Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisikohan tuossa olla kyse siitä että halutaan painaa oman kotimarkkinan (esim. nyt Puola) hintaa alas. Mahtaakos sähkön ostamista kukaan kieltää?
Ei pidä paikkaansa. Tässä asiasta enemmän.
/img-s3.ilcdn.fi/1c229be2496326c7a027ad2455113c3d18c1e5d688d5609dd7c2c3f6600d8b1d.jpg)
Virosta virtaa edelleen sähköä Venäjälle pakotteista huolimatta – tästä on kyse
Vaikka Suomi myykin sähköä Viroon, ei sitä myydä eteenpäin Venäjälle, sillä sähkön kulku Viron ja Venäjän välillä on nollasummapeliä.
www.iltalehti.fi
Ongelmia uusissa turbiineissa
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Onko noissa vehkeissä ilmastovyöhykkeet kanssa ja harmaatuotu eteläeuroopan malli Suomeen? Yllättikö talvi?Ongelmia uusissa turbiineissa
Nord Pool - UMM Platform
Jossain muinoisessa artikkelissa mainittiin että lavoissa on sähkölämmitys jäitä varten. Ehkä sitä on tarvittu niin harvoin että on riskillä otettu etelän malleja.
Piiparinmäessä on Vestasin turbiineja 13 V150-4.2 MW ja 28 V150-5.6 MW
"Once constructed, the Piiparinmäki wind power project will be the largest wind farm in the country and it is the first Anti-Icing order for the EnVentus platform"
"Once constructed, the Piiparinmäki wind power project will be the largest wind farm in the country and it is the first Anti-Icing order for the EnVentus platform"
Viimeksi muokattu:
Kiinalaisten vs länsimaisten tuuliropelien hinnat.
Ja jääkös siitä mitään viivan alle.
Ja jääkös siitä mitään viivan alle.
jarkko_h
Vakionaama
Tuo Kiinalaisten viivan alle johtuu 90 % Kiinan valtion agressiivisesta piilotukijätjestelmästä. Tuo oli jo käytössä aikoinaan kun olin töissä firmassa, jossa hyödyimme tuosta.
Kiina tukee strategisten alojen yrityksiä niin kauan kunnes yritysten voluumit ovat markkina-asema on hurja.
Jos katsoo pelkästää 4-5 MW luokan turbiinin terästen massaa ja teräksen maailmanmarkkinahintoja, on aika selvää että Kiinalaiset yritykset eivät tee voittoa puhtain paperein.
Kiina tukee strategisten alojen yrityksiä niin kauan kunnes yritysten voluumit ovat markkina-asema on hurja.
Jos katsoo pelkästää 4-5 MW luokan turbiinin terästen massaa ja teräksen maailmanmarkkinahintoja, on aika selvää että Kiinalaiset yritykset eivät tee voittoa puhtain paperein.
Sitä parempi, mitä nopeammin putoaa nollaan, koska laitosten omistajien täytyy siinä vaiheessa miettiä, millaiseen kulutusjousto- ja varastointiteknologiaan kannattaa satsata, jotta aikaisemmistakin investoinnesta saisi jotakin tuottoa.
Tuossa on joku http://vindstat.com/
GE:n Haliade X on nyt tehokkain mylly, 14.7 MW.
electrek.co
GE Haliade-X 14.7 MW offshore wind turbine is officially the world's most powerful
GE Renewable Energy announced today that its Haliade-X wind turbine has received a full type certificate for operations up to 14.7 MW.
electrek.co
Kiinnosti vaan että millaista tahtia tuossa naapurissa rakennetaan tuulivoimaa. Enemmän vai vähemmän kuin meillä. Kapasiteettiä on näemmä yli kaksinkertainen määrä.
Suomessa on rakennettu/rakenteilla tuulivoimaa tälläiset MW määrät. Täällä rakentaminen taitaa olla hiukan kiivaampaa tällähetkellä.
swedishwindenergy.com
Suomessa on rakennettu/rakenteilla tuulivoimaa tälläiset MW määrät. Täällä rakentaminen taitaa olla hiukan kiivaampaa tällähetkellä.
2021 | 519,7 |
2022 | 1287,56 |
2023 | 1700 |
2024 | 1330,6 |
2025 | 790,4 |
Quarterly statistics - Swedish Wind Energy Association
Quarterly statistics Below you will find quarterly statistics and forecasts from The Swedish Wind Energy Associassion (SWEA) on the expansion of Swedish wind power.
swedishwindenergy.com
Vattenfall korjasi voiton Metsähallituksen huutokaupassa – Rakentaa Suomen ensimmäisen avomerituulipuiston
1.3 GW, ja valmista 2030
Vattenfall korjasi voiton Metsähallituksen huutokaupassa – Rakentaa Suomen ensimmäisen avomerituulipuiston
Valtion liikelaitos Metsähallitus jatkaa huutokauppoja ensi vuonna.
www.kauppalehti.fi
Korsnäsiin rakennetaan Suomen ensimmäinen avomeren tuulivoimapuisto – Metsähallitus ja Vattenfall allekirjoittaneet sopimuksen
Puisto rakentuu Suomen länsirannikolle Korsnäsiin. Investoinnin arvoksi arvioidaan 2–3 miljardia euroa. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita oli useampia.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Onko jollain jalat irronneet maasta? Miksi ylipäätään hehkutetaan liityntäkyselyiden määrää, eihän se ole mikään tae tulevasta? Toki jo kyselyjäkään ei ole niin turha olettaa uutta tuotantoakaan.
Sitten tästä kauppalehden artikkelista saa kuvan että tuulivoimayhdistyksellä ennuste on paljon pienempi. v 2023 alussa 5677 + 7* 1250 -> pyöristellen päästään noin 16 GW, Fingridillä ennusteessa arviolta noin 21 GW. Mistä ero? 4 MW voimaloita 1250 kpl.
Suomen Tuulivoimayhdistys kertoo tuulivoiman kasvattaneen uusiutuvan energiantuotannon määrää merkittävästi viime vuonna. Viime vuonna Suomeen rakennettiin 2 430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia ja samalla tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosentilla.
Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437.
”Ennätysvuoden jälkeen tuulivoiman lisärakentaminen tulee tasaantumaan lähivuosiksi noin 1 000 megawatin vuositasolle”, Mikkonen ennustaa.
STY: n mukaan tänä vuonna on valmistumassa noin 1 000 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, vuonna 2024 yli 1 200 megawattia ja vuonna 2025 noin 1 000 megawattia. Yhdistyksen mukaan luvut elävät todennäköisesti vielä ylöspäin ainakin vuosien 2024 ja 2025 osalta. Vuonna 2025 tuulivoiman odotetaan kattavan vähintään 28 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Suomeen oli rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia
www.kauppalehti.fi
Sitten tästä kauppalehden artikkelista saa kuvan että tuulivoimayhdistyksellä ennuste on paljon pienempi. v 2023 alussa 5677 + 7* 1250 -> pyöristellen päästään noin 16 GW, Fingridillä ennusteessa arviolta noin 21 GW. Mistä ero? 4 MW voimaloita 1250 kpl.
Suomen Tuulivoimayhdistys kertoo tuulivoiman kasvattaneen uusiutuvan energiantuotannon määrää merkittävästi viime vuonna. Viime vuonna Suomeen rakennettiin 2 430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia ja samalla tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosentilla.
Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437.
”Ennätysvuoden jälkeen tuulivoiman lisärakentaminen tulee tasaantumaan lähivuosiksi noin 1 000 megawatin vuositasolle”, Mikkonen ennustaa.
STY: n mukaan tänä vuonna on valmistumassa noin 1 000 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, vuonna 2024 yli 1 200 megawattia ja vuonna 2025 noin 1 000 megawattia. Yhdistyksen mukaan luvut elävät todennäköisesti vielä ylöspäin ainakin vuosien 2024 ja 2025 osalta. Vuonna 2025 tuulivoiman odotetaan kattavan vähintään 28 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Suomeen oli rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia
Tuulivoima toi viime vuonna Suomeen lähes kolmen miljardin investoinnit: ”Kasvattaa maamme energiaomavaraisuutta todella hyvällä vauhdilla”
Tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosenttia viime vuonna edellisvuodesta ja toi Suomeen yli 2,9 miljardin euron investoinnit.
www.kauppalehti.fi
Veikkaan että Fingrid on veikannut mukaan Inkoon tapaisia hankkeita jotka - jos toteutuvat - rakentavat lähinnä itselleen paikallista tuulivoimaa. Tuulivoimayhdistys ennustaa peruutuspeilistä nykymenon pohjalta.
Paljon on puhuttu, että kantaverkkoon tarvitaan "pyörivää massaa" ,ts. perinteisiä turbiinivoimaloita, joiden inertia vastustaa verkon tajuuden muutosta, eli ne vakauttavat verkkoa. Uusiutuvan energian ongelmana on nähty nimenomaan tuon kyvykkyyden puute, ts. ne vaativat kaverikseen perinteisiä voimaloita vakauttamaan verkkoa.
TEKin ja TFiFin 2022 vuoden väitöskirjaksi valittiin mielenkiintoinen paperi: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/f-m-mahafugur-rahmanille-parhaan-vaitoskirjan-palkinto
Jos oikein tuosta yhteenvedosta ymmärrän (ja myös mitä toisaalta luin aiheesta), tämän väitöstutkijan mukaan hänen kehittämänsä algoritmit mahdollistavat myös uusiutuvan energian verkkomuuntajien toimivan kuten perinteiset voimalat, eli ne saadaan käyttäytymään siten kuin niillä olisi inertiaa, ts. vastustamaan verkon taajuuden muutoksia.
Löytyykö täältä alan asiantuntijoita - onko tässä väitöskirjassa avain uusituvan energian laajamittaiseen rakentamiseen ilman tarvetta rakentaa verkkoa vakauttavia vauhtipyöriä (ts. synkronikompensaattoreita). joista myös oli viime vuoden puolella juttua: https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...asapainottamaan-sahkoverkkoa-lansirannikolla/
TEKin ja TFiFin 2022 vuoden väitöskirjaksi valittiin mielenkiintoinen paperi: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/f-m-mahafugur-rahmanille-parhaan-vaitoskirjan-palkinto
Jos oikein tuosta yhteenvedosta ymmärrän (ja myös mitä toisaalta luin aiheesta), tämän väitöstutkijan mukaan hänen kehittämänsä algoritmit mahdollistavat myös uusiutuvan energian verkkomuuntajien toimivan kuten perinteiset voimalat, eli ne saadaan käyttäytymään siten kuin niillä olisi inertiaa, ts. vastustamaan verkon taajuuden muutoksia.
Löytyykö täältä alan asiantuntijoita - onko tässä väitöskirjassa avain uusituvan energian laajamittaiseen rakentamiseen ilman tarvetta rakentaa verkkoa vakauttavia vauhtipyöriä (ts. synkronikompensaattoreita). joista myös oli viime vuoden puolella juttua: https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...asapainottamaan-sahkoverkkoa-lansirannikolla/
Epäilemättä tehoelektroniikalla verkkoon kytketty tahti- tai epätahtikone saadaan sopivalla ohjelmistolla toimimaan kuin vaihteiston kautta kytketty vauhtipyörä verkkoon kytketyn moottorin taakse. Sähkönsiirtoala vain on melko konservatiivinen ja varovainen, eli mielellään verkkoon otetaan vain koeteltua tekniikkaa ja sellainenhan verkkoon kytketty synkronikompensaattori on, kun sähköverkot on kohta 150 vuotta rakennettu samaisen konseptin varaan (synkronigeneraattori on samalla synkronikompensaattori). Väitöskirjantekijän työnantaja on puolestaan maailmanlaajuisesti johtavia tuon erikoisalan valmistajia, joten epäilemättä tuolta pohjalta ennen pitkää tuodaan markkinoille ratkaisuja.
Nykyiset aurinkopaneeleiden ja tuuligeneraattoreiden liitäntäinvertterit tai syklokonvertterit on rakennettu syöttämään vain pätötehoa tietyllä taajuusalueella eikä niillä pyritä muokkaamaan verkon taajuutta tai jännitettä. Tuuliturbiinin generaattori omaa jo itsessään huomattavasti inertiaa ja turbiini tuo vielä paljon lisää, mutta nykyisin tätå ei hyödynnetä. Aurinkopaneeleilla ei ole vastaavaa kykyä, eli vaativat rinnalleen puskurikondensaattoreita tai akuston sekä invertteriin ohjelmiston, joka emuloi synkronikompensaattoria (tasavirtavoimansiirtojärjestelmien pääteasemilla moinen on ykeensä nykyisinkin toteutettu, koska tasavirtavoimasiirtolinjaa käytetään juuri tuohon, esimerkkinä Suomen ja Keski-Ruotsin välinen merikaapelipari). Tehoelektroniikka tarjoaa mahdollisuudet toteuttaa melkein mikä tahansa kompensaattoriperiaate, kunhan järjestelmään siirtyy mahdollisuus energian ja tehon puskurointiin esim. jollakin edellisistä periaatteista.
Ruotsissa kaavailuja suurista aurinkopuistoista
www.tekniikkatalous.fi
Ruotsin rannikolle suunnitteilla 6 massiivista merituulipuistoa yhteensä 40 miljardilla eurolla – Jopa 18 000 MW
Massiivisten tuulivoimala-alueiden tuotanto vastaisi jopa yli puolta Ruotsin nykyisestä sähkönkulutuksesta.
www.tekniikkatalous.fi
Tuulivoimaloiden tilaukset EU:ssa vähenivät 2022 47% vuodesta 2021
Investments in wind energy are down - Europe must get market design and green industrial policy right | WindEurope
Investments in wind energy in Europe fell in 2022. Orders for new wind turbines were down 47% on 2021. The problem is inflation, with costs rising at a higher rate than prospective revenues. Investors are also being turned away by unhelpful national interventions in electricity markets. The EU...
windeurope.org
Roottorin halkaisija 236m, eli pyyhkäisy-ala on 4,4 hehtaaria
jarkko_h
Vakionaama
Osasyy on hinnoissa. Materiaalien hinnat nousivat rajusti lähinnä Ukrainan sodan myötä. Jos katsoo pelkästään teräsindeksejä, niin ei ihme jos tuuliturbiinien valmistuskulut nousseet rajusti. Kuluja ovat nostaneet myös korkojen nousu.
puuteknikko
Vakionaama
Teräksen hinnat on jo vakiintuneet aika lailla. Veikkaisin, että rahoituskulut on nyt iso ongelma, koska eihän noita kukaan taskun pohjalta löytyvillä kolikoilla rakennuta vaan vipuvarrella.
jarkko_h
Vakionaama
Ne on nyt läjes vakiintuneet korkealle tasolle verrattuna 2 vuoden takaiseen tilanteeseen. On huomioitava että Siemensin raportti kertoo menneisyydestä ja jos laitetaan metallin hintakehitys Siemensin raportin aikajanalle, niin Siemensin kulut ovat nousseet teräksen mukana siinä suhteessa kun kulurakenne muodostuu teräksen käytöstä.
European Steel Prices Hit New Record on Prospect of Russian Ban - BNN Bloomberg
European steel prices surged back to a record as Brussels prepares to ban imports from Russia as part of more sanctions, threatening to further tighten supply.
www.google.com
Tuorein rapsa on maksumuurin takana.
Tuulivoimaan sijoittava tietenkin ratkaisee asian kunkin hetkisen kustannustason ja odotettavissa olevan sijoitetun pääoman tuoton perusteella. Rakennuskustannusten rinnalla sähkön odotettu hintakehitys aiheuttaa epävarmuutta (ja yleiseurooppalaisesti viritetyt aloitteet puuttumiseksi sähkön hinnan markkinamekanismiin hintaa alentavasti markknoiden vakavissa häiriötilanteissa lisäävät epävarmuutta edelleen).
Jos raaka-aineiden hinnat normalisoituvat ja sähkön hinnan rajoitushankkeiden ylilyönnit rauhoittuvat rahapoltiikkaa kiristävien inflaationäkymien ohella, tilanne palannee vähitellen lähemmäs entistä.
"
20 parhaan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 118 miljoonaa euroa vuoden 2020 tilinpäätöksissä. Samalla jaksolla niille maksettiin yhteensä 79 miljoonaa euroa syöttötariffitukea. Toisin sanoen pääosa yhtiöiden tuloista on veronmaksajan tukea.
Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen oli 44 miljoonaa euroa.
Tästä voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin tukea tarvittiin. Toisaalta jo noin puolet 79 miljoonan euron tukikakusta olisi riittänyt nollatulokseen. On eria asia, olisiko bisnes enää silloin riittävän hyvää houkuttamaan investoijia.
"
yle.fi
Näin hyvin tuetut tuulisähköyhtiöt tienasivat – pääosa tuloista veronmaksajien pussista
Puolet tuesta olisi riittänyt
MOT selvitti tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta Procorp-konsulttiyhtiön kanssa.20 parhaan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 118 miljoonaa euroa vuoden 2020 tilinpäätöksissä. Samalla jaksolla niille maksettiin yhteensä 79 miljoonaa euroa syöttötariffitukea. Toisin sanoen pääosa yhtiöiden tuloista on veronmaksajan tukea.
Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen oli 44 miljoonaa euroa.
Tästä voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin tukea tarvittiin. Toisaalta jo noin puolet 79 miljoonan euron tukikakusta olisi riittänyt nollatulokseen. On eria asia, olisiko bisnes enää silloin riittävän hyvää houkuttamaan investoijia.
"
MOT selvitti: Tuetut tuulisähköyhtiöt vuolivat kultaa – pääosa tuloista veronmaksajan pussista
Taalerin rahastojen yhtiöt veivät ylivoimaisesti kärkipaikat, kun MOT-toimitus vertaili tuettujen tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta vuonna 2020.
yle.fi
Ilman tukia nuo firmat olisivat tehneet 35 miljoonaa euroa tappiota. Taitavat mennä konkkaan, kun tukiaiset loppuu."
Näin hyvin tuetut tuulisähköyhtiöt tienasivat – pääosa tuloista veronmaksajien pussista
Puolet tuesta olisi riittänyt
MOT selvitti tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta Procorp-konsulttiyhtiön kanssa.
20 parhaan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 118 miljoonaa euroa vuoden 2020 tilinpäätöksissä. Samalla jaksolla niille maksettiin yhteensä 79 miljoonaa euroa syöttötariffitukea. Toisin sanoen pääosa yhtiöiden tuloista on veronmaksajan tukea.
Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen oli 44 miljoonaa euroa.
Tästä voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin tukea tarvittiin. Toisaalta jo noin puolet 79 miljoonan euron tukikakusta olisi riittänyt nollatulokseen. On eria asia, olisiko bisnes enää silloin riittävän hyvää houkuttamaan investoijia.
"
MOT selvitti: Tuetut tuulisähköyhtiöt vuolivat kultaa – pääosa tuloista veronmaksajan pussista
Taalerin rahastojen yhtiöt veivät ylivoimaisesti kärkipaikat, kun MOT-toimitus vertaili tuettujen tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta vuonna 2020.
Vai että saksalaiset haluavat tuulimyllyjä. Niilläkö ongelmat ratkaevat?
2% maa-alasta myllyjen peitossa 2030?
By 2030, some 2% of Germany's land mass is supposed to be designated for wind turbines. Berlin has faced criticism for falling behind on its climate goals, and sees wind power as a way to catch up.
www.dw.com
2% maa-alasta myllyjen peitossa 2030?
By 2030, some 2% of Germany's land mass is supposed to be designated for wind turbines. Berlin has faced criticism for falling behind on its climate goals, and sees wind power as a way to catch up.
Germany's Scholz pledges rapid onshore wind power expansion – DW – 02/05/2023
By 2030, some 2% of Germany's land mass is supposed to be designated for wind turbines. Berlin has faced criticism for falling behind on its climate goals, and sees wind power as a way to catch up.
www.dw.com
Turha toivo, mutta saattavat käynnistää hankkeita tukiaismyllyjen korvaamiseksi uusilla tehokkaammilla, jolloin lisääntyvät voitot kompensoivat tukiaisten loppumisen. Olisin huolestuneempi ydinvoimayhtiöiden konkurssiriskeistä, jos tuulivoimaa rakennetaan sähkön menekkiin nähden liikaa ja sähkön hinta putoaa olemattomaksi. Mutta eiköhän markkinat keksi käyttökohteita ajoittaiselle satunnaisvoiman tulvalle, jollei valtio sabotoi syyttä tai toista.
Mitähän Vantaan valtavalle vesiluollalle kuuluu...