Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Tuo kaaviokuva kertoo vaan sen paritalokeskuksen maksimit. Eli sinne voi laittaa 63A liittymän ja 35A per huoneisto.
Tuo dymolla printattu teksti tuossa kuvassa on todennäköisesti sähklölaitoksen asentajan/urakoitsijan mittaroinnin aikana laittama, ja kertoo että liittymän pääsulake on 3x35A, todennäköisesti kummallekin asunnolle on 3x25A nousut.
Tuo tarrahan on tarkoitettu ensisijaisesti käyttäjälle, niitä näkee usein ihan valmiiksi painettuna tuolla samalla tekstillä. On parempi olla hämmentämättä maaillikkoa tuollaisilla teknisillä yksityiskohdilla.
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Tuo vakio keskushan löytyy täältä eli on 63A pääsulakkeille ja taloihin 2xx3x35A.
www.ensto.com
Olisikohan niin, että joskus on haluttu säästää ja ei otettu 3x63A liittymää vaan 3x35A liittymä?
Keskus on kuitenkin suunniteltu, tehty ja koestettu 3x63A tulolle arvokilvenkin mukaan.
Legrand Finland I Ensto, MP Bolagen ja paljon muuta!
Ensto Building Systems on nyt Legrand. Legrand on sähköistyksen globaali asiantuntija. Tavoitteenamme on parantaa ihmisten elämänlaatua muokkkaamalla tiloja joissa asumme, työskentelemme ja tapaamme toisiamme.
Olisikohan niin, että joskus on haluttu säästää ja ei otettu 3x63A liittymää vaan 3x35A liittymä?
Keskus on kuitenkin suunniteltu, tehty ja koestettu 3x63A tulolle arvokilvenkin mukaan.
Mahtaako 2 asunnon keskusta pienempänä saadakaan, mutta harvoinpa liittymää otetaan isompana kuin tarvitsee, se on rahaa kankkulan kaivoon.
Nyt kun tarve on kasvanut niin toki tuohon saa 50A liittymän kun maksaa lisäliittymismaksun ja sitten voi vaihtaa 50A pohjat ja sulakkeet.
63A riippuu yhtiöstä onko niuho ja vaatii kahvasulakkeellisen keskuksen. Mutta kuormanohjaus ja 35A vie pitkälle maksamatta mitään.
Nyt kun tarve on kasvanut niin toki tuohon saa 50A liittymän kun maksaa lisäliittymismaksun ja sitten voi vaihtaa 50A pohjat ja sulakkeet.
63A riippuu yhtiöstä onko niuho ja vaatii kahvasulakkeellisen keskuksen. Mutta kuormanohjaus ja 35A vie pitkälle maksamatta mitään.
Harrastelija
Vakionaama
Pääkatkaisijan yläpuolella on suojapellin alla asuntokohtaiset sulakkeet.
Lieköhän 25A kun koko talon pääsulakkeet on 35A?
Lieköhän 25A kun koko talon pääsulakkeet on 35A?
Viimeksi muokattu:
AEG LS07-10E. Paljonko aux-kontaktien (13-14) läpi kärsii kytkeä AC-1 resistiivistä?
Tämän mukaan ehkä sama 16A: https://scemosystems.fi/en/electrom...183-16a--600vac-230vac-3x-no--1x-nc-contactor
Mutta tuo ei ole välttämättä luotettava lähde. Nuo on 3+1 NO.
Tämän mukaan ehkä sama 16A: https://scemosystems.fi/en/electrom...183-16a--600vac-230vac-3x-no--1x-nc-contactor
Mutta tuo ei ole välttämättä luotettava lähde. Nuo on 3+1 NO.
Viimeksi muokattu:
Joo, meinasinkin tuota dymotekstiä, jolla on merkitty tuo 3x35A pääsulake.
Tosin mun kokemusten mukaan nuo mittarikeskusten paperit on aina enemmän tai vähemmän retuperällä, vaikka varsinaisen ryhmäkeskuksen paperit olisikin asialliset.
Tuo 3x35A riittää kyllä yleensä paritalon pääsulakkeeksi, kummallekin asunnolle sitten 3x25A sulake.
Meillä oli pientaloyhtiössä pääsulakkeena 3x35A, neljälle asunnolle, kunnes yhtenä pakkasiltana tajuttiin että on tainnut unohtua se pääsulakkeen päivitys. Ja siis suoralla sähkölämmityksellä toimivat asunnot.
novoisaamari
Tulokas
Toivottavasti tällä foorumilla keskitytään lämpöpumppuihin,koska sähkötöiden ohjeistaminen virheellisillä tiedoilla ei palvele ketään.Ainoastaan suojaputkien asennus maahan sähkötöiden oikeudet omaavan henkilön valvonnassa sallittuja töitä.Kylmälaiteoikeudet antaa lisävaltuuksia laitteiden kaapelointiin ja kytkentöihin(S3).Kaapelien kuormituksessa otettava huomioon myös ympäristön lämpötila ja muut asennusolosuhteet.Vilp ottamaa tehoa voidaan rajoittaa vilp laitteen ominaisuuksilla/ virtamuuntajilla jakokeskuksen nousukaapelissa,tai pääkeskuksessa.tämmöstä noin pintaraapaisuna.
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
"Kylmälaiteoikeudet antaa lisävaltuuksia laitteiden kaapelointiin ja kytkentöihin(S3)"
Mikään kylmälaiteoikeudet ei suoraan anna esim. S3 pätevyyttä. S-pätevyyksiä varten pitää ensin läpäistä Tukesin järjestämä testi. Sen jälkeen laitetaan koulutus, työkokemus yms paperit SETI:iin joka tutkii oletko riittävän pätevä. Jos olet niin he antavat pätevyystodistuksen, jonka kanssa voi hakea Tukesin rekeisteriin.
Mikään kylmälaiteoikeudet ei suoraan anna esim. S3 pätevyyttä. S-pätevyyksiä varten pitää ensin läpäistä Tukesin järjestämä testi. Sen jälkeen laitetaan koulutus, työkokemus yms paperit SETI:iin joka tutkii oletko riittävän pätevä. Jos olet niin he antavat pätevyystodistuksen, jonka kanssa voi hakea Tukesin rekeisteriin.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Sähkötyöt yleensä on sellaisia, että ei niitä maallikko yleensä tee, ellei ole jokseenkin perillä mitä tekee.
Mikähän tarve toisilla on mystifioida kaikki sähkö, putki ja esim kylmäaine työt. Ei mikään noista ole mitään kvanttifysiikkaa,jos viitsii vähän selvittää. Kylmäainetöissäkin on vaikeinta saada kylmäainetta ostettua
.Täällä sama härö, onkohan tommoseen ABB:n vanhaan mistään hankittavissa yhdistyspalaa jotta sais noi 30v+ 'kolme kimppaan'?
Onko tuo vieläkin samanmoinen 2022? Saako noita paloja erikseen kaupasta ja jälkiasennettua?
Ei noita ainakaan tukussa suoraan hyllyssä ole.
Äkkiä kuvittelisin että se kolmivaihejohdonsuojakytkimet ovat myös sisukaluiltaan erilaiset, jotta kaikki kolme vaihetta katkaisevat kun yhdessäkin vaiheessa vieta ylittyy. Se vipu ei välttämättä liikahda alas kun se laukeaa, eikä sillä ole kovin paljoa voimaa vääntää viereistä vipua alas.
Äkkiä kuvittelisin että se kolmivaihejohdonsuojakytkimet ovat myös sisukaluiltaan erilaiset, jotta kaikki kolme vaihetta katkaisevat kun yhdessäkin vaiheessa vieta ylittyy. Se vipu ei välttämättä liikahda alas kun se laukeaa, eikä sillä ole kovin paljoa voimaa vääntää viereistä vipua alas.
pökö
Kaivo jäässä
Ei miksikään
Mistä nuo pitäisi "palaa" samaan aikaan? Kompressorien ja sähkömoottoreiden tapauksessa?
Kompressoritkin voinee ottaa pois laskuista invertterien tapauksessa? Ja myös jos laitteessa on vaihevahti.
No vaikkapa Sanyo CO2 - vehe - invertterilaite kärähti ilmeisesti aina kun yksi vaihe katosi.. mutta mistä näitä tietää. Tuossa on/off Vaillantissa taas on vahti joka katsoo että vaiheet ovat paikalla ja oikeassa järjestyksessä. Veikkaan, että vehkeissä jotka eivät tätä kestä *pitäisi* jo olla omat suojat - ja moiset yhdystikut turhia. Lähinnä tulee mieleen stotsien käyttö huoltokytkimenä - meneepä oikeat alas.
KH-remontti alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Lämmitykset ja kierron korvaavat puskurivaraajat toimivat hyvin, mutta nyt ilmeni erikoinen sähköongelma. KH:n valot ovat sysäysreleen takana (termi? ..en ole sähkömies enkä -henkilö). Oikean sähkärin mukaan lisätty erillinen vikavirtasuoja ei sietänyt valaisua lainkaan ja se on nyt jätetty VVS:n ulkopuolelle. Tästä en oikeastaan pidä, mutta näin se nyt on. Epäilty syyllinen "vikavirtaan" oli tuo rele. Seuraava ongelma on että perus motonetistä ostetut kympin led-paneelivalaisimet kestävät jotain 0 s. ja 2 päivän väliltä, kunnes hajoavat. Niitä on nyt mennyt 4 kpl parissa päivässä. Laadun voi kyseenalaistaa, mutta en usko että ne noin huonoja ovat. Joku häiriö tuossa nyt varmasti on. Liittyvätkö ongelmat toisiinsa vai ovatko erilliset? Voisiko joku tällainen auttaa?
www.onninen.fi
ABB TARVIKE ABB HÄIRIÖNPOISTAJA LED-SÄÄTIMILLE | Valonsäätimet
Häiriönpoistaja 6596 poistaa ongelmat jotka esiintyy 230 VAC LED lamppujen ja säätimien kanssa, kuten LED-lamput jää hohtamaan tai vilkkuu vaikka ovat sammutettuna.<br />6596 kytketään rinnan LED-kuorman kanssa säätimen toisiopuolelle.<br />Mitat: halkaisija 22 mm, pituus 25 mm, liitäntäjohto n...
www.onninen.fi
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Onko sysäysrele uusittu nyt remontin yhteydessä vai vanha?
Jotenkin arvelisin, että lamppujen palaminen sekä VVS:n laukeaminen liittyvät samaan asiaan (sysäriin tai johonkin muuhun ongelmaan).
Jotenkin arvelisin, että lamppujen palaminen sekä VVS:n laukeaminen liittyvät samaan asiaan (sysäriin tai johonkin muuhun ongelmaan).
Vanha on.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Josko kokeilis vaihtaa sen uuteen?
Lisäksi sähkömieheltä käyttöönottomittaukset valaistusryhmään, vaikkei uusi ryhmä olekaan.
Lisäksi sähkömieheltä käyttöönottomittaukset valaistusryhmään, vaikkei uusi ryhmä olekaan.
En usko että on mitenkään mahdollista. Keskukselle ei ole tehty muutoksia ja samoihin tuleviin johtoihin valot on kytketty kuin ennenkin. "Ainut" muutos että ne ovat ledejä nyt (toki paikat on vaihtuneet, uusia rasioita jne) ja se vvs (tai sitäkään ei nyt siis ole).
Näitä: https://www.puuilo.fi/led-energie-paneelivalaisin-6w-370lm-himmennettava-uppo#tab-label-description
Ei ole 12V, vaan 230 V.
Onko sysäysrelettä ohjaavassa painonapissa merkkivalopolttimo?
Jos on niin saattaa aiheutta komplikaatioita ledien kanssa eikä taida ledien kanssa toimiakaan.
Usein tuon painikkeen merkkivalopolttimon sähkö tulee valaisimen lampusta ja siinä on sarjassa myös sysäysreleen kela.
Sysäysreleen kelan tarvitsema sähkö tulee tuollaisessa kytkennässä valaisimen lampun "läpi".
Jos on niin saattaa aiheutta komplikaatioita ledien kanssa eikä taida ledien kanssa toimiakaan.
Usein tuon painikkeen merkkivalopolttimon sähkö tulee valaisimen lampusta ja siinä on sarjassa myös sysäysreleen kela.
Sysäysreleen kelan tarvitsema sähkö tulee tuollaisessa kytkennässä valaisimen lampun "läpi".
On! Tutkitaan..
Sopisikohan tämä kysymys tänne. Eli meillä Elica CH BOX MP 90 SS -liesituuletin. Ikää se kymmenisen vuotta. On/off nappi on alkanut temppuilemaan, eikä joka painalluksella toimi, mutta hiukan kovempaa painamalla toimii kyllä. Katselin niin tiukassa on varaosapaneelit enkä löytänyt ainuttakaan.
Vähän jos olisi vähäpätöisempi laite, niin kolvaisin itse ja vaihtaisin parin napin paikkaa. Nyt riski näillä keskinkertaisilla taidoilla, että sössin jotain, niin mitä arvioitte jos veisi elektroniikkakorjaajalle? Eikös tuo ole ihan vakiokokoinen pienoispainonappi (6x6x9 mm) tms ja korjaaminen tuskin maltaita maksaisi? Tuskin vastuksessa se vika on… Onko tuossa mitään lämmölle alttiita osia, josko sittenkin kokeilisi kolvata itse (viim. siinä vaiheessa kun nappi ”hajoaa”)?
Vähän jos olisi vähäpätöisempi laite, niin kolvaisin itse ja vaihtaisin parin napin paikkaa. Nyt riski näillä keskinkertaisilla taidoilla, että sössin jotain, niin mitä arvioitte jos veisi elektroniikkakorjaajalle? Eikös tuo ole ihan vakiokokoinen pienoispainonappi (6x6x9 mm) tms ja korjaaminen tuskin maltaita maksaisi? Tuskin vastuksessa se vika on… Onko tuossa mitään lämmölle alttiita osia, josko sittenkin kokeilisi kolvata itse (viim. siinä vaiheessa kun nappi ”hajoaa”)?
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #433
Saahan noita painonappeja uusiakin, kunhan on vain oikea rasteri ja nupin pituus. Jos olet jotain kolvannut, osaat tuonkin. Irrotettaessa saattaa irrotettava nappi sulaa. Tinaimusukka voi olla tarpeen, että saa tinat pois.
Elektroniikkakorjaajia on monenlaisia. Monet veloittanevat satasen tuosta, vaikka eihän tuossa montaa minuuttia mene, jos osa löytyy.
Juotettavaksi nuo on tarkoitettu eivätkä onneksi ole pintaliitososia mikro-sellaisista puhumattakaan, joten kyllä noiden vaihto käy kotioloissakin sopivalla elektroniikkajuottimella eikä tarvita kovin ohkaista kärkeäkään. Millään yleisjuottimella en kävisi tuota koittamaan, eli kolvissa olisi parempi olla termostaattisäätö. Vanhan osan saa irti joko tinaimurilla tai kapillaari-imunauhalla kolvilla samalla kuumentaen. Ilmeisesti tuo on vain painonappi eikä varsinainen kytkin eli kytkentä tehdään elektroniikalla? Jokin oheisen tapainen kytkin lienee kyseessä, https://www.partco.fi/fi/1719-kalvokytkimet?
Juu, veloitus voi olla aika suolainen työhön nähden, ehkä tuota voisi testata itsekin. Tinaimusukkaa löytyy. Painikkeet halpoja, jos löytyy oikea joten voisi uusiakin.
Peruskolvi ja patteriversio löytyy, mutta olen hommaamassa Dremelin kaasujuotinta ihan muistakin syistä:
DREMEL® VersaTip Johdottomat työkalut | Dremel
Yksi työkalu - kuusi käyttötapaa: juottaminen, sulattaminen, kuumakatkaisu, kutistaminen, puunpoltto (polttopiirtäminen) ja maalinpoisto.|Aina valmiina käyttöö
www.dremel.com
Tästäkin saa laittaa kokemuksia, mutta toiminnot vaikuttaisi passelilta omiin hommiin ja kynämalli kiinnostaa. Säätö löytyy, josta iso plussa.
Kyllä tuo mielestäni varsinainen kytkin on. Se napsahtaa ja tuosta piirilevyltä lähtee tuo lattakaapeli vaan ”boksille”. Toki kai siellä boksissa sitten voi olla se elektroniikka, kun onhan tuossa paneelissa puhallusnopeuden säätö jne myös. Napsaus antaa vaan käskyn on/off?
Painonappi piirilevylle pienoispainonappi 6 x 6 x 9 mm
Tuote 115136. Painonappi piirilevylle pienoispainonappi 6 x 6 x 9 mm. Korkeus kytkimen pohjasta nupin päähän n. 9 mm.
www.spelektroniikka.fi
Painonappi lienee tuo. En hoksannut mitata. Mitä veikkaatte, onko vika tuossa vai jossain elektroniikassa? Itse veikkasin tuota nappia koska kovempaa painamalla toimii.
Ei tarvi veikata kuin otat piirilevyn sähköttömäksi ja yleismittari käsiin. Levyn toiselta puolelta voi mitata että yhdistääkö kytkin myös kevyellä painalluksella. Veikkaan että vika on tuossa kytkimessä jos sen voimakkaampi painaminen saa nopeuden muuttumaan.
Tuossa keväämmällä tein vähän vastaavan muutoksen Stigan - juu sekään merkki ei merkitse enää mitään - Kiinassa tehtyyn risusilppuriin. Siinä oli painonapit starttiin ja pysäytykseen, mutta samanlaisia ei helpolla mistään saanut. Korvasin ne Motonetista ostetuilla kumipäällysteisiilä napeilla. Mittasin ettei napin yli ole kuin 7V DC - se käskyttää elektroniikkaa - nuo Motonetin napit ovat veneeseen.... 12V kamaa.
Keväällä korjasin lähes uuden automaattinen akkulaturin juuri vaihtamalla vastaava kytkin, satku säästöä kun alkoi taas toimimaan
Toissapäivänä korjasin auton viilennys korjaamalla kytkimet, kirjoitin älyttömän kokoinen ja se on todellisuus
Suurin aikaavievä juttu on purkaa rikkomatta ja etsiä uuttaa osaa rikkinäisen tilalle, itse osan vaihto on yleensä huomattavasti helpompi
Toissapäivänä korjasin auton viilennys korjaamalla kytkimet, kirjoitin älyttömän kokoinen ja se on todellisuus
Suurin aikaavievä juttu on purkaa rikkomatta ja etsiä uuttaa osaa rikkinäisen tilalle, itse osan vaihto on yleensä huomattavasti helpompi
Noilla kaasujuottimilla en itse elektroniikkapiireihin koske, koska ne kuumenevat helposti liikaa eivätkä säädä lämpötilaansa kunnolla (kärki on yleensä joko liian viileä tai kuuma eikä pysy oikeana, kun alkaa tinaa sulattaa). Kyllähän niillä pystyy tinaamaan johtoja yhteen ja vastaavaa, mutta eipä tuossa Dremelissäkään liene termostaattia? Ennen vanhaan elektroniikka juotettiin Welleriin kolveilla, joissa kärkeen liittyvä ferromagneettinen kappale toimi magneettireleen vastakappaleena ja kärjen valinnalla sitten valittiin myös lämpötila. Nykyääån elektronikkakolveissa on kärkeen liittyvä lämpöanturi, jonka lukeman perusteella sitten säädetään kuumennusvastusta joko ON/OFF tai portaattomasti ja näyttö, jonka avulla lämpötilatavoitteen voi valita ja kärjen mitattua lämpötilaa seurata.
Tuskinpa on termostaattia tuossa, mutta kohtuu laadukas taitaa olla se säätö. Itse olenkin kuullut ihan positiivisia kommentteja nimenomaan tuosta dremelistä ja sen säädöistä. Ehkä tuon aika hyvin saa asettumaan? Varmaan noita kaasujuottimiakin on monenlaisia.
Itsellä haussa tuollainen kynämalli tai muuten pikkunäppärä nimenomaan, kun useimmiten hommat on pienempää näpräämistä ahtaissakin paikoissa eikä käsikään mikään vakain.
Jos on hyviä vaihtoehtoja muunlaisista suht pienikokoisista kolveista tai asemista niin saa suositella ihan malliakin. Tai mikäli Dremel on jollain käytössä, niin kommentit tervetulleita.