Perussähkötyökysymyksiä

Jule

Vakionaama
Pääsulakkeen koko ja Caruna laskutus:)
Pari-talossa mittauskeskus missä on talomittari ja 3x35A pääsulakkeet
Yksi 3x25A alakeskus pannuhuoneessa lämmitykselle ja toinen ketjutettu autotallissa

Molemmissa asunnoissa on oma mittaus ja 3x25A sulakkeet
Taloon tulee yksi 10neliön Cu kadulta= 3x35A
Caruna laskuttaa: 1kpl 3x35A+ siirto ja lisäksi 2kpl 3x25A+ siirto, kolme kk-maksua lisäksi

On siirrytty syksyllä suorasähköön lämmityksessä kun kattila ja öljypoltin + hormi on loppu, talomittarille varattava teho 2x9kW+ varaaja 3kW
Syöttöjohdolle tulee aika iso kuorma...
Jos asunnoissa on 6kW kiukaat ei pitäisi olla vielä ongelmaa. Jos haluaa pelata varmanpäälle, niin laittaa kiukaan rajoittamaan lämmistystehoa (ellwi jo ole).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Usein tuo keskuksen lisääminen on tosin helpompi toteuttaa laittamalla sille oma syöttönsä MK:lta.
Tässä tapuksessa 4x10 johto menee maan alla 8m ja sitten alapohjaa pitkin MK1:lle. Johto on kiepilla eli sitä johtoa on ylimäärästä. Ajetlin että katkaistaa ja kerrätetää syötö RK2 kautta. Uusi nousukaapeli vaatii maan aukaisemista. 4x10 kestää sen 63A vedettynä ilmassa eli nousujohdon A riittää. Talon RK on 50A nimelisviralla ja 24 kW on suuniteltu tehonkesto, nopeasti suunitelmista luettuna.

Eikös täällä ollut joku joka nosti MK nimellisvirtaa jollain johtosarjalla?

Tämä alkaa menemään ohi aihen koska jos sähkäriltä kysytään niin jatkojohdon käyttö on perussähkökysymys maallikolle , ei uuden RK lisääminen :parku:
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
ei uuden RK lisääminen :parku:
Minä olen lisäillyt keskuksia ihan vaan siksi, että niihin saa mahtumaan ryhmäkohtaisia vikureita. Tuossa on nytkin pari lootaa inspiraatiota odottamassa - kyllästyin laittamaan johdon loppupäähän pieniä koteloita vikureille. Amatimiesten rakentama pää-RK on aivan hirveä harakanpesä jossa suuri osa DIN-kiskoista peittyy johtovyyhteihin. Eli yksi uusi loota tulee ihan lähelle vanhaa keskusta.
 

Jule

Vakionaama
Mun muistaakseni 4x10 ei kyllä 63A veny tuollaisessa asennuksessa, mutta ei kyllä ole kirjaa tässä mistä luntata.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mun muistaakseni 4x10 ei kyllä 63A veny tuollaisessa asennuksessa, mutta ei kyllä ole kirjaa tässä mistä luntata.
1705695999493.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei siellä kerrota minkä nimellisvirta on 50A...
jostakin syystä laitoin ulkomittasukeskuksen tontin nurkalla ja talon syöttäkaapeli kulkee alapohjassa varaston kautta taloon. Voiko syöttökaapelin pistää poikki varaston/autokatoksen kohdalta ja lisätä uuden ryhmäkeskuksen josta sitten jatketaan olemassaolevaan ryhmäkeskukseen missä sijaitsee talon sulakeet jne? Sähköasentaja on tulossa käymään mutta ajatelin hieman kysellä etukäteen. Nykyinen syöttökaapeli on MCMK 4x10+10 ja Ensto EVNP 63A sulake ja nimellisvirta on 50A
Ei siellä kerrota minkä nimellisvirta on 50A...

Mutta kuitenkin miksi sitä pitäis suurentaa jollakin johtosarjalla?
Oli lähinnä huomio.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Meillä amatimiehet 'jakoivat' vanhan mitta/ryhmä/yösähkökeskuksen niin että ulos tuli mittakeskus ja sisälle uuteen paikkaan - ei kauas vanhasta paikasta - uusi RK. Tässä juurikin katkaistiin vanha syöttö ulkona - ja jatkettiin MK:lta eri kautta RK:lle. Kadulta pitäisi tulla 3x63A, MK:ssa lukee 50A. Kadulta VOI tulla enempikin - en tiedä mikä oli meidän kaapeli/kahvasto, mutta kadun varren lootassa oli laitettu useampi talo yhden kahvasulakkeen taa! - tonteille on noussut lisää taloja.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Et specifoi tuossa minkä In on 50A...
Joo ja jaa. MK nimelisvirta on 50A, sulakeboxi 63A. Sulake on sähkökuvien mukaan 35A mutta epäilen että kukaan näitä alkaa modifioimaan alaspäin eli todenäköisestu sulake on 63A? Vai ropeloiko näitä joku manuaalisesti sen jälkeen kun tulee linjalta?
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Voi ropeloida. Mun mittauskeskus on 50A sulakkeille mutta sinne on vaihdettu 25A pohjat ja sulakkeet. Keskus on merkattukin vähän oudosti niin nopeasti luulisi että pääsulakkeet on 3x50A.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Meillä kadulla 100A kahvat kaapissa, sieltä maassa kaapeli , jossa haarautuu naapuriin, heillä öljylämmitys (3 x 25A?), meillä 3 x 35A, pääsulakeboksiin maan sisältä taipuisa metalli(panssari?) putki, boksissa lukee 3 x 63/35A, ja sieltä kellarissa pintana keskukselle syöttö. Maansisällä olevaa maakaapelia ei tarvi yhtä tiukasti oikosulkusuojata, kun ei siellä (+ n. 1m maadoitetun metalliputken sisällä) aiheuta vaaraa.
 

Jule

Vakionaama
Ei 4x10 kaapelia voi kuormittaa samoin kuin yksittäistä johdinta. Lisäksi noihin tulee usein vielä jotain läpivientejä jotka rajoittavat virtaa entisestään.
Joo ja jaa. MK nimelisvirta on 50A, sulakeboxi 63A. Sulake on sähkökuvien mukaan 35A mutta epäilen että kukaan näitä alkaa modifioimaan alaspäin eli todenäköisestu sulake on 63A? Vai ropeloiko näitä joku manuaalisesti sen jälkeen kun tulee linjalta?
Keskusvalmistaja määrittelee sen nimellisvirran, eli suurimman virran jonka itse kaappi kestää, sähköurakoitsija määrittelee tilaajan kanssa sen miten kohde kaapeloidaan, joka määrittelee sen kohteen maksimivirran, ja lopulta sähköyhtiöltä tilattu liittymä määrää sen kuinka ison pääsulakkeen taluun saa ruuvata.

Nuo kaikki voi olla sama esim 50A, mutta 63A keskus, 50A kaapelointi ja 35A liittymä ei ole mitenkään poikkeuksellinen kombo.
 

VesA

In Memoriam
Keskusvalmistaja määrittelee sen nimellisvirran, eli suurimman virran jonka itse kaappi kestää,
Kaapissa ei lopulta ole kovin monta osaa joiden virrankestosta voi olla kyse, pääkytkin nyt ensimmäisenä. Mahtaako vaihekiskoa olla olemassa alle 63A/10mm2? Ja sitten johdonpätkiä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei 4x10 kaapelia voi kuormittaa samoin kuin yksittäistä johdinta. Lisäksi noihin tulee usein vielä jotain läpivientejä jotka rajoittavat virtaa entisestään.
Taulukko on ”turvalliseen suuntaan” yksinkertaistettu taulukko niin, että arvot pätevät PVC-eristeisille 3-vaihepiireille. Arvoja voidaan käyttää myös yksitäiseen johtoon. Lisäksi ilmajohdot on 25C ja lämpötilojen perusteella on korjauskertoimet eli alapohja viilentää johto 10%. Maa-ainekselle on myös korjauskertoimet.


Meidän läpiviennit on poravasaralla tehty reikä betoniin
 

Liitteet

  • 1705753920268.png
    1705753920268.png
    84,5 KB · Katsottu: 122
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Saako tuollaista Shellyn 0-10V dimmeriä https://verkkokauppa.nurkantakaa.fi/tuote/shelly-plus-0-10v-dimmer/ toimimaan 0-10V:n säädöllä olevan SSR:n kanssa? Hankin uteliaisuuttani tuollaisen vaikka tiesin, ettei tuo varmaan suoraan tähän käyttöön sovi. Testailin tuota tänään 10V:n virtalähteen ja 20mA:n LED:n kanssa. Tuo toimii ihan hyvin, mutta säätö toimii juuri väärin päin eli kirkkauden asetus 100% niin jännite on 0V ja 0% niin jännite on 10V. Myös kytkin OFF asennossa 10V tulee suoraan laitteen läpi. Onko tuollaista mahdollista saada toimimaan normaalin virtalähteen kanssa tai onko olemassa tähän käyttöön tarkoitettuja virtalähteitä DIN kiskoon?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo toimii ihan hyvin, mutta säätö toimii juuri väärin päin eli kirkkauden asetus 100% niin jännite on 0V ja 0% niin jännite on 10V. Myös kytkin OFF asennossa 10V tulee suoraan laitteen läpi. Onko tuollaista mahdollista saada toimimaan normaalin virtalähteen kanssa tai onko olemassa tähän käyttöön tarkoitettuja virtalähteitä DIN kiskoon?
Voihan ohjauksen kääntää ohjausmäärittelyllä toisin päin, eli 100% vastaa 0-tasoa ja 0% täyttä ohjaussignaalia. Varmaan tuo vaatisi lisäksi jonkialaisen RC-suodatuspiirin rinnalleen (yksinkertaisemmillaan siis Shellyn lähdöstä vastuksen kautta jännitettä tasaavalle kondensaattorille).

En tiedä vaihtoehtoa. Esimerkiksi Shelly Plus Uni ei ole DIN-kiskoasennettava ja vaatii matalajännitteellä toimivan erillisen virtalähteen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei ole tarkoitus itse asennella, mutta olisi mukava tietää eri asioita, jotta voi valmistella tai ehkä myös vetää kaapelit valmiiksi.
Tähän liittyen, jouduin ronkikkimaan signaalijohtoja niin sähkötöiden johtaja sanoi että jos näkyy paljata johdon päitä niin kannattaa olla varovainen. Kysesä siis luovutettu kohde.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Voihan ohjauksen kääntää ohjausmäärittelyllä toisin päin, eli 100% vastaa 0-tasoa ja 0% täyttä ohjaussignaalia. Varmaan tuo vaatisi lisäksi jonkialaisen RC-suodatuspiirin rinnalleen (yksinkertaisemmillaan siis Shellyn lähdöstä vastuksen kautta jännitettä tasaavalle kondensaattorille).

En tiedä vaihtoehtoa. Esimerkiksi Shelly Plus Uni ei ole DIN-kiskoasennettava ja vaatii matalajännitteellä toimivan erillisen virtalähteen.
Voihan sen tietysti noinkin toteuttaa. Vähän jää häiritsemään se, että kytkettäessä laite päälle niin jännite on maksimissaan. Tosin 100% asetus on 0V niin eihän tuollakaan niin väliä ole.

Saisiko tuolla Shelly UNI:lla toteutettua tuollaisen 0-10V ohjaimen ilman isoa määrää oheiskomponentteja?
 

kotte

Hyperaktiivi
Saisiko tuolla Shelly UNI:lla toteutettua tuollaisen 0-10V ohjaimen ilman isoa määrää oheiskomponentteja?
Ei ainakaan kokonaan ilman, sillä siinä on vain ON/OFF-puolijohderele lähtöpiirinä. Puolijohderelettä voi tietenkin keikuttaa edes takaisin mielin määrin varsin nopeasti (etenkin, jos syötetään DC-tehoa piireille), mutta lähtöön tarvitaan kumminkin samantapainen RC-suodatuspiiri, johon edellä viittasin. Logiikkakin taitaa olla käänteinen himmentimen tapaan. Sinällään RC-piiri antaa 0-tason lähdön käynnistettäessä, kun jännitteet ovat kondensaattorista purkautuneet katkon aikana.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Minulla on autotallissa sähköverkkoadapterilla toteutettu WLAN ja nyt yksi sähkölaite aiheuttaa päällä ollessaan niin paljon häiriötä verkkoon, että WLAN yhteys toimii epävakaasti. Ajattelin kokeilla laittaa ferriitin laitteen syöttöjohtoon, mutta onko tuohon joku ohje montako kierrosta johtoa pitäisi pyöritellä ferriitin ympäri? Pujotellaanko ferriitin ympäri pelkästään vaihe johto vai vaihe ja nolla?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pujotellaanko ferriitin ympäri pelkästään vaihe johto vai vaihe ja nolla?
Yleensä tuo on vasta DC-puolella. Sitten pitäisi tietää onko häiriö common modea vai ei. Jos laittaa molemmat vaimenee vain common mode.

Kierrosten määrä lisää vaimennusta ja myös ferriittejä on kovin erilaisia.

Kun mitään ei liene mahdollista mitata, menee puhtaasti kokeiluksi.
 

VesA

In Memoriam
Yleensä tuo on vasta DC-puolella. Sitten pitäisi tietää onko häiriö common modea vai ei. Jos laittaa molemmat vaimenee vain common mode.

Kierrosten määrä lisää vaimennusta ja myös ferriittejä on kovin erilaisia.

Kun mitään ei liene mahdollista mitata, menee puhtaasti kokeiluksi.
Telkkareiden mukana on tullut ferriitijöötiä joka menee sähkönsyötön päälle - eli kaikki kolme karvaa siitä läpi. Mitä sillä sitten torjutaan on vähän epäselvää.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Häiriötä aiheuttava laite on akkulaturi niin meinaatko @jmaja että verkkoon pääsevät häiriöt voisi olla DC puolella ja häiriönpoisto sillä puolella voisi auttaa? Yksi tuollainen AC johdossa ollut ferriitti löytyi romukopasta niin pitää kokeilla onko sillä mitään vaikutusta.

Netistä kun hakee ferriittejä niin suurin osa niistä näyttää olevan noita sähköjohdon päälle napsautettavia malleja. Vähän epäilen niiden tehokkuutta, mutta kyllä porukka väittää niidenkin toimivan joissain tapauksissa.
 

Santtuk

Aktiivinen jäsen
Täysin sama ongelma täälläkin, talliin ei voi laittaa valoja päälle ollenkaan kun yhteys katkeaa samantien. Tuota aukaistavaa ferriittiä kokeilin ensin valaistuksen ryhmäjohdon ympärille, ei auttanut. Sitten kokeilin shellyihinkin myytävää RC-häiriönpoistajaa, tosin vain yhdelle vaiheelle, niin yhteys pelasi jo muutaman minuutin. Vielä on kokeilematta laittaa tuo RC-palikka joka vaiheelle.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Täysin sama ongelma täälläkin, talliin ei voi laittaa valoja päälle ollenkaan kun yhteys katkeaa samantien. Tuota aukaistavaa ferriittiä kokeilin ensin valaistuksen ryhmäjohdon ympärille, ei auttanut. Sitten kokeilin shellyihinkin myytävää RC-häiriönpoistajaa, tosin vain yhdelle vaiheelle, niin yhteys pelasi jo muutaman minuutin. Vielä on kokeilematta laittaa tuo RC-palikka joka vaiheelle.
Minullakin olisi ylimääräisenä yksi Shellyn RC snubber. Pitäisiköhän kokeilla tuotakin... Minulla tosiaan ainoastaan tämä yksi laite on häiriön aiheuttaja.
 

Santtuk

Aktiivinen jäsen
Kokeile ihmeessä. Mulla häiriköi nähtävästi 9kpl ledvancen valaisimia. Nämä tosin on kahdella eri vaiheella niin senkin vuoksi voisi kokeilla useampaa häiriönpoistajaa. Aiemmin oli kulkuvalona yksi liiketunnistinlimppu, sekin nähtävästi aiheutti häröjä kun sen irtikytkemällä yhteys alkoi toimia pimeässä tallissa.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Laitoin nyt samalla kun liitokset purin niin molemmat, ferriitin ja RC snubberin. Ensivaikutelman perusteella näyttäisi lupaavalta. Pitää vielä seurata pidemmällä aikavälillä miten toimii.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Häiriötä aiheuttava laite on akkulaturi niin meinaatko @jmaja että verkkoon pääsevät häiriöt voisi olla DC puolella ja häiriönpoisto sillä puolella voisi auttaa?
Ajattelin lähinnä WLAN-tukiaseman DC-syöttöä, kun et maininnut häiriölähdettä. Jos se nyt on akkulaturi (mitä lataa?), niin siinä häiriölähde lienee sen hakkuri. Ellei kyse ole jostain pienivirtaisesta laturista, mahtaako sen häiriöt olla GHz-alueella? Silloin se tuskin häiritsee radiotaajuuksia. WLANin syöttöön tulevat häiriöt sitten voivat tehdä sen toiminnalle mitä vaan.

Toinen tai molemmat laitteet ovat toki varsin puuttellisesti suunniteltuja, kun tällaista esiintyy.
 

VesA

In Memoriam
riippuen nyt vähän kaikesta WLAN-tukiasema voi ehkä saada häröä myös lanka-eetterin puolelle, vaikka häiriöitä keräävä maasilmukka voi olla vähän vaikea tuossa muodostaa.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Keraaminen liesi (Siemens ET6...) alkoi käyttäytymään niin, että kun lieden laittaa päälle, niin yksi levy lähtee samantien päälle vaikka ensin pitäisikin valita levy. Sitten jos valitsee toisen levyn päälle, niin sammuu molemmat. Samaten, jos valitsee alkuun tuon aina syttyvän levyn päälle, niin se sammuu hetken päästä.

Vuodelta 2011 tuo, joten korjaaminen varmaan vähän niin ja näin. Otin sulakkeet pois ja takaisin, mutta ei ainakaan lyhyellä odottelulla apua.

Kenelläkään ideoita jatkoon? Saakos näitä vaihdettua pelkästään liesitason, kun uunihan tässä on erikseen? Onko nuo yleensä kytketty edes toisiinsa?
 

hiksi

Jäsen
Jos pelkkä liesitaso niin erikseen sen saa vaihdettua ja eipä paljon kannata muuta miettiäkkään kun uusi induktiotaso tilalle, pääsee nykypäivään kiinni. Liesitaso ja uuni ei ole kytköksissä toisiinsa.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Jos pelkkä liesitaso niin erikseen sen saa vaihdettua ja eipä paljon kannata muuta miettiäkkään kun uusi induktiotaso tilalle, pääsee nykypäivään kiinni. Liesitaso ja uuni ei ole kytköksissä toisiinsa.
Juu, kiitoksia. Näin muistelinkin nähneeni erillisen johdon kun uunia joskus otin pois.

Induktio (varmaankin Miele) tähän taloon tulee kun tästä liesitasosta aika jättää. Nyt tosin asetusten räpläämisen/nollaamisen jälkeen taso toimii taas normaalisti. Tekniikkaa se tämä…
 

Santtuk

Aktiivinen jäsen
Laitoin nyt samalla kun liitokset purin niin molemmat, ferriitin ja RC snubberin. Ensivaikutelman perusteella näyttäisi lupaavalta. Pitää vielä seurata pidemmällä aikavälillä miten toimii.
Onko toiminut? Itse tuskailen tätä vielä, snubbereita ei ole kuin yksi mutta kokeilin laittaa tuon sekä ferriitin pistorasiaryhmän syöttöön, jossa tämä powerlineadapteri on, mutta eipä ne auta siinäkään.
 
Back
Ylös Bottom