Voi olla riippuvainen valmistajasta, mutta onnistuu. Esimerkkinä Huawein tarjoamia rajapintoja verkosta lataukseen.
ESS simulointi ja kannatavuus
- Keskustelun aloittaja roots
- Aloitettu
Espejot
Hyperaktiivi
Omaan käyttön optimoitiin 20 kWh akusto on liian iso mutta spotin hintaeron hyödyntämiseen ei. Akuston kasvatamisessa tulee skaalaetu tiettyyn rajaan asti koska lisäakkukapasiteetti ei kaipaa lisää rautaa. Jos rautaa on jo olemassa niin kannattavuus heikkenee jos tulee päällekäistä toimintoa. Paras akun koko on minusta pikkuisen alle vuorokausikulutusta vastaava määrä jos ajatuksena on sähkön hintaeron hyödyntäminen.
Joo, kukin laskee riskit. Minä luotan kiinalaisten kykyyn halpuuttaa kustanuksia niin en pety.
Ainakin Kostalilla pystyy.
Viimeksi muokattu:
Edellisellä sivulla on käppyrät puhtaaasta myynnistä ja tämä ei vaan kannata. Halvan siirron alueella ja nollahäviöillä 20 kWh akustolla olisi tienannut 2023 spotin hintaerolla 250€ millä ei akustoa maksa takaisin. Ostoenergiasta maksettava alv mitä ei myynnistä saa + siirto + sähkövero tekee tämän strategian kannattamattomaksi.
Espejot
Hyperaktiivi
Juu, myynistä ei saa mutta omakäyttö + kesällä myynnin siirto + kulutusvaikutus + myynti, aletaan meillä kolkutelmaan tonnin rajaa jos hinnat heiluu yhtään sen enmpää mitä nyt. Pelkällä kellolla (lämmityksen siirolla) pääsee -25% kulutuvikutukseen niin akulla pääsee parempaan tulokseen. Jos lasekee spotin minimihinnan ja keskihinnan välisen erotuksen niin siitä saa sähkön hinnan maximin. Ja Akkujen jälkeen ei tarvitse enään osallistua vänkäämiseen kiinteä vai spot keskutelu. Aikoinani laskin että mlp TMA on pitkä. Ei ole enään. Sitten kun TMA on simualaation mukaan lyhyt muutkin haluaa apajille.
Viimeksi muokattu:
Jos on hyviä vinkkejä miten niin tarkoitus on rakentaa käyttöliittymä muillekin. Liukuri-tyyppinen web-sivu olisi ideaali, mutta simulointi on sen verran raskas (noin 2 min/vuosi omalla läppärillä) että pitäisi maksaa serveritehosta kohtuu paljon. Muut vaihtoehdot olisi rakentaa jonkinlainen GUI ja binäärit tai laittaa koodit OSS lisenssillä githubiin.
Laskenta on softaa enemmän itselle tuttua aluetta niin mennään vähän vieraalle puolelle.
Kulutusvaikutusta lukuun ottamatta simulointimalli optimoi nyt nämä ja tulokset akkukoon mukaan on:
- 5 kWh, säästö 277 €/v
- 10 kWh, säästö 347 €/v
- 20 kWh, säästö 432 €/v
Kuulostaa maalämpökauppiaan puheelta
Moderni, ei valtava, talo vesikiertoisella lattialämmityksellä niin en ole koskaan saanut MLP:ä kannattamaan ja tilanne on vaan pahentunut korkojen noustessa. Halpis-PILP:llä omat tammikuun lämityskulut oli 250 € niin tekisi tiukkaa saada edes MLP investoinnin korot maksettua saatikka takaisinmaksua laitteille. Jottein ihan irrota topicista niin tuottopotentiaali ei-MLP talossa akuilla on suurempi.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin hyvää myyntimiestä ei taida ollakaan että saisi PILP:n myytyä MLP talouteenKuulostaa maalämpökauppiaan puheelta
Mutta säästöpotentiaali PV:lle on toki pienempi (oma käyttö) mutta spot kulutusvaikutus taas suurempi samalla akkukapasiteetilla. Mun mlp+lto maksoi 14ke vähenyksen jälkeen.Tuon suuntaista olen laskenut. Multa loppuu ilmaiset puut eli pari sataa euroa lisää pottiin + kulutusvaikutus eli aletaan olemaan aika lähellä tonnia jos sähkön hinnan heilunta kasvaa. Päälle inflaatio.Mutta varmaa on vain että sähkö ei tästä hirveesti halpene jos ei tule kilpailua lisää.
Samaa dataa hieman toisella tavalla leikeltynä. Akustosta saatava 10v tuotto akun koon funktiona ja samaan kuvaan piirretty oletettu investointikustannus akulle (300 €/kWh + kiinteä 200 € asennus):
Maksimituotto näyttäisi olevan 2,5 kWh tuntumassa, jolloin takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta Pylontechin akulle (https://eu.nkon.nl/ess/thuisbatterij/pylontech/pylontech-us-2000-c-48-v.html). Mikäli akun hinta tippuisi 200 €/kWh tasolle nousisi 5 kWh akku kannattavimmaksi (1570 €/10 vuotta), 2,5 kWh kakkosena (1430 €/10 vuotta) ja 10 kWh kolmosena (1270 €/10 vuotta).
Luulisi kaupan käyvän jos joku yritteliäs paneelikauppias myisi asennettuna tonnilla tasarahaan US2000C-akun aurinkovoimalan kyljessä.
Maksimituotto näyttäisi olevan 2,5 kWh tuntumassa, jolloin takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta Pylontechin akulle (https://eu.nkon.nl/ess/thuisbatterij/pylontech/pylontech-us-2000-c-48-v.html). Mikäli akun hinta tippuisi 200 €/kWh tasolle nousisi 5 kWh akku kannattavimmaksi (1570 €/10 vuotta), 2,5 kWh kakkosena (1430 €/10 vuotta) ja 10 kWh kolmosena (1270 €/10 vuotta).
Luulisi kaupan käyvän jos joku yritteliäs paneelikauppias myisi asennettuna tonnilla tasarahaan US2000C-akun aurinkovoimalan kyljessä.
mestariviheltäjä
Jäsen
Löytyykö tuohon akkuun 3-vaihe hybridi invertteriä joka pystyy tuollaiseen käyttöön?
@-Teme- @fraatti ja muutkin nopeimmat kiinnostuneet, voisin kokeilla miltä tämä näyttää muiden kulutustadatalla. Jos nappaatte Datahubista vuoden 2023 kulutuksen .csv muodossa ja pistätte privana niin voisin pyöräyttää muutaman simulaation. Laittakaa mukaan myös toive minkä kokoisella akulla/paneeleilla pyöräytän simulaatiot.
Viikonloppuna ehtii taas simuloimaan niin hieman uutta dataa. Optimitilanteessa ja ilman akuston kulumista huomioiden pyörittelin skenaariota, jossa optimina oli 2,5 kWh akun kautta kierrättää 2738 kWh --> 1120 sykliä. Ykkiseltään kuulostaa kovalle, mutta keskimääräiset C:t oli melko maltilliset eli lataukselle 0.48 ja purulle 0.28 maksimin ollessa asetettuna 0.5C.
Mitä tästä oppii:
- Yli 1 sykli/päivä on helposti mahdollinen
- Lataus C pyrkii asettumaan hyvin lähelle sallittua maksimia. Todennäköisesti isommalla akulla oltaisiin lähellä samaa.
- Purku C ei rajoita edes pienellä akulla ja isommalla akulla tämä tipahtaisi entisestään.
- Kaikkein pienituottoisimmat käyttömoodit kun siivoaa pois ohjauksesta tippuu syklit melko nopeasti, mutta vaiktus säästöihin on marginaalinen.
Mitä tästä oppii:
- Yli 1 sykli/päivä on helposti mahdollinen
- Lataus C pyrkii asettumaan hyvin lähelle sallittua maksimia. Todennäköisesti isommalla akulla oltaisiin lähellä samaa.
- Purku C ei rajoita edes pienellä akulla ja isommalla akulla tämä tipahtaisi entisestään.
- Kaikkein pienituottoisimmat käyttömoodit kun siivoaa pois ohjauksesta tippuu syklit melko nopeasti, mutta vaiktus säästöihin on marginaalinen.
Omalla inulle:
Sopivan akuston nimellisjännite 385V ei suoraan löydy, mutta osviittaa saa. Pienempi vaikuttaisi olevan taas parempi.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Mitä toi käytänöss tarkoittaa watteina, paljon on maximit? Victronin Multiplus II purun hyötysuhteet on huonommat.
Oma on 4 kW, mutta sarjasta löytyy 3/4/5/6/10 kW mallit myös. Alkaa tulla ihan tuntuvaa tuotantotappiota kesäaikaisen muutaman sadan watin pohjakuorman kanssa jos vertaa 3 kW ja 10 kW malleja.
Isommat jännitteet auttaa hyötysuhteen kanssa ja omaan silmään näyttäisi suunta olevan sinne päin. Jännitteen kanssa otetaan sen verran takaisin että operoi 600V optimikäyrällä 3-vaiheinun kanssa ja tuo alempi on 1-vaiheisen kanssa. Äkkiseltään voisi kovitella hyötysuhteen olevan snadisti parempi akuista paneeleihin verrattuna kun jää yksi EMI filtteri pois:
Espejot
Hyperaktiivi
Tässä taitaa tulla se ero koska Victron on 3p tehokaampi. Kävin omat tehotiedot läpi vuodelta 2020 (9800 kWh) ja jakauma oli:
alle 600W --> 16%
600-900W --> 31%
900-1500W --> 41%
yli 1500W --> 12%
eli 7000 kWh kulutuksesta asettuu 600-1500W väliin.
Omassa käytössä näin tehty jaottelu johtaisi melko paljon väärään suuntaan. Noin 6 kk putkeen omassa taloudessa pohjakulutus ei tipu alle 700W, mutta harmittavasti tämä osuu juuri sille ajalle kun akkuja käytetään isolla teholla kuormansiirtoon. Paneelien tuottaessa valtaosa purkutunneista osuu lämmityskauden ulkopuoliseen yöaikaan, jolloin akkua puretaan tasaiseslla 200-300 W teholla.
Jos veikata pitäisi sanoisin alle 600 W osuuden olevan mulla suunnilleen sama, mutta kolmasosa purusta tehdään siltikin alle 400 W teholla. Saisihan nuo ulos jos jaksaisi kaivaa simuloinnista.
Espejot
Hyperaktiivi
Minulla alle 400W tunteja on 2%
Piti tarkastaa omia lukuja:
- 16 % alle 400 W
- 29% alle 700W
- 84% alle 2500 W
- 5% yli 10 kW.
Espejot
Hyperaktiivi
Siis toi on 2020 silloin kun kaikki oli kuin ennen vanhaa. Nyt pohjakulutus on 250W kun asioita on ajastettu mutta se nousee sinne +500W kun ajastus loppuu.
Viimeksi muokattu:
mestariviheltäjä
Jäsen
Akun purun kanssa kannattaa käyttää tunti (vartti) -netotus ja purkaa akkua invertterin optimihyötysuhtella jakson lopussa, jos invertteri tukee sellaista.
Mielenkiintoinen teoria. Energiataseen osalta tämä varmaan on paras, mutta kustannusoptimoinnissa sanoisin tuntumalla ettei kannata. Tasejakson lopussa purkaminen johtaa väistämättä isompi C-arvoihin ja sitä kautta suurempaan tappioon syklikestossa. Pitäisi varmaan laskea miten on.
Espejot
Hyperaktiivi
Eihän taloon voi syöttää enpää kuin mitä se ottaa vastaan eli silloin verkkoon syötetään? Taipuukohan mikään syteemi tuohon...
Taipuu. Ei se verkko tiedä tuleeko invertterin läpi energia paneeleista vai akusta.
Espejot
Hyperaktiivi
ööö mutta miten toi taseen tasaus eli verkkoon täytyy syöttää lopussa isomalla teholla?
- Keskustelun aloittaja
- #110
Isommalla teholla lopussa jotta tasejakson energia olisi 0kWh...0€
Espejot
Hyperaktiivi
Eli verkoon syötetään. Kysymys, taipuuko mikään syteemi tuohon?
Kaikki jotka antaa ohjata akun purkua. Verkkoyhtiöt pakotettiin muutama vuosi sitten netottamaan tunnin/15 min taseella energian ja tehoerot saa olla mitä tahansa. Erittäin suuri kädenojennus kuluttajien suuntaan.
Kuvittelin, että kaikki akulliset systeemit kykenee tuohon. Ylijäämälle täytyy olla toki ostaja sovittuna ja lupa verkkoyhtiöltä.
- Keskustelun aloittaja
- #114
Ei taivu mikään kaupallinen, vielä kun tuohon otetaan netotuskin mukaan...
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #116
Nyt oli kyse tasejakson energian nollaamisesta, empä usko että mikään kaupallinen tuota tekee...
Juu, jos siitä oli kyse niin ei ole tullut vastaan.
Omalla ohjauksella luultavasti aika triviaali toimenpide, jos akussa on riittävästi varausta, antoteho on riittävä ja antotehoa voi vapaasti säätää.
Kirjoittelin jo aiemmin tässä ketjussa että mulla on, mistäs muille saataisiinOta tästä nyt selvää
Täällä on miten se tehdään pelkkien paneeleiden kanssa eikä tuon vaihtaminen akustoksi olisi mikään amerikantemppu. Mieluummin kyllä säädän itse kuormaa kuin akun purkua.- Keskustelun aloittaja
- #119
Niinhän se on jos on verkon suuntaan mittaus ja invertterin käskytysmahdolliauus ja se äly joka toteuttaa. Täällä on asia sitä vaille valmis että se mittaus uupuu, odotellaan seuraavaksi HANia, siihen asti säädetään epätarkemmalla kammalla on/off mlp:llä.
Espejot
Hyperaktiivi
Omat virutykset on mukava harrastus mutta ilman kaupallista sovellusta tämä(kin) aihe jää yhdeksi marginaaliseksi nysväysketjuksi. Jotta akut lyö läpi niin tarvitaan kaupalisia soveluksia.Kirjoittelin jo aiemmin tässä ketjussa että mulla on, mistäs muille saataisiin