Oletko kokeillut pahimpana pölyaikana pölynimuri tai paineilmapuhdistusta suodattimelle? Suodatusteho varmaan jonkinverran heikkenee mutta paraneeko virtaus merkittävästi?
En, nuo G4-matot ei niin paljoa maksa, että kokisin tarpeelliseksi. Jos parempaa suodatinta laittaisin, niin varmaan kokeilisin.
Muistelen lukeneeni, että joku oli löytänyt oikean kokoisen auton raikkarisuodattimen murto-osalla tuosta niben f7 suotimesta. Veikkaisin että ajaa asian..
Hellou! Mistähän helketistå johtuu taas tuon Nibe F470 tuloilmamoottorin käynnin pätkiminen. Viimekesänä sama homma plussa kelit kun alko niin tossa takapihalla kun istuskelee jossa tuloilman otto rööri niin moottori ajelee ittensä alas sekunniksi tai pariksi ja nousee taas kierroksille takaisin sillein epäsäännölisen säännöllisesti. Nibe ei ota mitään kantaa tähän, vaikka viime kesänä oli kuulemma samanlainen reklamaatio tullut niin laulu on sama tilaa huolto. Saako noiden moottorien käynti dataa ylös pelkällä USB loggauksella. ? Epäilen että ei. Onko muilla ollut samaa "ongelmaa" havaittavissa.? Normi elämisessähän se ei näy koska asunto ei kerkeä menmään IV;n puolelta sekasin koska pätkiminen on niin nopeaa. Koneen ikä meillä on sen n.6v
Pumppaaja45
Jäsen
No niinpä onkin! Nibeä myyvä firma kertoo, että ”Mazda 6 vm 2002 - 2007 raitisilmasuodatin mahtuu suodatinkoteloon, kun etureunan pehmeää täytettä poistaa noin 15 mm”. Täytyypä tutkia millä hinnalla ja suodatustasolla näitä löytyy.
Tieto löytyy täältä: https://www.taloon.com/poistoilmalampopumppu-nibe-f470#abv-reviews-anchor
Terve arvon nibeläiset,
Nyt käytössä nibe f470 ja taloon on tulossa nyt lisäksi ilmalämpöpumppu viilennykseen + talvella tietysti lämmitykseen.
Täytyykö tuossa pilpissä ottaa nyt jotain huomioon säädöissä kesälle kun tulee ilp kylkeen, ja sama homma jo etukäteen ensi talvea ajatellen? Vai onko ilp seinään kiinni ja ei muutakun kovaa ajoa?
Nyt käytössä nibe f470 ja taloon on tulossa nyt lisäksi ilmalämpöpumppu viilennykseen + talvella tietysti lämmitykseen.
Täytyykö tuossa pilpissä ottaa nyt jotain huomioon säädöissä kesälle kun tulee ilp kylkeen, ja sama homma jo etukäteen ensi talvea ajatellen? Vai onko ilp seinään kiinni ja ei muutakun kovaa ajoa?
Ja toisena kysymyksenä tuli mieleen vielä lämpökäyrä. Ymmärränkö siis oikein, että lämpökäyrää muuttamalla säädetään nimenomaan lattiaan menevän veden lämpötilaa, ja sillä ei ole tuloilman kanssa mitään tekemistä? Ja tuloilman lämpötilaa pystytään säätämään siis vain ja ainoastaan säätönupikasta rn1? Säädättekö te muut tuota rn1:stä, itse en ole siihen vielä missään vaiheessa koskenut kuluvan 12kk aikana kun olen tässä asunnossa asunut. Onko talven sähkönkulutuksen kannalta järkevämpää pitää lattiat lämpimänä, vai ruuvata tuloilmaa lämpimämmälle ja välttää lattialämmitystä, vaikka onkin tietysti jalan alle mukava…
Mites skenaario, jos menoveden minimi on asetettu esim 24 astetta, niin meneekö se 24 asteinen silloin jokaiseen huoneeseen on siellä huonetermostaattia tai ei ja ihan sama mihin kohtaan asetettu? Tällä hetkellä siis meillä rotin huonekohtaiset termostaatit jokaisessa huoneessa (kuva liitteenä), ja nibestä kytketty nuo huonekohtaiset termostaatit pois käytöstä —> niillä ei siis käytännössä ole mitään virkaa?
Jos asetan kaikki termostaatit esim tuohon kohtaan yksi, meneekö lattiaan koko kämppään joka tapauksessa koko ajan minimissään 24 asteinen vesi, oli ulkolämpötila sitten vaikka +20? Onko tuossa siis ainoana tapana kesää ajatellen kuristaa jakotukilta kaikki muut kierrot veks, pois lukien kylppäri että saa sen kuivumaan suht järkevässä ajassa? Vai kannattaako tuo menoveden minimi suosiolla tiputtaa kesällä esim 18 asteeseen? Muutenkin tuntuu että noiden termostaattien säätäminen kylminä kuukausina oli pikemminkin on tai off 1-3 lattia oli aina kylmä ja 4-6 lämmin, mitään välimallia ei tuntunut löytyvän.
Mites skenaario, jos menoveden minimi on asetettu esim 24 astetta, niin meneekö se 24 asteinen silloin jokaiseen huoneeseen on siellä huonetermostaattia tai ei ja ihan sama mihin kohtaan asetettu? Tällä hetkellä siis meillä rotin huonekohtaiset termostaatit jokaisessa huoneessa (kuva liitteenä), ja nibestä kytketty nuo huonekohtaiset termostaatit pois käytöstä —> niillä ei siis käytännössä ole mitään virkaa?
Jos asetan kaikki termostaatit esim tuohon kohtaan yksi, meneekö lattiaan koko kämppään joka tapauksessa koko ajan minimissään 24 asteinen vesi, oli ulkolämpötila sitten vaikka +20? Onko tuossa siis ainoana tapana kesää ajatellen kuristaa jakotukilta kaikki muut kierrot veks, pois lukien kylppäri että saa sen kuivumaan suht järkevässä ajassa? Vai kannattaako tuo menoveden minimi suosiolla tiputtaa kesällä esim 18 asteeseen? Muutenkin tuntuu että noiden termostaattien säätäminen kylminä kuukausina oli pikemminkin on tai off 1-3 lattia oli aina kylmä ja 4-6 lämmin, mitään välimallia ei tuntunut löytyvän.
Juuri näin, lämpökäyrä ohjaa lattiaan menevän veden lämpötilaa ja RN1 tuloilman lämpötilaa. Kannattaa mieluummin lämmittää lattiaa kun ilmaa. Energiaa säästyy kun lattiassa lämmität esim. 24->27C eikä ulkoilmaa -20->+25C. Niben ohje on että säätää RN1 niin että tuloilma on 2-4 astetta alempi kuin toivottu huonelämpötila, itse pidän noin 6ast viileämpänä.
Nuo kuvan säätimet säätää vain virtauksen nopeutta. Kannattaa pitää aina täysillä ja säätää sitä sisälämpöä käyrällä. Vain ne huoneet jotka haluat viileämmäksi laitat sen säätimen pienemmälle.
Automaattitilan asetuksissa on lämmityksen pysäytys, kun keskiulkolämpötila menee sen yli Nibe lopettaa lämmittämisen.
Jos ei tahdo löytyä oikeaa lämpötilaa, veikkaan että sinun tapauksessa on liian korkea käyrä. Koska kun virtaus on korkea lattia kuuma, ja virtaus poissa lattia kylmä. Vinkki jota kautta itse ymmärsin miten lattialämpö toimii. Älä ajattele huonesäätimiä termostaatteina, vaan virtauksenrajoittimina.
Nuo kuvan säätimet säätää vain virtauksen nopeutta. Kannattaa pitää aina täysillä ja säätää sitä sisälämpöä käyrällä. Vain ne huoneet jotka haluat viileämmäksi laitat sen säätimen pienemmälle.
Automaattitilan asetuksissa on lämmityksen pysäytys, kun keskiulkolämpötila menee sen yli Nibe lopettaa lämmittämisen.
Jos ei tahdo löytyä oikeaa lämpötilaa, veikkaan että sinun tapauksessa on liian korkea käyrä. Koska kun virtaus on korkea lattia kuuma, ja virtaus poissa lattia kylmä. Vinkki jota kautta itse ymmärsin miten lattialämpö toimii. Älä ajattele huonesäätimiä termostaatteina, vaan virtauksenrajoittimina.
Tuo ILP käyttö on tapauskohtainen, itse huomannut että kun yritin käyttää sitä jatkuvana tukena PILPille niin se vain lisäsi sähkönkulutusta. Käytän sitä nykyään vain tarvittaessa, minun tapauksessa kun ulkolämpötila tippuu johonkin -8 niin silloin vasta kannattaa. Mulla lisäyksen pysäytys on vakiintunut -4C ja vastus rajattu 2,0kW. Silloin tuo PILP ei jaksa -8 jälkeen itse ja halvempi käyttää ILP lämmittämään huoneilmaa kuin säätää PILPpiä kovemmalle. Lattiat kyllä jaksaa pysyä lämpimänä, mutta sisälämpö tippuu 18-19.
PILPissä kun on tuo lämpökäyrä, lisäyksen pysäytys ja lämmityksen pysäytys niin siinä jos löytää oikeat säädöt niin periaatteessa ei tarvis säätää eri vuodenaikoina ollenkaan vaan automatiikka hoitaa kaiken. Itse olen säätänyt vaan RN1:stä, talvella pitää olla vähän lämpimämmällä, kevät ja syksy vähän viileämmällä. Kesällä kun lämmitys on pois tuloilmaa ei myöskään lämmitetä joten kun pakkaset alkaa on yksi säätö ja kun kevät tulee niin toinen säätö.
PILPissä kun on tuo lämpökäyrä, lisäyksen pysäytys ja lämmityksen pysäytys niin siinä jos löytää oikeat säädöt niin periaatteessa ei tarvis säätää eri vuodenaikoina ollenkaan vaan automatiikka hoitaa kaiken. Itse olen säätänyt vaan RN1:stä, talvella pitää olla vähän lämpimämmällä, kevät ja syksy vähän viileämmällä. Kesällä kun lämmitys on pois tuloilmaa ei myöskään lämmitetä joten kun pakkaset alkaa on yksi säätö ja kun kevät tulee niin toinen säätö.
Mikä on niben pohjassa tuo oikealla alhaalla oleva mötikkä, mihin tuo musta sähköjohto liittyy? Ja ongelmana siis, saunoessa tuo tiputtaa pohjasta pikku tippaa vettä,ei tule vuotamalla, mutta tippaa kuitenkin. Milloinkaan muulloin tätä ongelmaa ei esiinny. Ideoita mistä johtuisi? Jotain kondenssivettä?
Liitteet
Paljon kysymyksiä. Suurimpaan osaan löytyy tästä ketjusta vastauksia kun selailet vaikka talven viestit läpi.
Lähtökohtaisesti kesäksi ja talveksi pitää minusta olla eri säädöt, niin kannattaa nyt niitä kesäsäätöjä miettiä enemmänkin tässä vaiheessa. Itsellä oli talven ajan jatkuva kierto lattioissa, eli termarit ei käytössä. Plussakelien puolella sillon tulee turhan kuuma etenkin jos päivällä paistaa aurinko, ja lattiasta hohkaa sinne kertynyt lämpö. Näillä keleillä pidän termarit käytössä ja jos tiedossa on aurinkoisia päiviä, säädän termarit niin pienelle että lämmitän yöllä ilpillä, niin ei ole päivällä liian kuuma. Luonnollisesti olen vähentänyt reilusti myös muiden kuin märkätilojen termostaattitomien piirien kiertoa.
Kesäkuumalla etenkään ei tietty kannata lämmittää lattiaa ja samalla viilentää ILPillä. Eikä lämmittää tuloilmaa johonki +25 ja ILPillä viilentää vastaan, eli ruuvaappas vaan sitä ruuvia. Mutta silleen että katsot ettei yölläkään tuloilma laskisi mielellään alle +10.
Oman kokemuksien mukaan menoveden minimi kannattaa olla 26 että pesuhuoneen lattia ei tunnu kovin kylmälle. Eli muuten pitää pelata termareilla ja jakotukilta kuristamalla.
Kannattaa laittaa myös Nibe uplink jos ei jo ole, niin näät käyristä miten eri säädöt vaikuttaa mihinkin.
Tuli vaihdettua uusi tuloilmapuolen kortti. Ongelmana oli jo toista kesää että lämpimien ilmojen alettua tuloilmapuolrn moottori rupesi pätkimään Sammui lennosta muutama sekuntti alhaalla ja taas nosti ittensä kierroksille epäsäännöllisen säännöllisesti ja tämä toiminta tosiaan toteutu aina kelien lämmettyä niin kuin nytkin. Talvella kävi aivan normaalisti. Pätkiminen ei siis aiheuttanut mitään ns.konkreettista että alipaineeseen olisi talo mennyt tai muutakaan, eli vaikea todeta jos ei ihan tulokanavan luona stondaile.
Suht rivoon kuntoon toi kortti kyllä menee siellä tulopuolen kondenssi peltilootassa avonaisena kaiken armoilla. Laite asennettu 2017 Tammikuussa.
Toivottavasti nyt pätkiminen loppuisi.
Suht rivoon kuntoon toi kortti kyllä menee siellä tulopuolen kondenssi peltilootassa avonaisena kaiken armoilla. Laite asennettu 2017 Tammikuussa.
Toivottavasti nyt pätkiminen loppuisi.
Liitteet
Tämän kortin ja sen järjetön sijoittaminen tulisi kaikkien laitteen omistajien tietää. On vain ajan kysymys, koska se on lopullisesti hapettunut, tai esiintyy muita ongelmia. Minulle kävi niin, että tuloilmakankaaseen kondensoitunut vesipisara tuli maksamaan reilut 1,5k€. Kyseinen pisara tippui kortin liittimeen ja poltti Nibestä putkisulakkeen, pääsulakkeen ja sulaketaulunkin sulakkeen. Laite ei pysynyt edes häiriötilassa päällä, vaan poltti sulakkeita aina vaan uudelleen. Aikani vaihdettua uusia sulakkeita palaneiden tilalle, jouduin luovuttamaan ja tilaamaan korjaajan paikalle "lähikunnasta", keskellä kylmää pakkasyötä - siitä johtui älyttömän suuri korjauskustannus. En siis tiennyt, että tuloilmapönttöön on sijoitettu piirikortti...
Nämä puhaltimien liittimet painetaan piirikortin päälle. Ei näitä saa mitenkään vedenpitäviksi. Tuossa kortissa näkee mustunut paikka, johon pisara osui.Tuohon korttiin suojalakka päälle ja vaihtaa liittimet vedenpitäviksi (tai vetää vaikka liimallisen kutistesukan päälle jos ei muuta keksi), niin voisi välttyä ongelmilta
Tunteeko kukaan tuon liittimen tyyppiä? Pitäisi hankkia yksi parempikuntoinen tilalle, jotta olisi kokonainen puhallin varaosana.
Onpas typerästi suunniteltu sitten, ei varmaan ole inssinööri ajatellut että tuolla mitään kosteutta ikinä esiintyisi. Tuohonhan on helppo kolvata johtimet noihin X1 ja X2 liittimen padeille jotka sitten saa vaikka RTV-silikonilla suojattua. Johtimiin sitten mikä vaan vedenpitävä liitin ja vaihtaa vedenpitävät vastaliittimet niihin tulevien alkuperäisten liittimien tilalle. Saman voi tietty tehdä muillekin liittimille. Vähän tietty vaatii askartelua alkuun ja jos puhallin vaihtuu uuteen, mutta välttyypähän jatkossa tuolta ogelmalta
Willy Wanka
Jäsen
Saisiko sen kortin laitettua jakorasian sisälle?
Tai siis mahtuuko vielä tämän jälkeen paikoilleen?
Tai siis mahtuuko vielä tämän jälkeen paikoilleen?
Jakorasia mahtuu ihan helposti sinne, ja mahtuu olemaan. Tää oli hyvä idea.
Jakorasia taitaa vaatia liittimien irroituksen, jotta johdot saadaan vedettyä rasian sisään. Samalla vaivalla jättää koko piirilevyn pois, sillä siinä ei ole mitään älyä. Pikaliittimet ajaisivat asiansa.
En silti viitsi lähteä liittimien purkuun. Ehkä koko komeuden kuorrutus asiaan sopivalla silikonilla taitaa olla oma valintani. On sitten jälkikäteen "helpompi" vaihtaa esim. puhallin.
Nyt on toiminut, tuloilma niin kuin pitääkin, eli pätkimättä tuon kortin vaihdon jälkeen. Jotain tarvii kyllä tehdä tuolle kortin paikalle. Kaikissa muissa piuhoissa riittäisi pituus paitsi tuloilma lämpöanturilla jos haluisi vetää läpivienillä kortin ulkopuolelle tuolta peltilootasta, niin tuloilmaanturin piuha tarvitsisi jollain ilveellä saada sellain 30-30cm pidemmäksi.
Ainakin se vaikuttaa, että talvella vesisäiliön alaosan lämpötila on kylmempi kun lämmintä vettä menee enemmän kiertoon. Näetkö arvoa "käyttöveden täyttö" talvelta vrt nyt?
Ilman kosteus vaikuttaa useita asteita.
Moro! Tuossa näkee että abaut viime syyskuusta alkaen läpi talven jäteilma painuu kylmemmäksi.
Liitteet
auttaiskohan huoneilman kosteuden nosto?
Jäteilma näyttää menevän käsikädessä tuon säiliön alaosan lämpötilan kanssa.
Auttaisko jo nostais käyttöveden lämmön korkeammaksi? Nyt ollu aina säästöllä ja vielä pari astetta manuaalisesti alaspäin.
En nyt oikein ymmärrä, että mihin ongelmaan haluat ratkaisua? Tuo jäteilman lämpötila on kesällä ihan ok. Talvella luultavasti sulattaa usein kun on noin paljon pakkasella, mutta eipä siitä kannata välittää.
Nimenomaan niitä sulatuksia jos sais vähemmälle. Toisaalta tuskin siitä mitää suurempaa haittaa on, kunha pohdin mikä tuon ilmiön luo.
Muutaman prosentin nostoa puhaltimien tehoissa voisi kokeilla. Miten tiheästi on sulatellut?
Kesäisin saattaa olla ettei sulattele moneen viikkoon mutta talvisin vaihdelleen noin 10x vuorokausi. Itsellä puhaltimien tahdistettu käyttö päällä jossa prossat laskee reilusti kun kompura huilaa.
Minullakin jäteilma on nyt +1...+5 väliin ja talvella joku -0,5...-2.5. Se on normaalia että ne muuttuu vuoden mukaan. Kesällä nuo sun arvot on ok, mutta talvella aiheuttaa paljon sulatuksia. Ja syynä voi olla esim että ilmanvaihto on liian pienellä, tai poistoilman lämpötila ei ole tarpeeksi korkea. Tai luultavasti molemmat yhtäaikaa. Ehkä vielä joku kolmas asia lisäksi. Nyt kesällä sun poistoilman lämpötila on varmaankin korkeampi, eikö?
Molemmat mainitsemasi syyt vaikuttavat ja kolmantena lisään sen, että asunnon kuutiot sen verta pienet niin jää vähän laihaksi poistoilman määrä nibelle. Alkuperäiset säädöt ovat käytännössä lähes 1.5x tarvittavaan ilmamäärään nähden. Mikäli tiputan ilmanvaihdon siihen, että "kahden tunnin välein ilma vaihtuu kokonaan" niin sulatuksia tulee entistä enemmän.
Poistoilmanlämpö talvisin noin 20-21 huoneenlämmön ollessa 19-20. Ilpillä tasataan lämpö koko torppaan. Poistoilma kesäisin huitelee helposti 23+ tienoilla. Ilpillä jäähdytys pyynti 23-24 riippuen mm. Kosteudesta.
Poistoilman lämpö kuulostaa hyvältä talvellakin, etenkin huoneen lämpötilaan nähden. Minulla poistoilma on kylmempää kuin huoneen lämpö. Koita talvella lisätä puhalluksia vaikka +15 että miten sitten käy.
Kokeile nostaa lämmityksen pysäytyksen raja-arvoa esim 35 asteeseen. Veikkaan, että kiertovesipumppu sammuu ja siksi lämpötila tippuu.
Taisi enemmänkin olla tuo lämmityksen pysäytys tai mikä olikaan, kun seuraa ulkokeskilämpötilaa 24h aikana, mutta ei oikeen huomioi että tässä ulkolämpötilat seilanneet 28-5astetta 24h aikana. Tipautin ton seuranta-ajan 24h->6h tolle keskiulkolämmölle niin luulis olevan paremmin kartalla.
Ainakin kiertovesipumppu ja muut aktivoitui heti kun laskin hetkeksi 0 arvon.
Ainakin kiertovesipumppu ja muut aktivoitui heti kun laskin hetkeksi 0 arvon.
Kannattaa melkeen pitää maksimilla se lämmityksen pysäytys, etenkin jos aurinko paistaa ulkolämpötilan sensoriin. Kun kuitenkin aina halutaan pitää päällä se pesuhuoneen lattian lämmitys.