Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

jmaja

Hyperaktiivi
Ja selvästi halvempaan Puolaan menee 200 MW Baltian läpi ja 600 MW Ruotsin läpi. Suomi vie myös Tukholman alueelle nyt.
 

huugo

Vakionaama

VesA

In Memoriam
Onko noissa vehkeissä ilmastovyöhykkeet kanssa ja harmaatuotu eteläeuroopan malli Suomeen? Yllättikö talvi?
Jossain muinoisessa artikkelissa mainittiin että lavoissa on sähkölämmitys jäitä varten. Ehkä sitä on tarvittu niin harvoin että on riskillä otettu etelän malleja.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinalaisten vs länsimaisten tuuliropelien hinnat.
1670438982311.png

Ja jääkös siitä mitään viivan alle.
1670439034128.png

 

jarkko_h

Vakionaama
Tuo Kiinalaisten viivan alle johtuu 90 % Kiinan valtion agressiivisesta piilotukijätjestelmästä. Tuo oli jo käytössä aikoinaan kun olin töissä firmassa, jossa hyödyimme tuosta.

Kiina tukee strategisten alojen yrityksiä niin kauan kunnes yritysten voluumit ovat markkina-asema on hurja.

Jos katsoo pelkästää 4-5 MW luokan turbiinin terästen massaa ja teräksen maailmanmarkkinahintoja, on aika selvää että Kiinalaiset yritykset eivät tee voittoa puhtain paperein.
 

kotte

Hyperaktiivi
Twiitissä funtsitaan että putoaako tämä kerroin nollaan...
Sitä parempi, mitä nopeammin putoaa nollaan, koska laitosten omistajien täytyy siinä vaiheessa miettiä, millaiseen kulutusjousto- ja varastointiteknologiaan kannattaa satsata, jotta aikaisemmistakin investoinnesta saisi jotakin tuottoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinnosti vaan että millaista tahtia tuossa naapurissa rakennetaan tuulivoimaa. Enemmän vai vähemmän kuin meillä. Kapasiteettiä on näemmä yli kaksinkertainen määrä.
Suomessa on rakennettu/rakenteilla tuulivoimaa tälläiset MW määrät. Täällä rakentaminen taitaa olla hiukan kiivaampaa tällähetkellä. :hmm:
2021​
519,7​
2022​
1287,56​
2023​
1700​
2024​
1330,6​
2025​
790,4​

1671291423666.png

 

fraatti

Hyperaktiivi

Vattenfall korjasi voiton Metsähallituksen huutokaupassa – Rakentaa Suomen ensimmäisen avomerituulipuiston​

1.3 GW, ja valmista 2030

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Onko jollain jalat irronneet maasta? Miksi ylipäätään hehkutetaan liityntäkyselyiden määrää, eihän se ole mikään tae tulevasta? Toki jo kyselyjäkään ei ole niin turha olettaa uutta tuotantoakaan.

1673379353020.png


1673379378051.png


Sitten tästä kauppalehden artikkelista saa kuvan että tuulivoimayhdistyksellä ennuste on paljon pienempi. v 2023 alussa 5677 + 7* 1250 -> pyöristellen päästään noin 16 GW, Fingridillä ennusteessa arviolta noin 21 GW. Mistä ero? 4 MW voimaloita 1250 kpl.

Suomen Tuulivoimayhdistys kertoo tuulivoiman kasvattaneen uusiutuvan energiantuotannon määrää merkittävästi viime vuonna. Viime vuonna Suomeen rakennettiin 2 430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia ja samalla tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosentilla.

Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437.

”Ennätysvuoden jälkeen tuulivoiman lisärakentaminen tulee tasaantumaan lähivuosiksi noin 1 000 megawatin vuositasolle”, Mikkonen ennustaa.

STY: n mukaan tänä vuonna on valmistumassa noin 1 000 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, vuonna 2024 yli 1 200 megawattia ja vuonna 2025 noin 1 000 megawattia. Yhdistyksen mukaan luvut elävät todennäköisesti vielä ylöspäin ainakin vuosien 2024 ja 2025 osalta. Vuonna 2025 tuulivoiman odotetaan kattavan vähintään 28 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Suomeen oli rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5 677 megawattia
 

VesA

In Memoriam
Fingridillä ennusteessa arviolta noin 21 GW. Mistä ero?
Veikkaan että Fingrid on veikannut mukaan Inkoon tapaisia hankkeita jotka - jos toteutuvat - rakentavat lähinnä itselleen paikallista tuulivoimaa. Tuulivoimayhdistys ennustaa peruutuspeilistä nykymenon pohjalta.
 

TeemuB

Jäsen
Paljon on puhuttu, että kantaverkkoon tarvitaan "pyörivää massaa" ,ts. perinteisiä turbiinivoimaloita, joiden inertia vastustaa verkon tajuuden muutosta, eli ne vakauttavat verkkoa. Uusiutuvan energian ongelmana on nähty nimenomaan tuon kyvykkyyden puute, ts. ne vaativat kaverikseen perinteisiä voimaloita vakauttamaan verkkoa.

TEKin ja TFiFin 2022 vuoden väitöskirjaksi valittiin mielenkiintoinen paperi: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/f-m-mahafugur-rahmanille-parhaan-vaitoskirjan-palkinto
Jos oikein tuosta yhteenvedosta ymmärrän (ja myös mitä toisaalta luin aiheesta), tämän väitöstutkijan mukaan hänen kehittämänsä algoritmit mahdollistavat myös uusiutuvan energian verkkomuuntajien toimivan kuten perinteiset voimalat, eli ne saadaan käyttäytymään siten kuin niillä olisi inertiaa, ts. vastustamaan verkon taajuuden muutoksia.

Löytyykö täältä alan asiantuntijoita - onko tässä väitöskirjassa avain uusituvan energian laajamittaiseen rakentamiseen ilman tarvetta rakentaa verkkoa vakauttavia vauhtipyöriä (ts. synkronikompensaattoreita). joista myös oli viime vuoden puolella juttua: https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...asapainottamaan-sahkoverkkoa-lansirannikolla/
 

Mikkolan

Vakionaama
Inertia on varastoitunutta energiaa. Perinteisesti sitä on pyörivissä koneissa. Tuota energiaa voidaan ottaa myös akuista, siihen tarvitaan eletroninen "säädin". Paneeleista tuttu invertteri sisältää myös tuommosen säätimen. Mahafugur on tainnut keksiä pyörän uudelleen.
 

kotte

Hyperaktiivi
onko tässä väitöskirjassa avain uusituvan energian laajamittaiseen rakentamiseen ilman tarvetta rakentaa verkkoa vakauttavia vauhtipyöriä (ts. synkronikompensaattoreita). joista myös oli viime vuoden puolella juttua: https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...asapainottamaan-sahkoverkkoa-lansirannikolla/
Epäilemättä tehoelektroniikalla verkkoon kytketty tahti- tai epätahtikone saadaan sopivalla ohjelmistolla toimimaan kuin vaihteiston kautta kytketty vauhtipyörä verkkoon kytketyn moottorin taakse. Sähkönsiirtoala vain on melko konservatiivinen ja varovainen, eli mielellään verkkoon otetaan vain koeteltua tekniikkaa ja sellainenhan verkkoon kytketty synkronikompensaattori on, kun sähköverkot on kohta 150 vuotta rakennettu samaisen konseptin varaan (synkronigeneraattori on samalla synkronikompensaattori). Väitöskirjantekijän työnantaja on puolestaan maailmanlaajuisesti johtavia tuon erikoisalan valmistajia, joten epäilemättä tuolta pohjalta ennen pitkää tuodaan markkinoille ratkaisuja.

Nykyiset aurinkopaneeleiden ja tuuligeneraattoreiden liitäntäinvertterit tai syklokonvertterit on rakennettu syöttämään vain pätötehoa tietyllä taajuusalueella eikä niillä pyritä muokkaamaan verkon taajuutta tai jännitettä. Tuuliturbiinin generaattori omaa jo itsessään huomattavasti inertiaa ja turbiini tuo vielä paljon lisää, mutta nykyisin tätå ei hyödynnetä. Aurinkopaneeleilla ei ole vastaavaa kykyä, eli vaativat rinnalleen puskurikondensaattoreita tai akuston sekä invertteriin ohjelmiston, joka emuloi synkronikompensaattoria (tasavirtavoimansiirtojärjestelmien pääteasemilla moinen on ykeensä nykyisinkin toteutettu, koska tasavirtavoimasiirtolinjaa käytetään juuri tuohon, esimerkkinä Suomen ja Keski-Ruotsin välinen merikaapelipari). Tehoelektroniikka tarjoaa mahdollisuudet toteuttaa melkein mikä tahansa kompensaattoriperiaate, kunhan järjestelmään siirtyy mahdollisuus energian ja tehon puskurointiin esim. jollakin edellisistä periaatteista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoimaloiden tilaukset EU:ssa vähenivät 2022 47% vuodesta 2021

 

Mikki

Hyperaktiivi
Mistäs nyt tuulee että lähes täysjarrutus tuulivoimatilauksissa? Onko rahat loppu vai junnaako uusien tuulipuistojen kaavoitus Euroopassa?
 

jarkko_h

Vakionaama
Mistäs nyt tuulee että lähes täysjarrutus tuulivoimatilauksissa? Onko rahat loppu vai junnaako uusien tuulipuistojen kaavoitus Euroopassa?
Osasyy on hinnoissa. Materiaalien hinnat nousivat rajusti lähinnä Ukrainan sodan myötä. Jos katsoo pelkästään teräsindeksejä, niin ei ihme jos tuuliturbiinien valmistuskulut nousseet rajusti. Kuluja ovat nostaneet myös korkojen nousu.
 

puuteknikko

Vakionaama
Osasyy on hinnoissa. Materiaalien hinnat nousivat rajusti lähinnä Ukrainan sodan myötä. Jos katsoo pelkästään teräsindeksejä, niin ei ihme jos tuuliturbiinien valmistuskulut nousseet rajusti. Kuluja ovat nostaneet myös korkojen nousu.
Teräksen hinnat on jo vakiintuneet aika lailla. Veikkaisin, että rahoituskulut on nyt iso ongelma, koska eihän noita kukaan taskun pohjalta löytyvillä kolikoilla rakennuta vaan vipuvarrella.
 

jarkko_h

Vakionaama
Teräksen hinnat on jo vakiintuneet aika lailla. Veikkaisin, että rahoituskulut on nyt iso ongelma, koska eihän noita kukaan taskun pohjalta löytyvillä kolikoilla rakennuta vaan vipuvarrella.
Ne on nyt läjes vakiintuneet korkealle tasolle verrattuna 2 vuoden takaiseen tilanteeseen. On huomioitava että Siemensin raportti kertoo menneisyydestä ja jos laitetaan metallin hintakehitys Siemensin raportin aikajanalle, niin Siemensin kulut ovat nousseet teräksen mukana siinä suhteessa kun kulurakenne muodostuu teräksen käytöstä.


Tuorein rapsa on maksumuurin takana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Osasyy on hinnoissa.
Tuulivoimaan sijoittava tietenkin ratkaisee asian kunkin hetkisen kustannustason ja odotettavissa olevan sijoitetun pääoman tuoton perusteella. Rakennuskustannusten rinnalla sähkön odotettu hintakehitys aiheuttaa epävarmuutta (ja yleiseurooppalaisesti viritetyt aloitteet puuttumiseksi sähkön hinnan markkinamekanismiin hintaa alentavasti markknoiden vakavissa häiriötilanteissa lisäävät epävarmuutta edelleen).

Jos raaka-aineiden hinnat normalisoituvat ja sähkön hinnan rajoitushankkeiden ylilyönnit rauhoittuvat rahapoltiikkaa kiristävien inflaationäkymien ohella, tilanne palannee vähitellen lähemmäs entistä.
 

staari

Aktiivinen jäsen
"

Näin hyvin tuetut tuulisähköyhtiöt tienasivat – pääosa tuloista veronmaksajien pussista

Puolet tuesta olisi riittänyt

MOT selvitti tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta Procorp-konsulttiyhtiön kanssa.

20 parhaan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 118 miljoonaa euroa vuoden 2020 tilinpäätöksissä. Samalla jaksolla niille maksettiin yhteensä 79 miljoonaa euroa syöttötariffitukea. Toisin sanoen pääosa yhtiöiden tuloista on veronmaksajan tukea.

Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen oli 44 miljoonaa euroa.

Tästä voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin tukea tarvittiin. Toisaalta jo noin puolet 79 miljoonan euron tukikakusta olisi riittänyt nollatulokseen. On eria asia, olisiko bisnes enää silloin riittävän hyvää houkuttamaan investoijia.

"

 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuki loppui 2018, jolloin tuulivoimaa oli 2 GW. Nyt on 5,4 GW ja vuodessa on tullut 2 GW lisää. Selvää siis on, ettei tukea enää tarvita.

Tukea saa enintään 12 v eli loppuu viimeisiltäkin voimaloilta 2030.
 

kaihakki

Vakionaama
"

Näin hyvin tuetut tuulisähköyhtiöt tienasivat – pääosa tuloista veronmaksajien pussista

Puolet tuesta olisi riittänyt

MOT selvitti tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta Procorp-konsulttiyhtiön kanssa.

20 parhaan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 118 miljoonaa euroa vuoden 2020 tilinpäätöksissä. Samalla jaksolla niille maksettiin yhteensä 79 miljoonaa euroa syöttötariffitukea. Toisin sanoen pääosa yhtiöiden tuloista on veronmaksajan tukea.

Yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen oli 44 miljoonaa euroa.

Tästä voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin tukea tarvittiin. Toisaalta jo noin puolet 79 miljoonan euron tukikakusta olisi riittänyt nollatulokseen. On eria asia, olisiko bisnes enää silloin riittävän hyvää houkuttamaan investoijia.

"

Ilman tukia nuo firmat olisivat tehneet 35 miljoonaa euroa tappiota. Taitavat mennä konkkaan, kun tukiaiset loppuu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vai että saksalaiset haluavat tuulimyllyjä. Niilläkö ongelmat ratkaevat?

1675709188694.png

2% maa-alasta myllyjen peitossa 2030?

By 2030, some 2% of Germany's land mass is supposed to be designated for wind turbines. Berlin has faced criticism for falling behind on its climate goals, and sees wind power as a way to catch up.
 

kotte

Hyperaktiivi
Taitavat mennä konkkaan, kun tukiaiset loppuu.
Turha toivo, mutta saattavat käynnistää hankkeita tukiaismyllyjen korvaamiseksi uusilla tehokkaammilla, jolloin lisääntyvät voitot kompensoivat tukiaisten loppumisen. Olisin huolestuneempi ydinvoimayhtiöiden konkurssiriskeistä, jos tuulivoimaa rakennetaan sähkön menekkiin nähden liikaa ja sähkön hinta putoaa olemattomaksi. Mutta eiköhän markkinat keksi käyttökohteita ajoittaiselle satunnaisvoiman tulvalle, jollei valtio sabotoi syyttä tai toista.
 
Back
Ylös Bottom