Onko mitään syitä miksi tai miksi ei ecotilaa kannattaisi käyttää?Havaintojeni mukaan RW25 liukenee korkeintaan 2-2,5 tunnin välein. Onko kukaan kokeillut asettaa Driven Eco-tilaan? Mikä on ero?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Onko mitään syitä miksi tai miksi ei ecotilaa kannattaisi käyttää?Havaintojeni mukaan RW25 liukenee korkeintaan 2-2,5 tunnin välein. Onko kukaan kokeillut asettaa Driven Eco-tilaan? Mikä on ero?
Taitaa olla suositus heivata nuo hittoon.Olettekos poistaneet ulkoyksiköistänne tätä ritilää? Oli noista ympyröidyistä kohdista hieman jääpuikkoa muodostanut, mutta tuskin kovin isoa vaikutusta kennon sulatuksen kannalta. Pienet painaumat tosin kennoon aiheuttanut.
katso liitettä 83186
Ota ritilä pois, suositus on poistaa seOlettekos poistaneet ulkoyksiköistänne tätä ritilää? Oli noista ympyröidyistä kohdista hieman jääpuikkoa muodostanut, mutta tuskin kovin isoa vaikutusta kennon sulatuksen kannalta. Pienet painaumat tosin kennoon aiheuttanut.
katso liitettä 83186
Tuossa ottotehokäyrä eilisestä päivästä 18.12, lauhtuva keli parin asteen sisällä. Toinen ILP lämmittää myös. RW osaa käydä jatkuvasti aika pienellä teholla. Noin 2 - 4 tunnin välein sulattelee.
OIkean puoleinen kuva toissapäivänä 17.12 kun yöllä -10°C ja iltapäivästä -1 °C. IVT oli samaan aikaan jääpallo ja piti sulattella sitä manuaalisesti.
Oikean puoleisessa kuvassa tasaiset osuudet noin 400 W ja piikit 1,5 kW.
Vasemman puoleisessa kuvassa tasaiset 200 W ja piikit 1,5 kW.
Tänään näyttää käyvän 100 W teholla, ja sulatus @ 06:20 sekä seuraava @ 14:41 iltapäivällä.
Tuo IVT ei osaa käydä kuin 500 W teholla ennen kuin alkaa pätkimään, tästä syystä se tuottaa enemmän lämpöä kuin oikeasti olisi tarvetta. Pitäisikin sammuttaa se ajaa pelkästään tällä uudella RW:llä nyt kun sen teho riittää. Ei vain haluaisi ylilämmittää nukkumisosastoa. Pitääkin ostaa toinen RW25
Ulkoyksikkö erittäin puhdas. Tämä RW ulkoyksikkö on noin 70 cm korkea kun mitsun muissa 25 sarjan laitteissa taitaa olla 55 cm luokkaa.
Lämmitystehoa tässä on roimasti, ja mikä parasta se osaa myös käydä tosi pienellä teholla.
Data on haettu shellskriptillä kerran minuutissa Shelly Plug S:ästä ja työnnettu mqtt palvelimeen.
Minulla asennusliike on ne näköjään poistanut.Olettekos poistaneet ulkoyksiköistänne tätä ritilää?
Kesällä myös paljon helpompi harjata esim haavan nöyhdät kennon päältä, jos ei ole moisia kuljetussuojaritilöitä päällä.Niinhän tuo näytti onnistuvan. Vähän pelotti repiä, että ei riko kennoa, mutta kyllähän ne sieltä irtosi. Kiskoin pois sekä sen vaalean ritilän että mustan muoviritilän. Eipähän kerää ainakaan jäätä noiden kohdalle.
Umpeen jäätyminen ja liian tiheä sulattaminen eivät mahdu samaan pumppuun. Umpeen jäätyminen on mahdollista esim jos pumppu sellaisella paikalla, että tuiskuttaa lunta täyteen. Sulatus sulattaa kennon ja mittaa kennon lämpötilasta, milloin sulanut. Muuta se ei osaa mitata.Onko uutta tietoa RW jäätymisongelmasta. Pumppuryhmään ilmaantunut dataa umpeen jäätyneistä ulkoyksiköistä.
Asennusliikkeet syyttävät käyttäjiä eivätkä ota vastuuta. Ilmeisesti sama hullunkierron sulatussykli jatkuu kuten aina ennenkin?:/
Millaista dataa on ilmestynyt mihin?
Kuva on komea. Mutta ilmalämpöpumpulla ei ole mahdollisuutta sulattaa kuvassa näkyviä pintoja. Keliolosuhteet ovat olleet yksinkertaisesti liian kovat pumpulle. Tuohon ei auta mikään muu kuin ajoittainen huputus ja jäähdytyksen käyttö, tai pumpun asennus johonkin paikkaan missä siihen ei juuri koskaan pääse tuiskuamaan, esimerkiksi ison autokatoksen perukoille. Jos sellainen ei onnistu, pari strategisesti sijoitettua tuijaa pumpun edessä saattaa vähentää tuulen ja tuiskun vaikutusta.En ole mitään dataa nähnyt, mutta osunut kanssa silmään Facessa joitakin valituksia, että laite alkaisi jäätämään tuosta edestäpäin katsottuna vasemmasta laidasta ja lopulta muurautuu umpeen. Tässä oli yksi uhri.
Mutta olihan tuossa toki aikamoisia lumimyräköitä. On tuolla näkynyt vähän vastaava Toshibankin jäätyminen. Varmaan jos oikein pahasti pääsee tuiskuamaan lumi/jäätävä sade koneeseen, niin kaipa se voi jossain tilanteessa jymähtää jäätymiskierteeseen merkistä riippumatta.
En vielä kyllä sanoisi että RW:ssä mitään erityistä ongelmaa on. Tehokas konehan se on.
katso liitettä 83285
Olisiko syynä ns. "Jäätymisenesto"-toiminnon käyttämisessä, kun sen sijaan pitäisi ilmeisesti käyttää ylläpitotoimintoa (i-save,+10C ja MAX-puhallus)Kuva on komea. Mutta ilmalämpöpumpulla ei ole mahdollisuutta sulattaa kuvassa näkyviä pintoja. Keliolosuhteet ovat olleet yksinkertaisesti liian kovat pumpulle. Tuohon ei auta mikään muu kuin ajoittainen huputus ja jäähdytyksen käyttö, tai pumpun asennus johonkin paikkaan missä siihen ei juuri koskaan pääse tuiskuamaan, esimerkiksi ison autokatoksen perukoille. Jos sellainen ei onnistu, pari strategisesti sijoitettua tuijaa pumpun edessä saattaa vähentää tuulen ja tuiskun vaikutusta.
Minun on hirvittävän vaikea ymmärtää miten mikään pumpun asetus lämmityskäytössä vaikuttaisi merkittävästi siihen, miten ulkoyksikön ulospuhallusritilä jäätyy, ja vielä vaikeampaa on ymmärtää miten pumppu voisi asetuksia muuttamalla pitää ritilän jäästä puhtaana. Kenno tottakai, siihen voi vaikuttaa, sen voi sulattaa. Mutta ulospuhallusritilä?!Olisiko syynä ns. "Jäätymisenesto"-toiminnon käyttämisessä, kun sen sijaan pitäisi ilmeisesti käyttää ylläpitotoimintoa (i-save,+10C ja MAX-puhallus)
MELCloud jäätymisenesto (=Fabric protection)
Onko kellään tietoa miten tuo MELCloud jäätymisenestomoodi oikeasti toimii? Itse olen käyttänyt tuota mökin AP25 pumpun kanssa ylläpitolämmitykseen, mutta vaikuttaa siltä että kyseinen toiminto ei osaa tehdä sulatusjaksoja järkevästi vaan ulkoyksikön kenno tuppaa jäätymään. Alkuun käytin alinta...lampopumput.info
Ei ole autettu takalla. Helmikuussa vaihtuu sähkösopimus, silloin poltetaan takalla. Silloin se toinen vanhempi ILP on käytännössä vain tuuletin vuorokauden aikana kun yhden kopallisen on polttanut.Paljonko noiden pumppujen kulutus kWh / per /kpl päivä ? Muistaakseni toi RW ei taivu alle 200w tehoille, Voin olla väärässäkin
Edit : Onko autettu takalla ?
Kyseisessä asennuksessa ei ole enää viikkoihin ollut tuota katosta. Jäätymisongelmaan se ei ollut vaikuttanut. Pumppu on myös pidetty puhtaana lumesta.Kuva on komea. Mutta ilmalämpöpumpulla ei ole mahdollisuutta sulattaa kuvassa näkyviä pintoja. Keliolosuhteet ovat olleet yksinkertaisesti liian kovat pumpulle. Tuohon ei auta mikään muu kuin ajoittainen huputus ja jäähdytyksen käyttö, tai pumpun asennus johonkin paikkaan missä siihen ei juuri koskaan pääse tuiskuamaan, esimerkiksi ison autokatoksen perukoille. Jos sellainen ei onnistu, pari strategisesti sijoitettua tuijaa pumpun edessä saattaa vähentää tuulen ja tuiskun vaikutusta.
Tuosta katoksesta voi olla monta mieltä. Itse suhtaudun tuohon erittäinkin negatiivisesti, se on liian liki ulkoyksikköä. Se haittaa sulatushöyryjen nousua ylöspäin, huurut tarttuvat kylmiin pintoihin mihin osuvatkaan. Lisäksi tuo aika pitkälti estää huputushoidon.
Jäätymisongelmasta puhuisin sitten, jos kenno ei tule puhtaaksi sulatusjakson aikana.
Yleisesti ottaen ILP (tai sen puoleen VILP) on aika kehno sellaisena tyystin omiin oloihinsa unohdettuna lämmittimenä, jonka odotetaan toimivan läpi talven ilman huolenpitoa. Sattumalta omat ILPit on asennettu niin ettei niihin lumi tai sade vaikuta koskaan, mutta sitten toisaalta, ne ovat kapillaarisontaa joka ei sovellu lämmitykseen, eikä sulatusvesille ole viemäröintiä. Nyt vedet tippuisivat auton päälle..
Kai se on uskottava, kun niin sanot. Mielenkiintoinen tapaus kertakaikkiaan. On todella erikoista, että ulkoyksikön etupintakin vetää tukkoon noin.Kyseisessä asennuksessa ei ole enää viikkoihin ollut tuota katosta. Jäätymisongelmaan se ei ollut vaikuttanut. Pumppu on myös pidetty puhtaana lumesta.
Sinänsä sulatus toimii, ja kenno sulaa alkuun puhtaaksi, mutta kun jäätä alkaa kertyä ulkoyksikön reunoille, se kertyy lopulta myös paksuksi kerrokseksi kennon eteen, jos asialle ei tee mitään ennen kuin jääkerros leviää reunoilta kennoon.
Sitä en tiedä, se voi olla mahdollista. Pumppu on tutullani hallin seinällä (hallin pinta-ala n. 80 m2, korkeutta en muista) ainoana lämmönlähteenä, halli eristetty.Lähteekö tuossa puhallin päälle liian aikaisin sulatuksen jälkeen? Jos vedet eivät ole ehtineet kennosta tippua, ritilä ja myos sivuosa kennosta saa melkoisen vesisumun.
Kennon sulatus toimii sinänsä tehokkaasti, koska ennen kuin sulatus alkaa, koko kenno on päässyt kuuran peittoon ja on käytännössä tukossa. Kun sulatus lähtee päälle, kenno sulaa hetkessä, ja vettä tulee reilusti. Vesi alkaa kuitenkin kertyä jääksi tuonne vasempaan alanurkkaan sekä ylänurkkaan, vaikka suurin osa toki valuu rei'istä pois. Myös tuonne seinän väliin rungon yläreunaan ja pumpun päälle alkaa kertyä jäätä, ja levitä sieltä sulatuskertojen lisääntyessä kennon ylälaidasta alemmas. Tässä kuvassa tuo jäätyminen ei ole päässyt vielä niin pitkälle, että koko uy olisi jäässä. Näyttäisi siis, että jään kertyminen runkoon/ritilöihin ja sitä kautta koko ulkoyksikköön on ongelmana, itse kenno kyllä sulattaa itsensä jos ei päästä jäätä kertymään koko ulkoyksikön ympärille.Kai se on uskottava, kun niin sanot. Mielenkiintoinen tapaus kertakaikkiaan. On todella erikoista, että ulkoyksikön etupintakin vetää tukkoon noin.
Kai siinä sitten tapahtuu jotain rajumpaa jäähtymistä koko ulkoyksikössä, kun ilman kunnollinen liike estyy, ja tilanne jotenkin eskaloituu noin, kun kaikki on lopulta kastepistettä kylmempää. En oikein enää keksi muuta selitystä, ellei sitten ole ollut kyse yksittäisestä kosteasta lumimyräkästä.
Uutta konetta ei tietenkään moni halua rälläköidä, mutta joutaisihan tuo kennon vieressä oleva ritilä mennä. Ensiapuna voisi koettaa kennon sulatuksen lopetuslämpötilan nostoa, piirilevyllä on siihen joku jumpperi tai hyppylanka. Ehkä jäätä sulaa silloin vähän kennon vierestäkin tai vesi ehtii valua sulatuksen lopussa paremmin pois. Sinänsä temppu heikentää lämmityskapasiteettia entisestään. 30 minuutin "hullunkierto" lienee jokseenkin varma.
Vastus toimii, mutta kun pumppua katsoo altapäin, esim. tämä vasemmanpuoleinen nurkka on kuurassa myös pumpun alta, sillä vastus ei taida kulkea ihan sieltä nurkasta. Muuten tuo pohjalevy on sula ja pysyy sulana, ja kun puhaltimen ritilän välistä katsoo, vastus näkyy olevan paikallaan. Se ei vaan kulje aivan tuolta jäätä keräävän nurkan kautta.EIhän tuo jääpuikon paikka mikään normaali veden poistumisreitti taida olla. Koneen etureunaa pitäisi hiukan trimmata prikoilla ylös, jotta vesi valuisi taakse ja sieltä ulos. Pohjallahan pitäisi olla vastus joka pitää normaalit vedenpoistoreiät auki ja jäästä vapaana. Mahtaakohan se toimia ylipäätään?
Ulkoyksikön asennolla ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan tuon taivaallista siihen mikäli yläpää kerää jäätä. Oletan nyt, että etäisyys seinästä on riittävä ja että kylmäaineputkien muovikotelo ei blokkaa ilmavirtaa toiselta sivulta.
EIhän tuo jääpuikon paikka mikään normaali veden poistumisreitti taida olla. Koneen etureunaa pitäisi hiukan trimmata prikoilla ylös, jotta vesi valuisi taakse ja sieltä ulos. Pohjallahan pitäisi olla vastus joka pitää normaalit vedenpoistoreiät auki ja jäästä vapaana. Mahtaakohan se toimia ylipäätään?
Ulkoyksikön asennolla ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan tuon taivaallista siihen mikäli yläpää kerää jäätä. Oletan nyt, että etäisyys seinästä on riittävä ja että kylmäaineputkien muovikotelo ei blokkaa ilmavirtaa toiselta sivulta.
ongelma voi olla tässä, lämpimälle pohjalle jää vettä ja potkuri puhaltelee sitä sitten jäätymään eri paikkoihin. Sitä pohjalevyä ei pidä lämmittää, vaan pitää keskittyä siihen että kaikki vesi saadaan äkkiä ulos - eli lämmitetään kennosta tippuva vesi ja saatetaan sen reitit pohjan reikiin - vastus hiukan irti pellistä.Muuten tuo pohjalevy on sula ja pysyy sulana,
Sain mitat tutulta, ulkoyksikön takaosan etäisyys seinästä n. 165mm yläosan kohdalta ja 175mm alaosan kohdalta. Käsittääkseni nuo etäisyydet ovat asennusohjeen mukaisia, ja kallistustakin on jo hieman kuten joku aiemmin vinkkasi.Näyttää kone olevan liian lähellä seinää
Onkohan joku mennyt tukkimaan siitä nuo reiät.
kuvan alkuperä jäsen moti #235
Hyvin mahdollista. Pumppu on tehtaan ja asentajan jäljiltä, eikä siihen ole tehty mitään muutoksia. En ole tarkemmin päässyt katselemaan, miten tarkalleen tuo vastus kulkee siellä pohjalevyllä, viikonloppuna silmäilin ulkopuolisesti.ongelma voi olla tässä, lämpimälle pohjalle jää vettä ja potkuri puhaltelee sitä sitten jäätymään eri paikkoihin. Sitä pohjalevyä ei pidä lämmittää, vaan pitää keskittyä siihen että kaikki vesi saadaan äkkiä ulos - eli lämmitetään kennosta tippuva vesi ja saatetaan sen reitit pohjan reikiin - vastus hiukan irti pellistä.
Tuo pohjan rakenne näyttää vähän siltä, että vaikka pohjassa on aika vahvat vesiurat päädyssä oleva kennon osa ei ole uran päällä vaan ainakin osittain pellin suoralla reunakaistalla josta se voi mennä joko ulos puikoksi tai uraan. Tämä ei lopulta ole ongelma jos vastus on kunnolla kennon alla.
Taitaa ulkoyksikkö olla tuulisella paikalla. => Vaatinee tuulensuojan valitsevan tuulen puolelle tai ulkoyksikön siirron suojaisemmalle puolelle rakennusta.Hyvin mahdollista. Pumppu on tehtaan ja asentajan jäljiltä, eikä siihen ole tehty mitään muutoksia. En ole tarkemmin päässyt katselemaan, miten tarkalleen tuo vastus kulkee siellä pohjalevyllä, viikonloppuna silmäilin ulkopuolisesti.
Kallistusta ei ainakaan ole niin paljon, että vesi lähtisi etenemään kohti pohjalevyn takareunaa. Toki sen voi aiheuttaa myös pohjalevylle kertyvä jää itsessään, jos se tuppaa tekemään itse itselleen esteen ja loppu valuu sitten noin. Ehkä Mitsubishin pohjavastuksen suunnittelussa on tapahtunut moka, siltähän se alkaa kuulostaa jos se ei tuota vasenta nurkkaa kata. Sinänsä Mitsulla se vastus on keskimääräistä vakuuttavampi toteutukseltaan, se kulkee juuri siellä missä se on tehtaalla suunniteltu kulkemaan.Sain mitat tutulta, ulkoyksikön takaosan etäisyys seinästä n. 165mm yläosan kohdalta ja 175mm alaosan kohdalta. Käsittääkseni nuo etäisyydet ovat asennusohjeen mukaisia, ja kallistustakin on jo hieman kuten joku aiemmin vinkkasi.
Tuokin voisi olla mielenkiintoinen tällaisen tunnetusti jäätyvän koneen kanssa. Mutta jos etäisyyttä seinään on inasen päälle 16 senttiä, niin aika kapoiseksi tuo takaa jäisi. Takuuvarmaa lienee se, että jos pumpun päällä lähellä oleva katos kerää itseensä kunnon kuurakerrokset, niin kerää tuollainenkin rakenne joka ei päästä sulatuksen höyryjä poistumaan. Jos kuitenkin syynä on tuiskuava lumi, niin ehkä tuommoinen auttaa.Taitaa ulkoyksikkö olla tuulisella paikalla. => Vaatinee tuulensuojan valitsevan tuulen puolelle tai ulkoyksikön siirron suojaisemmalle puolelle rakennusta.
Fujitsulta löytyy esim. tuollaisia
![]()
Mulla kaksi konetta Vantaalla, toinen alakertaan 100m2, toinen yk 40m2. Kaikki muut reiät tukittu paitsi tuo suurin pyöreä. Koneen vasemmat sivut suojassa lumituiskulta. Toinen kone kokonaan suojassa terassin alla. Sulatusvedet ohjattu talon alapohjaan josta ne pumpataan pois. Toistaiseksi toiminut ok. En ole käyttöön juurikaan perehtynyt, laittanut ne puhaltamaan lämmintä fan 3/4. Takkaa poltetaan pesällinen päivässä pakkasilla.
Jatkanpa tähän liittyen kokemuksia, kun ainakin @jviirret oli kiinnostunut putkitusten toimivuudesta pakkasillakin (asennuskuvat siis viestissä #322).Täytyipä oikein rekisteröityä jos olisi jotain annettavaa keskusteluun. Mielenkiinnolla ja kiitollisena jaetuista tiedoista olen palstaa lueskellut muutaman kuukauden. RW25 pumppu asennettu reilu kuukausi sitten, ohessa kuvia omasta vesien keruusta. Sadevesiviemäristä 32mm putkella pumpun alle ja siihen jatkoksi suurin suppilo minkä löysin. Suppilo meni suoraan 32mm putken muhviin ja takareunasta kiinni maatelineessä. Valmiina on myös 2m sulanapitokaapeli, mutta vielä ei ole ollut tarvetta kun poisto menee suoraan alas styroksin alle. Tuon 90° putkimutkan tein 2x45°, jotta kaapelin sai varmasti pujotettua.
Vedestä iso osa tulee onneksi siitä keskireiästä, mutta myös pienemmistä varsinkin plussakeleillä. Ainakin itsellä tulee vähän enemmän reiän (edestä katsottuna) vasemmalta puolelta ja loraus pumpun vasemmasta päädystä. Joka tapauksessa joku leveämpi keruu tarvitaan jos kaiken haluaa putkea pitkin pois.
Vettä tulee 0,4-0,8L kerralla, nollakeleissä sulatuksia oli jopa tunnin välein, pikkupakkasilla 1,5-2h.
150m2 2008 rakennettu 1-kerros talo pysyy vielä hyvin lämpöisenä pelkällä pumpulla, ottotehot noin 500W kun ulkolämpö -4C, koti-coppeja laskeskellut 4 molemmin puolin. Ainakin toistaiseksi varsin tyytyväinen pumppuun (ja siihen että tein kunnon viemäröinnin).
