Onko mitään syitä miksi tai miksi ei ecotilaa kannattaisi käyttää?
Uusi Flagship Model MSZ-RW
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
puuteknikko
Vakionaama
Taitaa olla suositus heivata nuo hittoon.
hessuttaja
Aktiivinen jäsen
Ota ritilä pois, suositus on poistaa se
Tuossa ottotehokäyrä eilisestä päivästä 18.12, lauhtuva keli parin asteen sisällä. Toinen ILP lämmittää myös. RW osaa käydä jatkuvasti aika pienellä teholla. Noin 2 - 4 tunnin välein sulattelee.
OIkean puoleinen kuva toissapäivänä 17.12 kun yöllä -10°C ja iltapäivästä -1 °C. IVT oli samaan aikaan jääpallo ja piti sulattella sitä manuaalisesti.
Oikean puoleisessa kuvassa tasaiset osuudet noin 400 W ja piikit 1,5 kW.
Vasemman puoleisessa kuvassa tasaiset 200 W ja piikit 1,5 kW.
Tänään näyttää käyvän 100 W teholla, ja sulatus @ 06:20 sekä seuraava @ 14:41 iltapäivällä.
Tuo IVT ei osaa käydä kuin 500 W teholla ennen kuin alkaa pätkimään, tästä syystä se tuottaa enemmän lämpöä kuin oikeasti olisi tarvetta. Pitäisikin sammuttaa se ajaa pelkästään tällä uudella RW:llä nyt kun sen teho riittää. Ei vain haluaisi ylilämmittää nukkumisosastoa. Pitääkin ostaa toinen RW25
Ulkoyksikkö erittäin puhdas. Tämä RW ulkoyksikkö on noin 70 cm korkea kun mitsun muissa 25 sarjan laitteissa taitaa olla 55 cm luokkaa.
Lämmitystehoa tässä on roimasti, ja mikä parasta se osaa myös käydä tosi pienellä teholla.
Data on haettu shellskriptillä kerran minuutissa Shelly Plug S:ästä ja työnnettu mqtt palvelimeen.
Paljonko noiden pumppujen kulutus kWh / per /kpl päivä ? Muistaakseni toi RW ei taivu alle 200w tehoille, Voin olla väärässäkin
Edit : Onko autettu takalla ?
Minulla asennusliike on ne näköjään poistanut.
Kesällä myös paljon helpompi harjata esim haavan nöyhdät kennon päältä, jos ei ole moisia kuljetussuojaritilöitä päällä.
Auton ohut melko jäykkä kelletäväharjaksinen lumiharja on hyvä kennon harjaukseen kesällä.
Pumppumies most high
Tulokas
Onko uutta tietoa RW jäätymisongelmasta. Pumppuryhmään ilmaantunut dataa umpeen jäätyneistä ulkoyksiköistä.
Asennusliikkeet syyttävät käyttäjiä eivätkä ota vastuuta. Ilmeisesti sama hullunkierron sulatussykli jatkuu kuten aina ennenkin?:/
Asennusliikkeet syyttävät käyttäjiä eivätkä ota vastuuta. Ilmeisesti sama hullunkierron sulatussykli jatkuu kuten aina ennenkin?:/
Umpeen jäätyminen ja liian tiheä sulattaminen eivät mahdu samaan pumppuun. Umpeen jäätyminen on mahdollista esim jos pumppu sellaisella paikalla, että tuiskuttaa lunta täyteen. Sulatus sulattaa kennon ja mittaa kennon lämpötilasta, milloin sulanut. Muuta se ei osaa mitata.
En ole mitään dataa nähnyt, mutta osunut kanssa silmään Facessa joitakin valituksia, että laite alkaisi jäätämään tuosta edestäpäin katsottuna vasemmasta laidasta ja lopulta muurautuu umpeen. Tässä oli yksi uhri.
Mutta olihan tuossa toki aikamoisia lumimyräköitä. On tuolla näkynyt vähän vastaava Toshibankin jäätyminen. Varmaan jos oikein pahasti pääsee tuiskuamaan lumi/jäätävä sade koneeseen, niin kaipa se voi jossain tilanteessa jymähtää jäätymiskierteeseen merkistä riippumatta.
En vielä kyllä sanoisi että RW:ssä mitään erityistä ongelmaa on. Tehokas konehan se on.
Viimeksi muokattu:
Kuva on komea. Mutta ilmalämpöpumpulla ei ole mahdollisuutta sulattaa kuvassa näkyviä pintoja. Keliolosuhteet ovat olleet yksinkertaisesti liian kovat pumpulle. Tuohon ei auta mikään muu kuin ajoittainen huputus ja jäähdytyksen käyttö, tai pumpun asennus johonkin paikkaan missä siihen ei juuri koskaan pääse tuiskuamaan, esimerkiksi ison autokatoksen perukoille. Jos sellainen ei onnistu, pari strategisesti sijoitettua tuijaa pumpun edessä saattaa vähentää tuulen ja tuiskun vaikutusta.
Tuosta katoksesta voi olla monta mieltä. Itse suhtaudun tuohon erittäinkin negatiivisesti, se on liian liki ulkoyksikköä. Se haittaa sulatushöyryjen nousua ylöspäin, huurut tarttuvat kylmiin pintoihin mihin osuvatkaan. Lisäksi tuo aika pitkälti estää huputushoidon.
Jäätymisongelmasta puhuisin sitten, jos kenno ei tule puhtaaksi sulatusjakson aikana.
Yleisesti ottaen ILP (tai sen puoleen VILP) on aika kehno sellaisena tyystin omiin oloihinsa unohdettuna lämmittimenä, jonka odotetaan toimivan läpi talven ilman huolenpitoa. Sattumalta omat ILPit on asennettu niin ettei niihin lumi tai sade vaikuta koskaan, mutta sitten toisaalta, ne ovat kapillaarisontaa joka ei sovellu lämmitykseen, eikä sulatusvesille ole viemäröintiä. Nyt vedet tippuisivat auton päälle..
- Keskustelun aloittaja
- #417
Olisiko syynä ns. "Jäätymisenesto"-toiminnon käyttämisessä, kun sen sijaan pitäisi ilmeisesti käyttää ylläpitotoimintoa (i-save,+10C ja MAX-puhallus)
MELCloud jäätymisenesto (=Fabric protection)
Onko kellään tietoa miten tuo MELCloud jäätymisenestomoodi oikeasti toimii? Itse olen käyttänyt tuota mökin AP25 pumpun kanssa ylläpitolämmitykseen, mutta vaikuttaa siltä että kyseinen toiminto ei osaa tehdä sulatusjaksoja järkevästi vaan ulkoyksikön kenno tuppaa jäätymään. Alkuun käytin alinta...
Viimeksi muokattu:
Minun on hirvittävän vaikea ymmärtää miten mikään pumpun asetus lämmityskäytössä vaikuttaisi merkittävästi siihen, miten ulkoyksikön ulospuhallusritilä jäätyy, ja vielä vaikeampaa on ymmärtää miten pumppu voisi asetuksia muuttamalla pitää ritilän jäästä puhtaana. Kenno tottakai, siihen voi vaikuttaa, sen voi sulattaa. Mutta ulospuhallusritilä?!Olisiko syynä ns. "Jäätymisenesto"-toiminnon käyttämisessä, kun sen sijaan pitäisi ilmeisesti käyttää ylläpitotoimintoa (i-save,+10C ja MAX-puhallus)
MELCloud jäätymisenesto (=Fabric protection)
Onko kellään tietoa miten tuo MELCloud jäätymisenestomoodi oikeasti toimii? Itse olen käyttänyt tuota mökin AP25 pumpun kanssa ylläpitolämmitykseen, mutta vaikuttaa siltä että kyseinen toiminto ei osaa tehdä sulatusjaksoja järkevästi vaan ulkoyksikön kenno tuppaa jäätymään. Alkuun käytin alinta...lampopumput.info
Sinänsä tuon asetuksen tarkoitus ja toiminta olisi ihan sivistyksen kannalta hyvä opetella.
Ulkoyksikön ritilän jäätyminen voi käytännössä tapahtua muutamalla tapaa. 1) Sulatusten aikana, jos ritilä on puhallettu pakkaselle lämmityssyklin aikana, ja siihen tuiskuaa kosteaa räntää tai alijäähtynyttä vettä. 2) sulatushöyryistä, jotka tarttuvat ritilään ja mahdollisesti sulatuksen aikana ritilälle sataneeseen lumeen. 3) katkokäynnillä, off-jakson alussa kun ulkoyksikön pinnat ovat ulkoilmaa kylmemmät, siihen voi tarttua reippaasti räntää.
Silloin kun ulkoyksikön puhallin pyörii lujaa, mikään sade ei pitäisi tuohon ritilälle asti oikein päästä.
Minulla kovassa lämmityskäytössä eli 198 neliön kerrosalan kuormalla tuollaista ulkoyksikön ulospuhallusritilään tarttunutta huurretta kertyi kovilla pakkasjaksoilla, ja tulkitsin sen olevan sulatushöyryä. Ei sitä koskaan noin paljon ollut, mutta jonkin verran kuitenkin, siinä määrin että hieman sai jo kulmakarvoja nostella. Varsinaista huppusulatusta en tainnut tarvita ennen kuin nelitieventtiili luovutti.
Bumbbumies
Jäsen
Ainakin omalla on selvä ero nelosen ja vitosen välillä.
haraldh
Vakionaama
Ei ole autettu takalla. Helmikuussa vaihtuu sähkösopimus, silloin poltetaan takalla. Silloin se toinen vanhempi ILP on käytännössä vain tuuletin vuorokauden aikana kun yhden kopallisen on polttanut.
Kyseisessä asennuksessa ei ole enää viikkoihin ollut tuota katosta. Jäätymisongelmaan se ei ollut vaikuttanut. Pumppu on myös pidetty puhtaana lumesta.
Sinänsä sulatus toimii, ja kenno sulaa alkuun puhtaaksi, mutta kun jäätä alkaa kertyä ulkoyksikön reunoille, se kertyy lopulta myös paksuksi kerrokseksi kennon eteen, jos asialle ei tee mitään ennen kuin jääkerros leviää reunoilta kennoon.
Kai se on uskottava, kun niin sanot. Mielenkiintoinen tapaus kertakaikkiaan. On todella erikoista, että ulkoyksikön etupintakin vetää tukkoon noin.
Kai siinä sitten tapahtuu jotain rajumpaa jäähtymistä koko ulkoyksikössä, kun ilman kunnollinen liike estyy, ja tilanne jotenkin eskaloituu noin, kun kaikki on lopulta kastepistettä kylmempää. En oikein enää keksi muuta selitystä, ellei sitten ole ollut kyse yksittäisestä kosteasta lumimyräkästä.
Uutta konetta ei tietenkään moni halua rälläköidä, mutta joutaisihan tuo kennon vieressä oleva ritilä mennä. Ensiapuna voisi koettaa kennon sulatuksen lopetuslämpötilan nostoa, piirilevyllä on siihen joku jumpperi tai hyppylanka. Ehkä jäätä sulaa silloin vähän kennon vierestäkin tai vesi ehtii valua sulatuksen lopussa paremmin pois. Sinänsä temppu heikentää lämmityskapasiteettia entisestään. 30 minuutin "hullunkierto" lienee jokseenkin varma.
Sitä en tiedä, se voi olla mahdollista. Pumppu on tutullani hallin seinällä (hallin pinta-ala n. 80 m2, korkeutta en muista) ainoana lämmönlähteenä, halli eristetty.
Kennon sulatus toimii sinänsä tehokkaasti, koska ennen kuin sulatus alkaa, koko kenno on päässyt kuuran peittoon ja on käytännössä tukossa. Kun sulatus lähtee päälle, kenno sulaa hetkessä, ja vettä tulee reilusti. Vesi alkaa kuitenkin kertyä jääksi tuonne vasempaan alanurkkaan sekä ylänurkkaan, vaikka suurin osa toki valuu rei'istä pois. Myös tuonne seinän väliin rungon yläreunaan ja pumpun päälle alkaa kertyä jäätä, ja levitä sieltä sulatuskertojen lisääntyessä kennon ylälaidasta alemmas. Tässä kuvassa tuo jäätyminen ei ole päässyt vielä niin pitkälle, että koko uy olisi jäässä. Näyttäisi siis, että jään kertyminen runkoon/ritilöihin ja sitä kautta koko ulkoyksikköön on ongelmana, itse kenno kyllä sulattaa itsensä jos ei päästä jäätä kertymään koko ulkoyksikön ympärille.
Sama jään kertyminen alkaa, oli pakkasta sitten -2 tai lähemmäs -20. Jään kertyminen on ehkä hieman hidastunut, kun omistaja vaihtoi ylläpitolämpötilan +19C pyyntiin, mutta ei se ongelma sillä poistunut.
Asentaja oli kuulemma tulossa lähiakoina katsomaan, löytyykö jotain selvää vikaa. Rälläköinti tai muu viritys on ainakin tässä vaiheessa poissuljettua. Itselläni on Toshiba Premium +25, ja siinä ei tuota reunaritilää ole ollenkaan, tosin ei se tuonne nurkkaankaan kerää jäätä.
EIhän tuo jääpuikon paikka mikään normaali veden poistumisreitti taida olla. Koneen etureunaa pitäisi hiukan trimmata prikoilla ylös, jotta vesi valuisi taakse ja sieltä ulos. Pohjallahan pitäisi olla vastus joka pitää normaalit vedenpoistoreiät auki ja jäästä vapaana. Mahtaakohan se toimia ylipäätään?
Ulkoyksikön asennolla ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan tuon taivaallista siihen mikäli yläpää kerää jäätä. Oletan nyt, että etäisyys seinästä on riittävä ja että kylmäaineputkien muovikotelo ei blokkaa ilmavirtaa toiselta sivulta.
Ulkoyksikön asennolla ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan tuon taivaallista siihen mikäli yläpää kerää jäätä. Oletan nyt, että etäisyys seinästä on riittävä ja että kylmäaineputkien muovikotelo ei blokkaa ilmavirtaa toiselta sivulta.
Vastus toimii, mutta kun pumppua katsoo altapäin, esim. tämä vasemmanpuoleinen nurkka on kuurassa myös pumpun alta, sillä vastus ei taida kulkea ihan sieltä nurkasta. Muuten tuo pohjalevy on sula ja pysyy sulana, ja kun puhaltimen ritilän välistä katsoo, vastus näkyy olevan paikallaan. Se ei vaan kulje aivan tuolta jäätä keräävän nurkan kautta.
Pitää kuulostella, tekeekö asentaja jotain muutoksia jos ei vikaa löydä.
Kyllä Mitsun ulkoyksiköissä minun havaintojen mukaan tulee aika yleisesti vähän vettä myös tuolta vasemmalta. Esim. mulla maatelineellä kaksi LN25 pumppua ja molemmissa pientä jääpuikkoa tulee myös tuonne vasempaan reunaan, mutta ei sentään ihan tuohon malliin. Samoin nähnyt monessa muussakin kuvassa, että vettä valuu myös vasemmalta.
ongelma voi olla tässä, lämpimälle pohjalle jää vettä ja potkuri puhaltelee sitä sitten jäätymään eri paikkoihin. Sitä pohjalevyä ei pidä lämmittää, vaan pitää keskittyä siihen että kaikki vesi saadaan äkkiä ulos - eli lämmitetään kennosta tippuva vesi ja saatetaan sen reitit pohjan reikiin - vastus hiukan irti pellistä.
Tuo pohjan rakenne näyttää vähän siltä, että vaikka pohjassa on aika vahvat vesiurat päädyssä oleva kennon osa ei ole uran päällä vaan ainakin osittain pellin suoralla reunakaistalla josta se voi mennä joko ulos puikoksi tai uraan. Tämä ei lopulta ole ongelma jos vastus on kunnolla kennon alla.
Sain mitat tutulta, ulkoyksikön takaosan etäisyys seinästä n. 165mm yläosan kohdalta ja 175mm alaosan kohdalta. Käsittääkseni nuo etäisyydet ovat asennusohjeen mukaisia, ja kallistustakin on jo hieman kuten joku aiemmin vinkkasi.
Auki näyttävät olevan. Tuosta kuvan yläreunastakin näkee, että pohja kerää kuuraa tuolta osalta, missä lämmitysvastus ei kulje.
Hyvin mahdollista. Pumppu on tehtaan ja asentajan jäljiltä, eikä siihen ole tehty mitään muutoksia. En ole tarkemmin päässyt katselemaan, miten tarkalleen tuo vastus kulkee siellä pohjalevyllä, viikonloppuna silmäilin ulkopuolisesti.
- Keskustelun aloittaja
- #433
Taitaa ulkoyksikkö olla tuulisella paikalla. => Vaatinee tuulensuojan valitsevan tuulen puolelle tai ulkoyksikön siirron suojaisemmalle puolelle rakennusta.
Fujitsulta löytyy esim. tuollaisia
Kallistusta ei ainakaan ole niin paljon, että vesi lähtisi etenemään kohti pohjalevyn takareunaa. Toki sen voi aiheuttaa myös pohjalevylle kertyvä jää itsessään, jos se tuppaa tekemään itse itselleen esteen ja loppu valuu sitten noin. Ehkä Mitsubishin pohjavastuksen suunnittelussa on tapahtunut moka, siltähän se alkaa kuulostaa jos se ei tuota vasenta nurkkaa kata. Sinänsä Mitsulla se vastus on keskimääräistä vakuuttavampi toteutukseltaan, se kulkee juuri siellä missä se on tehtaalla suunniteltu kulkemaan.
Daikinin ratkaisu on silti mielenkiintoisin, niillä on malleja joissa on kennon alla aukko, ja kennon vieressä sitten pieni teräslippa puhaltimen puolella. Toimiiko sekään aina, mene tiedä, mutta ainakaan suoraan kennon alapuolella ei ole metallia, paitsi ulkoyksikön kiinnitykset. Sopivasti nikkaroimalla Daikin lienee mahdollista laitella niin, että mitään tukipisteitä ei ole kennon alla, ja vesi pääsee aidosti putoamaan vapaasti maahan asti. Tosin tehtaalta sitä ei ihan sellaisena taida saada.
Tuokin voisi olla mielenkiintoinen tällaisen tunnetusti jäätyvän koneen kanssa. Mutta jos etäisyyttä seinään on inasen päälle 16 senttiä, niin aika kapoiseksi tuo takaa jäisi. Takuuvarmaa lienee se, että jos pumpun päällä lähellä oleva katos kerää itseensä kunnon kuurakerrokset, niin kerää tuollainenkin rakenne joka ei päästä sulatuksen höyryjä poistumaan. Jos kuitenkin syynä on tuiskuava lumi, niin ehkä tuommoinen auttaa.Taitaa ulkoyksikkö olla tuulisella paikalla. => Vaatinee tuulensuojan valitsevan tuulen puolelle tai ulkoyksikön siirron suojaisemmalle puolelle rakennusta.
Fujitsulta löytyy esim. tuollaisia
Mulla kaksi konetta Vantaalla, toinen alakertaan 100m2, toinen yk 40m2. Kaikki muut reiät tukittu paitsi tuo suurin pyöreä. Koneen vasemmat sivut suojassa lumituiskulta. Toinen kone kokonaan suojassa terassin alla. Sulatusvedet ohjattu talon alapohjaan josta ne pumpataan pois. Toistaiseksi toiminut ok. En ole käyttöön juurikaan perehtynyt, laittanut ne puhaltamaan lämmintä fan 3/4. Takkaa poltetaan pesällinen päivässä pakkasilla.
Jatkanpa tähän liittyen kokemuksia, kun ainakin @jviirret oli kiinnostunut putkitusten toimivuudesta pakkasillakin (asennuskuvat siis viestissä #322).
Poisto pysyi auki useita päiviä vielä -10-15°C pakkasissa vaikka suppiloon alkoikin jäätä kerääntyä (ensimmäinen kuva). Vasta kun pakkasta oli vuorokauden lähemmäs -20°C niin suppilon <32mm poisto jämähti umpeen. Nämä siis ilman sulapitovastusta. Tämän jälkeen tökkäsin töpselin seinään ja sulatin suppilon parilla kastelukannullisella kuumaa vettä. Ainakin seuraavan vuorokauden suppilo pystyi auki -20°C, ja tämän jälkeen ollut "huoltovapaa" 0- -15°C lämpötiloissa. Valitettavasti tuon kovempia pakkasia ei ole vielä uudestaan tullut.
Kennon sulatus toimii hyvin, noin tunnin välein nollakeleissä ja kovemmilla pakkasilla lähemmäs 2h.
Kuten viimeisimmissä viesteissä on päivitelty, vasemmasta päädystä vettä tippuu sulatusten aikana ja jäätyy vähän tuohon kulmaankin, ei toki itselläni aivan niin näyttävästi. Oma ulkoyksikköni näyttää olevan vain 10 cm seinästä.
Sisäyksikkö on vielä toiseksi suurimmalla nopeudellakin varsin äänetön, mutta sulatusäänet toki huomaa. Ulkoyksikkö pitää oman huminansa varsinkin kovemmilla tehoilla, joten makkarin seinän taakse en kyllä suosittelisi.
Hyvin karkeat koti-cop mittailut: 0°C: 4-4,5, -5°C: 3,5-4, -10°C noin 3,5, -15°C noin 3, -18°C noin 2,5.
Liitteet
haraldh
Vakionaama
Samanlaisia kokemuksia. Pärjäsin viikkoja ilman sulanapitokaapelia, mutta sitten kun suppilon reuna alkoi keräämään jäätä jänistin ja laitoin sulanapitokaapelin päälle shellystä. Pari tuntia aamulla ja pari illalla. Sillä on pysynyt auki.
En ole uskaltanut teipata ylimääräisiä reikiä umpeen. Joku jolla on kokemusta voisi vähän kannustaa.
En ole uskaltanut teipata ylimääräisiä reikiä umpeen. Joku jolla on kokemusta voisi vähän kannustaa.
^täällä ei tosiaan ole sulanapitokaapeleita ja Sitkolla reiät ummessa, mutta alapohja on plussalla vielä -20°C vaikka kaikki tuuletusräppänät on auki eli ne pitänee sulatusvesiputket (ILP myyjä asensi) jäästä vapaana tiettyyn pisteeseen asti. Sisään voi ujuttaa sulanapitokaapelia mikäli tarvis. Koko alapohja betonia niin ajatus on sulkea tuuletus jos tulee pitempi pakkasjakso. Ilmankosteus siellä on aina korkea aina, luokkaa 80-90%..
Liitteet
Mitsubishi
Jäsen
Kovin näkyy oleva joillakin ongelmallista tuo jäätyminen. Vuosi sitten laitettiin FN:n tilalle tuo RW ja samalla asentajan kanssa juttelin tuosta huurtumis ja jäätymisestä. On ihan normaalia kuullema. Tarvittaessa vaan sulatus esim. lämpimällä vedellä riittää. Oli kuullut noista kaikenlaisista muista konsteista pitää ulkoyksikkö sulana mutta näki asian niin ettei niille tarvetta. Kunhan seuraa säännöllisesti, niinkuin pitääkin ja sulattaa jos tarvetta.
Muuten itse RW pelannu loistavasti niin kesän jäähdytys kauden kuin nyt tämän talven pakkkaset. Asetukset on pyynti +21, puhallus ykkös asennolla ja puhallus suunnattu alas. Wide room myös päällä ja i-see pois. Sisäyksikkö eteisn oven päällä ja lämmitettävän rintamamies talo.
Hyvin on riittänyt lämmintä näillä pakkasilla -4- -10, ns pimeimmässä nurkassa lämmintä +20. Jos ollu tuota kylmempää niin pidetty puhallusta kakkos asennossa tarvittaessa.
Sähkön kulutusta en ole mitannut enkä sitä tee. Jaa että miksi? No jos meinaa esim ILP;ä tai muita sähkölaitteita(meillä lattialämmitykset sähköllä pesutiloissa kellarissa) käyttää niin ilma virtaa ne ei toimi vaikka mitä teet. Sähkö nyt on vaan valitettavasti maksettava tai sitten virta poikki kokonaan.
Että tämmöisiä Kainuusta.
Kaikille Hyvää, Lämmintä, Jäävapaata ja muutenkin Onnekasta Uuttavuotta.
Muuten itse RW pelannu loistavasti niin kesän jäähdytys kauden kuin nyt tämän talven pakkkaset. Asetukset on pyynti +21, puhallus ykkös asennolla ja puhallus suunnattu alas. Wide room myös päällä ja i-see pois. Sisäyksikkö eteisn oven päällä ja lämmitettävän rintamamies talo.
Hyvin on riittänyt lämmintä näillä pakkasilla -4- -10, ns pimeimmässä nurkassa lämmintä +20. Jos ollu tuota kylmempää niin pidetty puhallusta kakkos asennossa tarvittaessa.
Sähkön kulutusta en ole mitannut enkä sitä tee. Jaa että miksi? No jos meinaa esim ILP;ä tai muita sähkölaitteita(meillä lattialämmitykset sähköllä pesutiloissa kellarissa) käyttää niin ilma virtaa ne ei toimi vaikka mitä teet. Sähkö nyt on vaan valitettavasti maksettava tai sitten virta poikki kokonaan.
Että tämmöisiä Kainuusta.
Kaikille Hyvää, Lämmintä, Jäävapaata ja muutenkin Onnekasta Uuttavuotta.