Kiinnostaa. Hinnat alkaa tippua sellaiselle tasolle, että paneelit ja akusto tulee jossain muodossa varmasti ehkä hankittua.
Ensin katsotaan kuitenkin teravoima-kortti loppuun asti.
Kaupalliset kotiakut
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Ensin katsotaan kuitenkin teravoima-kortti loppuun asti.
Hv akku itsessään ei ole sen parempi kuin LV, koska hv akun Korkeampi sarjaresistanssi kumoaa pienemmän virran edun.
Invertterissä ja kaapeloinnissa eroa syntyy, mutta en usko että useita prosentteja, muun pysyessä samana.
Joku sähköauto on eri, kun tehot on eri.
Rte eli edestakaiseen. En usko että hv akuilla olisi dramaattisesti enemmän, näkemättä.
Itsellä HV / LV akkujen vertailussa painopiste on myös €/kWh osuudessa.
HV akustot ovat huomattavan paljon arvokkaampia kuin LV
Huawei LUNA2000 5kWh akkumoduli maksaa n. 2000€, kun samalla rahalla saa n. 15kWh LV akuston.
HV ratkaisussa on käytännössä pakotettu tietyn valmistajan omaan ratkaisuun, kun LV akuissa on mahdollista valita eri vaihtoehdoista.
HV akustojen skaalaus myös valmistajan asettamien speksien rajoissa. Huawei LUNA2000 järjestelmässä se on 2 akustoa, eli max 42kWh kun käytetään 7kWh moduleita.
Korkeampi kapasiteetti mahdollistaa suuremman lataus/purkutehot. 0.5C tarkoittaa että lataus/purku tehonsa voidaan käyttää 50% kapasiteetista, jolloin 7kWh akkua voidaan ladata 3.5kW teholla vaikka 3x25A liittymästä saadaan 17kWh ja vastaavasti purku sama 3.5kW max. Korkeampi purku/lataus myös kuluttaa kennoja enemmän
HV akustot ovat huomattavan paljon arvokkaampia kuin LV
Huawei LUNA2000 5kWh akkumoduli maksaa n. 2000€, kun samalla rahalla saa n. 15kWh LV akuston.
HV ratkaisussa on käytännössä pakotettu tietyn valmistajan omaan ratkaisuun, kun LV akuissa on mahdollista valita eri vaihtoehdoista.
HV akustojen skaalaus myös valmistajan asettamien speksien rajoissa. Huawei LUNA2000 järjestelmässä se on 2 akustoa, eli max 42kWh kun käytetään 7kWh moduleita.
Korkeampi kapasiteetti mahdollistaa suuremman lataus/purkutehot. 0.5C tarkoittaa että lataus/purku tehonsa voidaan käyttää 50% kapasiteetista, jolloin 7kWh akkua voidaan ladata 3.5kW teholla vaikka 3x25A liittymästä saadaan 17kWh ja vastaavasti purku sama 3.5kW max. Korkeampi purku/lataus myös kuluttaa kennoja enemmän
Espejot
Hyperaktiivi
Lisäksi LV akut mahdolistavat oman osallistumisen asenukseen. Turvallisuutta unohtamatta. Mutta eniten itseäni kiinnostaa Victronin Dynaaminen ESS eli ohjelmisto ja suurempi varmuus sen jatkumisesta ja parempi jälkimarkkinointi, unohtamatta vahvaa parviälyä. TMA kyllä katsoon aina muuallekin esim Deye suuntaan mutta palaa aina takaisin.
Itseäni eniten miellyttää Victronin ylivertainen api ja yleinen avoimuus, jolla noita voi ohjata käytännössä täysin vapaasti niinkuin haluaa.
Muut valmistajat eivät ole lähelläkään. Hoymiles osin on, mutta amatöörien toimesta, ei itse valmistajan.
LUNA2000 on hirveän hintainen akkumoduulina eikä vielä tuossa hintapisteessä maksa itseään takaisin. SUN2000 invertteriksi sen sijaan varsinkin yksivaiheina on paaaaaaljon LV akkukelpoista invertteriä halvempi niin kokonaispaketti 5 kWh järjestelmälle on hinnallisesti paljon lähempänä. Toistaiseksi kun oikein mikään ei maksa itseään takaisin niin kyse on lähinnä minne haluaa rahoja polttaa ilman takaisinmaksua.
Lunan kanssa bonuksena saa samaan rahaan ulkosijoitettavan akuston, mikäli sillä on väliä.
Onhan siellä tarjontaa ja saksalaisten vertailua kun katsoo saman valmistajan akku+invertteri kombo oli vähemmistössä. Huawei tuntuu enemmänkin olevan poikkeus ettei syö muuta kuin omia (+ spekulatiivisesti LG:n HV) akkuja.
Pitääpä ottaa laskin käteen joku päivä, mutta nopeasti sanoisin taloudellisen edun olevan pienellä akulla, isommalla C:llä ja pienellä inulla ellei ison akun kanssa oli törkeästi alimoitettu invertteri. Sykleissä tulee varmasti takkiin mikä näkyy taloudellisesti jossain >5 vuoden päässä, mutta höytysuhteessa voittaa heti. Riippuu myös paljon tapettavasta purkukuormasta pienillä marginaaleilla kun 150 W ja 250 W antaa aivan eri tuloksia.
Oliko nämä 1- vai 3-vaiheasenteisestaMP2 kytkennästä? 5500 W viittaisi yksittäiseen jolloin 3-veiheisena pitäisi osakuormatehot kertoa kolmella.
Espejot
Hyperaktiivi
Minua kiinostaisi tietää kuinka paljon nämä eroavat oikeassa elämässä. Onko HV akuista ollenkaan tosielämän dataa hyötysuhteesta?
Kyllä, yksivaiheisia ovat nämä. Näistä on sitten se 3kVA malli missä yksivaisen hyötysuhde 200-1600W tehoilla on luokkaa 92%, ja huiput 400/800W tehon kohdalla 94,9-95,5%. Eli se kompastuskivi on pienet tehot, näissäkin. Eli 600W (3x200W) pohjakuormalla hyötysuhde 92%. 3x100W pohjakuormalla hyötysuhde on luokkaa 89%.
Viimeksi muokattu:
Luottaisi noihin aikaisemmin linkattuihin saksalaisten mittauksiin. Kannattaa lukea kaikki 2018 eteenpäin, tuolla HV puolelle on tapahtunut todella paljon kehitystä ja parhaat menee ~95% RTE:llä.
Pitäisi taas ehtiessä laskea, mutta tämä viittaa optimistrategiaksi samaa kuin paneeleilla eli matchataan varttitase kuntoon ja puretaan akkua maksimihyötysuhteella. Ei mikään mahdoton mallintaa ja kontrolloida itse, mutta kaupasta ei varmasti tule saamaan tämmöistä.
Espejot
Hyperaktiivi
RTE on minusta moniumutkaisempi kysymys kuin yksi luku... sillä joo voidaan ilmoittaa akun tehokkuus mutta systeemin koolla lienee valtava merkitys. Jos 5 kWh kierätetään akun läpi 4 krt vuorokaudessa niin epäilen että isolla akulla pääsee parempaan tulokseen kuin pienellä. Tämä alkaa oikeasti muistuttaa COP keskustelua.
Juu, luotan mittauksiin mutta se ei ole sama asia kuin todellinen elämä. Kuten tässä on todettu niin talon kuorma ratkaisee aika paljon eli mikä purkuteholla jne noi testin RTE on saavutettu? Akkua ei varmaankaan kannata purkaa/ladata täyteen ja hankimalla isoman kaun voidaan RTE parantaa, vai?
Viimeksi muokattu:
Suhtautuisin (hyvin) suurella varauksella näkemättä todellisia mittaustuloksia ja järjestelyjä.
95%^(1/3) = 98.3%
Ei kuulosta uskottavalta.
Vaikka aurinkopaneelit ei ole pois suljettu, ennemminkin ykkösvaihtoehto (tai oli), niin vähän alkanut hotsittamaan isompi kotiakku ennen paneeleita.
Lähinnä, että kulutusvaikutteisella sähkösopparilla akun kanssa voisi ehkä saada kulutusvaikutusta pakkaselle mukavasti ympäri vuoden. Paneelit kun ei tahdo lämmityskaudella vissiin mitään lisäarvoa mihinkään päin antaa.
Joku 40 kWh riittäisi kovimmillakin pakkasilla kattamaan koko kiinteistön kulutuksen, jos akun saisi aina halvimmilla ~8 tunnilla tankattua suht täyteen niin loput 16 tuntia voisi porskuttaa akun voimin.
Ei taida olla mitään simulaattoria valmiina olemassa, millä voisi tuota kulutusvaikutuksen käyttäytymistä akun kanssa simuloida esim vuosi tästä taaksepäin tiedossa olevilla pörssihinnoilla?
Sähköenergian kulutus ja siirtomaksuthan pysyy samana, oli akkua tai ei, mutta juurikin kiinnostaisi että voisiko kulutusvaikutuksella jopa yli puolittaa sähkön hinnan? Ja kun akut olisi, niin aurinkopaneelien asennus olisi vielä kirsikkana kakkuun sitten, voisi jopa pelata sähkön myynnin kanssa kalleimmilla tunneilla..
Ja toki katson Teravoima-kortin ensin loppuun, sillä aikaa kotiakkujen hinnat saa jatkaa tippumistaan
Lähinnä, että kulutusvaikutteisella sähkösopparilla akun kanssa voisi ehkä saada kulutusvaikutusta pakkaselle mukavasti ympäri vuoden. Paneelit kun ei tahdo lämmityskaudella vissiin mitään lisäarvoa mihinkään päin antaa.
Joku 40 kWh riittäisi kovimmillakin pakkasilla kattamaan koko kiinteistön kulutuksen, jos akun saisi aina halvimmilla ~8 tunnilla tankattua suht täyteen niin loput 16 tuntia voisi porskuttaa akun voimin.
Ei taida olla mitään simulaattoria valmiina olemassa, millä voisi tuota kulutusvaikutuksen käyttäytymistä akun kanssa simuloida esim vuosi tästä taaksepäin tiedossa olevilla pörssihinnoilla?
Sähköenergian kulutus ja siirtomaksuthan pysyy samana, oli akkua tai ei, mutta juurikin kiinnostaisi että voisiko kulutusvaikutuksella jopa yli puolittaa sähkön hinnan? Ja kun akut olisi, niin aurinkopaneelien asennus olisi vielä kirsikkana kakkuun sitten, voisi jopa pelata sähkön myynnin kanssa kalleimmilla tunneilla..
Ja toki katson Teravoima-kortin ensin loppuun, sillä aikaa kotiakkujen hinnat saa jatkaa tippumistaan
On siinä kahdesta kolmeen lukua, sisääntuleva tehokkuus, ulos lähtevä ja noin 1 Peukertin eksponentiksi LFP:llä. AC2BAT ei ole oikein mitään tarvetta tehdä muuta kuin maksimihyötysuhteella (pl. Selvästi selvästi muita halvempi yksittäinen tunti, jolloin ajetaan maksimiteholla) ja PV2BAT ei pitäisi olla liruttamista vaan vähintään 97,5++ % hyötysuhteella tehtävää.
Uloslähtevä onkin vähän elävämpi luku ja varsin epälineaarisena vaatii enempi laskentaa. Käyttöpisteen pohjakulutus on aika hyvä alkuarvaus siihen.
Saksalaisia jos on uskominen niin pieni, mutta ei kovin iso. Kannattaa katsoa sieltä kuvaajat eikä pelkkiä yhteenvetolukuja kun 5 kW järjestelmät painotetaan paljon pienemmälle teholle. Testissä oli useampikin samaa sarjaa oleva akku testattu kahdella eri kapasiteetilla ja oma veikkaus on että isompien akkujen korkeampi jännite (sarjakytkentäiset moduulit) on parempien lukujen takana samalla teholla enemmän kuin kapasiteetti tai isompi invertteri. Poikkeuksen tähän tekisi Huawein akku, jossa moduulit on rinnakkain ja jännite aina 450/600V, mutta ei ollut testattujen listalla.
Snadisti, mutta ei kauheasti.
COP on helppoa (ja turhaa) väännettävä kun sillä ei ole dynaamisia vaikutuksia juuri ollenkaan. Akkujen osalta kaikki vaikuttaa kaikkeen eli merkittävästi vaikeampi optimointitehtävä kun energiatehokkuus vaikuttaa kaikkeen käyttökelpoisista säästösykleistä teho-operointimoodiin (jatkuva vs varttitaseen nollaus maksihyötysuhteella jne).
Siellä ne metodologiat on esitetty ja löytyy käyrät mistä saa lukea haluamansa purkutehot. Laskisin itselleni noin max hyötysuhteella lataus ja purku tarveperusteisesti (~200 W pohjakuorma).
Paria pinnaa parempaa RTE tarjoaa saksalaisten testit tuplakokoisille systeemeille, mutta siinäkin pitää ottaa huomioon sen olevan painotettu keskimäärin tuplateholle --> pinna-pari siitä voi tulla. Akkujen optimikoosta on väännetty täälläkin ihan reilusti, mutta jokainen uusi kWh kapasiteettia on vähempiarvoinen kuin aikaisempi eikä pieni parannus tehokkuudessa sitä muuta.
Sulla menee päivän ostoenergia tunnissa, vuoden pienin osto 4,3 kWp yhdensuuntaisilla paneeleilla oli 1,77 kWh:
Vakavammin @-Teme- luvuilla isommat akut ajaa ehdottomasti paikkansa, mutta edustavuus saattaa olla mulla parempi. Noilla luvuilla voisin kuvitella että kannattaisi laittaa paneelit kaikkiin neljään suuntaan jos vaan on mahdollista?
Melko lähelle on olemassa, löytyy täältä. Ei taivu suoraan kulutusvaikutukselliseen, murra simuloimatta sanoisin melko varmaksi akkujen ilman paneeleita olevan paremmat spottina kuin kulutusvaikutuksellisessa, jolloin pääsee hyödyntämään siirtoyhtiön päivä-/yö-hinnoittelua.
Nuo saa kaikki simuloitua. Spoilerina voin kertoi ettei sähkön kotitreidaaminen ole kovin kannattavaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Osto/myynti tuskin kannattaa, mutta. Paneelit nostaa sähkön keskihintaa koska tuotto kesällä milloin sähkö on halpaa. Akuilla jos saa esim 6-12h kalleinta tuntia pois niin kulutusvaukutus lienee kohtuullisen iso. Isompi akku antaa pelivaraa. Mutta olet oikeassa siinä että ensimäiset kWh akuissa säästää eniten. Sama on lämpöpumpuissa. Mutta samalla tavalla kuin kaivon lisämetrit on halpoja niin sama on akkun lisäkapasiteetti on halpaa, sanoisin äkkiä n. 30-50%, varsinkin 48V systeemissä kun asentajaa ei enään tarvita.
Esimerkki, jos ostan 15kWh akun ja MP2 3kVA niin hinta asenettuna on karkeasti 6 EUR (+ infran hinta), lisä akku on vain 2,2kEUR. Ja akun hinnat sen kun laskee.
Tässä lähestytään kysymystä mikä lämpöpumpuupuolella on täystehomitoitus vai ei, pakkastehoja vai ei.
Viimeksi muokattu:
Tattis linkistä.
Meillä normisiirto on kannattavampi millä vaan kalustolla kuin päivä/yö -siirto, siitä pitää kuukausimaksut huolen.
Pyörittelin noita lukuja tällä viikolla ja ero 5 kWh vs 20 kWh kanssa oli omalla profiililla noin 240 €/v. Jos pääomalle laittaa yhtään hintaa ei edes tuota väliä saa kannattavaksi, saatikka 15 vs 30 kWh.
EDIT: Tuo vaati vielä 0.5C sallimista eli pitäisi saada 10 kW ulos. Pienemmällä C:llä jäi 210 €/v tms tasolle.
Talvella pienin tunnin pohjakulutus meillä 1.6kwh paikkeilla. Kesällä sitten 0.2-0.3kwh. Jos miettii että kesällä hyötysuhteessa häviää ainakin sen 15%, niin talvella tuo on sitten paljon pienempi. Jos siis 400w häviää 15%, on se 60w häviö. Jos 1600wh häviää 5%, on se 80w häviö.
Ja kannattaako laskea suoraan että pystyy vaikka kalleimman tai kaksi tuntia selviämään kokonaan akulla? Jos kaksi halvinta tuntia saa ladattua ja vaikka 2-4 kalleinta saa tiputettua kulutuksen normaalia pienemmäksi, laskee se kuitenkin keskihintaa. Tietysti joku 3-5x hinnan pomppaus olisi hyvä vetää kokonaan akulla
Ja kesällä akusto kuitenkin mahdollistaisi siirtomaksuista luistamisen paneelitalouksissa. Homeassistantilla jos saisi ohjauksen että purkaa viimeisen parin minuutin aikana varttinetotuksen nollaan.
Ja kannattaako laskea suoraan että pystyy vaikka kalleimman tai kaksi tuntia selviämään kokonaan akulla? Jos kaksi halvinta tuntia saa ladattua ja vaikka 2-4 kalleinta saa tiputettua kulutuksen normaalia pienemmäksi, laskee se kuitenkin keskihintaa. Tietysti joku 3-5x hinnan pomppaus olisi hyvä vetää kokonaan akulla
Ja kesällä akusto kuitenkin mahdollistaisi siirtomaksuista luistamisen paneelitalouksissa. Homeassistantilla jos saisi ohjauksen että purkaa viimeisen parin minuutin aikana varttinetotuksen nollaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Eli lisäakun takasinmaskua on alle kymmenen vuotta tällä sähkön hintatasolla.
99% kotiakun omistajasta tilaa asennuksen ja olettaa että akun mukana tulevat softat ovat sillä tasolla että itse ei tarvi säätää homeassistantin tai muiden härveleiden kanssa. Apit on toki hyvä olla olemassa mutta siitä eteenpäin sitten aletaan vahvasti menemään diy osastolle jollaisia virityksiä ei voi jättää vaikka taloa myydessään paikoilleen.
Espejot
Hyperaktiivi
Tämä on tosiaan ongelma 99% invertereistä ja Victron taitaa kuulua siihen 1% missä inverterin oma softa toimii tarpeeksi kattavasti eikä DIY lisähärpäkeita tarvita. Fronius lienee seuravaa joka saa pörsisähköominaisuuden toimimaan.
Mikäli akku kestää 10 vuotta, kapasiteetti ei tipu ja pääomalle ei laske hintaa voi tuosta saada nimellisarvonsa verran takaisin.
Harrastuksesta tuo menee, mutta niin pitkään kun odotettavissa oleva tuotto on negatiivinen ei huonon rahan perään kannata heittää hyvää rahaa. Sopiva akkukombo oikeassa paikassa on nyt jo realistisillakin oletuksilla kannattavuuden rajamailla, mutta itsellä Carunan hinnanalennukset siirtää sitä pistettä tuonnemmas.
Espejot
Hyperaktiivi
Elikäs kun saan 25% energiaavustusta niin takasinmaksuaika tippuu sinne 7v tietämille. Tämä on ainoa syys minulle miettiä akkua NYT. Muuten siirtäisin hankintaa eteenpäin... tai voi se siirtyä nyttenkin.
salasana
Aktiivinen jäsen
Itse näkisin akuston ns. 10v takuuhintasopparina, mutta se pitää valitettavasti maksaa kokonaan etukäteen.
Carunan siirto ja sähkövero tekee yhteensä lähes 8s/kWh nyt. Meinaatteko, että hinta pysyy tuossa 10 vuotta?
Yritin laskea riittävästi vaikka Pylontechin 24kWh akustolle kaikkine riskimarginaaleineen ja karkeine häviöineen, että nyt ollaan jo 7,3s/kWh hinnassa, mikäli ostaa Euroopasta akut (sis. alv.). Suomesta noin 10s/kWh.
Ehkä laskin jotain väärin, mutta tuossa on vasta pelkkä siirto.
Carunan siirto ja sähkövero tekee yhteensä lähes 8s/kWh nyt. Meinaatteko, että hinta pysyy tuossa 10 vuotta?
Yritin laskea riittävästi vaikka Pylontechin 24kWh akustolle kaikkine riskimarginaaleineen ja karkeine häviöineen, että nyt ollaan jo 7,3s/kWh hinnassa, mikäli ostaa Euroopasta akut (sis. alv.). Suomesta noin 10s/kWh.
Ehkä laskin jotain väärin, mutta tuossa on vasta pelkkä siirto.
salasana
Aktiivinen jäsen
Mitkä???
Caruna Espoo, jos hinnan alennuksia ihmettelit
salasana
Aktiivinen jäsen
Joo ensin tuli reaktio ja googlen kautta menin katsomaan mitä tarkoitat. Unohtuu aina tuo Caruna Espoo.
Tuo voi säkällä tapahtua täällä Carunan alueella ehkä 2040, mutta sitten onkin varmaan kk-maksu 45€ jo.
Takuuhinta pätee 4-5 kuukautta vuodessa kun on mahdollista tuottaa omaa energiaa. Harmittavasti nämä on vuoden halvimmat kuukaudet jolloin määräaikainen sähkösoppari on edullisempi takuuhinta.
Mun toiveissa on enemmänkin nähdä laskua €/kWh hinnassa kuin nousua. Kulutusjoustoon kannustaminen on ylivertainen keino varastointiin verrattuna ja siirron osalta pitäisi kuluttajalaskustusta painottaa enemmän kuukausimaksuun kuin energiaperusteisesti. Tämä vastaisi myös paremmin todellista kulurakennetta ja teollisuudesta nähdään erittäin hyviä esimerkkejä tästä.
Yleisesti suunnasta saa selvyyttä verkonhalitijan ali- ja ylijäämiä seuraamalla. Caruna Espoolla siirto + vero tippuu syyskuussa ~5,5 s/kWh ja uusi valvontamalli suitsii mahdollisuutta nostaa hintoja. Mikäli €/kWh hinnat kuitenkin lähtee nousuun pääsee akkuihin käsiksi 2 vuoden kuluttua halvemmalla kuin tänään.
Laskettuna kapasiteetti kertaa luvatut syklit? Tarkemmasta kannattavuudesta on väännetty täällä, mutta yleisesti rajoitteeksi tulee rajallinen määrä syklejä vuodessa. Paneeleilla ladattuna hyödyllisiä syklejä on ehkä 150 vuodessa, joten Pylontechin luvuin saisi 40 vuotta ladata ja purkaa. Nyt kun maailmassa on roti ja hinta rahalla pitäisi saada tuottoa vuosikymmeniä kuten aurinkopaneeleilla tai takaisinmaksu lyhyemmäksi.
Ei tuossa laskennassa mitään väärää ole, mutta auki tehtynä se antaa tyypillisesti 10-20 vuoden takaisinmaksuajan mikä ei ole kovin hyvä suoritus.
Viimeksi muokattu:
Muiden rahoilla kannattaa aina investoida
Tämä vastaa suunnilleen saksalaisten alvittomuutta minkä tiedetään auttavan kannattavuutta plussan puolelle.Deflaation jyllätessä ostajana kannattaa yleensä odotella. Omaan sähköautoon liisarifirma sai vielä 2000€ hankintatuen ja nyt saman auton saisi ilman tukia 10 k€ halvemmalla. Paneelien puolelta tiedetään suunnilleen akustojen hintakehityskäyrän muoto mikä valtaosin kehottaa odottamaan.
Tämä on totta.
Mielestäni oma 17kWh akusto pienehköllä invertterillä ja yksivaiheisena oli nyt maksimi-investointi, joka "kannatti" tehdä, siitäkin lasken ainakin puolet itseopiskelun ja uuden oppimisen kustannuspaikalle.
Tehdään sitten joskus isompi, mutta kyllä tuollakin kummasti toisaalta leikkaa kalliiden tuntien piikit pois ja toisaalta kesäaikaan ja varsinkin keväällä/syksyllä kun päivä on lyhyempi nostaa tuntuvasti oman käytön osuutta.
Vaihenetotushan huolehtii siitä, että kuormat saavat olla eri vaiheessakin. Ei siinä järkeä ole, tulee reilusti vinokuormaa, mutta on miten on.
Espejot
Hyperaktiivi
Paneeleissa suurin lasku on jo tapahtunut. Samanlaista hintakehitys on vaikea nähdä invertereiden kohdalla. Akut on sitten mielenkiintoisempi ennustetava... hintojen laskua on ollut ennen kaikke HV akuissa, LV akuissa hinnanlasku on ollut PALJON maltillisempaa mutta on hinta niissäkin laskenut, n. -20%/12kk nopeasti katsottun (Pylontech US300). Hinnan lasku johtuu pitkälti taloustilanteesta, akkujen kysynnän sakkaamisesta mutta tietysti yleistyminen laskee hintoja. Tilanne ei ole vältämättä pysyvä kun talous lähtee nousuun niin akkumateriaalien kysyntä lähtee taas kasvuun ja hinnan lasku hidastuu. Sähköautojen hype yhdistettynä markkinahäiriöön on sitten oma juttunsa... sama tapahtui paneeleiden kohdalla. Siinä on kysymys enemänkin kuplan puhkeamisesta, markkinahäiriön poitumisesta sekä taloustilanteen huononomisesta. Mutta joo, tulevaisuutta on vaikea ennustaa 100 varmasti.
Äitee sanoi että parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Miten tota nyt haluaa tulkita... mutta mikään ei ole niin varmaa kuin kuolema. Tappio ja voitot on todenäköisesti pieniä... mutta koska deflaation on rajallinen mutta inflaatio mahdollisuus rajaton niin näen sijoitamisen riskin pienenä koska pääomaa ei voi menettää.
Viimeksi muokattu:
Itse en niinkään laske näissä takaisinmaksuaikaa, vaan sitä kun kuukaudessa jää säästöpossuun x verran löysää rahaa ja kun sitä kertynyt riittävästi jolla saa tehtyä investoinnin. Tämän investoinnin hyöty on että kulut vähenee n summan verran kuukaudessa ja toteutuksen jälkeen säästöpossuun kertyy x+n verran löysää rahaa jolla voi tehdä taas seuraavat hankinnat.
Eli ei lasketa kauanko se maksaa itsensä takaisin, vaan paljonko kuukausittaiset kulut vähenee
Tuolla paneelit ja akustot tukee toisiaan. Kun niillä saa ostetun sähkön kulua suistuttua on se kaikki kotiin päin. Kulun pieneneminen voi tapahtua myös lataamalla akustoa kun hinta on vuorokauden alimmalla tasolla.
Eli ei lasketa kauanko se maksaa itsensä takaisin, vaan paljonko kuukausittaiset kulut vähenee
Tuolla paneelit ja akustot tukee toisiaan. Kun niillä saa ostetun sähkön kulua suistuttua on se kaikki kotiin päin. Kulun pieneneminen voi tapahtua myös lataamalla akustoa kun hinta on vuorokauden alimmalla tasolla.
Ja noihin hyötysuhteisiin vielä, kun varttinetotus on käytössä ja jos peruskuorma on vaikka 500w (helppo laskea), niin käytännössä nollaamiseen riittää että vartin jaksolla ajetaan 1500w 5min ajan akusta virtaa ulospäin. Tai 3000w 2.5min. Voisi jopa tehdä siten että 3000w ajetaan 5min pätkissä, siten että 2.5min jakson lopusta ja 2.5min seuraavan jakson alusta. Tai sitten se 1500w 5min toisen lopusta ja 5min toisen alusta.
Yksivaiheisena kun tuon toteuttaa niin hyötysuhde paranee vielä. Ei mitään järkeä nykyisellään hommata kolmivaihetta kun tilanne on tälläinen
Yksivaiheisena kun tuon toteuttaa niin hyötysuhde paranee vielä. Ei mitään järkeä nykyisellään hommata kolmivaihetta kun tilanne on tälläinen
Sen verran tulee huomioida, että HV ja LV akut on rakennettu pohjimmiltaan aivan samoista osista. Ilmaa on jossain välissä.
Akun kannalta mitä pienempi purkuvirta, sitä suurempi hyötysuhde. Sama ei vaan päde invertteriin, eikun siitä optimoimaan
Espejot
Hyperaktiivi
Se ilma on asennuksen helpoudessa ja tarjonnassa... LV inuja ei ole pilvin pimein ja ne on menneet periteisesti mökkeihin. Sitten asennus on työläämpää, tarjoajia vähemmän (ja hinnat pilvissä) ja kuten fraatti sanoi, 99% haluaa sievä kompaktin paketin joten kysyntä suuntautuu all-in-one laitteistpoihin. Sama kysymys on keskusinu vs mikrot, modulaarinen systeemi on vaikeammin lähestyttävä ja vaikeampi myydä.
Minulla on sama ajatus - eläkeikä lähestyy ja kulurakenne täytyy optimoida. Ja säästöt voi aina sijoittaa, samoin kuin pääoman.
Riippuen vähän kenen käyriä katsoo 2-3 kW tuntumassa tuntuu olevan optimit (HTW + Huawei kuvat):
En pidättäisi henkeä Victronin tai kenekään muun kaupallisen toimijan tekevän tätä toiminnallisuutta. Itse tehden tuo on perinteinen "vartin homma". Varsinkin pienillä 100-200 W pohjakuormilla tuo olisi melkein pakko tehdä, 500 W:n kanssa ei läheskään yhtä välttämätön.
Kunhan ei paneeleita varten tarvi yli 3,6 kW niin yksivaihe on pop.
Taitaa olla -20% nimellisenä eli reaalisena vielä enemmän? Onhan tuokin melkein alvin verran pois vuodessa ja käteiselle saa tälle hetkellä yli inflaation tuottoa pelkästään tilillä makuuttamalla.
salasana
Aktiivinen jäsen
En koe tarpeelliseksi laskea takaisinmaksuaikaa tuolle.
Sen sijaan näen tämän ainoana mahdollisuutena vaikuttaa tuohon luonnolliseen monopoliin ja jos akkusähkö maksaa n. 7,3s/kWh ja siirto 8,05s/kWh niin haluanko rahoittaa tuota aggressiivista verosuunnittelijaa vain sillä perusteella, että en saa investointia kuoletettua?
TMAn laskeminen pelkällä tuolla erotuksella on myös äärimmäisen yksinkertaistava tapa suhtautua investointiin.
Mitäpä jos taloa myydessä vuonna 2034 sen saakin myytyä ensinnäkin helpommin ja vaikka 6500€ markkinahintaa kalliimmalla? Sitten et maksanut akustosta mitään, mutta Carunalle tilitit yli 7000€, eli nettotappio 13500€ - mikäli siis tekee yhtä yksinkertaistavia laskelmia kuin TMA eli oletuksella, että asut naapurissa muuten täysin samanlaisessa talossa.