Ei varmaan rakennusmääräykset tunne (eikä laki siis salli), mutta juristeria unohtaenkin on muutama reunaehto: Eli jos sisällä käytetään juoksevaa tai muutakaan vettä, niin vesijohtojen ja ertiyisesti viemäreiden jäätyminen täytyy voida estää. Saattolämmityksellä tuo onnistuu varsin vähällä energiankulutuksella (passiivinen maalämpö hoitaisi asian korkeintaan jokusen kymmenen wattia vievällä kiertopumpulla). Myös sisäpuolen kostuminen pitäisi jotenkin saada haltuun (passiivinen maaliuoskierto auttaa vasta pakkasilla ja vaatii ainakin tuplatehoisen kiertopumpun korvausilman esilämmitykseen). Syksyn muutaman lämpöasteen kelit ovat tässä suhteessa eniten energiaa kuluttavia.
MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Käsitin aikaisemmasta viestistäsi että olisit käyttänyt vettä hieman enemmänkin "ei ole tarvinnut koko päivää läträtä kylmillä vesillä", mutta ehkä pari tuntia kädenlämpöisellä / 35 asteisella vedellä n. 700l litraa ja koko loppupäivä sitten kylmällä vedellä?
En keksi miten tuo 20kWh riittäisi pidempiin suihkutteluihin, kun kaivosta tuskin kovin lämmintä vettä tulee.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikea sanoa, paljonko vesien haalistukseen menee kun sille ei ole mittausta. Jotain hajua saa, kun katsoo vuorokautisia pumppauksen tuottomääriä. Kellarin lämmitys ottanee varsin tasaisesti joskin hiukan hiipuen kesän edetessä mutta tuommoinen +10 kWh/ pomppu vuorokaudessa ei näytä harvinaiselta. Joskus sitten enemmänkin ja joka päivä vettä nyt ainakin vähän haalistuu jos kotona ollaan.
Nyt kun saan laskettua eri mittaisten jaksojen ajalta tuotot ja kulutukset kätevästi niin tämmöisen lämpimän kesäviikon ajalta (keskilämpötila 17,4 °C):
Pumppaus........... COP 5,5
+vesi ......................COP 4,1
+kiertopumput ..COP 3,8
Nyt kun saan laskettua eri mittaisten jaksojen ajalta tuotot ja kulutukset kätevästi niin tämmöisen lämpimän kesäviikon ajalta (keskilämpötila 17,4 °C):
Pumppaus........... COP 5,5
+vesi ......................COP 4,1
+kiertopumput ..COP 3,8
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sattui silmään tuolta maalämpöfoorumilta tämmöinen @jmaja kirjoitus, kun oli ihmetelty, miksi SCOP on suurempi kuin ilmoitettu COP (@+35°C)
" Sitten SCOP yrittää laskea koko vuoden COPin....
Jos mitoituslämpötila on -26 C ja silloin tarvitaan 35 C menolämpö (hyvä lattialämmitys ja hyvin eristetty talo), niin lämpötilaero sisälle on 47 C. Yleensä kai oletetaan hukkalämmöstä tulevan muutama aste, joten käytetään 17 C sisälämpötilaa ja ero silloin 43 C. Puolessa välissä eli -4,5 C:ssä tehon tarve on puolet ja menolämpökin laskee reilusti. 5 C dt:llä ero vedestä sisäilmaan 35 C menovedellä 11,5 C eli puolet olisi n. 6 C eli menolämpö olisi silloin n. 29 C. Sitten +6 C:ssä sitten lämmitystarve enää 1/4 -26 C:stä ja menovesi 26 C.
Keskimääräinen menovesi siis alle 30 C, koska kovia pakkasia on harvoin.
Eri menovesille on omat COPit ja noista lasketaan paikkakuntakohtainen SCOP. Kylmä ilmasto on laskettu Helsingin mukaan."
Itselläni nuo menevedet alkavat +35°C, tai ainakaan sitä kylmempia ei olla tehty. Vaikea sanoa, minkä verran COP paranisi, jos lämpötilatasoa voisi pudottaa. Vanhoista mittauksista löytyy +1 °C:ssa tehty vetokoe lämpötilan mukaan vakioteholla. Siinä tulokseksi tuli 50 rps käyntinopeudella (lämpöteho ~9,5 kW). Tulos on ilman sulatuksia eli ns. lämmityskäynnin aikana mitattu, kun ei näitä oikein muuten voi mitata.
" Sitten SCOP yrittää laskea koko vuoden COPin....
Jos mitoituslämpötila on -26 C ja silloin tarvitaan 35 C menolämpö (hyvä lattialämmitys ja hyvin eristetty talo), niin lämpötilaero sisälle on 47 C. Yleensä kai oletetaan hukkalämmöstä tulevan muutama aste, joten käytetään 17 C sisälämpötilaa ja ero silloin 43 C. Puolessa välissä eli -4,5 C:ssä tehon tarve on puolet ja menolämpökin laskee reilusti. 5 C dt:llä ero vedestä sisäilmaan 35 C menovedellä 11,5 C eli puolet olisi n. 6 C eli menolämpö olisi silloin n. 29 C. Sitten +6 C:ssä sitten lämmitystarve enää 1/4 -26 C:stä ja menovesi 26 C.
Keskimääräinen menovesi siis alle 30 C, koska kovia pakkasia on harvoin.
Eri menovesille on omat COPit ja noista lasketaan paikkakuntakohtainen SCOP. Kylmä ilmasto on laskettu Helsingin mukaan."
Itselläni nuo menevedet alkavat +35°C, tai ainakaan sitä kylmempia ei olla tehty. Vaikea sanoa, minkä verran COP paranisi, jos lämpötilatasoa voisi pudottaa. Vanhoista mittauksista löytyy +1 °C:ssa tehty vetokoe lämpötilan mukaan vakioteholla. Siinä tulokseksi tuli 50 rps käyntinopeudella (lämpöteho ~9,5 kW). Tulos on ilman sulatuksia eli ns. lämmityskäynnin aikana mitattu, kun ei näitä oikein muuten voi mitata.
- +30°C COP 4,2
- +35°C COP 3,8
- +40°C COP 3,5
- +45°C COP 3,0
Foorumilla pyörivien koticop ja lämmöntuottokaavojen perusteella on laskettu esim. ilp:n lämmöntuotoksi 35ast puhalluksella ja 20ast imuilmalla 700m3/h puhalluksella 3.5kW. Mikäli tuo on oikeansuuntainen, niin voiko tuota puhallusilman lämpötilaa suhteuttaa lainkaan vesikiertoisen puhallinkonvektorin sisääntulevan veden lämpötilaan samansuuruisella lämpöteholla?
Kaikkeen löytyy määräykset, liitteessä lisää:
16) lämpimällä tilalla sellaista rakennuksen tilaa, jonka huonelämpötila on +17 celsiu-
sastetta tai korkeampi;
17) lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvet-
ta, joka kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kylmän veden lämpötilasta lämpi-
män veden lämpötilaan;
1
massiivipuurakennuksella rakennusta, jossa ulkoseinien pääasiallinen rakennus-materiaali on massiivipuurakenne, jonka keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään
180 mm;
19) puolilämpimällä tilalla sellaista tilaa, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun
pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötila lämmityskaudella on kes-
kimäärin vähintään +5 celsiusastetta mutta alle +17 celsiusastetta;
Kaikkeen löytyy määräykset, liitteessä lisää:
16) lämpimällä tilalla sellaista rakennuksen tilaa, jonka huonelämpötila on +17 celsiu-
sastetta tai korkeampi;
17) lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvet-
ta, joka kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kylmän veden lämpötilasta lämpi-
män veden lämpötilaan;
1
materiaali on massiivipuurakenne, jonka keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään
180 mm;
19) puolilämpimällä tilalla sellaista tilaa, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun
pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötila lämmityskaudella on kes-
kimäärin vähintään +5 celsiusastetta mutta alle +17 celsiusastetta;
Liitteestä:
Eli jos asuinrakennuksen suunnittelee sellaiseksi, että se ei käytä sisäilmaston ylläpitämiseen energiaa, niin ei ole mitään estettä, ainakaan tässä asetuksessa.
Asuinrakennusta koskee myös moni muu määräys, usein ne alkaa sanoilla pitää olla terveellinen, turvallinen jne... Linkissä muut määräykset.
www.edilex.fi
Rakentamismääräykset
Päivitetty 7.6.2023. Ks. myös virallinen Suomen rakentamismääräyskokoelma ympäristöministeriön sivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ks. myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, ol…
www.edilex.fi
Miksi? Eikö viilennyspatterin oman pumpun teho ole riittävä?
Mikä ton paskan copin selittää?
Espejot
Hyperaktiivi
Litku pumppu jämähti kerran joten ajatelin pitää päällä 10% teholla koko ajan. Lämmityksen kierto vähän sama juttu, on automaatilla 20-70% välissä. Pitäis noi virtaamat mitata ja katso vaihteluväli uusiksi.
Epätarkka virtauksen mittaus aiheuttaa varmasti klappia, kohtuullisen suuri käyttöveden suuri osuus (34%), kohtuulisen pieni kokonaistuotanto LL 129 kWh ja LV 69 kWh jne jne... en ole huolisani kun kulutettu energia on alakantissa muiden vuosien kanssa 73 kWh (toiseksi pienin kulutus kk-tasolla).
Viimeksi muokattu:
Oletko varma ettei kyse ei ollut ilmasta?
Monessa lämpöpumpussa on toiminto että se pyöräyttää kiertopumppuja itsekseen sillointällöin jos ne huilivat pitkään.
Espejot
Hyperaktiivi
Juu, tuli matalapainehäly. Lähti päälle kun nyppäsin signaalijohdon irti - muistaakseni. Vikadiagnoosia käsitelin silloin täällä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Viime yönä näkyy käyneen lämpö alimmillaan 12 °C:ssa ja tänään päivällä ylimmillään 24 °C:ssa, keskiarvo voisi olla jotain 18-19 °C luokkaa. Pyyntinä on ollut 35 °C ja käynnistysrajana 30 °C, joka merkitsee sitä että koneen kone käy käyntijakson alun noin 35 °C tuotolla ja pysähtyessä tuottolämpö on noin 37 °C. Jatkuvalla käynnillä Setän tuottolämpötila on tasan pyyntilämpötila mutta näin kesällä ei jatkuvaa käyntiä tietty tule. "Varaaja-anturi" on osittain ulkona taskusta, jotta se näyttää varaajan eli kattilan lämpötilan asteen verran alakanttiin. Näissä olosuhteissa tuli COPiksi 5,8 joka vastaa hyvin käsitystä. Tuossa 5,5-5,9 haarukassa COPit ovat olleet, ellei ole käyttänyt korkeampaa pyyntiä. COP onkin arka pumppauslämpötilalle. Jos nostaa pyynnin 30/35°C:sta -> 32/37 °C:een, jolloin pysähtyy noin 40 °C tuottolämpötilassa, ei pääse enää viitenkään.
Kamstruppi on mitannut "sulatuksia" nyt 21 päivän aikana 12 kWh eli tasan yhden prosentin bruttotuotosta. Oisko veitikka niin herkkä, että saa mitattua latauskierrosta jotain lämpöhäviötä? Tulistuksen ja lämmönjaon yli jää nyt heinäkuussa COP 3,9.
Kamstruppi on mitannut "sulatuksia" nyt 21 päivän aikana 12 kWh eli tasan yhden prosentin bruttotuotosta. Oisko veitikka niin herkkä, että saa mitattua latauskierrosta jotain lämpöhäviötä? Tulistuksen ja lämmönjaon yli jää nyt heinäkuussa COP 3,9.
Syksyn keleissä plussan puolella kosteus pysyy kurissa suhteellisen pienellä energialla ilmankuivaimella, josta saa vielä jonkin verran "ilmaista" lämpöäkin kaupanpäälle.
Niinhän tuo on. Loka-marraskuu ovat sisäilman kuivauksen kannalta vaikeinta aikaa lämmittämättömässä rakennuksessa, kun ympäristöstä harvemmin löytyy merkittäviä lämpötilaeroja eikä aurinko paista. Kesällä aurinko- ja maan kylmyys yhdessä, talvella ulkoilman viileys ja vähäinen absoluuttinen kosteus yhdistettynä maan lämpöön ja keväällä ulkoilman lämpötilan vaihtelu, auringonpaiste ja maan kylmyyden hyödyntäminen tilanteen mukaan antavat hyvät eväät sisäilman kuivaukselle ainakin ajoittain. Kosteutta ja vastaavasti kuivuutta on mahdollista puskuroida sopivilla materiaaleilla, joista tavanomainen paperi ja puu eri muodoissaan ovat esimerkkejä.
Tokihan varsinaisesti lämmittämättömän rakennuksen sisäilman koneellinen kuivaus onnistuu, vaikka ei olisi maan lämpöäkään käytettävissä, mutta pakkasella ei voi kunnolla käyttää jäähdytyskuivausta, vaan esimerkiksi lämmön avulla regeneroitavien hygroskooppisten tai adsorptiomateriaalien soveltamista kosteuden pumppaamiseen sisältä muualle.
Veneellä joskus kokeilin (pakkasessa) laittaa ilmankuivaimen isoon styroksiboksiin (sopivasti vähän tuulettuvaan), jonka sisällä pysyi plussan puolella ihan laitteen oman lämmön varassa.
Toimi kyllä, en ole aivan varma kuivasiko miten hyvin, mutta kyllä vettä jäi talteen. Merenrannassa ja meri auki, niin ei ollut silloin valtavia pakkasia.
Mutta pakkasta kestävä kuivain olisi tietenkin hyvä.
Pystyväthän nuo vetämään höyrystimen pakkaselle, jolloin laite pystyy keräämään jonkin verran kosteutta huurteeksi tai jääksi sykli kerrallaan, vaikka kastepistekin on pakkasella (jos on kumminkin höyrystimen lämpötilaa korkeammalla). Jotenkin kuitenkin jää täytyy saada sulamaan, mikä on sitten suurempi ihme, ellei laitteessa ole kuumakaasusulatusta, mikä tietenkin ratkaisee ongelman.
Roottorikuivatmethan kuivaavat varsin tehokkaasti vielä -20 asteen pakkasessa, mutta regenerointihan tehdään sähkövastuksen avulla paljon korkeammassa lämpötilassa kuin ympäristössä vallitseva.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
COPpiväännöt on jääny sivurooliin.
Kyllä minulla näistä käyrää piirtyy jatkuvasti. Jos oikein muistan sinulla viimeiset raportoinnit ovat muistaakseni 2010 vuodelta ja niihin olisi kiva nähdä päivitystä kun mittareitakin ainakin joskus on ollut.
Tässä kuvassa on nyt tämä marraskuu extrapoloituna kuukauden loppuun. Sikäli kuin kelit eivät radikaalisti muutu, tämmöinen kokonaisen viikon näytepala kuukaudesta antaa suunnan jo varsin tukevasti. Joulukuu on tältä vuodelta sitten arvoitus mutta sitähän tässä ei olekaan.
Joka tapauksessa näin marraskuussa
- Alkuvuoden pumppausCOP on jo saavuttanut maksiminsa lokakuussa ja kääntynyt sittemmin laskuun. Enää ilmat eivät auta nostamaan käyrää, ei mitenkään (ensimmäinen kuva, vihreä käyrä). Toisaalta juuri pumppausCOP ei kauheasti kärsinyt kovistakaan pakkasista.
- Tukilämmityksen yli laskettuna COP jaksaa vielä nousta, koska talven pakkaset painavat pohjalla (keskimmäinen kuva, sininen ja alin käyrä). Tähän pakkaset sitten jo luonnollisesti osuvat ja oikein kunnolla.
- Koko lämmitysjärjestelmän COP on vielä myös noususuunnalla, samasta syystä eli kylmän pohjalla olevan talven ansioista. (oikeanpuoleinen kuva, sininen ja alin käyrä, jossa marraskuu viimeisenä pisteenä)
Olisi mukava jos näistä näkisi muidenkin tekemiä analyysejä, joko samalla kaavalla tai jollakin eri sapluunalla.
Espejot
Hyperaktiivi
Alkaa olemaan elämänkokemusta jo sen verran että ei jaksa hirveesti effortia laittaa yhden luvun takia. Tarkastelisin ongelmaa laajemalla perspektiivillä. Sitä on tullut huomattua elämän rajallisuus ja oikeassa olemisen ilon lyhyys, jos näin sanoisi. Mutta asiaan, kävin Vuosaaressa kolmen asunnon taloyhtiössä missä talot isoja ja suoraan kallion päällä. Maalämpö olisi kuulemma kustantaneet 100kEUR joten valitsivat ISON Niben monoblok VILP:n. En valitetavasti ehtinyt tentata enempää kun piti tehdä töitäkin mutta tyytyväisiä olivat olleet. Olisivat halunneet Nibeen ohjauksen auringon mukaan. Ohjeistin tarkistamaan totteleeko inu sunspeckiä.Olisi mukava jos näistä näkisi muidenkin tekemiä analyysejä, joko samalla kaavalla tai jollakin eri sapluunalla.
Viimeksi muokattu:
Eipä täälläkään ole enää COP ollut seurannassa sen jälkeen kun myUplink piti ottaa käyttöön. No viime aikoina tuo on jo suunnilleen toiminut, eli tuottolukemat on päivittyneet jopa koko kuukauden ajalta, mutta alkuun ne ei päivittyneet ja jäänyt koko kyhäelmän seuranta ihan minimiin.
Pitää ehkä skarpata kun saa tallin MLPn toimintaan.. Pitäisi investoida kulutusmittariin vielä, saattaa mennä ensi vuoden puolelle. Tänä viikonloppuna pitäisi se päräyttää käyntiin niin on sitten kaksi MLPtä pyörimässä samalla tontilla vähän eri ympäristössä.
Pitää ehkä skarpata kun saa tallin MLPn toimintaan.. Pitäisi investoida kulutusmittariin vielä, saattaa mennä ensi vuoden puolelle. Tänä viikonloppuna pitäisi se päräyttää käyntiin niin on sitten kaksi MLPtä pyörimässä samalla tontilla vähän eri ympäristössä.
Ennen kiinteiden sopimusten aikaan kilpajuoksu oli copissa. Nyt se pitäisi olla siinä olla kuka lämmittää torppansa halvimmalla sähköllä.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 947
Nyt kehutaan omaa sähkösopimusta ja haukutaan toisten sopimukset.Ennen kiinteiden sopimusten aikaan kilpajuoksu oli copissa. Nyt se pitäisi olla siinä olla kuka lämmittää torppansa halvimmalla sähköllä.
Pitää olla kellolaitteita ja shellyjä pitkin taloa ja lämmitystä on lepuutettava. Jos omistat kiinteähintaisen ja pidät taloa tasalämmössä olet täys pelle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vuosikulutukset ovat olleet hyvin tasaisia täälläkin, 2020 hiukan vähemmän kuten varmaan kaikilla mutta muuten vaihtelu ollut +/- pari prosentia keskiarvoon. Myös COPin kehitys on ollut perin pientä vuosien saatossa ja suurin parannus on tapahtunut tulistusvaraajan kulutuksessa ja se on pudonnut siinä 25-30%.
~20 000 kWh vuosikulutuksella yksi sentti hinnassa tekee 200 €. Tänä vuonna pörssisähkön hinta alkaa olla samoissa kuin nuo ennen kriisiä olleet kiinteähintaiset. Noita säästösenttejä on kuitenkin selvästi enemmän kuin 1 riippuen mihin vertaa. Lisäksi edullinen kulutusvaikutus lienee tullut yksistään lämmityksestä, ei muusta sähköstä. Energian hinta on nyt vuoden alusta 5,7 s/kWh
Jotta esim. 400 € säästön sähkön hinnassa olisi saanut aikaan COP parannuksella, kokonaisCOPin olisi pitänyt olla jotain suunnilleen 5 ja se ei täällä kyllä lohkeaisi edes maalämmöllä mutta olisihan sen sähkön silti voinut saada samaan hintaan ja ehkä jopa halvemmallakin, kuinka sitten sopimusta tehdessä ketäkin lykästää.
Ilmeisesti ilmaiset puut jos kannattaa polttaa. 12c/kWh / 4,66
Kaikilla on oma syynsä, miksi ovat valinneet jonkin tietynlaisen sähkösopimuksen. Toisella spotti voi olla hyvä ja toiselle kiinteä.
Jonkun lämmityslaite taipuu paremmin pörssisähkön hyötykäyttöön kuin toisten.
On myös monta tapaa hyödyntää ohjauksia, se voi olla laitteen sisäinen tai ulkoinen laite. Eräs tuttava sanoi että oli ottanut käyttöön Elenian ohjauksen joka tulee suoraan sähkömittarista. Oli oikein tyytyväinen, kun edes kytkentöjä ei tarvinnut muuttaa, koska aikaisemmin oli käytössä yö-päivä sähkö joten varaaja yms napsui muutenkin sähkömittarin ohjauksen mukaan.
Sinänsä maailman on muuttunut. Nyt jos menet hakemaan uuden maalämpöpumpun kaupasta, niin saat sen mukana automaattisesti pörssisähköohjauksen. Esim Nibessä, Thermiassa ja Boshissa on moinen.
Mulla talon suurimmat kuluttajat ovat maalämpöpumppu ja auton lataus. Pörssisähkön tapauksessa niissä on myös suurin säästöpotentiaali.
Loppujen lopuksi sen sähkölaskun suuruuden määrää eurot, eikä kWht. Voittaja on se joka onnistuu lipastamaan sähkönsä edulliseen aikaan. Toki, tottakai on merkitystä että tarviiko niitä kWhta ostaa 1000 vai 3000 kuussa.
Tuossa yhdenlainen suoritus kalliiden hintojen väistelystä. 6.11
Ylimmässä näkyy mlp kompressorin käynti. Keltaisella se on päällä. Keskigraafissa pörssisähkön hinta ja alimpana ottoteho verkosta. Auto on ladannut itsensä halvimpana aikana klo 3-5 välissä. MLP on huilinut klo 7 - 22 yhtä käyttövesijaksoa lukuunottamatta.
Tuosta sitten näkee että mitä on tapahtunut lämpötiloissa. Sininen on autotalli ja keltainen talon sisälämpötila. Punainen on maalämpöpumpun huonelämpötilapyynti. Asunnon lämpötila on vaihdellut vuorokauden sisällä 0,6 astetta.
Lopputuloksena vuorokaudessa kului sähköä 52,81 kWh ja sen keskihinnaksi muodostui 2,32 snt/kWh. Marginaalin kanssa päivän sähkö oli 1,48€ + siirtomaksut 4,6€. Siirtomaksu on jo tätä nykyä 8,71 snt/kWh. Kallista.
Pörssisähkön kaikkien tuntien keskihinta oli 7,2 snt/kWh kyseisenä päivänä.
Ylimmässä näkyy mlp kompressorin käynti. Keltaisella se on päällä. Keskigraafissa pörssisähkön hinta ja alimpana ottoteho verkosta. Auto on ladannut itsensä halvimpana aikana klo 3-5 välissä. MLP on huilinut klo 7 - 22 yhtä käyttövesijaksoa lukuunottamatta.
Tuosta sitten näkee että mitä on tapahtunut lämpötiloissa. Sininen on autotalli ja keltainen talon sisälämpötila. Punainen on maalämpöpumpun huonelämpötilapyynti. Asunnon lämpötila on vaihdellut vuorokauden sisällä 0,6 astetta.
Pörssisähkön kaikkien tuntien keskihinta oli 7,2 snt/kWh kyseisenä päivänä.
Jep, mieluummin pilkon oman metsän puita kuin maksan jossain hikisalilla käynnistä.
Espejot
Hyperaktiivi
Pörssisähköohjaus onnistuu hyvin kun ei ole paljoa pakkasta mutta kyllä tässä inverterin ajautus katoaa. Tosin ei koske onff mutta samalla katoaa osittain myös vaihtuvalauhduteisen hyödyt kun joudutaan tekeemään lämpimämpää kuin mitä tarpeen. Kiinteälauhdeteisessa järjestelmässä COP kärsii mutta jos spot laskee niin kustanukset laskee kanssa. Pakonsanelemaa kustannussäästöä. Akustossa tulee taas investoinit ja sähkönsiirron hyötysuhdehäviöt. Teki niin tai näin niin optimiolosuhteet on menneen talven lumia.
Espejot
Hyperaktiivi
En tiedä, kerro sinä miksi maalämmön hankit ja sitä monitoroit... veikkaan että että jotakin tekemistä pakonsanelemaa kustannusäästön kanssa. Vaikea uskoa että kaiken maailman kiemuroita pelkäksi omaksi iloksi teet. Jos näin olisi niin olisi sitä muutakin mitattavaa kuin sähkönkulutus.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 956
Nyt meni sinulta metsään oikein kunnolla.
En olisi ikinä maalämpöön lähtenyt näillä kulutuksilla jos en olisi foorumilla ilmaiseen mlp-nibeen törmännyt.
Tuossa siitä jotain, muualtakin löytyy.
Thread 'Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti' https://lampopumput.info/foorumi/threads/pökön-nibe-1120-6kw-maalämpöprojekti.27772/
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #1 958
Tässä nyt kun minun mlp ja muukin sen kaivon ympärillä vaivaa kaikkia niin kun tuo minun alle 6000 e mlp-systeemi muuttui aika halvaksi kun sain vielä 4000e tuen siihen. Nyt maalämpö on alle 2000e minulle, ylisyvällä kaivolla.
Tämä vielä @Kellarinlämmittäjä tiedoksi kun seurailee tätä ketjua
Tämä vielä @Kellarinlämmittäjä tiedoksi kun seurailee tätä ketjua
Espejot
Hyperaktiivi
Tais osua härän silmään. Sähän justus tunnustit että VILP olisi ollut ihan hyvä jos olisi ollut vaan halvempi... halvalla kun sain sano sulo vilen. Onko täällä muita sentin venytäjiä jotka ainostaan vain "harrastaa" ilman säästämisen tuomaa dopamiini piikkiä? Olenko minä ainoa joka saa kiksit lukujen lyömisestä taulukkolaskentaohjelmaan ja graafien väsäämisestä kun serotoniini ja endorfiini vyöryvät aivoihini.
Viimeksi muokattu:
Olen pitänyt kirjaa hiukan järjestelmän itse ilmoittamistä hyötysuhteista. Nämä perustuvat höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloihin. Vaikka eivät olisikaan absoluuttisen oikein, niin jotain suuntaa niistä kuitenkin näkee. Punaisen väkäsen kohdalla on lämmityslaitetta komennettu enemmän sen perusteella että mitä sähkö maksaa. Suoranaista romahtamista hyötysuhteessa ei ole, vaikka se onkin hiukan koneen mukaan heikentynyt. Muut tekijät markkaavat tässä tapauksessa enemmän.
Tuttavan invertteri Thermia mlp käyttäytyy valmistajan pörssisähköohjauksella näin:
Asetuksissa on säätö ohjauksen voimakkuudelle. Sillä saadaan sovitettua ohjaus niin, ettei asumismukavuus häiriinny.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen: