Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

T Aalto

Tulokas
Se 3kW vastus ei ole yhdessä vaiheessa, vaan se on 1kW per vaihe. Panasonicissa on ohjaus sille lämminvesivaraajan (ulkoiselle/erilliselle) vastukselle.

VILP käytössä se käyttöveden haalistaminen ja erillinen tulistusvaraaja on ehkä se vähän parempi vaihtoehto. Vähiten ongelmia toki aiheuttaa pelkkä erillinen lämminvesivaraaja, mutta jää haalistamisen edut pois.
//Panasonicissa on ohjaus sille lämminvesivaraajan (ulkoiselle/erilliselle) vastukselle.//

Meidän varaajassamme on oma erillinen kaapeli, jonka voi halutessaan kytkeä suoraan rasiaan. Voisiko kytkennän siis hoitaa sisäyksikön kautta? Ja jos nyt käytän suoraa rasialiitäntää, niin pitäisikö minun kääntää asetuksista varaajan lämmitystila asentoon 'ulkoinen'?
 

Paleltaa

Jäsen
VILP käytössä se käyttöveden haalistaminen ja erillinen tulistusvaraaja on ehkä se vähän parempi vaihtoehto. Vähiten ongelmia toki aiheuttaa pelkkä erillinen lämminvesivaraaja, mutta jää haalistamisen edut pois.
Avatkaa vähän amatöörille. Mitä nuo haalistaminen ja tulistusvaraaja ovat? Tarkoittaako erillinen lämminvesivaraaja siis ulkopuolista varaajaa käyttövedellekin? Ilman omaa vastusta?
 

Sammypiru

Vakionaama
Taisin minäkin päästä tuohon 40 minuutin sulatustaajuuteen, ulkolämpötila tässä kohtaa -24 astetta. Panasonicin oman näytön mukaan COP tällä sulatustaajuudella on pudonnut arvoon 1.2.

1704618032999.png
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
//Se 3kW vastus ei ole yhdessä vaiheessa, vaan se on 1kW per vaihe.//

Kiitos, tämän on hyödyllinen tieto.

Esim. 1-vaihe monoblockeissa se 3 kW vastus on yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa ja pikainen googlaus viittaisi että 1v-vastus olisi sinunkin sisäyksikössäsi. 3v-laitteissa kai vastuksetkin 3v. Eli kuten yllä todettu, variaatioita Panoissa on aika lailla ja pieniä eroavaisuuksia. Mono/split/H/J/1v/3v jne.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Panaheater.jpg


Tuostahan tuo selviää miksi vastus käynnistyy ainoastaan 90s ajaksi sulatuksessa. Koska kompurasulatuksessa vesipumppu sammutetaan, niin sen takia sammutetaan vastuskin. Onhan tuo sitten tavallaan pieni softabugi, jos se käynnistetään heti sulatuksen aluksi, koska vesipumppu pyörii vielä pienen hetken sulatuksen aktivoituessa, mutta sammutetaan heti perään, koska vesipumppu sammutetaan.
Koskee siis kompurasulatusaluetta kovemmilla pakkasilla.

//Panasonicissa on ohjaus sille lämminvesivaraajan (ulkoiselle/erilliselle) vastukselle.//

Meidän varaajassamme on oma erillinen kaapeli, jonka voi halutessaan kytkeä suoraan rasiaan. Voisiko kytkennän siis hoitaa sisäyksikön kautta? Ja jos nyt käytän suoraa rasialiitäntää, niin pitäisikö minun kääntää asetuksista varaajan lämmitystila asentoon 'ulkoinen'?
En nyt muista tarkasti miten nuo oli, mutta selviää huoltomanuaalista:
Pitää joka tapauksessa vetää erikseen sinne koneelle ne lämminvesivaraajan sähköt ja sieltä sitten kytkeä lämminvesivaraaja, niin osaa ohjata sitä automaattisesti.
Avatkaa vähän amatöörille. Mitä nuo haalistaminen ja tulistusvaraaja ovat? Tarkoittaako erillinen lämminvesivaraaja siis ulkopuolista varaajaa käyttövedellekin? Ilman omaa vastusta?
Ihan normaali lämminvesivaraaja siis, mutta sinne menevä vesi esilämmitetään/haalistetaan ensin.
Tarvitsee siis esim. hybridi-varaajan/puskurivaraajan, jossa on käyttövedelle kierukka/kierukat, joissa käyttövesi esilämpeää sillä lämmitysverkon vedellä. Kierukoista sitten esilämmitetty vesi sinne normaaliin lämminvesivaraajaan, joka kuumentaa sen lopulliseen käyttölämpötilaan sillä omalla vastuksellaan.
Esim. näillä pakkasilla omassa hybridi-varaajassa (kahden kierukan kautta) esilämpeävä käyttövesi on periaatteessa jo suoraan suihkulämmintä, joten sitä ei tarvitse kovin paljoa lämmittää lopulliseen lämpötilaan
Meillä on ainoastaan 30l lämminvesivaraaja ja se riitti aikaisemmin 4-5hlö käyttöön.
Esim. 1-vaihe monoblockeissa se 3 kW vastus on yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa ja pikainen googlaus viittaisi että 1v-vastus olisi sinunkin sisäyksikössäsi. 3v-laitteissa kai vastuksetkin 3v. Eli kuten yllä todettu, variaatioita Panoissa on aika lailla ja pieniä eroavaisuuksia. Mono/split/H/J/1v/3v jne.
Siis hetkonen, jos kone on yksivaiheinen, niin ei silloin voi olla vastus yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa. Sekoitatko tässä nyt ulkoisen 3kW vastuksen ohjauksen, jolle pitää vetää oma syöttö?
Jotenkin mulla on ollut käsitys, ettei 9kW T-CAPpia ole kuin 3-vaiheisena.

Eli tuo on High Performance.. ei T-cap.
En tiedä kenelle vastasit, mutta kyllä tässä ollaan 9kW T-CAP -langassa keskustelemassa T-CAP koneista.
 
Viimeksi muokattu:

T Aalto

Tulokas
Esim. 1-vaihe monoblockeissa se 3 kW vastus on yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa ja pikainen googlaus viittaisi että 1v-vastus olisi sinunkin sisäyksikössäsi. 3v-laitteissa kai vastuksetkin 3v. Eli kuten yllä todettu, variaatioita Panoissa on aika lailla ja pieniä eroavaisuuksia. Mono/split/H/J/1v/3v jne.
Kiitos, näin minä myös päättelin sen jälkeen kun 1-vaiheen sulake paloi. Energiaseuranta putosi nollaan. Jos vastukset olisi jaettu eri vaiheille, energiaseurannan olisi pitänyt näyttää 2 kW.
 

T Aalto

Tulokas
katso liitettä 92985

Tuostahan tuo selviää miksi vastus käynnistyy ainoastaan 90s ajaksi sulatuksessa. Koska kompurasulatuksessa vesipumppu sammutetaan, niin sen takia sammutetaan vastuskin. Onhan tuo sitten tavallaan pieni softabugi, jos se käynnistetään heti sulatuksen aluksi, koska vesipumppu pyörii vielä pienen hetken sulatuksen aktivoituessa, mutta sammutetaan heti perään, koska vesipumppu sammutetaan.
Koskee siis kompurasulatusaluetta kovemmilla pakkasilla.


En nyt muista tarkasti miten nuo oli, mutta selviää huoltomanuaalista:
Pitää joka tapauksessa vetää erikseen sinne koneelle ne lämminvesivaraajan sähköt ja sieltä sitten kytkeä lämminvesivaraaja, niin osaa ohjata sitä automaattisesti.

Ihan normaali lämminvesivaraaja siis, mutta sinne menevä vesi esilämmitetään/haalistetaan ensin.
Tarvitsee siis esim. hybridi-varaajan/puskurivaraajan, jossa on käyttövedelle kierukka/kierukat, joissa käyttövesi esilämpeää sillä lämmitysverkon vedellä. Kierukoista sitten esilämmitetty vesi sinne normaaliin lämminvesivaraajaan, joka kuumentaa sen lopulliseen käyttölämpötilaan sillä omalla vastuksellaan.
Esim. näillä pakkasilla omassa hybridi-varaajassa (kahden kierukan kautta) esilämpeävä käyttövesi on periaatteessa jo suoraan suihkulämmintä, joten sitä ei tarvitse kovin paljoa lämmittää lopulliseen lämpötilaan
Meillä on ainoastaan 30l lämminvesivaraaja ja se riitti aikaisemmin 4-5hlö käyttöön.

Siis hetkonen, jos kone on yksivaiheinen, niin ei silloin voi olla vastus yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa. Sekoitatko tässä nyt ulkoisen 3kW vastuksen ohjauksen, jolle pitää vetää oma syöttö?
Jotenkin mulla on ollut käsitys, ettei 9kW T-CAPpia ole kuin 3-vaiheisena.


En tiedä kenelle vastasit, mutta kyllä tässä ollaan 9kW T-CAP -langassa keskustelemassa T-CAP koneista.
Olen pahoillani, laitoin ensimmäisen viestini väärään ketjuun, koska laitteeni on tosiaan High Performance, ei T-cap.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Siis hetkonen, jos kone on yksivaiheinen, niin ei silloin voi olla vastus yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa. Sekoitatko tässä nyt ulkoisen 3kW vastuksen ohjauksen, jolle pitää vetää oma syöttö?
Jotenkin mulla on ollut käsitys, ettei 9kW T-CAPpia ole kuin 3-vaiheisena.

1-vaihekoneista puhutaan vaikka käytännössä kahta vaihetta ne käyttävät, eli toinen vastukselle ja toinen kompuralle.

Tästä ketjusta lienee jo ajat sitten muodostunut jonkinlainen panan yleisketju jossa sikin sokin vähän joka mallista keskustelua.
 

Nikon

Aktiivinen jäsen
katso liitettä 92985

Tuostahan tuo selviää miksi vastus käynnistyy ainoastaan 90s ajaksi sulatuksessa. Koska kompurasulatuksessa vesipumppu sammutetaan, niin sen takia sammutetaan vastuskin. Onhan tuo sitten tavallaan pieni softabugi, jos se käynnistetään heti sulatuksen aluksi, koska vesipumppu pyörii vielä pienen hetken sulatuksen aktivoituessa, mutta sammutetaan heti perään, koska vesipumppu sammutetaan.
Koskee siis kompurasulatusaluetta kovemmilla pakkasilla.


En nyt muista tarkasti miten nuo oli, mutta selviää huoltomanuaalista:
Pitää joka tapauksessa vetää erikseen sinne koneelle ne lämminvesivaraajan sähköt ja sieltä sitten kytkeä lämminvesivaraaja, niin osaa ohjata sitä automaattisesti.

Ihan normaali lämminvesivaraaja siis, mutta sinne menevä vesi esilämmitetään/haalistetaan ensin.
Tarvitsee siis esim. hybridi-varaajan/puskurivaraajan, jossa on käyttövedelle kierukka/kierukat, joissa käyttövesi esilämpeää sillä lämmitysverkon vedellä. Kierukoista sitten esilämmitetty vesi sinne normaaliin lämminvesivaraajaan, joka kuumentaa sen lopulliseen käyttölämpötilaan sillä omalla vastuksellaan.
Esim. näillä pakkasilla omassa hybridi-varaajassa (kahden kierukan kautta) esilämpeävä käyttövesi on periaatteessa jo suoraan suihkulämmintä, joten sitä ei tarvitse kovin paljoa lämmittää lopulliseen lämpötilaan
Meillä on ainoastaan 30l lämminvesivaraaja ja se riitti aikaisemmin 4-5hlö käyttöön.

Siis hetkonen, jos kone on yksivaiheinen, niin ei silloin voi olla vastus yhdessä vaiheessa ja kompura toisessa. Sekoitatko tässä nyt ulkoisen 3kW vastuksen ohjauksen, jolle pitää vetää oma syöttö?
Jotenkin mulla on ollut käsitys, ettei 9kW T-CAPpia ole kuin 3-vaiheisena.


En tiedä kenelle vastasit, mutta kyllä tässä ollaan 9kW T-CAP -langassa keskustelemassa T-CAP koneista.
T-CAP koneet aina 3- vaihe koneita
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Erikoiset ja harvinaiset pumppauskelit jatkuu, kun pakkanen lauhtui ihan kunnolla. Ulkona ollut nyt illalla -4'c, kosteusprosentti 90 ja kastepiste -4'c, joten kenno menee tukkoon tunnissa. Tihein sulatusväli ollut nyt illalla 40min.
Päivällä kävi VILP 2h kiinnikin pitkästä aikaa pörssisähköohjauksen takia ja vieläkin paikkaillaan varaajan vajetta tuon kelin takia, kun ei pääse kunnon ajolle.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Panan sisäinen vikuri oli lauennut 10/1 aamulla neljän aikaan . Näkyi Siilinkarilla olleen kosteus 100% juuri silloin, koneella ollut myös sulatus samaan aikaan.
Pumppu lähti toimimaan kun sai virtaa eikä koneen sisällä näkynyt mitään ihmeellistä.Olisiko korkea ilmankosteus ja lisäkosteus sulatuksesta saanut vikurin räpsähtämään.
Tuo kosteus näkyi esim. alaterassin laseissa jotka olivat tosi märkiä, eivät ole ennen olleet tuossa kunnossa.
Tuo sulatuksen ajankohta voisi viitata noihin saattovastuksiin mutta ainakaan uutta räpsyä ei ole tullut.
Pumpulle tuli 4 vuotta täyteen marraskuussa, tämä oli ensimmäinen varsinainen vika.
 

Mikkiv

Jäsen
Onnistui se nollakokemuksella saada tuonne InfluxDB näkymään Heishamonin kautta dataa. Tein tämän lähinnä siksi, kun vaivasi aika runsaat käynnistykset koneella.

Kun ulkolämpötila muutaman asteen plussalla:
- Käynnistyksiä noin tunnin välein tai tiheämmin
- Outlet-temp sahaa noin 30min jaksoissa ylös-alas. Tässä tapauksessa 33°c --> 27.5°c
- Kompuran taajuus sahaa
- COP sahaa

Ulkolämpötila painuu pakkasen puolelle:
- Noin 6-8h käyntijaksot alkavat
- Kaikki tasaantuu

9kW T-CAP (h-sarjalainen?) kyseessä ja tällä lämmitetään n. 120m2 vanhaa 70-luvun puutaloa 1&2-lehtisillä levypattereilla.
Nollakeleillä olen yleensä pitänyt QM2-3.

Saisiko tähän neuvoa? Jos on joku ihan simppeli juttu, mikä jäänyt huomaamatta.

Backup heater power on @ 0°c, voisiko sillä olla joku vaikutus? Käsittääkseni tämä viittaa sähkövastuksien sallimislämpötilaan.
1704989742963.png



1704987519661.png
 
Viimeksi muokattu:

eliel

Aktiivinen jäsen
Onnistui se nollakokemuksella saada tuonne InfluxDB näkymään Heishamonin kautta dataa. Tein tämän lähinnä siksi, kun vaivasi aika runsaat käynnistykset koneella.

Kun ulkolämpötila muutaman asteen plussalla:
- Käynnistyksiä noin tunnin välein tai tiheämmin
- Outlet-temp sahaa noin 30min jaksoissa ylös-alas. Tässä tapauksessa 33°c --> 27.5°c
- Kompuran taajuus sahaa
- COP sahaa

Ulkolämpötila painuu pakkasen puolelle:
- Noin 6-8h käyntijaksot alkavat
- Kaikki tasaantuu

9kW T-CAP (h-sarjalainen?) kyseessä ja tällä lämmitetään n. 120m2 vanhaa 70-luvun puutaloa 1&2-lehtisillä levypattereilla.
Nollakeleillä olen yleensä pitänyt QM2-3.

Saisiko tähän neuvoa? Jos on joku ihan simppeli juttu, mikä jäänyt huomaamatta

Ei taida olla varaajaa? Katkokäyntiä olisi mahdollista väistää varaajan kanssa. Tässä pari vetoa nolla kelissä ja -8 pakkasessa. Kone käsketään heishamonin kautta pois päältä kun haluttu lämpötila saavutetaan ja pyyntiä nostetaan asteittain, että päästään heti minimi teholle.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-01-11-20-38-20-47_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-01-11-20-38-20-47_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    73,8 KB · Katsottu: 115

Mikkiv

Jäsen
Ei taida olla varaajaa? Katkokäyntiä olisi mahdollista väistää varaajan kanssa. Tässä pari vetoa nolla kelissä ja -8 pakkasessa. Kone käsketään heishamonin kautta pois päältä kun haluttu lämpötila saavutetaan ja pyyntiä nostetaan asteittain, että päästään heti minimi teholle.
Ei ole muuta kuin olematon puskurivaraaja tällä hetkellä. Pattereiden termostaatit kokonaan auki ja kompensointikäyrä käytössä. Jos tuota koneen ottotehoa pystyisi rajoittaa järkevästi, se varmaan auttaisi? Mutta vaatineeko demand controllilla kikkailua?
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Ei siltä katkokäynniltä voi välttyä, jos/kun talon lämmöntarve on pienempi, kuin mitä kone antaa ulos pienimmällä teholla.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
Ei ole muuta kuin olematon puskurivaraaja tällä hetkellä. Pattereiden termostaatit kokonaan auki ja kompensointikäyrä käytössä. Jos tuota koneen ottotehoa pystyisi rajoittaa järkevästi, se varmaan auttaisi? Mutta vaatineeko demand controllilla kikkailua?
Minimi ottoteho taitaa olla 9kw koneessa jotain 800w-1000w, eli antoteho nollassa jotain neljän kilowatin luokkaa ja tuohon alkuryntäilyt päälle. Ei taida demand control alkuryntäilyyn auttaa ja minimi ottoteho on minkä alle ei pääse.
 

Mikey

Aktiivinen jäsen
Itsellänikin on vain 100l pumppaussäiliö, ja parhaaseen tulokseen olen päässyt rajoittamalla Panan pumpun tuoton 14 l/min. Nimittäin isommilla virtauksilla Panalta pyttyyn tuleva vesi ampuu säiliön alaosaan ja sekoittuu siellä kierrosta palaavaan kylmenneeseen veteen, jolloin Panalle palaava vesi lämpenee ja Pana luulee lämmitystarpeen loppuneen.
 

Mikkiv

Jäsen
Minimi ottoteho taitaa olla 9kw koneessa jotain 800w-1000w, eli antoteho nollassa jotain neljän kilowatin luokkaa ja tuohon alkuryntäilyt päälle. Ei taida demand control alkuryntäilyyn auttaa ja minimi ottoteho on minkä alle ei pääse.
Ulkolämpötila kun tipahtaa asteen pari kylmemmälle, heti kykenee vetämään pitkiäkin jaksoja käynnissä eikä tule tuollaista on-off sahailua. Ja kriittinen piste missä kone sahaa, on tottakai yleisimpiä kelejä mihin tollanen lämpöpumppu on sopiva?

Itsellänikin on vain 100l pumppaussäiliö, ja parhaaseen tulokseen olen päässyt rajoittamalla Panan pumpun tuoton 14 l/min. Nimittäin isommilla virtauksilla Panalta pyttyyn tuleva vesi ampuu säiliön alaosaan ja sekoittuu siellä kierrosta palaavaan kylmenneeseen veteen, jolloin Panalle palaava vesi lämpenee ja Pana luulee lämmitystarpeen loppuneen.
Tuota olenkin miettinyt, että jotakin ylimääräistä sekaantumista tapahtuisi ennen aikojaan, mikä voisi sekoittaa pumpun toimintaa. Käytätkö ollenkaan ulkoista kiertovesipumppua?

Mun järjestelmässä on vanha grundfoss 2-asennossa patteriverkon paluupuolella syöttämässä vettä varaajan alaosaan. Tuosta en ole varma, kumpaan päähän sisäyksikkö lykkää vettä, pitää selvittää.
 

Blackie

Jäsen
Tuntuu ettei tuosta buffer modesta ole itselle ainakaan mitään hyötyä (työsäiliö 50l) ja olenkin buffer deltaa pitänyt nollassa pakkasten alkamisen jälkeen, jos nyt yritän ottaa buffer moden kokonaan pois niin ongelmana on että se sammuttaa zone 1 kiertovesipumpun kokoonaan kun se on lisäkorttiin kytkettynä. Tuntuu että vesi ei kierrä tarpeeksi, rajoittaako se pysähdyksissä oleva pumppu sitä vai mistä mahtaa johtua. Kämppä ainakin viilenee pikkuhiljaa vaikka tekee tarpeeks lämmintä vettä. Tähän ei taida olla mitään muuta ratkaisua kuin kytkeä zone 1 pumppu erikseen pistorasiaan tai käyttää buffer modea ja antaa deltan olla nollassa? Node-red ohjaus on pumpulle mutta se ei asiaan mitenkään taida liittyä
Edit : Äsken lämpökameralla katsoin olohuoneen patterista niin sinne tuli vain n. 22 asteinen vesi vaikka laite teki sillä hetkellä 45 asteista. Tämä siis silloin jos laitoin buffer moden pois ja laite sammuttaa zone 1 pumpun
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Tuntuu ettei tuosta buffer modesta ole itselle ainakaan mitään hyötyä (työsäiliö 50l) ja olenkin buffer deltaa pitänyt nollassa pakkasten alkamisen jälkeen, jos nyt yritän ottaa buffer moden kokonaan pois niin ongelmana on että se sammuttaa zone 1 kiertovesipumpun kokoonaan kun se on lisäkorttiin kytkettynä. Tuntuu että vesi ei kierrä tarpeeksi, rajoittaako se pysähdyksissä oleva pumppu sitä vai mistä mahtaa johtua. Kämppä ainakin viilenee pikkuhiljaa vaikka tekee tarpeeks lämmintä vettä. Tähän ei taida olla mitään muuta ratkaisua kuin kytkeä zone 1 pumppu erikseen pistorasiaan tai käyttää buffer modea ja antaa deltan olla nollassa? Node-red ohjaus on pumpulle mutta se ei asiaan mitenkään taida liittyä
Edit : Äsken lämpökameralla katsoin olohuoneen patterista niin sinne tuli vain n. 22 asteinen vesi vaikka laite teki sillä hetkellä 45 asteista. Tämä siis silloin jos laitoin buffer moden pois ja laite sammuttaa zone 1 pumpun
Patteritalossa ei saa hetkeäkään kikkailla millään buffer modella tai pörssisähköllä vaan antaa koneen käydä deltaT 2 tai 3
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Patteritalossa ei saa hetkeäkään kikkailla millään buffer modella tai pörssisähköllä vaan antaa koneen käydä deltaT 2 tai 3
Ja tällaiset kommentit/neuvot voi jättää kokonaan kirjoittamatta. Jokainen talo on erilainen omine lämmitysjärjestelmineen, joten ihan yleisesti ottaen täysin paska neuvo. Ihan jo alkaen käytetystä deltaT:stä, joka tuskin on optimaalinen isoimpaan osaan lämmitysjärjestelmiä.
Hyvin pystyy myös pörssisähkön kanssakin pelailemaan patteritalossa.

Tuntuu ettei tuosta buffer modesta ole itselle ainakaan mitään hyötyä (työsäiliö 50l) ja olenkin buffer deltaa pitänyt nollassa pakkasten alkamisen jälkeen
Joo ei tuollaisen pienen 50l puskurin kanssa oikein homma toimi. Vaatinee vähintään se lähemmäs 200l, että saa jollain tapaa homman pelaamaan järkevästi. Buffer dT0 mullakin on tuon 500l varaajan kanssa, jotta saa pelailemaan lähes direct-moodin tavoin, mutta samalla latautuu varaaja esilämmityskierukoiden takia.
Kytkentöjen muuttaminen on varmaankin se yksi vaihtoehto, tai sitten yrittää saada vilpin ja zone1 vesipumput jotenkin pelaamaan yhteen niin, että saisi kaiken suoraan lämmityskiertoon ilman, että bufferin lämpö saavuttaa tavoitetta ja pätkii käyntiä. Voi olla aika hankalaa.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
50 litraa ei riitä mihinkään buffer moden kanssa. Itse näkisin, että pitäisi olla vähintäänkin joku 500 litran pönttö, tai isompi.

Laita zone 1 pumppu pyörimään koko ajan.
 

Blackie

Jäsen
50 litraa ei riitä mihinkään buffer moden kanssa. Itse näkisin, että pitäisi olla vähintäänkin joku 500 litran pönttö, tai isompi.

Laita zone 1 pumppu pyörimään koko ajan.
Tarvii varmaan töpselillä laittaa seinään ja toivoa ettei pumpulta tule vikakoodia kun ei tunnistakaan zone 1 pumppua. Tosin lisäkortin voin asetuksista nyt ottaa pois vallan kaiketi kun en sen juttuja tällä hetkellä tarvi
 

mobbe

Vakionaama
Ja tällaiset kommentit/neuvot voi jättää kokonaan kirjoittamatta. Jokainen talo on erilainen omine lämmitysjärjestelmineen, joten ihan yleisesti ottaen täysin paska neuvo. Ihan jo alkaen käytetystä deltaT:stä, joka tuskin on optimaalinen isoimpaan osaan lämmitysjärjestelmiä.
Hyvin pystyy myös pörssisähkön kanssakin pelailemaan patteritalossa.

Joo ei tuollaisen pienen 50l puskurin kanssa oikein homma toimi. Vaatinee vähintään se lähemmäs 200l, että saa jollain tapaa homman pelaamaan järkevästi. Buffer dT0 mullakin on tuon 500l varaajan kanssa, jotta saa pelailemaan lähes direct-moodin tavoin, mutta samalla latautuu varaaja esilämmityskierukoiden takia.
Kytkentöjen muuttaminen on varmaankin se yksi vaihtoehto, tai sitten yrittää saada vilpin ja zone1 vesipumput jotenkin pelaamaan yhteen niin, että saisi kaiken suoraan lämmityskiertoon ilman, että bufferin lämpö saavuttaa tavoitetta ja pätkii käyntiä. Voi olla aika hankalaa.
Toisessa ketjussa sanoin että varaajakäytössä pörssiohjaus sopii tästä se jäi pois.Patterikierron pumppua ei pitäisi pysätellä lattialämmityksen ehkä.Vilpin pientä deltaa en aio muuttaa omassani kokemus vain positiivinen isompaan verrattua
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Mobbe toisessa ketjussa: "Paikalleenhan se asentui k-sarjan 7kw /split puskurivaraajaksi vaihtuneen öljykattilan kylkeen."

Kaikki Panan laitteet ei toimi kuten tuo mikä sinulla on. Säädöissä eroja ja miten se istahtaa paikoilleen ajateltuun toimintaympäristöön. :). Yhteistä lienee vain hankalasti tulkittavat käyttöohjeet :)
 

Mikey

Aktiivinen jäsen
Te joilla on Heishamon tms., niin näettekö sitä kautta sisäyksikössä olevan kylmäaineen lämpötila-anturin lukemia? Jos näkyy, niin millaisia lukemat ovat.

Yritän sitten etsiä löytyisikö [nuoli vasempaan/ylös/oikeaan] -salavalikosta siihen täsmäävä kenttä.
 

Blackie

Jäsen
Miten tuo kylmäaineen määrä meni näissä T-Capeissa (Split All In One)? Pitikö sitä lisätä vasta kun putkistot on yli 10 metriä pitkät vai miten? En muista mistä sitä katselin. Tuli vaan mieleen kun näillä pakkasilla on COP jo yhden tuntumassa
 
Back
Ylös Bottom