Sulatuskaapeli, modaus vinkkejä
- Keskustelun aloittaja JmJ
- Aloitettu
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Oliko joku tehnyt modauksen jo tossun Polariin? Tuohon Polar 25:een pitäisi tehdä vielä, ettei ole aina pakkasella päällä.
Täytyy tutkia kytkistä, että mihin väliin klixonin laittaa. Vanhemmassa tossussa tuo on jo vuoden päivät toiminut ongelmitta.
Toki kaikki vinkit otetaan vastaan, jos valmis ratkaisu jollakulla olisi
Ilmeisesti CN705 liitin, joka on valkoinen
Täytyy tutkia kytkistä, että mihin väliin klixonin laittaa. Vanhemmassa tossussa tuo on jo vuoden päivät toiminut ongelmitta.
Toki kaikki vinkit otetaan vastaan, jos valmis ratkaisu jollakulla olisi
Ilmeisesti CN705 liitin, joka on valkoinen
Viimeksi muokattu:
haraldh
Vakionaama
Sama viritys käy suurin piirtein kaikkiin ilmalämpöpumppuihin joissa on ulkoinen lämmitys, eli tuo sulanapitokaapeli on ihan oma piirinsä joka on vain rinnan pumpun syötön kanssa. Minulla on siis sarjassa kolme klixonia tuon sulanapitokaapelin kanssa. Yksi 1) on kompuran huoltokorkissa, 2) yksi on kompressorin lähtöputkessa ja 3) yksi on valmiina sulatuskaapelissa itsessään.
1) on lämmöstä aukeava, kiinni alle +15°C. Jos kompura ei käy, korkki kylmenee, sulatuskaapeli ON. Jos kompura käy, OFF
2) on lämmöstä sulkeutuva +25°C, Jos kompura käy ja putki lämpenee ON, jos putki on kylmä OFF.
3) on lämmöstä sulkeutuva, auki alle +5°C, ulkolämpötilan mukaan, jos kylmä ON, lämmin OFF. Sulatuskaapelin päässä.
Meniköhän logiikka nyt oikein, vähän liian myöhäistä ja 12 tuntia koneen ääressä...
1) on lämmöstä aukeava, kiinni alle +15°C. Jos kompura ei käy, korkki kylmenee, sulatuskaapeli ON. Jos kompura käy, OFF
2) on lämmöstä sulkeutuva +25°C, Jos kompura käy ja putki lämpenee ON, jos putki on kylmä OFF.
3) on lämmöstä sulkeutuva, auki alle +5°C, ulkolämpötilan mukaan, jos kylmä ON, lämmin OFF. Sulatuskaapelin päässä.
Meniköhän logiikka nyt oikein, vähän liian myöhäistä ja 12 tuntia koneen ääressä...
Viimeksi muokattu:
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Kiitos vinkistä.
Ajattelin kokeilla yhdellä, jonka laitan siihen huoltokorkkiin.
Polarissa sulanapitokaapeli on päällä, jos alle nollan ja menee pois +2 asteessa.
Tuossa toisessa tossussa menee pois päältä vasta +8 asteessa. Siihen tuo modaus oli oivallinen.
Ehkäpä otan kopan auki ja tutkailen huomenissa, josko saisi saman virityksen molempiin.
Ajattelin kokeilla yhdellä, jonka laitan siihen huoltokorkkiin.
Polarissa sulanapitokaapeli on päällä, jos alle nollan ja menee pois +2 asteessa.
Tuossa toisessa tossussa menee pois päältä vasta +8 asteessa. Siihen tuo modaus oli oivallinen.
Ehkäpä otan kopan auki ja tutkailen huomenissa, josko saisi saman virityksen molempiin.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Modaus asennettu, onneksi oli yks Klixoni valmiina varastossa. Näytti olevan ainakin Partcolla lopussa. Malli siis +15 asteessa avautuva ja +5 asteessa menee kiinni.
Tämä oli polariin helppo, lämmityskaapelin liitin ja sulakkeet löytyivät heti päällikannen alta. Siitä toiselta johdolta lenkki klixonin kautta ja klixoni kiinni paksumman putken venttiilin kylkeen. (Eli sulakkeen jälkeen)
Kanteen ei saanut, koska siinä on jotakin kohokirjoitusta.
Tarkkaan sanoen laitoin siihen puristusliittimen viisteeseen ja nipparit ympäri. Eristin klixonin kannan isolla kutistesukalla, johon leikkasin tietysti aukon tohon alumiinikanteen. Piitahnat tietty väliin, kuten täällä on neuvottu.
Tässä oli muuten eristetty nuo molemmat putket liittimineen. Liekö asentaja liimannut armaflexit, tuskin on vakiona?
Olisin laittanut eristeet, kuten tohon vanhempaan tossuun laitoin, mutta nyt ei ollut tarvetta.
Toimii, koska keli nollassa, eikä Shellyn mukaan kulu kuin noin 20 W, kun säätää pyynnin alas.
Pientä säästöä, mutta lähinnä en tykkää tuhlaamisesta, kun ”kolmasosa” tehosta menee täysin harakoille.
0,1 kW * 24 h * (0,1 e/kWh + 0,05 kWh) * 30 = 10,8 euroa / kuussa. TMA on alle kuukausi
Tämä oli polariin helppo, lämmityskaapelin liitin ja sulakkeet löytyivät heti päällikannen alta. Siitä toiselta johdolta lenkki klixonin kautta ja klixoni kiinni paksumman putken venttiilin kylkeen. (Eli sulakkeen jälkeen)
Kanteen ei saanut, koska siinä on jotakin kohokirjoitusta.
Tarkkaan sanoen laitoin siihen puristusliittimen viisteeseen ja nipparit ympäri. Eristin klixonin kannan isolla kutistesukalla, johon leikkasin tietysti aukon tohon alumiinikanteen. Piitahnat tietty väliin, kuten täällä on neuvottu.
Tässä oli muuten eristetty nuo molemmat putket liittimineen. Liekö asentaja liimannut armaflexit, tuskin on vakiona?
Olisin laittanut eristeet, kuten tohon vanhempaan tossuun laitoin, mutta nyt ei ollut tarvetta.
Toimii, koska keli nollassa, eikä Shellyn mukaan kulu kuin noin 20 W, kun säätää pyynnin alas.
Pientä säästöä, mutta lähinnä en tykkää tuhlaamisesta, kun ”kolmasosa” tehosta menee täysin harakoille.
0,1 kW * 24 h * (0,1 e/kWh + 0,05 kWh) * 30 = 10,8 euroa / kuussa. TMA on alle kuukausi
Viimeksi muokattu:
Linnalahti
Aktiivinen jäsen
Ennen käytin ohuita kierrevastuslankojohtoja pitämään sulana 15mm putkea. Ne ei kestännyt muutamaa vuotta kauemin. Nyt löysin Alista Cr20Ni80 Nickel Chromium Wire piuhan jonka laitoin putken sisään sopivan pituusen johdolenkin kutistesukalla päälystettynä. Ainakin mekaanisesti se kestää.
Onko kokemuksia/tuntumaa riittäiskö se pohjapellin jäiden poissapitoon että siellä on ~85w kaapeli ja sen kytkee termostaatin kanssa olemaan päälle aina kun sulatussykli on päällä (15c lämmöstä sulkeutuva termostaatti kennon kupariputkeen?). Vai pitäisikö laittaa suosiolla termostaatti kompuralta tulevaan putkeen = olisi aina päällä kun kompura käy.
Alkuperäinen säätö on niin että kun ulkolämpötila alle +5c ja ILP on vaan päällä = sulanapitokaapeli PÄÄLLÄ, eli se syö sen 85w 24/7.. Järjetön sähköntuhlaaja siis. Laite on Qlima S-EL48.
Alkuperäinen säätö on niin että kun ulkolämpötila alle +5c ja ILP on vaan päällä = sulanapitokaapeli PÄÄLLÄ, eli se syö sen 85w 24/7.. Järjetön sähköntuhlaaja siis. Laite on Qlima S-EL48.
haraldh
Vakionaama
Tuntuma sanoo että riittää, sillä kennolta tuleva vesi on kuitenkin jonkin verran lämmin. Se otsikossa mainittu sulatuskaapeli on oikeasti siis sulanapitokaapeli. Riittää että se pitää pohjan plussan puolella niin kauan että kennolta valuva lämmin vesi ehtii valua pois ennen jäätymistään.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Pieni modaustarve tuli, kun huomasin että klixoni vetää vastuksen päälle, kun takasta on saatavilla lämpöä ja kompura ei tietenkään käy.
Mitähän tuohon keksisi?
Mitähän tuohon keksisi?
Katkaisin olisi helpoin. Naksauttaa sitten päälle kun on -10C tai enemmän pakkasta.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Niin se taitaa olla. Oma kytkin, kuten olet joskus vinkannut. Täytyy viritelläKatkaisin olisi helpoin. Naksauttaa sitten päälle kun on -10C tai enemmän pakkasta.
Tai jos pitkät johdot takan kylkeen ja lämmöstä avautuva klixoni
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
En tiedä jaksanko viritellä, mutta tämänlaisella mekaanisella termostaatilla saisi klixonin perään pakkaskytkentä-ehdon. Eli klixonilta kierrättäisi tämän kautta, asetus -10 asteeseen.
Asennus vaikka IP44 koteloon seinälle ja pieni pätkä din-kiskoa koteloon.
Mekaaninen, niin ei tarvitse erillistä ohjausjännitettä
En tiedä maksaako vaivaa, mutta tekemisen ilosta.
Ja tosiaan, nämä kytkennät omalla vastuulla ja asennusluvilla
Asennus vaikka IP44 koteloon seinälle ja pieni pätkä din-kiskoa koteloon.
Mekaaninen, niin ei tarvitse erillistä ohjausjännitettä
En tiedä maksaako vaivaa, mutta tekemisen ilosta.
Ja tosiaan, nämä kytkennät omalla vastuulla ja asennusluvilla
Voiko sulanapitojohdon, 60W, virran ottaa tästä ulkoyksiköstä?
Qliman (gigantin) ilpin ulkoyksikköön nyt laitettu 15c termostaatti pätkimään sulanapitovastusta, kiinnitys kennoston putkeen. Se putki jääkin laitteen ollessa toimettomana, about just ~10-15 asteiksi ja sulanapitokaapeli jää sulatuksen jälkeen turhan pitkäksi aikaa päälle, ei sammu ennenkuin lämmitys alkaa uudestaan -> vähän reilu 100w pohjakulutus aina poislukien kun tehdään lämpöä (ja joskus satunnaisesti kuten kuvasta näkyy suunnilleen keskellä).
Eli 15c termari ei siis toiminut, kokeillaan lämpeempää seuraavaksi.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Laitoin vielä klixonin kanssa sarjaan kytkimen. Kun takka antaa lämpöä ja kompura huilaa, niin ei mene sulatusvastus päälle.
Ilp ottaa 23…35 W, kun pelkkä elektroniikka ja sisäyksikön puhallin päällä.
Yksinkertaista, mutta toimii juuri miten pitääkin.
IP54 kytkin maksoi 6 euroa, metri kaapelia ja pari liitintä.
Ilp ottaa 23…35 W, kun pelkkä elektroniikka ja sisäyksikön puhallin päällä.
Yksinkertaista, mutta toimii juuri miten pitääkin.
IP54 kytkin maksoi 6 euroa, metri kaapelia ja pari liitintä.
Viimeksi muokattu:
Mulla on Gree Amber sillä ”tehtaan pohjavastuksella”, joka ymmärtääkseni on pakkasasteilla jatkuvasti päällä, muutoin pois. Piirikortilta tuo lähtee ja ajattelin siihen väliin nakata tuollaisen ”Kiinan Klixonin”, eli tilasin kolme kappaletta KSD301 kikkareita, jotka avautuvat +5, +10 ja +15 ˚C, sekä sulkeutuvat avautumislämpötilaa 10 ˚C matalemmassa lämpötilassa. Tai niin ne kiinalaiset ainakin väittää.
Ajattelin kokeilla ekana tuota +10 avautuvaa mallia huoltokorkkiin ja mikäli eka talvi vaikuttaa hyvältä, niin vaihdan tuon vähän ”jyrkemmän” +5 -mallin. Tuolla mallilla ei pitäisi pikkupakkasten katkokäyntikään varmasti sulkea piiriä, vaan vaatii esim. nollakelillä oikeesti sen sulatuksen lauetakseen, ja toisaalta paukkupakkasilla tuo +5 luulisi ilmaantuvan sinne korkkiin helpommin kuin +15, mutta kokeillaan nyt tuota välimallia ensin.
Todnäk kyllä käyn tämän virityksen kimppuun vasta kun ollaan selkeästi kevään puolella, eli varsinaisia kokemuksia odotettavissa vasta tyyliin ensi talvena. Saahan sitä suunnitella
Ajattelin kokeilla ekana tuota +10 avautuvaa mallia huoltokorkkiin ja mikäli eka talvi vaikuttaa hyvältä, niin vaihdan tuon vähän ”jyrkemmän” +5 -mallin. Tuolla mallilla ei pitäisi pikkupakkasten katkokäyntikään varmasti sulkea piiriä, vaan vaatii esim. nollakelillä oikeesti sen sulatuksen lauetakseen, ja toisaalta paukkupakkasilla tuo +5 luulisi ilmaantuvan sinne korkkiin helpommin kuin +15, mutta kokeillaan nyt tuota välimallia ensin.
Todnäk kyllä käyn tämän virityksen kimppuun vasta kun ollaan selkeästi kevään puolella, eli varsinaisia kokemuksia odotettavissa vasta tyyliin ensi talvena. Saahan sitä suunnitella
Lukasin ketjun läpi, kun on ollut mielessä autotallin Midea Xtremen pohjavastuksen optimointi.
Nyt vastus jauhaa päällä aina kun ulkolämpötila on nollan tienoilla tai kylmempi ja kun autotallissa olen pitäny +16C asetusta niin usein pohjavastuksen ottama teho on merkittävä osa ilpin kokonaiskulutusta.
Heti ketjun alussa oli puhetta, että ottaisi 4-tieventtiilin ohjauksesta avun pohjavastuksen ohjaamiseen. Eli 4-tieventtilin ohjauksen rinnalle esim. päästöhidastettu rele, jonka koskettimen kautta vastuksen toinen karva kiertäisi. Releen päästöhidastus tekisi sen, että vastus pysyisi esim.2min päällä kun 4-tieventtiili vaihtaa asentonsa takaisin lämmitykselle.
Jos kompura menee katkolle, niin venttiili ei vaihda tilaansa joten vastus pysyy pois päältä.
Kun/jos kesällä jäähdytetään, niin rele vetäisi, mutta ulkoyksikön "äly" ei anna vastukselle syöttöä, joten peltiä ei sulatella.
On varmaan joku hyvä syy mitä en ymmärrä, että vastuksen ohjauksen optimoimiseen käytetään Klixoneita, eikä tätä em. yksinkertaisempaa ohjaustapaa...?
Onko syy se, että pohjapelti ei ehdi lämpiään sulatuksen alussa riittävästi...?
Edit: Vähän viilausta
Nyt vastus jauhaa päällä aina kun ulkolämpötila on nollan tienoilla tai kylmempi ja kun autotallissa olen pitäny +16C asetusta niin usein pohjavastuksen ottama teho on merkittävä osa ilpin kokonaiskulutusta.
Heti ketjun alussa oli puhetta, että ottaisi 4-tieventtiilin ohjauksesta avun pohjavastuksen ohjaamiseen. Eli 4-tieventtilin ohjauksen rinnalle esim. päästöhidastettu rele, jonka koskettimen kautta vastuksen toinen karva kiertäisi. Releen päästöhidastus tekisi sen, että vastus pysyisi esim.2min päällä kun 4-tieventtiili vaihtaa asentonsa takaisin lämmitykselle.
Jos kompura menee katkolle, niin venttiili ei vaihda tilaansa joten vastus pysyy pois päältä.
Kun/jos kesällä jäähdytetään, niin rele vetäisi, mutta ulkoyksikön "äly" ei anna vastukselle syöttöä, joten peltiä ei sulatella.
On varmaan joku hyvä syy mitä en ymmärrä, että vastuksen ohjauksen optimoimiseen käytetään Klixoneita, eikä tätä em. yksinkertaisempaa ohjaustapaa...?
Onko syy se, että pohjapelti ei ehdi lämpiään sulatuksen alussa riittävästi...?
Edit: Vähän viilausta
Viimeksi muokattu:
4-tievenassa on se pieni ongelma, että se on virraton sulatuksella, kuten myös kone sammutettuna. Ja lisäksi esm. tässä nyt mun Samsungissa se päästää venan virrattomaksi, jos lämmitystauko yhtään venähtää.
Noista johtuen nyt tein pienen lisäelektroniikan, joka haistelee kompuran ja ulkopuhaltimen käyntiä. Sallii sulatusvastuksen vain kun kompura käy, mutta ulkopuhallin ei. Ja lisänä siinä termostaatti.
Noista johtuen nyt tein pienen lisäelektroniikan, joka haistelee kompuran ja ulkopuhaltimen käyntiä. Sallii sulatusvastuksen vain kun kompura käy, mutta ulkopuhallin ei. Ja lisänä siinä termostaatti.
Jep, tämän tiedostinkin. Eli ylimääräisen releen kela tulisi rinnan 4-tievenan kanssa ja pohjavastus kulkisi releen NC-koskettimen kautta. Kun ilppi on lämmitysmodessa rele vetää jolloin NC-kärki aukeaa ja vastus ei lämmitä. Kun ilppi on sulatuksella(jäähdytystilassa) tai 4-tievenaa ei ohjata, niin vastuksen sähkö kulkee kiinni olevan NC-koskettimen kautta. Toisin sanoen vastus on "tehdaskytkennän" mukaisesti kun sulatellaan tai muuten 4-tievenaa ei ohjata.
En tosin ihan pommin varma ole Midean sielunelämästä, että jos ilp huilaa tai käy katkoa, niin käännetäänkö 4-tieventtiilin asento...
Joka tapauksessa vastus olisi huomattavasti vähemmän päällä kuin tällä hetkellä.
Ei huono toi tapasi ohjata vastusta.
Millä haistelet Samsungin ulkopuhaltimen ja kompuran käyntiä?
Mideassa on 3-johtiminen puhaltimen DC-moottori(oikosulkumoottori?), enkä ole äkkiseltään uskaltanut siitä "ryöstää" sähköä mihinkään,kun en oikein tiedä mitenkä puhaltimen ohjaus tapahtuu sähköisesti...
Kompuraakin käsittääkseni ajetaan jonkin sortin taajuusmuuttajalla...?
Sampassa on ulkopuhallin samanlainen 5-johtoinen DC puhallin, jota ohjataan jännitteellä (pwm-signaali suodatuksella), siitä isolla vastuksella ryöstö ekalle trankulle ja sen lähdössä lisää suodatusta seuraavalle trankulle, joka hoitaa "eston". Kompuran tiedon ryöstin myös invertterin ohjauspiirin pwm-karvasta isolla vastuksella trankulle, ja sen perässä taas suodatus (konkka). Siitä sitten releen ohjaava trankku yrittää vetää päälle, jos puhallin ei estä. Termostaatti releen maakarvassa. Pitäs varmaan piirrellä luonnos puhtaaksi toteutuneen kytkiksen mukaan...
Se Midean puhallin voi tietty olla DC moottori, mutta sit ei "oikosulku"-mallia. Eiköhän siitäkin joku ohjaus löytys kun ettii. Jossain on kuitenkin sähköä kun se pyörii.
Ok, tää vaatii sitten jo vähän enemmän duunia, mutta on toki fiksumpi tapa ohjata vastusta, mutta tarviiko kompuran käyntiä seurata, eikö pelkkä flekti ja termari riitä?
Edit: niin juu, jos ulkoyksikkö "huilaa", niin vastus olisi päällä. Että kyllä sitä kompuran päällä oloakin on hyvä tarkkailla.
Tossa raakakuva siitä, miten ryöstin niistä pwm ohjauksista tiedon ulos. Siinä toki pitää vähän tietää, mitä tekee. Noikin on kokonaan sellasessa "kelluvassa" verkkojännitteestä tasasuunnatussa osuudessa, jossa maa on 160V päässä oikeesta maasta... Releen jälkeen ollaan vasta normijärjestelmässä.
Muistakaa aina noissa modauksissa tami tammisen sanonta.
Keep it simple stupid.
Kikkailulla ei satukun juhaa leukaan.
Eouron säästöllä tehdään muutaman tonnin vahinko.
Eli lyhyesti kun kikkailet niin saat itsellesi huoltosopimuksen itsesi kanssa.
Eli joudot juoksemaan sen ulkoyksikön perässä onko se jäässä, jäätymässä vai onko kenno jo paskana.
Tämä varsinkin kun potilas saarinen on kilometrien päässä. Laittakaa vaan kaikkee hifii. Mut laittakaa samalla kamera semmoiseen kohtaan että voitte tarkistaa onko kaikki ok.
Olen puhunut.
Keep it simple stupid.
Kikkailulla ei satukun juhaa leukaan.
Eouron säästöllä tehdään muutaman tonnin vahinko.
Eli lyhyesti kun kikkailet niin saat itsellesi huoltosopimuksen itsesi kanssa.
Eli joudot juoksemaan sen ulkoyksikön perässä onko se jäässä, jäätymässä vai onko kenno jo paskana.
Tämä varsinkin kun potilas saarinen on kilometrien päässä. Laittakaa vaan kaikkee hifii. Mut laittakaa samalla kamera semmoiseen kohtaan että voitte tarkistaa onko kaikki ok.
Olen puhunut.
Miten 400€ vehkeeseen saadaan muutaman tonnin vahinko? Ja mistä sen euron laskit? 70W sulatusvastus koko talvikauden päällä maksaa ainakin täällä yli 70€...
Mutta joo, itehän noiden jälkeen sen käpistelyn hoitaa. Tosin mikään ei muutu.
Ehkä tarkoitin vilpi koneita.
Eikä ilpitkään premium päästä ola ns. Halpahallikamaa.
Puhumatta kun siihen vaihdon päälle tulee se että kun ei pysty.
Kautta jopen eli ihan ite hoitaa kikkailuja. Ilmoitin vain tämän ettei tule itku pitkästä ilosta.
Kai mä olen luonteeltaan pessimisti mutta mä en pety.
Sulla on aika huono ulosanti ainakin kirjoittamalla, olen huomannut. Aika vaikee välillä löytää se asia vittuilunpoikasen seasta. Liekö tarkoituksellista?
Vaan kun puhutaan "modaus" ketjussa, niin eiköhän siihen ryhdy ne, joilla on teoreettinen mahdollisuus onnistuakin... Tuskin tätä lukee kukaan sellanen, jolle tuo asia on täysin ymmärryksen ulkopuolella.
Tarkoitan vain sitä tosiasiaa.että kun se lämpöpumpun pohja pääsee jäätymään niin tältäpalstalta ei löydy siihen kuin sympatiaa.
Se että säästetään on ok mutta väärässä paikassa on väärin, ja mitä enemmän lisäät eletroniikkaa kävelet syvemmälle suohon.
Kaikki termarit on yksi vika kohde aina lisää. Puhmattakaan jostain ns.tietotekniikka pohjaisesta.
Mutta jokainen harrastaa mitä haluaa. Mä harrastan paljon vaaralasempia asioita esim. Moottoripyrällä ja mootorikelkalla ajoa. Niissä ei tarvitse miettiä kuka maksaa laskun kun se jää jälkeen.
Nyt sulla vähän lipsuu kyllä. Mitäpä muuta yksikään tuore vehje on, kuin pelkkää elektroniikkaa ja tietotekniikkaa. Sitä saat ilman mitään lisäämättäkin. Mulla kun alkaa oleen 50v täys elektroniikkaharrastusta ja -työtä, niin alkaa noi tekeleet oleen aika toimivia jo. Vaikkei ehken aina näytä siltä.
Harvalla taitaa enää olla lämpöpumppuja mekaanisilla termostaateilla ja paisuntavenoilla. Ja olishan niissäkin ne pirun termarit... Sinähän voisit meille tarjoilla kaavion, kuinka lämpöpumppu toteutetaan ilman elektroniikkaa ja termostaatteja.
Sähän alat hupsuttelemaan.
Kyse oli vissiin sulatus kaapelin modaus vinkeistä. Ja siihen vastasin keep it siple stupid.
Siinä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Joopa, kyllä KISS periaate on aina läsnä, kun teen jotain modauksia. Silläpä noi mun teokset on aika pelkistettyjä. Turha hienostelu minimoitu, vain oleellinen otettu mukaan.
Mittailin tuossa Midean 4-tievenan ohjausta, niin 230v tulee kun ilpillä lämmitetään ja ainakin 20min huilaamisen aikana ohjaus pysyy päällä.
Menen alkuperäisellä suunnitelmallani ja laitan päästöhidasteisen releen 4-tievenan ohjauksen rinnalle. Ajattelin myös laittaa kytkimen releen kelan väliin, jolloin kytkintä kääntämällä saadaan vastuksen kytkentä "tehdasasetukseen".
Menen alkuperäisellä suunnitelmallani ja laitan päästöhidasteisen releen 4-tievenan ohjauksen rinnalle. Ajattelin myös laittaa kytkimen releen kelan väliin, jolloin kytkintä kääntämällä saadaan vastuksen kytkentä "tehdasasetukseen".
Mitsubishin tapauksessa antaisin sellaisen vinkin, että älkää modatko. Olen tässä nyt seuraillut muutaman FD25:n kulutusta, niin eihän tuo edes pidä vastusta päällä ollessaan katkolla.
Ylipäätään tuntui hankalalta saada kulutusmittarissa näkymään vastuksen osuutta. Vaikka kyllä se toimii, koneen pohjalla on sula alue vastuksen reitillä. Se vaan käyttää vastusta tarpeen mukaan, eikä näin pikkupakkasella tunnu pitävän sitä jatkuvasti päällä. Ainakaan ollessaan katkolla.
Wanhassa Toshibassa on tyhmempi toteutus, vastus posottaa päällä 24/7 pikkupakkasilla, varmaan plussallakin. Siinä minulla on katkaisija josta voi laittaa vastuksen lomille.
Ylipäätään tuntui hankalalta saada kulutusmittarissa näkymään vastuksen osuutta. Vaikka kyllä se toimii, koneen pohjalla on sula alue vastuksen reitillä. Se vaan käyttää vastusta tarpeen mukaan, eikä näin pikkupakkasella tunnu pitävän sitä jatkuvasti päällä. Ainakaan ollessaan katkolla.
Wanhassa Toshibassa on tyhmempi toteutus, vastus posottaa päällä 24/7 pikkupakkasilla, varmaan plussallakin. Siinä minulla on katkaisija josta voi laittaa vastuksen lomille.
Bauhaus möi joitain vuosia sitten LN25 ja LN35 laitteita, jotka toimitti Kataikko Oy ja varmaan niitä Kataikko möi suoraankin. Niissä sulatuskaapeli on kytketty suoraan laitteen 240V liittimiin, eli lämmittävät ilmastoa 24/7/365, jos laite sähköissä vuoden ympäri. Noi laitteet tunnistaa siitä, että ulkoyksikön tyyppikilvessä ei ole HZ merkintää. Jos sähkö kaikkineen maksaa esim. 0.15€/kWh, niin kaapeli pohottaa 100€ vuodessa taivaan tuuliin. Aika kannattava homma toi jatkuvasti päällä olevan modaus. Mitsun HZ eli pohjolan mallit pitää kaapelia päällä vain sulatuksissa.
Päteeko tämä myös muz fh35vehz pumppuun? Itellä on pumpun alla allas sulamisvesille, josta menee putki talon sadevesijärjestelmään. Tuossa altaassa on 2 metrin sulatuskaapeli. Tekisi mieli saada se toimimaan vain silloin kun pumppu sulattaa.
Aukaisin ulkoyksikön yläkannen. Laitteen oman sulatuskaapelin liitìn on avatun yläkannen luona, 2 mustaa johtoa muuttuu liittimessä punaiseksi ja keltaiseksi. Saisinko tuosta punaisesta johdosta releelle herätteen (sulatus päällä) ?
Ajattelin päästöhidastetun releen laittaa, joka ohjaisi tuon altaan sulatuskaapelia. eli kun ilp alkaa sulattaan, myös rele vetää ja allas alkaa sulattamaan. JA kun ilp lopettaa sulatuksen, päästöhidastus releellä päälle vielä 10 min, kunnes rele aukeaa.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Mitsujen alkuperäinen pohjavastus on päällä aina kun on alle pari astetta ja kompura käy. Eli käytännössä koko talven jos pumppu on päällä.
Itse laittaisin Mitsun omasta syötöstä -> jantimod (termari sulkukorkissa) -> yhteinen rele molemmille vastuksille.
Tuo termari sulkukorkissa antaa hieman viivettä, se on riittänyt ainakin pohjavastukselle. Saattokaapelista ei itsellä kokemusta.
Itse laittaisin Mitsun omasta syötöstä -> jantimod (termari sulkukorkissa) -> yhteinen rele molemmille vastuksille.
Tuo termari sulkukorkissa antaa hieman viivettä, se on riittänyt ainakin pohjavastukselle. Saattokaapelista ei itsellä kokemusta.
näinkö se ei siis toimi, tai on AINA päällä:
Löytyi vielä tämmöinen tieto:
Tuon perusteella kyllä näyttäisi että pohjavastus on päälla vain sulatuksen ajan, ei muuten?
Viimeksi muokattu: