Espejot
Hyperaktiivi
Loppujen lopuksi kitillä ei ole merkitystä koska jos niitä kieroksia ei laske niin aina kiristetään varmuuden vuoksi enemmän. Toki kitti helpottaa virheen tekemistä.
Perusputkityökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja pmj
- Aloitettu
Pitää varmasti paikkansa. Itse käytin Onnisen puristusliittimiä ja niille oli ihan ohje kuinka ne kiristetään ja toimin sen mukaan. Ensin mutteri käsin kunnes ottaa kiinni ja sen jälkeen ohjeen mukaisesti määrä kierroksia, eri putkilaaduille eri määrät. En huomannut että olisin tarvinnut mitään liukastetta mutta vaikka olisi ollut niin kierrosmäärä olisi ollut sama.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aika järkyttävän näköisiä tuommoiset putkikitillä suurustetut puserrusliittimet. Itse olen laittanut Rocol Aqua sealia, joka on silikonirasva. Kierre juoksee pehmeästi ja helmet tiivistyvät hyvin. Pumpulipuikolla olen rasvanut kierteet ja kartiopinnat sekä helmen sisä ja ulkopuolelta. Putkea ei koskaan aivan pohjaan saakka. Tavalliseen rasvaan verrattuna etuna on että rasvasta ei leviä kapillaarisesti öljyä.
pökö
Kaivo jäässä
Tämä on kyllä aivan puutaheinää, ei taatusti ole totta
pökö
Kaivo jäässä
Ei se kitti sieltä ulos näy.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä se on aivan vääntäjästä kiinni, ei kierteen voitelusta
pökö
Kaivo jäässä
Kuten sanoin kittikeskustelun alussa, ei nämä normaalit jutut sovi tänne missä kaikki itseoppineet luulee tekevänsä kaiken muita paremmin.
Voi vaan kauhulla kuvitella millaisia putki ja sähköviritelmiä foorumilaisten taloissa on.
Mä olen samaa mieltä.
Tämäkin on totta, mutta helpommin se menee kitin kanssa.
Ja totta se kuteritarina sen kitin kanssa oli. Onnisen myyjän suusta kuultuna, heillekin oli asiasta soiteltu. Tossa niitä näkee kun kuterin päät kitistä harmaana välissä.
Edit. Tässä vielä aiheeseen liittyvä kuva. Tätä ei tosin ollu kitillä sutattu. Tai siltä näytti, toki 15vuotta sitten asennettu. Sai käydä töiden päälle vaihtamassa.
Oli ylikiristetty sekä pingotettu putkella aivan toiseen reunaan vaikka oli lämmön kanssa yritetty muotoilla oikeeseen asentoon, mutta ei. Ilmeisesti pieni kopaus ja mutteri halki.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Siinä Mislo on oikeassa että jos tulee vuoto niin mahdollisia syitä on kolme 1) materiaali virhe 2) asennusvirhe 3) poikeukselliset olosuhteet. Näitä on tavarantarkastajat käyneet tutkimassa ja minun silmät/korvat ovat havaineet että tavarantoimitaja kieltäytyy vastuusta koska liikaa kiristetty tai liikaa hamppua ja menee näin ollen urakoitsijan vastuuvakuutuksesta. Pexin suhteen ongelma lienee yleisin koska pex joustaa ja salii varmuuden vuoksi kiristyksen. Putkiasentajilta pitäisi kieltää salilla käynti. Mutterin halkeamiset on toinen mielenkiintoinen "vika" ja siihen voi vaikuttaa muutkin asennusvirheet tai olosuhteet kuin kitti&hamppu ja liikakiristys. Esim asennusohjeissa voi olla maininta jännityskoroosiosita ja että ersiteet ei saa sisältää ammonakkia. Asian tekee hankalaksi se että eristeiden koostumusta ei ole useinkaan eritelty - tai no, kerran olen yritänyt asiaa tutkia mutta luovutin. Omaan maalämpöön asensin armaflexin niin että ei päässyt koskettamaan kuterin muttereita ja muutenkin vältelin kutereita litkulinjassa. Varmuuden vuoksi.
pökö
Kaivo jäässä
Näistä on väännetty armaflex/kaiflex tyyppisten eristeiden kohdalla. Tuntuu uskomattomalta että nuo jotain rikkoisi. Muttereita lienee hajonnut vain jäähdytyskäytössä.
Siinä on ajatuksena se että mutterin kartio liu'uttaa helmeä eteenpäin putkessa kiristettäessä.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, ammonakista löytyy mainintoja kutereiden asennusohjeista ja tutkimusraporteista. En tiedä kuinka laajati asennusohjeet ottaa asiaan kantaa koska materiaalitakuu on aika lyhyt ja ammoniakkin vaikitus pitkä - jos se ylipäätänsä vaikuttaa. Koko jännityskorroosia on hieman harmaata aluetta asennusohjeiden osalta.... esim kiristys ja aukaisu + jälkikiristys. Hela viittaa jännityskorrosioon ISO 6957 kautta eli kestää ko. standardin verran PH arvon muutosta tms (Copper alloys — Ammonia test for stress corrosion resistance)
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Tottakai. Vanhat putkiukot on tienneet mitä tekevät kun unipakilla on voitelu tehty
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ainakin jos se ei pohjaa, koko puristusvoima tulee sille kartiotiiviistepinnalle ja se tiivistyy myös avauksen jälkeen kunnolla. En äkkiä keksi haittakaa siitä, jos pää ei pohjaa.
pökö
Kaivo jäässä
Tulee koko voima aina.
Se että ei pohjaa on tietysti riski ettei ole riittävän syvällä, tussimerkki putkessa, kuten mapressin kanssa on yleisesti voisi olla hyvä. Haittaa ei ole vaikkei ole pohjassa.
Espejot
Hyperaktiivi
Ko ohjeessa on niin monta kohtaa että oikeaoppisen suorituksen todenäköisyys on lottovoiton luokkaa... siis ilman ohjeiden lukemista ja ohjeitahan ei lueta kuin pakon edessä. Eli joku harjotteli voi onnistua asentaan liitimen oikeaoppisesti mutta sekin taito unohtuu nopeasti kun urakka painaa päälle.
pökö
Kaivo jäässä
Ja jälkikäteen
Tuossa kuvassakin rakentaja on jo vetänyt putken sen verran lähelle radiaattorin päätä (vaiko toisinpäin?), että on täytynyt tehdä pieni mutka, jotta osuu yhteen radiaattorissa kiinni olevan laajahkon käyrän kanssa. Tyypillinen tilanne on sellainen, että tuleva putki on paljonkin lähempänä radiaattoria ja silloin tämä neuvosi ei toimi ilman virittelyjä tavalla tai toisella.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä tuo on aivan harkittu ja hyväksi havaittu tapa jotta termostaatti mittaa huoneen lämpöä eikä häiriinny patterin kuumuudesta, ei se ole mikään sattuma.
Tunnen tuon asentajan erittäin hyvin
Jos pohjaa, putken pää kuitenkin tyssääntyy päästä ja valssautuu vähän kauempaa. Tuo on omiaan pitämään helmen paremmin paikallaan ja leikkaa helmeä tukevammin putken pintaan, jollainen ei ainakaan heikennä tiivistystä putken ja helmen välillä (poikkeustapapukset erikseen).
Vaatii joka tapauksessa melkoisesti enemmän putkitöitä, jos alkuperäinen asentaja on toteuttanut suunnittelijan suunnitelmia niin, että kulma on ratkaisu radiaattoriin liittyvillä 90o venttiiliyhdisteillä. Väittäisin, että vähemmistö asennuspaikoista on alunperin sellainen, johon asennuskuvasi on suoraan sovellettavissa (omaan kokemukseeni viitaten, mikä voi toki olla vinoutunut otos).
Sileät pelkät messinki- ja rosteriosat ym. ovatkin hiukan toinen juttu kuin mustaa rautaa mahdollisen toista ainetta olevan vastakappaleen liitokset.
Ilmeisesti sitten putkari, jonka tekemisiä seurasin oli yksi niistä harvoista joka osasi lukea. Tai sitten oli oppinut kantapään kautta.
Hän on läjäsi kaikki kaikki puristusosat kekoon ja voiteli yhdellä kerralla kaikki, jolloin asentaminen sujui rivakasti.
Jos puhutaan asennusvirheestä niin siihenhän voidaan vedota aina ainakin Onnline osia käytettäessä, halkesi mutteri mistä syystä hyvänsä. Siinähän lukee että ei suositella ollenkaan kylmäpuolelle.
Tässä kun on ollut keskustelua myös että tuleeko se putki pohjaan vai ei ,niin tuossa ohjeessa nimenomaan sanotaan että putki tulee pohjaan saakka. Entä jos ei ole pohjassa, onko se asennusvirhe? Valmistajan ohjetta ei ole noudatettu, artisti maksaa?
pökö
Kaivo jäässä
Kaikki työt vaatii enemmän jos niin haluaa ajatella.
Espejot
Hyperaktiivi
Syy on varmastikin se että näitä tulee ties mistä koska ei ole omaa valmistusta ja siten näitäden testaus on jäänyt vajaaksi (vrt Hela). Veikkaan että Onninen on oppinut kantapään kautta.... itse pyrin vältelemään tavaraa missä ei ole valmistajan leimaa.
Lähtökohtaisesti mateerialivirheen toteaminen niin hankalaa että menee aina asennusvirheenä jos ei ole rahaa käydä oikeutta?
Mutta sitten jos tartutaan toiseen asiaan, kondenssi eristykseen. Vaikka tekisi itse putkityöt valmistajan ohjeiden mukaan niin kuinka monella kondenssieristys on puutteellinen? Se mitä olen monien teknisiä tiloja nähnyt niin, ruoste ja kaikenmoiset hapettumat eivät taida olla kovin harvinaisia vieraita liuospuolella.
Mulla ainakin oli edellisen sepän jäljiltä eristys tehty miten sattuu ja tiesinkin että se ei ole kunnolla tehty. Laiskuus kuitenkin vei voiton enkä tehnyt asialle mitään yli kymmeneen vuoteen. Nyt kuitenkin muita putkitöitä tehtiin ja kuorin kaikki eristeet pois. Näky alla oli karmea.
Nyt muutostöiden jälkeen olisi tarkoitus eristää kaikki uudestaan ja pyrkiä siihen että nuo olisivat oikeasti kunnolla tiiviit.
Mulla ainakin oli edellisen sepän jäljiltä eristys tehty miten sattuu ja tiesinkin että se ei ole kunnolla tehty. Laiskuus kuitenkin vei voiton enkä tehnyt asialle mitään yli kymmeneen vuoteen. Nyt kuitenkin muita putkitöitä tehtiin ja kuorin kaikki eristeet pois. Näky alla oli karmea.
Nyt muutostöiden jälkeen olisi tarkoitus eristää kaikki uudestaan ja pyrkiä siihen että nuo olisivat oikeasti kunnolla tiiviit.
Espejot
Hyperaktiivi
Eikös toi vihreä ole oksidipinnoite joka itseasiassa suojaa messinkiä ja kuparia?
Oksidia juu, paikoitellen sitä oli niin paljon että siitä tuli oikein pölyä ja jossain putken pinta oli kuin hienoa santapaperia. Osa putkista oli eristeiden alla kosteita/märkiä. Nuo siis muhivat tuolla jatkuvasti. Mitä luulet, onko tästä haittaa vai hyötyä jännityskorroosioon? Voiko korroosio edetä puristusliitoksen o-renkaan alle?
Sulkujen kahvat tuntuvat hapantuvan helposti ja ne on monessa paikassa enemmän tai vähemmän ruosteessa. Toimisikohan suojalakka tuossa päällä? Ja miksei muuallakin. Esim tälläinen.
Kontaktispray, suojalakka (089370) eShopista
>> Kontaktispray, suojalakka (Contact spray SL) < eShopista ▶ KONTAKTISPRAY SL 200 ML - 089370
eshop.wurth.fi
Espejot
Hyperaktiivi
Ongema on varmaan se että Armaflex pitäisi liimata putkeen kiinni päistä ette kosteus pääse valumaan ylhäältä alas putken pintaan. Mulla on myös eristys kesken, on listalla kyllä kuten myös mittausyhteiden asennukset..
En osaa sanoa.
Sama ongelma. Olen puntaroinut rst osien hankimista tai maalaamista/lakkamista. Mulla on ruosteongelmaa myös alapohjassa sinkityissä kannakeissa. Koska RST kannakeet maksaa ajateli asentaa maalauttua (tai HST) jirvaa kannatelemaan litkuputkea. HST kierretanko löytyykin varastosta.
pökö
Kaivo jäässä
Mulla on kahvat irti ja eriste päällä.
Ei ollut liimaa näkynyt. Pieni reikä tai virhe eristyksessä ja sen jälkeen kondensiovesi liikkuu helposti eristeen alla pitkällekin. Osuudet mitkä olivat hyvin eristettyjä muuten, olivat samasta syystä melko rouhean näköisessä kunnossa ja etäisyyttä oli toista metriä potentiaaliseen paikkaan missä kondensio oli syntynyt. Tälläisien kanssa nyhrätessä kyllä aikaa kulumaan helpostikin.
Mun mielestä esim tuo wurthin lakka vaikuttaa hyvälle. Jos kosteuden pääsy pinnalle estetään niin eihän se enää mihinkään hapetu tai ruostu. Taidan kokeilla tuota. Saakohan palloventtiileihin mistää kahvoja irtonaisena? Tekisi mieli vaihtaa nuo samalla. Hapantuneet putken kannakkeet heitän myös roskiin.
Saa aikaan kiiltävän ja joustavan suojakalvon
- Eristää ja tiivistää
- Suojaa vedeltä, laimennetuilta hapoilta, emäksiltä ja korroosiolta
Varmasti toimiva keino tuokin. Mieluummin ne saisi olla kuitenkin paikoillaan, jos se on vain mahdollista niin että kondensio on hallinnasssa.
Tuossa kun en ole kerennyt vielä eristämään putkia ja tekemään muita hommia valmiiksi niin noin viikossa tuollainen messinkinen takaisku on muutanut värinsä mielenkiintoisen näköiseksi. Päälle on ilmaantunut valkoinen huntu. Piti esitteestä tarkistaa että onko tuo sinkinkadon kestävää ja väittäisivät että olisi. LK systemsin täyttöryhmä ei ole vaihtanut samassa ajassa väriä mihinkään. Tuo tuntui irtoavan sormiin kun siihen koski. Voisikohan olla sinkkiä? Ulkonäkö muistuttaa kuitenkin jo nyt siitä että tuo täytyy suojata hyvin kosteutta vastaan.
Ilmaamisesta johtuen tuo kikkare oli märkä varmaan vuorokauden yhtä soittoa.
Kuvasta voi bongata jos ja minkämoista väriä.
Ilmaamisesta johtuen tuo kikkare oli märkä varmaan vuorokauden yhtä soittoa.
Kuvasta voi bongata jos ja minkämoista väriä.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ja paskat
Kupariputki ei tyssäänny taatusti lainkaan ja PEX-putki on myös kivikovaa tässä noin 10 mm puristusmittakaavassa. Minulla oli pattereissa noita pohjaavia PEX-putkiliitoksia ja piti kyllä aika äärimmäsiä voimia käyttää että sai jotenkin tiivistymään ja tiukalle oli jo kiristeltykin aikaisemminkin. Vuotoja oli esiintyntyt jo heti rakennuksen valmistuttua. Kun se helmi puristaa kaulan esim. juuri PEX-putkeen, mahtaako se siinä enää millään mutterin antamalla voimalla liikkua? Se mutterin ja helmen puristushan on ihan yhtä tyhjän kanssa, kun vesi pääsee pois kierrettä pitkin, jos helmi ja liitin eivät tiivisty. Vain se helmen ja liittimen kiristys merkitsee jotain. Jos putki pohjaa, onhan se teoriassa vahvempi sivuttaista vääntöä vastaan. Pitää vain olla kaikki askelmerkit kohdillaan. Putket ei vissiinkään ole mitään kädensijoja, joten eihän näissä kovin kannata roikkua.