Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

Harrastelija

Vakionaama
Eilen ulkolämpötila pyöri -5 asteen molemmin puolin (-3 -- -10). Sisälämpö 15-16 paikkeilla..
30m2 talli vei Shellyn mukaan 8.4kWh Mitsun FT25:llä eli keskimäärin 350W teho. Mitsun itsensä mielestä meni 11.5kWh. Puhallus 3/5.
Mikähän lie COPpi….
Laitoin lähinnä vertailukohdaksi….
1698754036121.png
 

Sössy

Jäsen
VTT mittaukset, 25(plus) yllä, vanhempi 25 alla.
Ihmeellinen on tuo loikka taaksepäin.

katso liitettä 89614
katso liitettä 89615
Mikäs tämän kehnon pumpun malli on? Tuossa kuvassasi on RAS-25PKVPG-ND, itsellä sisäyksikön kyljessä lukee RAS-25N4KVPG-ND. Sama pumppu?

Onko näiden surkeiden ilppien ostoajankohta muuten mikä? Liekkö samaa sarjaa vuoden takaiseen vai onko jotain muutettu noissa vastikään?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikäs tämän kehnon pumpun malli on? Tuossa kuvassasi on RAS-25PKVPG-ND, itsellä sisäyksikön kyljessä lukee RAS-25N4KVPG-ND. Sama pumppu?
RAS-25PKVPG-ND = Premium 25, sulla on (kehnompi/uudempi) RAS-25N4KVPG-ND = Premium 25 plus.
 

puuhis

Vakionaama
Onko näiden surkeiden ilppien ostoajankohta muuten mikä? Liekkö samaa sarjaa vuoden takaiseen vai onko jotain muutettu noissa vastikään?
Omani asennettiin muistaakseni elokuussa tänä vuonna. Mutta en tiedä onko jotain vanhaa varastoa. Noissa varmaankin on joku sarjanumerointi, pitääpä laittaa se tänne tiedoksi.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pitäisi käydä varaosanumerot läpi, jotta tietäisi onko mitään muuta fyysistä eroa kuin kompressori.
Sisäyksikön puhaltimen varaosanumero on vaihtunut. Myös sisäyksikön piirikortit on omilla numeroilla.
Puhallin: Premium 43T21421 => Premium + 43T21504

Ulkoyksikössä on kompressorin lisäksi kenno nyt eri varaosanumerolla. Myös paisuntaventtiilin ja sen toimilaitteen varaosanumerot, sekä painekytkimen varaosanumerot ovat vaihtuneet. Ulkolämpötila-anturi on myös vaihtunut.
Kennno: Premium 43T43458 => Premium + 43T43641
 
Viimeksi muokattu:
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Noita VTT käppyröitä katsotaan jo ihan liiaksi, uskoakseni ne ei vaan vastaa normiasuntojen lämmitystarvetta. Asuntoja joissa ilpin vaikutusalueella lämpöhäviö on 146W/C on takuulla todella vähän.

Otetaan esimerkkinä tuo oma talli jossa lämmitystehontarve on 116W/C. Viime viikonlopppuna talli oli tyhjänä 48 tuntia (ei valoja, ei koneita, ei mitään muuta kuin Arctic lämmittämässä). Tuolloin pumpun kWh mittarin mukaan (din kiskossa oleva mittari) kulutus oli 32.2kWh. Pumpun puhallus 4/5, normimoodi ja pyynti +17. Näillä asetuksilla tallissa on 18-19 astetta. Tallin lattiapinta-ala 125m2, pumppu avoimessa 80m2 tilassa jossa korotettu katto.

Keskilämpötila poissa ollessa -5 astetta, pumpun cop tuossa pisteessä 2.5 (mitattu Arcticissa samalla loggerilla kuin mitä tätä plussaa olen mittaillut).

Keskimääräinen pumpun ottama teho on 670W, copilla 2.5 saadaan keskimääräiseksi lämmitystehoksi vähän alle 1.7kW. Täsmää todella hyvin tuohon laskettuun lämmitystehontarpeeseen.

Eli -5 asteessa talli tarvitsee 1.7kW lämpötehoa (sisälämpötila 18.5 astetta). Jos tallin lämpötila olisi +22, lämpötehoa tarvittaisiin 2.1kW.

Vastaavasti VTT:n "huoneessa" -5 asteen ulkolämpötilassa lämmitystehon tarve on 2.9kW. Tuo VTT:n "huone" olisi oikeasti valtavan kokoinen, vastaa noin 150m2 tilaa jos omaan talliin suoraan vertaa. Monellako on ilppi asennettuna kotona paikkaan jossa ilppi todella lämmittää tuon kokoista tilaa, ottaen huomioon että talot ylipäätään ovat sokkeloisempia? Meillä ei ja veikkaan että suurimmalla osalla ilpin vaikutusalue on todella paljon pienempi. Lisäksi aika harva huudattaa pumppuaan max puhalluksella.

Pointti (jos jaksoit lukea) on että ainakin itsellä tuo VTT käppyrä ei oikein tarkoita yhtään mitään. Mennään huikeasti alle noiden tehoarvojen, osatehot on se juttu mikä merkkaa. Ja noita pitäisi testata enemmän. Tämän plussapumpun pitäisi databookin osatehojen perusteella säästää omassa mörskässä kohtuullisen hyvin, paremmin kuin
Joo, vähän tuskastutti lukea loppuun.

Päähän sattuisi vähemmän, jos linjaisit millaista tilaa lämmität 146W/C teholla: Lämmitätkö koko rakennusta (johon tuo on sinun mielestä todella vähän. Ei ole, vaan on jo "harakanpesä" osastoa.), vai lämmitätkö vain osaa rakennuksesta tuolla, niinkuin annoit myöhemmin ymmärtää. Onko se tähänkin todella vähän?

Lisäksi moni käyttää ilpiä täydellä puhallusteholla.
 

Derae

Jäsen
Omani asennettiin muistaakseni elokuussa tänä vuonna. Mutta en tiedä onko jotain vanhaa varastoa. Noissa varmaankin on joku sarjanumerointi, pitääpä laittaa se tänne tiedoksi.
Tämä premium+ on myös asennettu tämän vuoden elokuussa :hmm:eli tässä voisi olla mahdollista, että jokin erä on viallinen tms. Vielä kun saisi kolmannesta premium+ 25 pumpusta jotain dataa, joka olisi vielä asennettu eri ajankohtana.
 

jarkko_h

Vakionaama
Noita VTT käppyröitä katsotaan jo ihan liiaksi, uskoakseni ne ei vaan vastaa normiasuntojen lämmitystarvetta. Asuntoja joissa ilpin vaikutusalueella lämpöhäviö on 146W/C on takuulla todella vähän.

Näistä VTTn käppyröistä löytyy myös vastaavia pisteitä kuin datasheetistä. Uusi premium+ ei pääse testissä datasheet arvoihin näissä pisteissä. VTT:n polynomisovitteesta on 30 minuutissa tehtävissä vertailu vastaavia datasheet pisteitä vasten. Jos laite ei pääse yhdessäkään VTT testaamassa pisteessä lähelle datasheettia (huomioiden pohjavastus), edellytykset pienemmällä teholla myös huonot.

Olen samaa mieltä että pitäisi lisäksi olla mittaus noin puolet pienemmällä noin, 70W/C tehotarpeella. Tätä olen kritisoinut myös aiemmin. Toki VTT käppyröistä löytyy myös osatehoaalue, mutta liian kovilla ulkolämmöillä.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olen samaa mieltä että pitäisi lisäksi olla mittaus noin puolet pienemmällä noin, 70W/C tehotarpeella. Tätä olen kritisoinut myös aiemmin. Toki VTT käppyröistä löytyy myös osatehoaalue, mutta liian kovilla ulkolämmöillä.
Taitaa useimmat testatuista laitteista käydä osatehoilla -5C korkeammissa lämpötiloissa. Hetkittäisistä ottotehoista tuon huomaa kyllä, koska ollaan osateholla. ;)
 

puuhis

Vakionaama
Joo, vähän tuskastutti lukea loppuun.

Päähän sattuisi vähemmän, jos linjaisit millaista tilaa lämmität 146W/C teholla: Lämmitätkö koko rakennusta (johon tuo on sinun mielestä todella vähän. Ei ole, vaan on jo "harakanpesä" osastoa.), vai lämmitätkö vain osaa rakennuksesta tuolla, niinkuin annoit myöhemmin ymmärtää. Onko se tähänkin todella vähän?

Lisäksi moni käyttää ilpiä täydellä puhallusteholla.
Luit kuitenkin :). Saatoin vähän hämärästi kirjoittaa mutta tuo 146W/C on se VTT:n testitila - se todellakin on harakanpesä.

Oma talli (erillinen rakennus) on tuon 116W/C (125m2) ja asuintalo 90 W/C (arvioitu ilpin vaikutuspiirissä oleva lämpöhäviö).

Omassa lähipiirissä ilppejä on paljon enkä tiedä yhtäkään joka täydellä puhalluksella asuintaloaan lämmittää. Sanotaanko näin että selvä vähemmistö tekee näin. Itse en moisessa metelissä viitsi olla vaikka tasan tiedän että se olisi kaikkein tehokkainta.
 
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Termi "Ilpin vaikutusalue" kaipaa tarkennusta. Faktisesti se on talon ulkovaipan sisäpuoli. Erilaiset pohjaratkaisut, sisäiset "eristeet" ja muut lämmönlähteet vaikuttavat lämpötilaeroon.

Itse lämmitän yhdellä ilpillä koko 1,5krs rakennuksen 120m², ak+yk 70+50m². Alakerran eteinen on ilpin "lämmönjakohuone", josta kulku 3 oven kautta ruokasaliin, keittiöön ja olohuoneeseen, sekä avoportaiden kautta yläkerran aulaan, josta ovien kautta kulku 2 makkariin (+vessaan ja vaatehuoneeseen, mutta ei niistä tähän enempää)

Oletussuuntauksella, kun kaikki väliovet ovat auki, eteinen on 23°, muut ak-huoneet 20°, yk-makkarit17°. Vaikuttava lämpötila ulkovaipan läpi on tällöin keskimäärin 20°C. (Tämä ovilla säädettävyys oli myös sisäyksikön sijoitusperuste.)

Jos olen yksin rakennuksessa (mökillä), niin jätän käyttämättömän ak-huoneen ja toisen makkarin oven raolleen niin, että niissä on 12° ja muissa huoneissa em. mukaiset lämpötilat. Tällöin ulkovaipan läpi vaikuttava lämpötila on keskimäärin n. 15°

Molemmissa tapauksissa rakennuksen lämpövirta ulkovaipan läpi on n. 200W/C.

Molemmissa tapauksissa ILP:n "vaikutusalue" on koko rakennus.

Muuttuja on lämpötilaero rakennuksen vaipan lävitse. Jotka minulla siis on em. 20°, 15°, sekä 10° ylläpitolämpö (Kivasti osuu 1kw välein lämmöntarve). VTT:n käppyrät toimivat minulla lähes täydellisesti ja niin ne toimivat kymmenillätuhansilla muillakin rintsikoiden, tai mökkien lämmittäjillä. Pidetäänhän tämä mielessä kun ollaan lähdössä laukalle itsestä yleistämisessä.

Vielä noihin osatehoihin, niin pidetään mielessä lämmityskauden ka. lämpötila, n. pyöreät 0°C, mikä osuu useimmissa tapauksissa osatehoille käytännössä, sekä VTT:n testissä. Kuva liittyy.
 

Liitteet

  • 3cc0026e-036e-58f0-a88a-a4c0f2efc154.png
    3cc0026e-036e-58f0-a88a-a4c0f2efc154.png
    346,3 KB · Katsottu: 105

puuhis

Vakionaama
Hyvin kirjoitettu ja minulta ylioletus ettei joku pystyisi koko taloa lämmittämään ilpillä. Toki lämmitän itsekin tallin 125m2 kokonaan ilpillä, asuintalossa ei vain onnistu millään koska talossa kaksi kerrosta ja yksi vielä siinä puolivälissä. Pumppu on itsellä tuossa 'puolivälissä' eikä se vaikuta yhtään mitään alakertaan.

Silmään pisti tuo 200W/C - melkoinen on lämmitystarve. Mikä pumppu sinulla on käytössä?
 
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Mulla puksuttaa mitsun RW25. Ei takkaa lämmityskäytössä ja sijoitus portaiden alapäässä mahdollistaa monipuolisen suuntaavuuden hyödyntämisen. Ihan nappivalinnalta vaikuttaa toistaiseksi.
 

timop

Aktiivinen jäsen
kyllä se tuo 35+ vetelee kans ihme temppuja.
ulkona -0.4 (toshiba näytti 0), pyynti 22, puhallus 4, power 75, fireplace2 , nyt näytti sovellus 24 astetta, hönki sitä hitaanlaista takkatilan ansiosta,
shelly pm1 plus näyttää 512W, oli pitkään 358W mutta käytin teho asetuksen 50 ja takas 75 niin nosti kulutusta ja hetken päästä alkoi lämmittää vaikka näytti itsessään sitä 24 edelleen.
pitäisi varmaan poistaa tuo kulutusmittaus niin ei harmita tuon paskuus niin paljoa :)
käytin sähköittäkin aikasemmin mutta ei tuosta ollut vaikutusta tuohon kulutukseen.
 

puuhis

Vakionaama
kyllä se tuo 35+ vetelee kans ihme temppuja.
ulkona -0.4 (toshiba näytti 0), pyynti 22, puhallus 4, power 75, fireplace2 , nyt näytti sovellus 24 astetta, hönki sitä hitaanlaista takkatilan ansiosta,
shelly pm1 plus näyttää 512W, oli pitkään 358W mutta käytin teho asetuksen 50 ja takas 75 niin nosti kulutusta ja hetken päästä alkoi lämmittää vaikka näytti itsessään sitä 24 edelleen.
pitäisi varmaan poistaa tuo kulutusmittaus niin ei harmita tuon paskuus niin paljoa :)
käytin sähköittäkin aikasemmin mutta ei tuosta ollut vaikutusta tuohon kulutukseen.
Tuosta 35 mallista ei oikein ole mittauksia kuin ihan muutama piste tällä esitetty, niistä on aika vaikea mitään sanoa. Mutta näyttäähän tuollekin sähköteho maistuvan pikkutehoilla, tosin hankala tuosta päätellä millä teholla lämmitteli.
 
No se tehon maistuvuus riippuu paljolti lämmitettävän alueen lämmitystarpeesta, eli pumpun ottama 500w voi olla joko vähän, sopivasti, tai paljon, riippuen talon ominaisuuksista.

Tässä talossa menisi se ~1500w pattereilla lämmittäessä nollakelissä.
Kyllä siinä pumpulla menee se n. 500w heittämällä, jos nostaisi puhallusta vielä pykälällä sinne VTT asetuksiin, niin voisi pyyntiä laskea asteella, mikä tuo heti säästöä.

Puhallus suunnattu sivuille "V-suuntaisesti", joten se syö osansa hyötysuhteesta hitaampana ilmanvirtauksena.
Ja ilman plussaa oleva 25 malli siis. Ilmeisen hyvä, ettei ollut tuota plusmallia vielä saatavilla silloin.
 

oltsandeeri

Jäsen
Tämä ketju / sen viimeiset sivut ovat masentavaa luettavaa suht uudelle 2 x premium+ 25 omistajalle (pumput asennettu 11/2022).

Olen ollut erittäin tyytyväinen pumppuihin noin yleensä ottaen ja sähkön säästökin on aikas merkittävää luokkaa aiempaan suorasähkölämmitykseen verrattuna.

Joka tapauksessa, tieto tässäkin pirtissä osatehoilla ajettavien vipstaakien mahdollisesti huono(i)sta COP-arvoista lisää tuskaa.

Olisiko pitänyt sittenkin ne Daikin Perferat hankkia:confused:
 

puuhis

Vakionaama
Tämä ketju / sen viimeiset sivut ovat masentavaa luettavaa suht uudelle 2 x premium+ 25 omistajalle (pumput asennettu 11/2022).

Olen ollut erittäin tyytyväinen pumppuihin noin yleensä ottaen ja sähkön säästökin on aikas merkittävää luokkaa aiempaan suorasähkölämmitykseen verrattuna.

Joka tapauksessa, tieto tässäkin pirtissä osatehoilla ajettavien vipstaakien mahdollisesti huono(i)sta COP-arvoista lisää tuskaa.

Olisiko pitänyt sittenkin ne Daikin Perferat hankkia:confused:

Itelläkin harmistus on suurta. Toisaalta kyllä näillä säästää kuitenkin suorasähköön verrattuna kuten olet itsekin havainnut. Mutta, olisi markkinoilla todennäköisimmin parempiakin vaihtoehtoja. Olisi luullut että kehitys olisi Toshiballa mennyt eteenpäin mutta eipä ole. Onko tuosta edellisestä versiosta tehty osatehologgauksia, hetkellisiä arvoja olen nähnyt jotka viittaisivat parempaan suorituskykyyn osatehoilla?

Pari viimeistä päivää ollut takka lämpimänä ja tuossa keskikerroksessa on tossu ollut virrat pois päältä. Lämpötila laskenut tuonne +17-18 tienoolle, laitoin nyt taas puhaltamaan. Pitää palella väärän pumpun valinnasta ikäänkuin rangaistuksena :lumiukko:

Taas databookkia katselin, justiinsa ottelee osatehoilla noin 300W enemmän tehoja kuin pitäisi.
 

_keijo_

Jäsen
Itsellä syttyi lamppu, että minähän saa tulo ja lähtöilman mitattua Amproben laserilla ja koska minulla on myös Shelly jakorasiassa kykenen pähkäilemään karkeasti COP:n. (sittenkin)

Lukema +1,4C:ssä oli n. 4.2, joka vastaa melko täsmälleen datavihkon sivun 15. tietoja huomioiden ottoteho ja ulkolämpötila. Yritän tehdä huomenna lisää mittauksia, lähinnä vaikeuksia teettää ottoilman mittaus, esim. verkkoa kohti mittaaminen voi mennä osin läpi koneen sisuksiin. Toinen epävarmuus on ilman ominaispainossa.

Ulkoyksikkö on tuulisella paikalla ja pumppu asennettu loppukesästä 2023. Mutta palaillaan, tuleeko näistä mittauksista mitään.
 
Viimeksi muokattu:

puuhis

Vakionaama
Itsellä syttyi lamppu, että minähän saa tulo ja lähtöilman mitattua Amproben laserilla ja koska minulla on myös Shelly jakorasiassa kykenen pähkäilemään karkeasti COP:n. (sittenkin)

Lukema +1,4C:ssä oli n. 4.2, joka vastaa melko täsmälleen datavihkon sivun 15. tietoja huomioiden ottoteho ja ulkolämpötila. Yritän tehdä huomenna lisää mittauksia, lähinnä vaikeuksia teettää ottoilman mittaus, esim. verkkoa kohti mittaaminen voi mennä osin läpi koneen sisuksiin. Toinen epävarmuus on ilman ominaispainossa.

Ulkoyksikkö on tuulisella paikalla ja pumppu asennettu loppukesästä 2023. Mutta palaillaan, tuleeko näistä mittauksista mitään.
Olispa kyllä hienoa jos vaan viitsit mittailla :) .

Aikanaan hain itse semmosen halpismittarin jossa on lämpötilamittari rungossa ja toinen piuhan päässä, siitä kaksi näyttöä. Joskus käytin tuota sillai että laitoin mittarungon pumpun päälle ja piuhan sitten puhallusaukkoon. Ihan riittävä kampe mittailuihin ja näkee lämpötilat yhdellä vilkauksella.
 

Luukku

Vakionaama
Olispa kyllä hienoa jos vaan viitsit mittailla :) .

Aikanaan hain itse semmosen halpismittarin jossa on lämpötilamittari rungossa ja toinen piuhan päässä, siitä kaksi näyttöä. Joskus käytin tuota sillai että laitoin mittarungon pumpun päälle ja piuhan sitten puhallusaukkoon. Ihan riittävä kampe mittailuihin ja näkee lämpötilat yhdellä vilkauksella.
Joskus näin semmosen keskustelun missä oli joku ”kaava”, jolla pystyi tuosta lämpötilaerosta arvioimaan COP:n suoraan ”yhdellä vilkaisulla”. Oliko muistaakseni nim. Teukan keksintö? Vanhalla on/off koneella tuo toimi riittävän hyvin, kun ottoteho oli suunnilleen sama aina.
 

_keijo_

Jäsen
Tein vähän 25+:n mittauksia olohuoneessa, jota aloin lämmittämään n. 13 asteesta 17 asteeseen. Ilman ominaispainona käytin 1.25, ilmavirtaus 670. Ulkona oli yli 4 astetta lämmintä.

Ensimmäinen ongelma on ottoilman mittaus, joka heittää todella paljon riippuen mittauskohdasta.

Eli lukemat jota sain oli:

COP 3.6 (ottoilma 25, ei voi pitää paikkaansa heti alussa, joku lämpösäteilyn jäänne)
COP 5 (ottoilma 18 )
COP 4.2 (ottoilma 25)
COP 5,6 (ottoilma 21)
COP 5,8 (ottoilma 19)
COP 5,5 (ottoilma 21, kulutus suht vakiintunut n. 500W)

Tämän jälkeen copit ampuu jo yli kuuden kaiketi koska kulutus laskee jo 400:n tuntumaan ja ilmaohjain ei ole jäähtynyt vielä?

Esim. coppi 6.37 saadaan kun sisään 21C, ulos 31C, kulutus 365W.

Se mitä tässä nyt käy on se, että kone laskee koko ajan ottotehoa alemmas kun huone lähestyy tavoitelämpötilaa, eli se viimeinen jakolasku ulosteho/ottoteho vääristyy, eli suurentaa coppia. Laite ei ole mitenkään erityisen isossa tilassa.

Mutta se mitä tässä hain, että itse en ainakaan plussakelissä havaitse laitteessa teknistä ongelmaa tai valtaisaa ristiriitaa datavihkon kanssa tälläisellä hyvin karkealla mittauksella. Joku voi kommentoida pitäisikö ominaispaino olla jokin muu alle 20 asteen huonelämpötilassa.
 
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Tein vähän 25+:n mittauksia olohuoneessa, jota aloin lämmittämään n. 13 asteesta 17 asteeseen. Ilman ominaispainona käytin 1.25, ilmavirtaus 670. Ulkona oli yli 4 astetta lämmintä.

Ensimmäinen ongelma on ottoilman mittaus, joka heittää todella paljon riippuen mittauskohdasta.

Eli lukemat jota sain oli:

COP 3.6 (ottoilma 25, ei voi pitää paikkaansa heti alussa, joku lämpösäteilyn jäänne)
COP 5 (ottoilma 18 )
COP 4.2 (ottoilma 25)
COP 5,6 (ottoilma 21)
COP 5,8 (ottoilma 19)
COP 5,5 (ottoilma 21, kulutus suht vakiintunut n. 500W)

Tämän jälkeen copit ampuu jo yli kuuden kaiketi koska kulutus laskee jo 400:n tuntumaan ja ilmaohjain ei ole jäähtynyt vielä?

Esim. coppi 6.37 saadaan kun sisään 21C, ulos 31C, kulutus 365W.

Se mitä tässä nyt käy on se, että kone laskee koko ajan ottotehoa alemmas kun huone lähestyy tavoitelämpötilaa, eli se viimeinen jakolasku ulosteho/ottoteho vääristyy, eli suurentaa coppia. Laite ei ole mitenkään erityisen isossa tilassa.

Mutta se mitä tässä hain, että itse en ainakaan plussakelissä havaitse laitteessa teknistä ongelmaa tai valtaisaa ristiriitaa datavihkon kanssa tälläisellä hyvin karkealla mittauksella. Joku voi kommentoida pitäisikö ominaispaino olla jokin muu alle 20 asteen huonelämpötilassa.
Tuohan näyttää ihan eri laitteelta kun omani. Omassa premium+:ssa ei missään tilanteessa ole copit olleet lähelläkään 4.5 edes hetkellisesti. Tällä hetkellä täällä on 5 astetta lämmintä ja 6 tunnin keskiarvot näyttää 3.4 coppia. Lämpöä tuupitaan kuitenkin se 1.4 kW ulos.
 

_keijo_

Jäsen
Lämpöä tuupitaan kuitenkin se 1.4 kW ulos.
Paljo sulla on ottoteho tuossa? Itsellä seilaa 200-300W tienoolla tässä ihan samassa +5C ulkolämpötilassa. Ilmalämpötilat voin mitata väärin laserilla, mutta ottoteho pitäisi olla aika tarkka. Ulkoyksikkö mulla peltoaukean suunnalla ja minimaalinen katos suojana.

Ja tietysti mitatessa, maksimipuhallus.

---------
EDIT: nyt nostin tavoitelämpöä, ottoteho nousi 400 wattiin, sisään 21, ulos 34, mikä heittää laskuvaassa copin jo seiskan tuntumaan.
 
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Paljo sulla on ottoteho tuossa? Itsellä seilaa 200-300W tienoolla tässä ihan samassa +5C ulkolämpötilassa. Ilmalämpötilat voin mitata väärin laserilla, mutta ottoteho pitäisi olla aika tarkka. Ulkoyksikkö mulla peltoaukean suunnalla ja minimaalinen katos suojana.
Tuossa 400 ympärillä sahailee näissä keleissä, näyttää nyt lämmenneen seinät sen verran että otetaan hetkittäin enää 1.1kw ulos, tämä laite ei vain ymmärrä tiputtaa ottotehoa näköjään alaspäin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Paljo sulla on ottoteho tuossa? Itsellä seilaa 200-300W tienoolla tässä ihan samassa +5C ulkolämpötilassa. Ilmalämpötilat voin mitata väärin laserilla, mutta ottoteho pitäisi olla aika tarkka. Ulkoyksikkö mulla peltoaukean suunnalla ja minimaalinen katos suojana.

Ja tietysti mitatessa, maksimipuhallus.
Sanoisin, että laser/infrapunamittarilla menee metsään mahdollisesti todella rankasti. Pintalämpötilan mittauksessa tulee usein isoja virheitä, kun puhutaan kaasuvirtauksien tai myös nestevirtauksien lämpötilamittauksista. Joo tiedän, että ei aina, mutta itse en luottaisi.

Itsellä on selvityksessä, että mikä on oman ILP:n tuoma säästö, kun on useillä lähestymistavoilla merkkejä, että olisikin yllättäen kyseessä "säästö".

Mutta kylläpä Toshiba pystyy mataliin ottotehoihin, eli olkaa TYYTYVÄISIÄ!!!

Vaikka itsellä on mikä tilanne sisä/ulkolämpötilassa, niin Pana on helposti 400-500W ottoteholla ja usein, kun pitäisi mennä pienemmälle niin alkaa aivan mahdoton pompottelu kun vetää parin minuutin sykleissä offille ja sitten pari min päästä isolle yli 1500W teholle.
On aivan selvä, että tuo tuhoaa hyötysuhteen täysin ja siihen bonuksena vielä muutama hyötysuhdetta alentava tekijä niin se onkin sitten siinä se säästö (ainakin jos vertaa varaavaan lattialämmitykseen yösähköllä, kun yö/päivähinta on tyypillisellä tasolla).

Tuota pompottelua ei vain meinaa helpolla huomata ellei jaksa kytätä mitä se tekee, joten kuinkahan paljon tätä tapahtuu niin, ettei omistaja huomaa ja näistä lähtee ne jutut ettei ILP säästä mitään?
Ei näitä kukaan normaali ihminen mittaile millään pistorasiamittareilla tai katso sähköyhtiön datasta, vaan sähkölaskusta katsotaan 99%:sti.

Tuo on niin hiljainen ettei tahdo edes hiljaisessa talossa tai normihälinässä etenkään huomata pompottelua. Jossain vaiheessa huomaa, että oho eikö se taas puhalla ja parin minuutin päästä että oho, nyt se puhaltaakin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kai täytyy koittaa repiä aikaa tunata kotikop-mittauksen kanssa, kun muut keinot osoittavat epäsäästöä.

Yritin hakea kuvia miten porukka on antureita laittanut, mutta ei löytynyt yhtään. Miten olette anturoineet?

Hakemalla täytyy etsiskellä sopivat kohdat omaan tapaukseen varmasti, mutta jos on näkemyksiä valmiiksi?

Ei lähtevän mittaus saa liian kaukana olla, ettei siihen sekoitu jo huoneilmaa.

No, ei tämä nyt kovin vaikealta kyllä tunnu saada tarpeeksi oikeita lukemia, jos vain ILP toimii tarpeeksi stabiilisti, kun usein anturit ovat suht hitaita, niin tarvittava keskiarvotusaika voi olla yllättävän iso (ja teettää isoa virhettä ellei tuota huomioi).
 

jarkko_h

Vakionaama
Sanoisin, että laser/infrapunamittarilla menee metsään mahdollisesti todella rankasti. Pintalämpötilan mittauksessa tulee usein isoja virheitä, kun puhutaan kaasuvirtauksien tai myös nestevirtauksien lämpötilamittauksista.

Pahimman virheen välttää laittamalla esim. maalarinteipin tulo ja lähtövirtaukseen. Mittaa sitten virtauksessa olevan teipin lämpötilaa. Oleellista on delta T ja aika samoihin tuloksiin pääsin aikoinaan kuin kalibroidulla loggerilla. Toki virtauksessa oleva anturi tarkempi.

Meillä vanhassa Toshiba premiumissa lämpötila muuttuu todella vähän sivuttaissuunnassa. Ihan hyviä tuloksia saa jopa yhdellä weberin pihvimittarilla. Etsii lämpötilan kannalta efustavimman paikan ja teippaa anturin siihen.
 

sulo_s

Vakionaama
Yleensä isoin virhe tulee sisäänmeno lämmössä ja ilmamäärässä.
Mut kotikoppiin passaapi, kunhan mittaa aina samallalailla.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tässä nyt useamman tunnin touhunnut tätä, niin mainittakoon liittyen pintalämpötilamittaiksiin:
Minulla on kaksi mittaria/anturia joilla mittaan ulostuloa. Näytti jo ettei tästä tule mitään, kun näyttivät pöydällä ja kainalossa puoli astetta erilailla, mutta ilmavirtauksessa näyttävät varsin samaa, kun ovat ihan millin päästä.

Ja hitaita ovat. Varmaan monella kotimittaajalla on kyllä yhtä hitaita. Kainaloon tälläys kesti peräti 5min että stabiloituivat.

Ja HUOM: omassa Panassa näyttää olevan vain 3-5cm väli virtauksen poikkisuunnassa missä nuo täytyy olla. Tuosta sivuun niin alkaa jo huoneilmaa sekoittua virtaukseen!
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mulla puhallusilmamittaus anturi on tuossa ilmanohjaimien takana. Imu on tuolla karkeasuodattimien päällä samalla kohdalla/puolella, kuin puhallus.
1699121318616.png
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Mittasin tän ketjun tulosten innottamana omasta vuoden vanhasta 25+:sta erittäin epätieteellistä kotikoppii 50% ja 100% kompuran rajotuksilla ja puhallin täysillä ja sain 3,5-4,2 koppeja tällä +3deg ulkolämpötilalla. Esimerkiks tällä hetkellä pauhaa 50% rajotuksella 30deg pyynnillä noin 14-14,5 deltalla otto-tulo, eli ~3100-3200w lämpötehoo ellen väärin laskenu jos käyttää 670m3 puhallusta minkä esitteestä nappasin (evät aika optimiasennossa) ja 1,2kg/m3 ilman tiheyttä. Otto verkosta noin 800w eli koppi 3,9 kieppeillä. Ei sulattele eikä huoju eikä heilu, tasasesti lykkää lämpöö.

Oon ottanu näistä toshiboista pohjavastuksen liittimen irti, kun näiden kenno ei huurru mun käytössä lainkaan ilman sitäkään, eli vähän parempi koppelo kun vastuksen 100w tippuu kulutuksesta pois. En tiiä oisko vastus tällä kelillä ollu päällä vielä muutenkaan, mut näillä main ne alkaa lämmittelemään ja aika polttavan kuumiksi lämpeääkin jos kokeilee pohjan reiästä suoraan vastusta... Hoksasin niiden typeryyden vasta muutama viikko sitten kun Aidonin uudella mittarilla pystyy kattomaan pohjakulutusta 5min palkkeina ja ihmettelin miks pohjakulutus oli kasvanut vaikka mitään jatkuvaa lämmitystä ei ollut päällä. Täällä on kolme näitä toshiboita yhteensä kun lämmittelen autotallii ja pihasaunaa kanssa tällasilla, 300w pohjakulutuksen kasvun näki aika selkeesti

Ihan tosielämän energiamittauksia, niin otin yhtenä päivänä autotallin toshibasta 24h kokonaiskulutuksen "töpselimittarilla". Tallissa on erittäin vuotava nosto-ovi ja noin 30m2. Keskilämpötila oli -4 kieppeillä sen 24h aikana. Tasan 5kwh kulutti ilppi sinä aikana 50% tehorajotuksella ja 8deg ylläpidolla joka pitää tallissa sellasta 9-9,5 asteen lämpötilaa. Pitää joskus testata mitä termostaatillisella sähköpatterilla kuluu samalla sisälämpötilalla, niin selviää se todellinen säästö:)
 

_keijo_

Jäsen
Onko joku vetänyt talvea läpi tuo pohjavastus poiskytkettynä Tossussa? Eikö se muodosta jääkerrosta pellin päälle jos vastus puuttuu? Ootteko poraillu lisää reikiä tms?
 

Husky

Hyperaktiivi
No, tästähän nyt tuli shokkialku Panasonicin kotiKop-mittaukselle, kun ekat lukemat 1.0-1.1.

Mutta syykin on selvä sikäli eikä tarvii vielä alkaa kaavoja tarkastaa tai hienosäätää anturien paikkoja, kun en ole aiemmin huomannut koskaan tuon rykivän peräti 2500W ottoteholla. Mikä s&&#&na sen juuri nyt sattui tuollaiselle päälle pistävän, kun anturoin sen - onko se oikosulussa!!! :huh:

No, eipä tuo ikinä ennen ole ollutkaan peräti 23 asteen pyynnillä. Pakko oli nostaa noin kovaksi, kun muuten pätkisi parin minuutin välein, eikä nuo hitaat lämpöanturini moiseen pelleilyyyn ehdi mukaan ja kotiKopin mittaamisen voisi unohtaa.

Tuo mittaus kesti noin 20min eli ei ole mikään hetkellinen veto. Juuri pitenpään ei tässä torpassa voi vetää tällaisia 2.5kW lämpöjä tai väkisinkin menee jo vehjes stoppiin kun lämmöt nousee.

Virtamittaus on sähkömittarin vaihekohtaisista tiedoista ja se on tähän asti pitänyt paikkansa ILP:n ja muidenkin vehkeiden kanssa ja on hyvin tiedossa, että muita laitteita ei ollut tuossa vaiheessa tuolloin (ellei sitten joku muu vehje ole oikosulkuun mennyt juuri tuoksi 20min ajaksi, kun putosi sille taustakulutukselle mille pitikin eli 24 wattiin, kun laitoin ILP:n stoppiin tuon posotuksen jälkeen).
 
No, tästähän nyt tuli shokkialku Panasonicin kotiKop-mittaukselle, kun ekat lukemat 1.0-1.1.

Mutta syykin on selvä sikäli eikä tarvii vielä alkaa kaavoja tarkastaa tai hienosäätää anturien paikkoja, kun en ole aiemmin huomannut koskaan tuon rykivän peräti 2500W ottoteholla. Mikä s&&#&na sen juuri nyt sattui tuollaiselle päälle pistävän, kun anturoin sen - onko se oikosulussa!!! :huh:

No, eipä tuo ikinä ennen ole ollutkaan peräti 23 asteen pyynnillä. Pakko oli nostaa noin kovaksi, kun muuten pätkisi parin minuutin välein, eikä nuo hitaat lämpöanturini moiseen pelleilyyyn ehdi mukaan ja kotiKopin mittaamisen voisi unohtaa.

Tuo mittaus kesti noin 20min eli ei ole mikään hetkellinen veto. Juuri pitenpään ei tässä torpassa voi vetää tällaisia 2.5kW lämpöjä tai väkisinkin menee jo vehjes stoppiin kun lämmöt nousee.

Virtamittaus on sähkömittarin vaihekohtaisista tiedoista ja se on tähän asti pitänyt paikkansa ILP:n ja muidenkin vehkeiden kanssa ja on hyvin tiedossa, että muita laitteita ei ollut tuossa vaiheessa tuolloin (ellei sitten joku muu vehje ole oikosulkuun mennyt juuri tuoksi 20min ajaksi, kun putosi sille taustakulutukselle mille pitikin eli 24 wattiin, kun laitoin ILP:n stoppiin tuon posotuksen jälkeen).

Eli pumppu käy ilmeisesti täysillä.
Tällöin ulos tuleva ilma pitäisi olla vähän pidemmällä ajolla luokkaa 55c plus miinus muutama aste.

Tokihan se laite alkaa hörppimään sähköä erityisesti alkuvaiheessa eri malliin jos astetolkulla korottaa pyyntiä. On sillä sitä lämmitettävää ilmaa ja pintoja sen verran. Niinhän tekee sähköpatteritkin vähän pidemmän sähkökatkon jälkeen.
 
Esimerkiks tällä hetkellä pauhaa 50% rajotuksella 30deg pyynnillä noin 14-14,5 deltalla otto-tulo, eli ~3100-3200w lämpötehoo ellen väärin laskenu jos käyttää 670m3 puhallusta minkä esitteestä nappasin (evät aika optimiasennossa) ja 1,2kg/m3 ilman tiheyttä.

Tuo 670m3 on jäähdytyksen puhallusmäärä, lämmityksellä tuuppaa 720m3
 
Oma Premium+ pukkaa reilun viiden copilla lämpöä näin lauhalla kelillä. Lämmöt ulkona pikkuisen plussalla.
Ruuvitagit mittaamassa ilmaa. Imuilman mittaus Ruuvin kuoret paikoillaan ja puhallusilmaa mitataan puretulla ruuvitagilla että reagoi nopeampaa muutoksiin.
Shelly mittaa virtoja.
Puhallus täysillä syksystä alkaen.
 
Viimeksi muokattu:

puuhis

Vakionaama
Mielenkiintoisia tuloksia täällä. Itellä pumppu päällä eilisestä, liitteessä dataa. Pitää myöhemmin kokeilla täyspuhalluksia, tulee muutoin hellasäröä metelin vuoksi - nämä tulokset saatu puh 3, pyynti +21, takkamoodi 2.

Datassa cop = 2.3. Näin pienemmällä puhalluksella hyötysuhde jää todella huonoksi. Pitää vertailun vuoksi kokeilla täyspuhallusta jossain vaiheessa.
 

Liitteet

  • tossu-0 puh3 pyynti +21 temps.pdf
    82,6 KB · Katsottu: 117
  • tossu-0 puh3 pyynti +21.pdf
    82,1 KB · Katsottu: 110

Legis

Aktiivinen jäsen
Tuo 670m3 on jäähdytyksen puhallusmäärä, lämmityksellä tuuppaa 720m3

Koppi nousee vähän siinä tapauksessa. Pitää mittailla pakkaskoppii kunhan pakastuu. Aika lähellä oli noi omat arvot toshiban osakuormataulukon lukemia.

Puuhis ja derae oliko teillä kuinka pitkät kylmäaineputkien vedot ja ootteko kattonu niiden koteloiden sisälle että putkien eristeet on yhtenäiset ja tarpeeks tiiviit ettei putkissa vaan asu suuria häviöitä? Mulla on aika lyhyet 2-3 metriset putket kaikissa, saunalla on lyhyin ja muissa himpun pidempi. Kaikissa putket tulee sisälle suoraan sisäyksikön taakse ilman näkyviä koteloita sisällä.

IMG_8765.jpeg
 
Back
Ylös Bottom