Kaupalliset kotiakut

[anders]

Useimmille se ”pilvihässäkkä” on riittävä ja mutkattomin vaihtoehto ja se ”enemmän mahdollisuuksia tehdä paikallisia ohjauksia” kiinnostaa taas useimmiten vain alan harrastajia. Tarkoitan tällä esimerkiksi sitä ristiriitaa, että minä nimenomaan haluaisin helppokäyttöisen ”pilvihässäkän”, mutta mikäli se ”pilvihässäkkä” on täysi susi,

Noissa pilvihässäköissä on tietty juuri se huono puoli, että jos valmistaja kippaa tai vaan päättää lopettaa tuen "legacy" mallille, niin sitten on vähän huono päällä.

Victronin esimerkki, jossa on sekä pilvihässäkkä (ilmainen) ja täysi paikallinen kontrolli kera laajan tukiverkoston ja testatun yhteensopivuuden, on mielestäni paras kaikista skenaarioista. Isoin puute Victronilla ei niinkään mielestäni ole HV inujen puute - toki 96V mallista on huhuttu - vaan 3v mallien puute. Kolmivaiheinen MP2 olisi aika loistava, en käsitä miksei sellaista ole.

Vaihtoehdoiksi on nyt siis valikoitunut suositusten perusteella joko veropetoksella Saksasta ”markkinoiden halvin” tai sitten markkinoiden kallein ylimitoitettu järjestelmä. Mitään välimuotoa ei ole.

Kyllä tosiaan välillä tuntuu polarisoidulta...

 

[Espejot]

Ihan totta, että ns. nippelitiedolla pelaavalle ruohonjuuritason ammattilaiselle tai alan vihkiytyneelle harrastajalle se on varmasti haaste, koska harvemmin he osaavat myydä ja keskittyä kuluttajan kannalta olennaisiin asioihin sisäistämällä lähtötiedot ja huomioimaan toiveet.
Yllä mainitusta johtuen yleensä insinöörit pidetään hyvin kaukana b2c myyntitöistä. Lisäksi jos julkisesti suosittelee ratkaisuksi alentaa keinotekoisesti laitteiston hintaa veropetoksen turvin niin ehkei kannata myyntitöitä tehdä lainkaan.

Useimmille se ”pilvihässäkkä” on riittävä ja mutkattomin vaihtoehto ja se ”enemmän mahdollisuuksia tehdä paikallisia ohjauksia” kiinnostaa taas useimmiten vain alan harrastajia. Tarkoitan tällä esimerkiksi sitä ristiriitaa, että minä nimenomaan haluaisin helppokäyttöisen ”pilvihässäkän”, mutta mikäli se ”pilvihässäkkä” on täysi susi, päivitetty viimeksi vuosi sitten, kaatuilee, lähin tuotetuki Kiinassa sähköpostin takana, mutta sitten se on harrastajan suosittelemana kiva kun saa tehdä paikallisia ohjauksia viiden eri kolmannen osapuolen kilkkeen kanssa ja pyörittää HA-serveriä (ja käyttää vapaa-aika ensin sen opetteluun), koska muuten ei mikään toimi - niin sen arvo on minulle nolla.

Sitten tuleekin parin viikon työmatka ja vaimo tai lapsi lähettää viestin, että miten helv tämä järjestelmä toimii? Miksi suihkusta tulee kylmää vettä?
Puuskahdatko ja sanot hiljaa mielessäsi, että voi voi näitä on hankala kaupata noille Jästeille?

Vaihtoehdoiksi on nyt siis valikoitunut suositusten perusteella joko veropetoksella Saksasta ”markkinoiden halvin” tai sitten markkinoiden kallein ylimitoitettu järjestelmä. Mitään välimuotoa ei ole.

ALV0:lla ostaminen lienee vaikein osuus kun jälleenlähetyspalveluihin ei yleensä myydä alv0. Ja sitten tulee paino ongelma vastaan. Olen muutaman kerran erehdyksessä yritänyt ostaa verotomana kun en ole saanut veroa lisättyä ja aina on kaupat peruntuneet. Toiseksi vaikein osuus on asentajan löytäminen. Rautalistauksen saa netistä

Ne halvimat ratkaisut taitaa olla
Deye rauta 2000e, ei vaadi koodamista, ei pörssisähkö
Victron rauta 4000e, dynaaminen ESS tulee mukaan
+ akkut 2200e
+ tarvikkeet 500e
+ asennus 2000e

Victronin esimerkki, jossa on sekä pilvihässäkkä (ilmainen) ja täysi paikallinen kontrolli kera laajan tukiverkoston ja testatun yhteensopivuuden, on mielestäni paras kaikista skenaarioista. Isoin puute Victronilla ei niinkään mielestäni ole HV inujen puute - toki 96V mallista on huhuttu - vaan 3v mallien puute. Kolmivaiheinen MP2 olisi aika loistava, en käsitä miksei sellaista ole.

Tämä.

 

[anders]

Victron rauta 4000e, dynaaminen ESS tulee mukaan

Mikä on 4000e konffis?

3 x 5kva MP2 saa sis alv n 2200e luokkaa. 3 x 3kva n. 1500e. Siihen jotain päälle, muttei paljon...

Tietty paneelit jos laittaa niin ne, mutta nehän voi olla sitten vaikka mikroinuja.

 

[salasana]

ALV0:lla ostaminen lienee vaikein osuus kun jälleenlähetyspalveluihin ei yleensä myydä alv0. Ja sitten tulee paino ongelma vastaan. Olen muutaman kerran erehdyksessä yritänyt ostaa verotomana kun en ole saanut veroa lisättyä ja aina on kaupat peruntuneet. Toiseksi vaikein osuus on asentajan löytäminen. Rautalistauksen saa netistä

Ne halvimat ratkaisut taitaa olla
Deye rauta 2000e, ei vaadi koodamista, ei pörssisähkö
Victron rauta 4000e, dynaaminen ESS tulee mukaan
+ akkut 2200e
+ tarvikkeet 500e
+ asennus 2000e



Tämä.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Nyt alkaa avautua hieman.
Tuo Alv0% touhu on minulle kyllä alusta saakka ollut selvää, etten lähde sellaisia yrittämään. Minulle riitti kun sitä laturia yritin ostaa ja sitten luin hieman siitä miten se veroporkkana on Saksassa rakennettu.

Kysyinkin tuolla aikaisemmin, että mikä on ESS?
Ja jotta Deyen saa ymmärtämään pörssisähköä niin vaaditaan lisäkilkkeitä vai onko se mahdotonta (siis huom! mahdoton omalla kohdalla on esimerkiksi HA-järjestelmän rakentaminen vain tätä ominaisuutta varten, jossa on myös omat kulunsa eikä bittien hiertäminen kiinnosta pätkän vertaa)

Mitenkä tuossa FB-postauksessa kun järjestelmän asennuttaja pohti, että onko siinä jonkin aktiivinen vai passiivinen BMS ja höpisi jostain korteista (tarkoittanee jotain piirikortteja)?
Pitääkö sellaisia pohtia vaikka saisi jonkun asentamaan järjestelmän?

Kuulostaa kyllä liialta virittelyltä _minulle_. Odotan rauhassa parempia tuotteita.

 

[Espejot]

Mikä on 4000e konffis?

3 x 5kva MP2 saa sis alv n 2200e luokkaa. 3 x 3kva n. 1500e. Siihen jotain päälle, muttei paljon...

Tietty paneelit jos laittaa niin ne, mutta nehän voi olla sitten vaikka mikroinuja.

Edit: olin näköjään laskenut kuluihin myös ryhmäkeskuksen hinnan eli Victron ei ole kuin tonnin kalliimpi...
Tohon 4000e (oikeasti 3 143,82 €) on laskettu kaikki mita tartee (kaapelit, liittimet, johdonsuojat, kapeelitiet jne + pelivaraa.
Mulla on siis kaikki nippelit libreofficessa koodilla kohdistettu paneelit, victron/dye... koska olen edennyt askelen kerrallaan ja suunitelmat muuttuvat/muutuneet. Työhön olen laskenut max 4x8h.

3 143,82 €
Stäubli EVO2 Y-haaroin +
Stäubli EVO 2 Y-haaroin -
Stäubli EVO2 liitinpari +/-
Jab putki
SmartSolar MPPT 250/85-Tr VE.CAN (12/24/48V-85A)
Ylijännitesuoja Mersen STPT12-5K1000V-YPV
NH1 – 100A - HP10NH1GPV100
Sulake 100A NH00
Sulake kotelo NH00 XNH00-A160
Kaapeli 10mm2 punainen i Hiflex +
Kaapeli 10mm2 musta Hiflex -

2x Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32
1x Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32 GX
Sulake 125A NH00
Sulake kotelo NH00 XNH00-A160
2x Victron Lynx Power In
Kaapeli 10mm2 punainen i Hiflex +
Kaapeli 10mm2 musta Hiflex +

Victron Energy Meter EM540 3 phasig Energiemessgerät - max 65A/Phase
250A / 70V - 6 high current connections
Victron Interface MK3-USB (VE.Bus zu USB)
VE.Can to CAN-bus BMS type A Cable 1.8m
Victron RJ45 UTP Kabel 3m/5m
VE.Can RJ45 Terminator

 

[-Teme-]

Noissa pilvihässäköissä on tietty juuri se huono puoli, että jos valmistaja kippaa tai vaan päättää lopettaa tuen "legacy" mallille, niin sitten on vähän huono päällä.

Tuossa on myös aina riski että se valmistajan pilveen sidottu palvelu muuttuu maksulliseksi. Tai jos löytyykin 3.osapuolen tekemä paikallinen ohjauspalvelu joka käyttää valmistajan pilvirajapintaa, niin sekin saatetaan kieltää. Jos paikallista rajapintaa ei ole niin sitten pitää purra hammasta ja maksaa.
Näitä esimerkkejä on jo

Victronin esimerkki, jossa on sekä pilvihässäkkä (ilmainen) ja täysi paikallinen kontrolli kera laajan tukiverkoston ja testatun yhteensopivuuden, on mielestäni paras kaikista skenaarioista. Isoin puute Victronilla ei niinkään mielestäni ole HV inujen puute - toki 96V mallista on huhuttu - vaan 3v mallien puute. Kolmivaiheinen MP2 olisi aika loistava, en käsitä miksei sellaista ole.

Victron on tuosta hieno esimerkki. 3x MP-II vie tosin hieman enemmän seinätilaa, mutta kokonaisuus on toimiva.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Nyt alkaa avautua hieman.
Tuo Alv0% touhu on minulle kyllä alusta saakka ollut selvää, etten lähde sellaisia yrittämään. Minulle riitti kun sitä laturia yritin ostaa ja sitten luin hieman siitä miten se veroporkkana on Saksassa rakennettu.

Kysyinkin tuolla aikaisemmin, että mikä on ESS?
Ja jotta Deyen saa ymmärtämään pörssisähköä niin vaaditaan lisäkilkkeitä vai onko se mahdotonta (siis huom! mahdoton omalla kohdalla on esimerkiksi HA-järjestelmän rakentaminen vain tätä ominaisuutta varten, jossa on myös omat kulunsa eikä bittien hiertäminen kiinnosta pätkän vertaa)

Mitenkä tuossa FB-postauksessa kun järjestelmän asennuttaja pohti, että onko siinä jonkin aktiivinen vai passiivinen BMS ja höpisi jostain korteista (tarkoittanee jotain piirikortteja)?
Pitääkö sellaisia pohtia vaikka saisi jonkun asentamaan järjestelmän?

Kuulostaa kyllä liialta virittelyltä _minulle_. Odotan rauhassa parempia tuotteita.

ESS = Energy Storage System
Deyessä ei ole pörssisähköohjausta ainakaan vielä.
Aktiivinen / passiivinen Balanceri = akuston kennojen tasapainotuksesta huolehtiva komponentti. Aktiivinen on tyypillisesti osa BMSää (Battery Management System) ja paremmin hallittavissa, kun passiivinen on kasa kondensaattoreita jotka tekee saman asian mutta eri tekniikalla.
Kortit viittasi muutamaan eri BMS valmistajaan ja niiden malliin. Niissä on aika paljon eroja ja pari erottuu joukosta parempana kuin muut.

Itselle tosiaan nämä akustot, siihen liittyvät komponentit, akkukemiat, aurinkovoima, latauslaitteet ja automaatio hommat tutumpia kun opiskellut aika monta opintopisteitä liittyen aiheeseen.

 

[Espejot]

Itselle tosiaan nämä akustot, siihen liittyvät komponentit, akkukemiat, aurinkovoima, latauslaitteet ja automaatio hommat tutumpia kun opiskellut aika monta opintopisteitä liittyen aiheeseen.

Tuntuu ihan siltä kun itsekin olisin jokun koulun mankelin läpi vedetty...

 

[anders]

2x Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32
1x Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32 GX

Ok, lista avaa paljon.

Tuo ei muuten ole järkevä konffis, huomiona.

Victronin GX mallit eivät ole hyviä valintoja, niissä tiettyjä ärsyttäviä rajoitteita, jotka voivat tulla vastaan. MIelummin laittaa kolme tyhmää ja erillisen GX-purkin laitosta ohjaamaan, vaikka sitten Raspin GX firmiksellä tai Cerbon tms.

Samoin ainakin omassa suunnitelmassa Victronin MPPT:t olivat reilusti kalliimpia eivätkä niin joustavia kuin mikroinut. Molempiahan Victron tukee suoraan. Mutta tämä on jo makuasia, tulee minulle varmaan myös DC-kytkettyjä jossain vaiheessa, nyt alkuun mikroinuja.

 

[anders]

Aktiivinen / passiivinen Balanceri = akuston kennojen tasapainotuksesta huolehtiva komponentti. Aktiivinen on tyypillisesti osa BMSää (Battery Management System) ja paremmin hallittavissa, kun passiivinen on kasa kondensaattoreita jotka tekee saman asian mutta eri tekniikalla.

Eikös aktiivinen ole määritelmällisesti sellainen, joka kykenee (aktiivisesti) siirtämään coulombeja kennojen välillä. Passiivinen osaa vain polttaa niitä päältä pois?

Ero on melko mitätön, käytännössä, pl joku offgrid käyttö tms missä jokainen coulomb on tärkeä.

 

[Espejot]

Samoin ainakin omassa suunnitelmassa Victronin MPPT:t olivat reilusti kalliimpia eivätkä niin joustavia kuin mikroinut. Molempiahan Victron tukee suoraan. Mutta tämä on jo makuasia, tulee minulle varmaan myös DC-kytkettyjä jossain vaiheessa, nyt alkuun mikroinuja.

Mulla on 2x mikroja mutta 8 paneelia odottaa vielä päätöstä otanko akkut vai mikron niihinkin.... siis voisko tän syteemin rakentaa niin että jättää mppt kokonaan pois?

 

[anders]

Mulla on 2x mikroja mutta 8 paneelia odottaa vielä päätöstä otanko akkut vai mikron niihinkin.... siis vfoisko tän syteemin rakentaa niin että jättää mppt kokonaan pois?

No teknisesti voi vaikka kytkeä suoraan paneelit akkuun - rajoittein - mutta käytännössä mppt pitää olla.

Joko AC string, AC mikro tai DC-kytkentäinen. Se onko se integroitu grid tie inuun kuten Victron RS -sarja tai mainitut Huaweit on sitten vaan toteutustekniikkaa.

 

[-Teme-]

Eikös aktiivinen ole määritelmällisesti sellainen, joka kykenee (aktiivisesti) siirtämään coulombeja kennojen välillä. Passiivinen osaa vain polttaa niitä päältä pois?

Joo, varausta ”siirretään” kennojen välillä. Varataan sieltä jossa jännite korkein ja puretaan jossa jännite matalin

 

[Hegsa]

Victronin RS 6000 lupaa 96.5% hyötysuhteen samalla mittaustavalla sub 20% ts 1000kVA:n osakuormalla ja integroidulla MPPT:llä, MPTT siinä ei ole mukana.

Victronin speksi ei ainakaan sano EU standardin mukaiseksi noin vaan 96,5 % @1kW, mutta unohtuiko sulla mainita että se on vain 94,5 % @5kW? Todennäköisesti Victron ei halua markkinoida EU-speksin mukaisella, kun se ei ole läheskään yhtä mairitteleva kuin huipusta otettu luku.

Puolen prosentin hyötysuhde-erolla valmistajan ilmoittamana ei ole minkään maailman käytännön relevanssia, vai onko?

On sille sen verran että voi ampua alas "Voi olla jopa toisinpäin, en ole varma pärjäävätkö nuo HV inut Victronin uusimmille" väitteet alas. 97% ei myöskän ole mikään maksimi Huawein kanssa (joka oli hot shit 5 vuotta sitten ja parempia on tullut sen jälkeen markkinalle, se vaan on hirveän halpa) vaan 98,3% tms on samassa kokoluokassa EU-efficiency. Karvan alle 4 %-yks per suunta alkaa jo näkymään

Ja osoitatko nyt vielä sen datasheetin, joka kertoo jotta "mukaan lukien millä kuormalla mennään yli 97%", etten katso väärästä?

Pyytäisit nätisti niin saattaisin. Rakentavaan keskusteluun osallistuminen helpottuu kun aktiivisesti etsii myös itse tietoa eikä Huawein application notet oli mitenkään salaisia. Erinäköisiä Huawein käppyröitä on tässäkin ketjussa tarjolla niille jotka on seurannut keskustelua yli 3 päivää.

 

[-Teme-]

Mulla on 2x mikroja mutta 8 paneelia odottaa vielä päätöstä otanko akkut vai mikron niihinkin.... siis vfoisko tän syteemin rakentaa niin että jättää mppt kokonaan pois?

Victronien kanssa voi käyttää AC couplingia, eli mikroja käyttää lataukseen - häviöitä syntyy hieman enemmän kuin suoraan MPPT käytettäessä.
Mikrot kun kytkee vielä backup AC linjaan niin ne toimii vaikka grid olisi nurin

 

[Espejot]

No teknisesti voi vaikka kytkeä suoraan paneelit akkuun - rajoittein - mutta käytännössä mppt pitää olla.

Joko AC string, AC mikro tai DC-kytkentäinen. Se onko se integroitu grid tie inuun kuten Victron RS -sarja tai mainitut Huaweit on sitten vaan toteutustekniikkaa.

ööö... kysyn yksikertaisemmin. Victron ei siis tarvitse paneelita mutta tarvitsee akut, eikö niin? Miten Victron kytketään niin että ei ole paneeleita ollenkaan? Tämän vastaa tilannett retrofit AC akkusysteemi.

 

[anders]

Victronin speksi ei ainakaan sano EU standardin mukaiseksi noin vaan 96,5 % @1kW, mutta unohtuiko sulla mainita että se on vain 94,5 % @5kW? Todennäköisesti Victron ei halua markkinoida EU-speksin mukaisella, kun se ei ole läheskään yhtä mairitteleva kuin huipusta otettu luku.

Mikä on tämä "EU-speksi"?

Ja onko oikeasti jollain parilla prosentilla väliä?

Niillä parilla prosentilla ei kelkka käänny suuntaan eikä toiseen, näissä mittakaavoissa. Joku sadan hehtaarin laitos varmaan vähän eri. Laittaa yhden paneelin enemmän niin sillä on ero kuitattu?

On sille sen verran että voi ampua alas "Voi olla jopa toisinpäin, en ole varma pärjäävätkö nuo HV inut Victronin uusimmille" väitteet alas. 97% ei myöskän ole mikään maksimi Huawein kanssa (joka oli hot shit 5 vuotta sitten ja parempia on tullut sen jälkeen markkinalle, se vaan on hirveän halpa) vaan 98,3% tms on samassa kokoluokassa EU-efficiency. Karvan alle 4 %-yks per suunta alkaa jo näkymään

Joo varmaan on jossain malleissa yli 100% epäilemättä?

Pyytäisit nätisti niin saattaisin. Rakentavaan keskusteluun osallistuminen helpottuu kun aktiivisesti etsii myös itse tietoa eikä Huawein application notet oli mitenkään salaisia. Erinäköisiä Huawein käppyröitä on tässäkin ketjussa tarjolla niille jotka on seurannut keskustelua yli 3 päivää.

Eli nyt on siis oleellista mikä on hyötysuhde paneeleilta verkkoon ja sen promillet, mutta jotenkin tangenttina siihen liittyi RTE-hyötysuhde mutta nyt ei enää liitykään?

Lisäharjoitteena voi laskea monta euroa tämä prosentti hyötysuhteessa säästää järjestelmän elinkaaren aikana.

 

[-Teme-]

ööö... kysyn yksikertaisemmi. Vicyton ei tarvitse paneelita mutta tarvitsee akut, eikö niin? Miten Victron kytketään niin että ei ole paneeleita ollenkaan? Tämän vastaa tilannett retrofit AC akkusysteemi.

Tässä Victronin esimerkki joka tehty yhdessä Froniuksen kanssa, mutta toimii myös esim Hoymilesin mikrojen kanssa koska niissä on myös tuo frequency shifting. Kun akut täyttyy, nostetaan taajuutta jolloin mikrot vähentää tuottoa kunnes sammuvat kokonaan.

AC-coupled PV with Fronius PV Inverters [Victron Energy]

www.victronenergy.com

 

[anders]

ööö... kysyn yksikertaisemmi. Vicyton ei tarvitse paneelita mutta tarvitsee akut, eikö niin? Miten Victron kytketään niin että ei ole paneeleita ollenkaan? Tämän vastaa tilannett retrofit AC akkusysteemi.

Niin siis Victron ESS sinänsä toimii kyllä vaikka ilman invertteriä/akkua, tai niiden kanssa, kaikki vaihtoehdot käyvät.

Mutta paneeli voi olla kiinni DC puolella ts. akuissa tai AC-puolella tai molemmissa samaan aikaan.

Niin ja siis toimii myös ilman paneeleita, pelkkä invertteri akussa kiinni ja voi siirtää sähköä molempiin suuntiin sekä toimia UPS:nä.

Kaikki käy Victronilla

 

[salasana]

Eli siis Victron voisi olla yksi vaihtoehto, kun tarpeeksi kaivellaan.
Tuossa kiinnostaa erityisesti jo entuudestaan tuttu ja luotettava tuote. Enkä epäile yhtään etteikö esim. softapuolella saisi tukea nyt ja jatkossa.

Löytyi vieläpä suomalainen firma jolla Victronin ja Pylontechin edustus, eli saman katon alta kaikki roippeet.
Pitänee kysyä tarjous. Lähti keskustelu meikälle liian tekniseksi

 

[anders]

Eli siis Victron voisi olla yksi vaihtoehto, kun tarpeeksi kaivellaan.
Tuossa kiinnostaa erityisesti jo entuudestaan tuttu ja luotettava tuote. Enkä epäile yhtään etteikö esim. softapuolella saisi tukea nyt ja jatkossa.

Victronin etuna on myös dokumentointi.

Jos jotain automaatiota lähtee tekemään, on kiva että yksityiskohdat on dokumentoitu selkeästi ja kattavasti valmistajan toimesta:

ESS mode 2 and 3 [Victron Energy]

www.victronenergy.com

Eikä olla kokonaan harrastelijoiden reverse engineering:n varassa, kuten vaikka Hoymilesin kanssa

 

[-Teme-]

Eli siis Victron voisi olla yksi vaihtoehto, kun tarpeeksi kaivellaan.
Tuossa kiinnostaa erityisesti jo entuudestaan tuttu ja luotettava tuote. Enkä epäile yhtään etteikö esim. softapuolella saisi tukea nyt ja jatkossa.

Löytyi vieläpä suomalainen firma jolla Victronin ja Pylontechin edustus, eli saman katon alta kaikki roippeet.
Pitänee kysyä tarjous. Lähti keskustelu meikälle liian tekniseksi

Victronin edustus Rexelillä ja Onnisella jolloin niitä saa suunnilleen kaikkien PV asennusfirmojen kautta, mutta akustot ja laitteiston konffaus on sitten sellainen miksi kannattaa tsekata ne joilla on kokemusta niistä.

Victron saattoi jäädä mainitsematta aiemmin, kun se on kuin sveitsiläinen linkkuveitsi ja taipuu moneen. Muistaakseni on mainittu tän ketjun alkupuolella, mutta useimmat mieltää Victronin enemmän DIY puolella kun siinä on niin paljon vaihtoehtoja ja säätämisen optioita

 

[anders]

Victronin edustus Rexelillä ja Onnisella jolloin niitä saa suunnilleen kaikkien PV asennusfirmojen kautta, mutta akustot ja laitteiston konffaus on sitten sellainen miksi kannattaa tsekata ne joilla on kokemusta niistä.

Eikai Onnisella sentään? Ei ainakaan näy heidän listoillaan - minulla tuonne tunnarit...

 

[-Teme-]

Eikai Onnisella sentään? Ei ainakaan näy heidän listoillaan - minulla tuonne tunnarit...

Saatan muistaa väärin, otin tuon ulkomuistista tarkastamatta erikseen

 

[Espejot]

Niin siis Victron ESS sinänsä toimii kyllä vaikka ilman invertteriä/akkua, tai niiden kanssa, kaikki vaihtoehdot käyvät.

Kysin tätä joskus, Victron kuulemma tarvii akun.

Eli siis Victron voisi olla yksi vaihtoehto, kun tarpeeksi kaivellaan.
Tuossa kiinnostaa erityisesti jo entuudestaan tuttu ja luotettava tuote. Enkä epäile yhtään etteikö esim. softapuolella saisi tukea nyt ja jatkossa.

Löytyi vieläpä suomalainen firma jolla Victronin ja Pylontechin edustus, eli saman katon alta kaikki roippeet.
Pitänee kysyä tarjous. Lähti keskustelu meikälle liian tekniseksi

Kyllä, ainoa ongelma on löytää asentaja joka osaa systeemin. Yhtään "mies ja hieace" -asentaajaa en ole PKS vielä löytänyt mutta yhden yrityksen (paneelipojat) joka osaa Victronin ja asentaa tuntityönä.

Löytyi vieläpä suomalainen firma jolla Victronin ja Pylontechin edustus, eli saman katon alta kaikki roippeet.
Pitänee kysyä tarjous. Lähti keskustelu meikälle liian tekniseksi

Kysyin joskus hintaa ja se karkaa helposti koska avaimenperät maksaa. Victron on kohtuulisen edullinen jos sen toteuttaa pilkottuna urakkana mutta valmiina pakettina sille käy kuin mlp asennukselle, hinta nousee kohtuuttoman paljon.

 

[anders]

Kysin tätä joskus, Victron kuulemma tarvii akun.

Joo invertteri tarvitsee akut kaiketi, mutta siis laajempana konseptina Victron ESS systeemi toimii ilmankin, ohjaten vaikka sitten mikroinvertterjä ja kuormia, tai jos ei muuta, keräten kulutusdatan talteen?

Mutta toki se on tarkoitettu heidän invertterinsä ja akun kanssa,

 

[Hegsa]

Mikä on tämä "EU-speksi"?

Nämä on ihan peruskauraa. Mikä spekseissä ei ole EU efficiency merkattu vaan jotain muuta tarkoittaa se melko varmasti horror-huonoa EU speksitulosta.

Ja onko oikeasti jollain parilla prosentilla väliä?

On.

Niillä parilla prosentilla ei kelkka käänny suuntaan eikä toiseen, näissä mittakaavoissa. Joku sadan hehtaarin laitos varmaan vähän eri. Laittaa yhden paneelin enemmän niin sillä on ero kuitattu?

~2,5% ero + hyvän ja huonon RTE:n ero on noin 10% rahallisessa tuotossa. Aurinkopaneelit ja akut on muutenkin niin hilkulla saada taloudellisesti kannattamaan että 10% on tappiollisen ja voitollisen systeemin ero.

Joo varmaan on jossain malleissa yli 100% epäilemättä?

Insinööreillä ei ole tapana rikkoa energiatasetta. Muistin myös väärin, 10 kW inu jäi 98,1 % ja 98,3% tuli vasta yli 10 kW luokassa.

Eli nyt on siis oleellista mikä on hyötysuhde paneeleilta verkkoon ja sen promillet, mutta jotenkin tangenttina siihen liittyi RTE-hyötysuhde mutta nyt ei enää liitykään?

Akut on aurinkopaneeleita on aivan silkkaa rahan tuhlausta. PV-puoli on isossa osassa kannattavuuslaskentaa ja antaa osviittaa (vaikkei absoluuttisia lukuja) millä hyötysuhteella AC-BAT, PV-BAT ja BAT-AC toimii.

Lisäharjoitteena voi laskea monta euroa tämä prosentti hyötysuhteessa säästää järjestelmän elinkaaren aikana.

Ei muuta kun laskemaan, mä tarjoan softat. Saat laitettua jokaiseen haluttuun väliin sopivat häviökertoimet niin onnistuu skenaarioanalyysi helposti.

 

[Espejot]

~2,5% ero + hyvän ja huonon RTE:n ero on noin 10% rahallisessa tuotossa. Aurinkopaneelit ja akut on muutenkin niin hilkulla saada taloudellisesti kannattamaan että 10% on tappiollisen ja voitollisen systeemin ero.

Huono hyötysuhde on kaiketi halvinta korjata lisäämällä paneelita... mutta en saanut kiinni mistä asiasta tässä oikein miekkaillaan. Mutta ne 48v akut on niin paljon halvempia että eroa ei kuro umpeen helposti.

Edit: jos 15 kWh akuilla hyötysuhde ero on 10% ja akku ladataan ja puretaan kerran päivävvä niin siitä tulee semoiset 550 kWh/a. Toi lienee pari paneelia.

 

[anders]

Nämä on ihan peruskauraa. Mikä spekseissä ei ole EU efficiency merkattu vaan jotain muuta tarkoittaa se melko varmasti horror-huonoa EU speksitulosta.

Painotettu hyötysuhde. Olisit heti sanonut. Peruskauraa siis. Tämä selvä.

On.

~2,5% ero + hyvän ja huonon RTE:n ero on noin 10% rahallisessa tuotossa. Aurinkopaneelit ja akut on muutenkin niin hilkulla saada taloudellisesti kannattamaan että 10% on tappiollisen ja voitollisen systeemin ero.

RTE:ssä ero on 2.5%, niin saan ulos 2.5% vähemmän sähöä.

Miten tämä kääntyy 10% tappioksi? Neljäänkö kertaan se sähkö siellä käytetään... luulin että kolmella poltolla riittää pontikassakin...

Insinööreillä ei ole tapana rikkoa energiatasetta. Muistin myös väärin, 10 kW inu jäi 98,1 % ja 98,3% tuli vasta yli 10 kW luokassa.

Kuka insinöörejä tähän haluaa sotkea?

Akut on aurinkopaneeleita on aivan silkkaa rahan tuhlausta. PV-puoli on isossa osassa kannattavuuslaskentaa ja antaa osviittaa (vaikkei absoluuttisia lukuja) millä hyötysuhteella AC-BAT, PV-BAT ja BAT-AC toimii.

Sama suomeksi, tai vaikka savoksi?

Ei muuta kun laskemaan, mä tarjoan softat. Saat laitettua jokaiseen haluttuun väliin sopivat häviökertoimet niin onnistuu skenaarioanalyysi helposti.

Eli mitä haluttiin laskea?

Edelleen tuo prosentin ero kuittaantuu sataan kertaan laittamalla pari paneelia lisää. MOT.

 

[anders]

Huono hyötysuhde on kaiketi halvita korjata lisäämällä paneelita... mutta en saanut kiinni mistä asiasta tässä oikein miekkaillaan. Mutta ne 48v akut on niin paljon halvempia että eroa ei kuro umpeen helposti.

No tämä.

En minäkään ymmärrä mistä hikka. Jos on ollut jotain juomavedessä? Tottakai LV akku ottaa takkiin hieman, mutta yllättävän vähän, kuitenkin kokonaisuudessa, niin vähän että muut asiat ratkaisevat.

Edit: jos 15 kWh akuilla hyötysuhde ero on 10% ja akku ladataan ja puretaan kerran päivävvä niin siitä tulee semoiset 550 kWh/a. Toi lienee pari paneelia.

Se on itseasiassa yhden (ison) paneelin vuosituotto. Eli ei mithään, tässä kontekstissa.

 

[Espejot]

Edelleen tuo prosentin ero kuittaantuu sataan kertaan laittamalla pari paneelia lisää. MOT.

Hegsa laskee kaiketi niin että akkua käytetään siirtokapasiteettina silloinkin kun aurinko ei paista ja silloin paneeleiden lisäys ei auta. Ja tämä on minusta se Victronin etu mutta 48V systeemin haitta, huono hyötysuhde. Mutta toisaalta hyötysuhteen vaikutus jää kärsitäväksi vain talveksi. Minulla nämä suunitelmat elää sitä mukaan kun aurinko laskee ja nousee... mutta kolikolla on kaksipuolta mutta voi asiaa katsoa laajemasakin perpektiivissä eli riippuu mitä hakee. Minä lopetin noiden % laskemisen ajat sitten ja yritän keskittyä kokonaisuuteen muta sekään ei tahdo pysyä kasassa. Jokainen valitsee sen parhaan. Itselleen.

Edit: tämä LV vs HV hyötysuhde asia lienee se tulevaisuuden the väitely kun VILP vs MLP alkaa maistumaan eileseltä puurolta.

 

[Hegsa]

Huono hyötysuhde on kaiketi halvinta korjata lisäämällä paneelita...

Sinne palaa euroja mitkä pitäisi saada maksettua takaisin. Jos kenttä on fiksusti mitoitettu niin samalla menee inu vaihtoo ja tämä tekee hallaa kannattavuudelle.

mutta en saanut kiinni mistä asiasta tässä oikein miekkaillaan. Mutta ne 48v akut on niin paljon halvempia että eroa ei kuro umpeen helposti.

Akkukennojen osuus kannattavasta akkujärjestelmästä on kohtalaisen pieni. Yli 5 kWh akut on melko haihattelua kun tässäkin mainittu 2250€ 15 kWh paketti ei oikein maksa itseään takaisin 5 kWh akun päälle. Huawein (esimerkkinä) HV hybridi-inut yli 97% hyötysuhteella on alkaen 600 € alv 0 niin 2,5-5 kWh akustosta kestää maksaa enemmän per kWh kuin 48V järjestelmässä.

Edit: jos 15 kWh akuilla hyötysuhde ero on 10% ja akku ladataan ja puretaan kerran päivävvä niin siitä tulee semoiset 550 kWh/a. Toi lienee pari paneelia.

95% RTE:llä löytyy aikashiftattavia syklejä vaikka kuinka paljon enemmän kuin 85%, varsinkin jos triggerinä pitää useamman sentin kannattavuuseroa. Vaikka valtaosa akkujen kannattavuudesta tulee kesällä om aikashiftaus ihan merkittävä osa kokonaistuottoa.

Mikäli skenaario ei lähtökohtaisestikaan ole kannattava on aivan sama miten sen suunnittellee kun aina voi keksiä perusteet. Oma kristallipallo sanoo että ensimmäiset taloudellisesti kannattavat kotiakkusysteemit tulee pienten HV-akkujen kautta eikä isojen LV-akkujen kautta.

 

[anders]

Edit: tämä LV vs HV hyötysuhde asia lienee se tulevaisuuden the väitely kun VILP vs MLP alkaa maistumaan eileseltä puurolta.

Ja aivan yhtä hedelmällinen, keskusteluna.

Koska akkujen jännite muuttuu, valitettavasti, ladattaessa ja purettaessa, on väkisin oltava DC-DC muunnos akuilta invertterin DC-välikiskon puolelle, joka väkisin on neliöjuuri kertaa AC jännite eli 368VDC.

Silloin hyötysuhde-eroksi jää tämän DC muunnoksen ero ylhäältä tai alhaalta päin, enkä näe miksi ero olisi dramaattisesti parempi kummassakaan tapauksessa.

 

[anders]

Sinne palaa euroja mitkä pitäisi saada maksettua takaisin. Jos kenttä on fiksusti mitoitettu niin samalla menee inu vaihtoo ja tämä tekee hallaa kannattavuudelle.

Kai inu kuin inu kestää muutaman paneelin lisää? Tai laittaa mikroinun, tai DC-kytketyn.

Akkukennojen osuus kannattavasta akkujärjestelmästä on kohtalaisen pieni. Yli 5 kWh akut on melko haihattelua kun tässäkin mainittu 2250€ 15 kWh paketti ei oikein maksa itseään takaisin 5 kWh akun päälle. Huawein (esimerkkinä) HV hybridi-inut yli 97% hyötysuhteella on alkaen 600 € alv 0 niin 2,5-5 kWh akustosta kestää maksaa enemmän per kWh kuin 48V järjestelmässä.

Sama suomeksi?

Invertterin osuus pikemminkin on kohtalaisen pieni. Akut ovat kalliita. Tai sitten olen katsonut eri matsia.

95% RTE:llä löytyy aikashiftattavia syklejä vaikka kuinka paljon enemmän kuin 85%, varsinkin jos triggerinä pitää useamman sentin kannattavuuseroa. Vaikka valtaosa akkujen kannattavuudesta tulee kesällä om aikashiftaus ihan merkittävä osa kokonaistuottoa.

Jos laskee mukaan akun syklikustannuksen, niin aikashiftaus itsessään ei kyllä maksa itseään ikinä takaisin.

Tukena pitää olla PV tms tuotantoa, joka tuo säästön myös siirtomaksuun ja veroon.

Muuten ei maksa itseään ikinä, nykyhinnoilla.

Silloin taas muutaman prosentin ero hyötysuhteessa ei vaikuta yhtään mitään.

Mikä meni väärin?

Mikäli skenaario ei lähtökohtaisestikaan ole kannattava on aivan sama miten sen suunnittellee kun aina voi keksiä perusteet. Oma kristallipallo sanoo että ensimmäiset taloudellisesti kannattavat kotiakkusysteemit tulee pienten HV-akkujen kautta eikä isojen LV-akkujen kautta.

Kai sillä ole väliä vaikka tekisi MV-akun, kokonaisuus ratkaisee. Akun jännitteen merkitys kokonaisuuteen on hyvin pieni, näissä mittaluokissa.

Teknisesti en näe mistä ero HV-akkujen eduksi edes kategorisesti tulee.

 

[Espejot]

Sinne palaa euroja mitkä pitäisi saada maksettua takaisin. Jos kenttä on fiksusti mitoitettu niin samalla menee inu vaihtoo ja tämä tekee hallaa kannattavuudelle.

Tässä ollaan juuri siinä että kokonaisuu ratkaisee eikä akun jännite tai muutama % sinne tänne. HV patterien heikkous on yhteensopivuuden rajallisuus. Ja hinta. Ja joustavuus. Pieneksi jääneitä keskusinuja on myynissä yllätävän paljon. Ja perinteisesti paneelisto on syteemi mitä ei saada kerralla valmiiksi ja siihen halutaan muutoksia ihan jo siksi että maailma muuttuu. Eli minä en jumittuisi COP... eiku hyötysuhteeseen kovin tikukasti. Toki siitä on hyvä keskustella mutta jumallallista totuutta siitä ei saa. Niin kuin ei saa takasinmaksuajoista koska jokainen kristalipallo sisältää vinouman vahvistusta.

Jos laskee mukaan akun syklikustannuksen, niin aikashiftaus itsessään ei kyllä maksa itseään ikinä takaisin. Tukena pitää olla PV tms tuotantoa, joka tuo säästön myös siirtomaksuun ja veroon. Muuten ei maksa itseään ikinä, nykyhinnoilla. Silloin taas muutaman prosentin ero hyötysuhteessa ei vaikuta yhtään mitään.

Mikä meni väärin?

Tämäkin voidaan laskea monella tapaa.. kanataako akusto ajaa loppuun niin nopeasti kuin mahdolista... mahdollisesti koska akut halpenevat ja päivitys on tiettyyn rajaan asti edulisempaa eikä tartte sähkäriään kutsua. Minun mielestä kokonaisuuden aloituskustanukset on merkitävät ja siihen liittyy myös varautuminen sähköautoon. Eli kaikea kustanuksia on vaikea korvamerkitä. Esim minä rakennan kaapelitiet sekä ylös että alas jotta kaikki muutokset olisivat tulevaisuudessa helpoja. Mutta kyllä se 48V etu kiteytyy minusta tällä hetkellä Victrorin Dynaamiseen ESS:ää joka ei tarvitse omaa koodasuta vaikka koodasu tietysti lasketaan ilmaiseksi. Se oma koodaus muistuttaa paljolti ilmaisia puita ja on varmasti kivi mikä hiertää keskustelua tulevaisuudessa.

 

[-Teme-]

Oman ymmärryksen mukaan myös kiinteistön energiankulutus näyttelee merkittävää osaa tuossa kannattavuuslaskelmassa. Jos koko kiinteistön vuosikulutus on 8MWh niin 5kWh akusto voi olla siihen erinomainen, mutta kun vuosikulutus on 25MWh niin 5kWh akusto on ihan kiva kesällä. Itsellä sähkölämmitteisen talon korkein mitattu tuntikulutus ollut 17.5kWh eli 5kWh akusta olisi riittänyt potkua 17min ajaksi

 

[Hegsa]

Oman ymmärryksen mukaan myös kiinteistön energiankulutus näyttelee merkittävää osaa tuossa kannattavuuslaskelmassa.

Absoluuttista määrää vielä enemmän kulutusprofiili. 2023 meni reilut 17 MWh ja siltikään ei pysty yli 5 kWh akustoa perustelemaan. Jos kulutus on valmiiksi halvimmilla tunneilla (talvella mulla tulee suunnilleen joka päivä halvimmat tunnit 17 kW teholla sulakkeet punaisena) ja pohjakulutus on pientä ei sinne isoa akkua kannata laittaa. Sama 17 MWh tasaisena kuormana kestäisi paaaaljon isomman akun.

 

[Hegsa]

Pieneksi jääneitä keskusinuja on myynissä yllätävän paljon.

Niin on ja pohdin aina kuinka taloudellisesti fiksua upgrade on ollut.

Eli minä en jumittuisi COP... eiku hyötysuhteeseen kovin tikukasti. Toki siitä on hyvä keskustella mutta jumallallista totuutta siitä ei saa.

Toisin kun COP:n väännössä hyötysuhde vaikuttaa vahvasti akun käyttöprofiiliin tuoton lisäksi. Teoreettisella 100% hyötysuhteella ja äärettömillä sykleillä voi talvella saada vuorokauteen 3-4 sykliä akun kautta kun rajatulla syklikestolla ja huonolla hyötysuhteella ei löydy edes joka päivä.

 

[Espejot]

Niin on ja pohdin aina kuinka taloudellisesti fiksua upgrade on ollut.

Toisin kun COP:n väännössä hyötysuhde vaikuttaa vahvasti akun käyttöprofiiliin tuoton lisäksi. Teoreettisella 100% hyötysuhteella ja äärettömillä sykleillä voi talvella saada vuorokauteen 3-4 sykliä akun kautta kun rajatulla syklikestolla ja huonolla hyötysuhteella ei löydy edes joka päivä.

Taitaa päteä samat lainalaisuudet... isolla konella on huono alavääntö. Joten inu täytyy mitoittaa niille tehoille mitä käytetään.

 

[Hegsa]

Taitaa päteä samat lainalaisuudet... isolla konella on huono alavääntö. Joten inu täytyy mitoittaa niille tehoille mitä käytetään.

Tämä menee toiseksi hyödylliseksi väännöksi kun ruvetaan inujen osakuormatehokkuuksista laskemaan Kuvia näkemättä kuvittelisin tuollaisen 12 kW Deyen hyötysuhteiden olevan melko kehnot muussa kuin sähkökiukaan lämmityksessä tai autonlatauksessa kun sama ongelma vaivaa kolmasosakokoisia. Saa todistaa vääräksi.

 

[Espejot]

Tämä menee toiseksi hyödylliseksi väännöksi kun ruvetaan inujen osakuormatehokkuuksista laskemaan Kuvia näkemättä kuvittelisin tuollaisen 12 kW Deyen hyötysuhteiden olevan melko kehnot muussa kuin sähkökiukaan lämmityksessä tai autonlatauksessa kun sama ongelma vaivaa kolmasosakokoisia. Saa todistaa vääräksi.

Riippuu kiukaan koosta ... ja mistä luvusta otetaan kolmannes. Deye nimellisteho viittaa paneelitehoon. Akkupuoli on 50% nimellistehosta, jos nyt oikein olen ymmärtänyt.