivirtatilannetta muutoin kuin, jos MPPT-säätöalgoritmi ampuu ylitse adaptoituessaan nopeaan transienttiin ja kyllästää jarrukuristimen sydämen liiaksi muutaman pulssijakson aikana ja ajaksi.
 

BBF

Vakionaama
Ei. Se inu imee vähemmän amppeereja paneeleista kuin voisi, jolloin paneeli lämpenee enemmän.

Tässä on se näppärä puoli, että paneelin "lämmittäminen" vajaatehoisella inulla voi lämmittää paneelia vain yhtä paljon kuin jos paneeli olisi katolla piuhat irti, eli se kestää sen varmasti.
Niin eihän sen invertterin tarvitse ottaa paneeleista välttämättä yhtään tehoa jos sitä ei mihinkaan tarvita eikä voi työntää vaikka aurinko paistaisi täysillä. Mutta maksimitehoaan enempää se ei voi käsitellä.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Joo. Se taitaa rajoittaa sen tehon 10,4 kW, kun ei suurempaa lukua ole näkynyt. Mukavan hiljainen on tuuletin tuossa Gen24 versiossa ja varmaan sillä pärjäisi jopa pannuhuoneeseen sijoitettunakin.
Autoa ladatessa ja ruokaa laittaessa on tehot just riman kohdalla.
 

Liitteet

  • D5295913-A086-4942-A1A6-852420FFE86E.jpeg
    D5295913-A086-4942-A1A6-852420FFE86E.jpeg
    42,6 KB · Katsottu: 217

fraatti

Hyperaktiivi
Sinne mennä humpsahti 3 kpl paneleita lisää. :cool:
Samalla tuli huomattua että Oriman kiinnikkeiden pintakäsittely oli vaihtunut anodisoinnista maalautuksi.
1653333616345.png
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Joo. Se taitaa rajoittaa sen tehon 10,4 kW, kun ei suurempaa lukua ole näkynyt. Mukavan hiljainen on tuuletin tuossa Gen24 versiossa ja varmaan sillä pärjäisi jopa pannuhuoneeseen sijoitettunakin.
Autoa ladatessa ja ruokaa laittaessa on tehot just riman kohdalla.
Tähän lisäyksenä havainto sadepäivän illalta. Minimituotto on 30 W, jonka invertteri vielä syöttää. 29 W pysyi vielä kohtuu pitkään päällä, mutta sitten ilmesty tasan 0 W näyttöön ja ilmoitus liian alhaisesta DC jännitteestä. Yli 10,4 kW tehoja ei ole näkynyt, mutta toisaalta en pysty mitään tasaista leikkauskäyrääkään löytämään, vaan pyöreää kaarta on piirtänyt aina päivän tuotot. Ei ainakaa vaikuttaisi olevan yhtään ylimääräistä wattia katolla, eli 10 kW invertteri ja 12,75 kW panelisto toimii kohtuu hyvin.
 

roots

Hyperaktiivi
Ei noi tötteröt ainakaan vielä ole ihan hirveästi varjostaneet. Vähän puolenpäivän jälkeen ja neljän aikoihin.
Se on parasta aikaa vuodesta, onkos se tuo piippu joka tekee nuo molemmat montut vai varjostaako tuo IV torvikin?
Varjostuuko paneelin molemmat puolikkaat vai vain toinen Half cutti?

Pahenee tietty kun aurinko vetää alempaa reittiä myöhemmin syksyllä ja aikasin keväällä, aika näyttää.
 

Jukikyy

Jäsen
Havaintojeni mukaan vain savupiippu varjostaa maks. puolikasta paneelia kerrallaan päivällä. Voi olla, et jossain kohtaa paneelin molemmat puoliskot on varjossa. Illalla varjo "venyy" parin paneelin päälle. En ole tuolla katolla kyllä kokoaikaa päivystänyt. Ja ihan loppu illasta kun aurinko laskee niin tuo iv-putki varmaan varjostaa yhtä paneelia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tähän lisäyksenä havainto sadepäivän illalta. Minimituotto on 30 W, jonka invertteri vielä syöttää. 29 W pysyi vielä kohtuu pitkään päällä, mutta sitten ilmesty tasan 0 W näyttöön ja ilmoitus liian alhaisesta DC jännitteestä. Yli 10,4 kW tehoja ei ole näkynyt, mutta toisaalta en pysty mitään tasaista leikkauskäyrääkään löytämään, vaan pyöreää kaarta on piirtänyt aina päivän tuotot. Ei ainakaa vaikuttaisi olevan yhtään ylimääräistä wattia katolla, eli 10 kW invertteri ja 12,75 kW panelisto toimii kohtuu hyvin.
Mitkäs nuo ilmansuunnat sulla olikaan ja minkäkokoiset kentät olivatkaan? Tarkistin tuosta nopeasti niin itsellä tuossa tämän kuun ~20. pv paikkeilla olevat tuotot olivat aivan huippuluokkaa aikaisemman historian valossa vuodesta riippumatta. Saattaapi olla että tuota korkeammalle et pääsekään.
Katsoithan muuten että tuo teho on pätötehoa? Mulla 5 kW kone antaa noin 5030-5050 W tehoa ja leikkuri iskee siihen. Kummastuttaa jos 10 kW mylly antaa tuon verran enemmän ylimääräistä.
 
Viimeksi muokattu:

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Etelään 14 panelia, eli 5250 W ja länteen 20 panelia, eli 7500 W. Arvion alkuun, että kun korjauskertoimia käytetään, niin ylitehoa saisi olla luokkaa 30% ja hyvin näyttää toimivan. Piti vielä lisäksi katkaista 3 kuusta 1/2-välistä. Eli latvat pois ja jää eloon jos jää. Olen katkonut aikaisemminkin ja hyvin toimii. Ja ei siis mitään pieniä risuja, vaan ihan tukkipuita.
Ja kyllä se on tuon 10,4 kW näyttänyt useamman kerrankin. Iltapäivä tökkii ja suurin päivätuotto on jäänyt 65 kWh luokkaan. Mutta sen parantaminen vaatisi jo radikaalia karsintaa ja olemisen muutosta, eikä kiinnostusta oikein siihen riitä. Riittää että naapurit kuulee.
 

Liitteet

  • C1B694A2-EA79-4820-84AB-EBB51BC5ED67.jpeg
    C1B694A2-EA79-4820-84AB-EBB51BC5ED67.jpeg
    79,2 KB · Katsottu: 192
Viimeksi muokattu:

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Minulla oli 21.5. 2022 paneelien historian (kolmas kevät menossa) toiseksi paras päivä.
Paneelit 10+10 kaakko/lounas.
Laitahan tuolta päivältä tuotannosta trendiä tai jokin muu graafi niin olisi mukava vertailla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Minulla oli 21.5. 2022 paneelien historian (kolmas kevät menossa) toiseksi paras päivä.
Paneelit 10+10 kaakko/lounas.
Laitahan tuolta päivältä tuotannosta trendiä tai jokin muu graafi niin olisi mukava vertailla.
Tässä oli mun pallukka ko päivältä. 6,2 kWp / 5 kW inu. 185 & 22 astetta. 44.22 kWh.
1653726425664.png
 
Viimeksi muokattu:

Jukikyy

Jäsen
Kyllä noista paneeleista jotain hyötyä on näin lyhyen kokemuksen perusteella. Aiempina vuosina toukokuun kulutus on ollut 1300kwh.

Paneelit otin käyttöön 7.5 ja virtuaaliakkuun alkoi kertyä saldoa 18.5.
Toukokuun ostoenergia 950kwh ja virtuaaliakkuun on kertynyt 160kwh eli 790kwh on todellinen ostoenergian määrä. Säästöä siis 500kwh vajaassa kuukaudessa. Prosenteissa laskua 40%. Rahallisesti 65€.

Päivätasolla ostoenergian määrä toukokuussa on tippunut 42kwh tasosta (yökulutus 30%) 25kwh tasoon (yökulutus 50%) (ja virtuaaliakkuun on mennyt keskimäärin 11kwh).

Kesäkuu näyttää paremmin, kun järjestelmä on toiminnassa koko kuukauden.
 

fraatti

Hyperaktiivi
EU:ssa olisi kova hinku saada valmistusta eurooppaan. Tuossa rtikkeli siitä.

The great EU solar manufacturing reset

“We need to bring manufacturing back to Europe and the [European] Commission is willing to do whatever it takes to make it happen,” EU Energy Commissioner Kadri Simson said at the opening of SolarPower Summit 2022. Her words rocketed around the solar community, boosting share prices and invigorating the European solar industrial mission, writes SolarPower Europe CEO Walburga Hemetsberger, as she lays out the actions needed for solar-power EU energy independence.

Nykyinen kapasiteetti
1656272090124.png
 

markok

Aktiivinen jäsen
Autinkopaneli myyjät näyttää olevan nyt niin kiireisiä, että heiltä ei saa vastauksia tiedusteluihin niin katsotaan löytyykö täältä asiasta tietoa. Meillä on talon ja autotallin harjan suunta sellainen, että näille katoille ei ole mielekästä paneleita asentaa. Tallin päätyyn on kuitenkin suunnitteilla katoslippa, mikä olisi optimaalinen paneleiden suuntaukseen. Kysymys kuitenkin kuuluu, että kuinka pitkä tuon katoksen katon olisi vähintään oltava, että siihen pystyisi panelin asentamaan? Rakennuslupa rajoittaa katoksen kokoa ja aluksi suunnitelmissa oli 2,5m pelti. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti mahdollista panelin asentamista järkevästi. Kolmeen metriin pellin mitan ehkä pystyisin pidentämään, mutta onko tämä riittävästi? Räystäälle on kuitenkin laitettava lumieste, mikä vielä syö pituutta noin 40cm. Olen löytänyt hieman ristiriitaista tietoa paljonko panelin ja seinän sekä panelin ja räystään väliin pitäisi jäädä tyhjää tilaa? Lumikuorma meidän käytössä ei kuitenkaan ongelmaksi tulisi, koska tuosta on tarvittaessa helppo ottaa enimmät lumet pois.

Katoksen pituus on noin 8,5m mikä ehkä mahdollistaisi 7-8 panelin asentamisen. Mikä paneli olisi neliöteholtaan paras, koska tässä kohteessa sitä ei voi kompensoida paneleiden määrää lisäämällä? Lämmityskauden ulkopuolella meillä kulutus on todella pientä, joten sen sähkön tuolla tuottaisi, mutta onko muuten järkevää rakentaa näin pientä aurinkovoimalaa? Yksi vaihtoehto olisi laittaa vielä sama määrä paneleita tallin katolle itä-kaakko suuntaan, mutta en tiedä onko siinäkään järkeä. Jos tähän päätyy niin onko invertteriin mahdollista kytkeä kaksi täysin erillistä piiriä, ettei varjossa oleva ryhmä syö toisen tehoa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Autinkopaneli myyjät näyttää olevan nyt niin kiireisiä, että heiltä ei saa vastauksia tiedusteluihin niin katsotaan löytyykö täältä asiasta tietoa. Meillä on talon ja autotallin harjan suunta sellainen, että näille katoille ei ole mielekästä paneleita asentaa. Tallin päätyyn on kuitenkin suunnitteilla katoslippa, mikä olisi optimaalinen paneleiden suuntaukseen. Kysymys kuitenkin kuuluu, että kuinka pitkä tuon katoksen katon olisi vähintään oltava, että siihen pystyisi panelin asentamaan? Rakennuslupa rajoittaa katoksen kokoa ja aluksi suunnitelmissa oli 2,5m pelti. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti mahdollista panelin asentamista järkevästi. Kolmeen metriin pellin mitan ehkä pystyisin pidentämään, mutta onko tämä riittävästi? Räystäälle on kuitenkin laitettava lumieste, mikä vielä syö pituutta noin 40cm. Olen löytänyt hieman ristiriitaista tietoa paljonko panelin ja seinän sekä panelin ja räystään väliin pitäisi jäädä tyhjää tilaa? Lumikuorma meidän käytössä ei kuitenkaan ongelmaksi tulisi, koska tuosta on tarvittaessa helppo ottaa enimmät lumet pois.

Katoksen pituus on noin 8,5m mikä ehkä mahdollistaisi 7-8 panelin asentamisen. Mikä paneli olisi neliöteholtaan paras, koska tässä kohteessa sitä ei voi kompensoida paneleiden määrää lisäämällä? Lämmityskauden ulkopuolella meillä kulutus on todella pientä, joten sen sähkön tuolla tuottaisi, mutta onko muuten järkevää rakentaa näin pientä aurinkovoimalaa? Yksi vaihtoehto olisi laittaa vielä sama määrä paneleita tallin katolle itä-kaakko suuntaan, mutta en tiedä onko siinäkään järkeä. Jos tähän päätyy niin onko invertteriin mahdollista kytkeä kaksi täysin erillistä piiriä, ettei varjossa oleva ryhmä syö toisen tehoa?
Jos tila on rajoite niin tällöin kannattaisi valita paneleita jotka ovat mahdollisimman tehoikkaita hyötysuhteeltaan. Toki myös fyysinen koko pitäisi olla sellainen että katto saadaan täytettyä niin mahdollisimman hyvin. Paneleita voi asentaa sekä vaaka- että pystyasentoon. Ensimmäiseksi mainittu taitaa usein olla kalliimpi tapa.

Jo ennen kennojen koon kasvua oli oikeastaan kahdenlaisia paneleita 60 ja 72 kennoisia. Toiset ovat enemmänkin suurissa kohteissa käytettyjä ja toiset enemmän pienkohteissa. Sen jälkeen on tullut vielä halfcutit joissa nuo jokainen kenno on vielä halkaistu vielä kahtia. Tällöin nuo määrät vielä tuplaantuvat. 72/144 kennoisen pidempi mitta lienee tyypillisesti noin 2m paikkeilla. Näistä pitää myös varmistaa valmistajan datasheetistä että esim paneli voidaan asentaa ainoastaan kahdelle kiskolle ja se siitä huolimatta kestää lumikuorman. Tsekkaa vaikka Onnisen valikoimista millaisia paneleita on olemassa.

Paneleita on saatoja erilaisia ja se on hankintapaikasta kiinni mistä valinta pitää tehdä. Joillekin myös panelin väri voi merkata (esim musta vai sinertävä kenno, alumiinin vai mustan värinen kehys). Tämä kannattaisi ensin päättää että mitä on etsimässä.
Lumiesteen tyypistä riippuen panelin ja lumiesteen välissä pitää olla tilaa. Jos este on matala niin muuten lumet saattavat luiskahtaa yli.

Asiallisista yrityksistä voinee kysellä varmaan myös vinkkejä esim etäisyyksistä lumiesteen tai seinän välillä. Oli joskus yhteydessä Finnwindiin ja siellä luurin päässä oli sellainen ihminen tuolloin jolta voisin kysellä neuvoja muutenkin myöhemminkin. He varmasti ymmärtävät kun sanot että rakentaminen on vielä aivan alkutekijöissä ja edellämainittuja asioita pitäisi ottaa huomioon.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Meillä on talon ja autotallin harjan suunta sellainen, että näille katoille ei ole mielekästä paneleita asentaa
Speksaa vähän tarkemmin. Onko tasan itä-länsi-suuntainen?

Aamuauringon kerääminen saattaa olla ihan toimiva setuppi. Aamupäivä on viileä, jolloin panelien hyötysuhde on parempi.

Tuttu just laitto länsi-lounais -harjalle panelit ja ensituntuma on että ei kauheasti kärsiny. Huomenna saa ekat kokovuorokausituotot, pääsen vertaamaan omiini jotka on etelään.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Speksaa vähän tarkemmin. Onko tasan itä-länsi-suuntainen?

Aamuauringon kerääminen saattaa olla ihan toimiva setuppi. Aamupäivä on viileä, jolloin panelien hyötysuhde on parempi.

Tuttu just laitto länsi-lounais -harjalle panelit ja ensituntuma on että ei kauheasti kärsiny. Huomenna saa ekat kokovuorokausituotot, pääsen vertaamaan omiini jotka on etelään.
Tässä olisi kuva rakennusten ilmansuunnista. Kuva siis pohjois-etelä suunnassa. Ei rakennusten harjat ihan pohjois-etelä suunnassa ole, mutta ei ehkä ihan kaakkoon tuo parempi lape kuitenkaan. Katos on siis tulossa vasemmassa yläreunassa näkyvän rakennuksen etelä-lounais seinälle ja mitä auringon kiertoa olen alkukesästä seurannut niin siinä varjostusta ei ole eikä ole tulossa. Muutenkin sähkön käyttöä ajatellen puolenpäivän jälkeen saavutettava huippu olisi parempi kuin aamupäivästä. Yksi mahdollisuus mitä olen miettinyt olisi sekin, että laittaisi seitsemän panelia katoksen katolle ja seitsemän tallin katolle. Tällä saisi jaettua tuottoa pidemmälle ajalle, mutta onko tuo ilmansuunta sellainen, että siinä olisi järkeä?
 

Liitteet

  • ilmansuunta.jpg
    ilmansuunta.jpg
    104,1 KB · Katsottu: 161

Kooo

Jäsen
Mahdollisesti tallin katolle voisi paneelit jossain kohtaa asentaa. Ongelmana se, että sähkökaappi on talossa ja matkaa tallille lähes 20m (joutuu kiertämään talon vastapuolelle. Piha asfaltoitu. Tontin kiertämällä saisi vietyä johdot talolle nurmeialuetta pitkin, matkaa tulisi varmaan 40m. Onko harjalta harjalle ilmajohto mikään mahdollisuus? Ylimääräistä johtoa tai putkea rakennusten välillä ei ole.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mahdollisesti tallin katolle voisi paneelit jossain kohtaa asentaa. Ongelmana se, että sähkökaappi on talossa ja matkaa tallille lähes 20m (joutuu kiertämään talon vastapuolelle. Piha asfaltoitu. Tontin kiertämällä saisi vietyä johdot talolle nurmeialuetta pitkin, matkaa tulisi varmaan 40m. Onko harjalta harjalle ilmajohto mikään mahdollisuus? Ylimääräistä johtoa tai putkea rakennusten välillä ei ole.
Onko tallissa oma ryhmäkeskus? Jos johto riittävä mitoitukseltaan niin kytkennän invertterin osalta voinee tehdä myös sinne. Sähkö kulkee tuolta kyllä molempiin suuntiin.
Johdon voi halutessaan tietysti kaivaa myös maahan ja tällöin on mahdollisuus laittaa vaikka joku mittari samalla mittauskeskukseen jolloin näkisi myös talon kulutuksen seurannasta.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tuleeko talliin ollenkaan sähköjä nyt? Jos tulee yksivaiheinen, niin maksimi syöttö lienee 3,5 kW luokkaa ja 3-vaiheinen n 10 kW. Jos mitään ei ole, niin rakentaminen kannattaa tehdä vain yhden kerran ja kaivaa kaapeli maahan.
Mulla on myös asfalttia etupiha ja muualla rakenteita ihan tarpeeksi. Vedin talon toiselle puolelle johdot suoraan keskeltä taloa ontelolaatan sisällä. Eli kanavoiminen talon sisällä joltakin matkalta saattaa säästää vientimatkaa ihan kunnolla.
 
Viimeksi muokattu:

Kooo

Jäsen
Onko tallissa oma ryhmäkeskus? Jos johto riittävä mitoitukseltaan niin kytkennän invertterin osalta voinee tehdä myös sinne. Sähkö kulkee tuolta kyllä molempiin suuntiin.
Johdon voi halutessaan tietysti kaivaa myös maahan ja tällöin on mahdollisuus laittaa vaikka joku mittari samalla mittauskeskukseen jolloin näkisi myös talon kulutuksen seurannasta.
Tallissa on oma ryhmäkeskus, johon tulee pääkeskukselta kaikki kolme vaihetta, johto 2,5mm2.
Eli tähän syöttöön voisi aurinkojärjestelmän kytkeä? Mitään asiasta tietämättä luulin, että järjestelmä pitää kytkeä pääkeskukseen. Mutta tosiaan, samaa johtoahan tuosta lähtee sähköyhtiön suuntaan. Minkähän kokoisen järjestelmän tuohon johtoon voi kytkeä?
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Tallissa on oma ryhmäkeskus, johon tulee pääkeskukselta kaikki kolme vaihetta, johto 2,5mm2.
Eli tähän syöttöön voisi aurinkojärjestelmän kytkeä? Mitään asiasta tietämättä luulin, että järjestelmä pitää kytkeä pääkeskukseen. Mutta tosiaan, samaa johtoahan tuosta lähtee sähköyhtiön suuntaan. Minkähän kokoisen järjestelmän tuohon johtoon voi kytkeä?
Mitä tuon johdon perässä on, pistorasioita ja valoja, onko 3-vaihe pistorasia 16A?
Periaatteessa jos on 3*16A ropusto tuon edessä niin 10kW luokkaa paneelisto mahtuu...
 

Kooo

Jäsen
Mitä tuon johdon perässä on, pistorasioita ja valoja, onko 3-vaihe pistorasia 16A?
Periaatteessa jos on 3*16A ropusto tuon edessä niin 10kW luokkaa paneelisto mahtuu...
Kyllä, pistorasiat ja valot. Lisäksi tallissa sähkölämmitys ja joka vaiheessa yksi 1250w patteri olemassa. 3-vaihepistorasia näytti olevan 3*16A, ei ole itsellä toistaiseksi ollut käyttöä.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
No niin. Hommahan on valmiiksi jo ratkaistu. Matkaa on ilmeisesti sen verta, että oikosulkuvirrat voi sanella teholuokkaa minimi 10 kW tehoinen voisi olla oletus, vaikka sen 3 x 16 A sulakkeet onkin siellä. Taitaa helpottaa kuitenkin melkoisesti pähkäilyssä, kun valmista vetoa saa käyttää ilman muuta selvittelyä. Noita muita tehojahan ei tartte huomioida mitenkään, kun kyse on takaisin päin olevasta maksimivirrasta. Sinne ei saa mennä enempää kuin mitä pystyisit repimään tuonne kaikki 3 vaihetta punaisina. Eli 3 x 16 A. Erinomainen lähtökohta kyllä projektille.
Jos haluaa sen smartmeterin kytkeä, niin se pitää kytkeä sinne pääkeskukselle ja invertterin ja sen välille sitten kaivaa joku CAT piuha. Muuta rakennettavaa ei ole ja tuon CAT piuhanhan saa laittaa vaikka vapaasti maahan. Joten se on ihan oma valinta, miten tekee. Eikä siis edes pakollinen.
Tämän lisäksi normaali pitäisi olla, että ryhmäkeskus vedetään jo suoraan min 5 x 6 neliön kaapelilla ihan varoiksi. Tarkasta tuo vielä.
 
Viimeksi muokattu:

Kooo

Jäsen
Tämän lisäksi normaali pitäisi olla, että ryhmäkeskus vedetään jo suoraan min 5 x 6 neliön kaapelilla ihan varoiksi. Tarkasta tuo vielä.

Talosta tallin ryhmäkeskukselle on 5x2,5 kaapeli.
No, pitääpä tutustua aiheeseen ja pyytää vaikka tarjous paketista. Selviäisi samalla, saako kaivaa lisää omaa pihaa. Nyt tietenkin vähän heikkoon aikaan liikenteessä asian suhteen.
 

HotZone

Vakionaama
Tavallinen CAT-kaapeli ei oikein toimi maahan asennettuna kovin pitkään. Normalait kaapelit ei pidä kosteutta loitolla joten kaapelin kupari alka ahapetua ja eristeet vettyä. Eristeiden vettyminen vaikuttaa häviöihin ja kapasitanssiin mikä erityisesti datakaapeleissa on myrkkyä.
Myös datakaapelit pitää olla ns. maakaapelityyppisiä. Meillä pantiin 20v sitten tallin ja talon väliin 14 parinen puhelinmaakaapeli mahdollista datatarvetta varten. Kytkin sen kautta ethernetin tallin wifi-tukarille ja ainakin 100Mbps menee luotettavasti vaikka puhelin kaapeli ei olekaan speksattu datakäyttöön.

Pistin sinne maahan yhden tavallisen CAT-kaapelinkin mutta se ei oikein enää toimi kunnolla.
 
Back
Ylös Bottom