Runnerissa saa parametrillä säädettyä maksimisulatusvälin ja dt liipaistaan muuten sulatus. Mitsussa dt5 tarkoittaa jo selvästi tukossa olevaa kennoa jolloin sulatus on hyvä viimeistään liipaista. Daikinissa voi olla esim harvempi kenno ja kestää siten ajaa kylmemmäksi mutta kokeilemallahan nämä selviävät. Kannattaa logata dt kun siitä näkee hyvin milloin kenno menee tukkoon kun dt alkaa kasvamaan nopeastiKiitos @iro & kumppanit Mitsun puolelta, MitsuRunner soveltuu parametrimuutoksin Daikinille. Koska itseäni aika-ajoin ärsyttää Daikinin sulatus-loppiin joutuminen, taidan ottaa tästä nyt projektin tulevaksi kesäksi, eli tehdään vastaava Daikinille.
Daikinin sulatusalgoritmi on tiedossa ja sitä tietoa hyödyntämällä pitäisi olla helppo toteuttaa uusi ohjaus sulatusten toteuttamiseksi - ja estämiseksi.
Haasteensa toki tuo se, että toisinaan Daikin sulattaa todella harvoin - huomattavasti harvemmin, kuin esimerkiksi Mitsut. Ideaalitilanteessa ei menetetä tätä "ominaisuutta", joten täytyy pohtia, että miten saada toteutettua tämä niin, että saadaan jo olemassa olevat hyvät puolet mukaan räätälöityyn sulatusalgoritmiin.
Ja sitten itse kysymykseen: onko täällä muita MitsuRunner:n kopiota, eli DaikinRunner:ia toivovia henkilöitä? Vai lähdenkö tarpomaan yksin suohon
Daikin Perfera 30 ja 40
- Keskustelun aloittaja kfr60
- Aloitettu
Luukku
Vakionaama
Mulla ollu viime talvesta tämmönen silikoniputkisuoja käytössä.
Liitteet
Mitäs tykkäätte "kauniista" H40 ottotehoista?
Case:
Eilen about klo 12.00 otin rajoitukset pois ja nostin pyynnin peruslämmöltä 13->23 mennäkseni itse paikan päälle tänään. Noooh, 12h ILP rallatteli, eikä saanut lämpöjä nostettua kuin max. 20-asteeseen. Ulkolämpötila ollut pikkaisen plussalla koko ajan. Sähköä on kulunu tämän päivän aikana (14h) 22kWh. Normaalisti sitä menee tuon verran koko vuorokaudessa, kun -15 pakkasta. Ottaahan se 10-asteen lämpötilan nosto energiaa, mutta nollakelissä noin paljon vrt. pakkaskeli ylläpito ei oikein mene jakeluun.
ILP lämmitti kyllä todella tehokkaasti noissa tehopiikeissä. Puhalsi n. 50-asteista ilmaa, eli kyllä ILPissä on aineet kotona yms... Mutta kuten kuvasta näkyy, se tehokas lämmitysaika jää hyvin vähäiseksi -> ei riitä nostamaan lämpöä edes plussa keleissä tehokkaasti. Nyt sulatuksiin on käytetty enempi aikaa, kuin lämmitykseen.
Käyrän lopussa laitoin DC:n päälle 80% ja meno rauhottui.
VMP sanon minä ja kaikki muut eksoottiset lyhenteet.
Case:
Eilen about klo 12.00 otin rajoitukset pois ja nostin pyynnin peruslämmöltä 13->23 mennäkseni itse paikan päälle tänään. Noooh, 12h ILP rallatteli, eikä saanut lämpöjä nostettua kuin max. 20-asteeseen. Ulkolämpötila ollut pikkaisen plussalla koko ajan. Sähköä on kulunu tämän päivän aikana (14h) 22kWh. Normaalisti sitä menee tuon verran koko vuorokaudessa, kun -15 pakkasta. Ottaahan se 10-asteen lämpötilan nosto energiaa, mutta nollakelissä noin paljon vrt. pakkaskeli ylläpito ei oikein mene jakeluun.
ILP lämmitti kyllä todella tehokkaasti noissa tehopiikeissä. Puhalsi n. 50-asteista ilmaa, eli kyllä ILPissä on aineet kotona yms... Mutta kuten kuvasta näkyy, se tehokas lämmitysaika jää hyvin vähäiseksi -> ei riitä nostamaan lämpöä edes plussa keleissä tehokkaasti. Nyt sulatuksiin on käytetty enempi aikaa, kuin lämmitykseen.
Käyrän lopussa laitoin DC:n päälle 80% ja meno rauhottui.
VMP sanon minä ja kaikki muut eksoottiset lyhenteet.
hanks
Aktiivinen jäsen
Tuo on kyllä outoa käyttäytymistä. Minulla on Perfera H30 samanlaisessa käytössä mökillä, poissaollessa 14 ja paikalle menessä nostan pyynnin etukäteen 22:een tjsp. Kyllähän siinä hetki mene että lämmöt nousee, mutta minulla ei ole toiminnassa valittamista. Teho riittää parahultaisesti eikä pumppu mene järkyttävään sulatusluuppiin. Jotakin tuossa sinun järjestelmässä lienee pielessä.
22kwh noin 3 copilla tekee n. 70kwh lämpötehoa mikä nyt ei ole paljon 10c sisälämpötilan nostoon kun huomio että tuosta menee 14h aikana kohtalainen osuus jo häviöihinkin. Tiheä sulattelu tuossa murhaa otto ja antotehon. Jos ilma oli kostea niin sulattelu tuli varmaan tarpeeseen kun kenno menee kylmäksi kovalla pyynnillä. Ilpit ovat kyllä ihan hyviä laitteita mutta soveltuvat huonosti lämpötilan nostoon. Moni ei tunnu käsittävän kuinka paljon tehoa ja energiaa lämpötilan nostaminen vaatii kun ilman lisäksi on lämmitettävä kaikki jäähtyneet rakenteetkin.
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Tuollaisessa lämmönnostossa kannattais varmaan nostaa portaittain asetuksia niin ei raivolla lähdetä lämmittämään. DC100%+QO sallii ainakin 30:llä isomman tehon kuin DC95%, mutta rajoittaa kuitenkin tehot alle 1500W. Samaten pyyntiä nostais useamman kerran max 2 astetta kerralla. Kun kaikki teho otetaan käyttöön heti niin se kenno vaan menee niin kylmäksi ja lähellä nollaa huurtuu nopeasti. Kovemmalla pakkasella voikin sitten jo maksimi tehoja pyytää paremmalla tuloksella. Kuinka suuri kustannus tulee, jos pitäis korkeamman ylläpitolämmön? Esim 16? Siitä sitten portaittain 18,20, 22.
Tuota tehokäyrää, kun katsoo niin rajoitus olisi paikallaan ja automaatiikkaa huutaa avuksi
Täysin totta tuo, että energiaa menee lämmönnostossa, eikä ILP ole ihanteellinen laite siihen... Ja ylläpidossakin 1-asteen nosto tarkoittaa about 5% kovempaa energian kulutusta etc...
Noita tarkkoja lämpötehomääriä on hankala tarkasti määritellä, johtuen miljoonista muuttujista, mutta about samat "analytiikat" oli ikivanhassa ilpissa, joka pääsääntöisesti lämmitti suurimman osan ajasta ja sulatteli pienemmän osan ajasta. Koskaan ei tuollaisia eroja ollut energiankulutuksessa, vaikka käyttö oli samanlaista ja lämpöä riitti.
Kuten sanoit, sulattelu murhaa lämpötehot. Tällä kertaa en ollut paikalla toteamassa kun puhdasta kennoa sulatetaan, mutta kyllä se pääsääntöisesti sitä tekee todella todella usein.
1500W teho riittää kyllä todella pitkälle itselläni, mutta koska ohjaan eniten ILPiä etänä, en voi käyttää hiljainen ulkoyksikkö toimintoa, koska oma Onecta aplikaatio ei sitä salli vaan ohjeistaa muuttamaan asetuksia kaukosäätimestä. En viitsi myöskään jättää hiljaista tilaa päälle, koska satunaisesti pakkanen kiristyy ja pitää saada etänä sitten kaikki irti pumpusta mitä lähtee.Tuollaisessa lämmönnostossa kannattais varmaan nostaa portaittain asetuksia niin ei raivolla lähdetä lämmittämään. DC100%+QO sallii ainakin 30:llä isomman tehon kuin DC95%, mutta rajoittaa kuitenkin tehot alle 1500W. Samaten pyyntiä nostais useamman kerran max 2 astetta kerralla. Kun kaikki teho otetaan käyttöön heti niin se kenno vaan menee niin kylmäksi ja lähellä nollaa huurtuu nopeasti. Kovemmalla pakkasella voikin sitten jo maksimi tehoja pyytää paremmalla tuloksella. Kuinka suuri kustannus tulee, jos pitäis korkeamman ylläpitolämmön? Esim 16? Siitä sitten portaittain 18,20, 22.
Tuota tehokäyrää, kun katsoo niin rajoitus olisi paikallaan ja automaatiikkaa huutaa avuksi
Kyllähän asteittaisella lämmönnostolla, automatiikalla ja rajoituksilla parempaan tulokseen pääsee, mutta muut harrastukset kiinnostaisi enempi kuin ILP DJ:nä toimiminen
.
Luukku
Vakionaama
Vielä, kun Faikiniin olis äppi
Tässä muutama ajatus sovittamisesta.Kiitos @iro & kumppanit Mitsun puolelta, MitsuRunner soveltuu parametrimuutoksin Daikinille. Koska itseäni aika-ajoin ärsyttää Daikinin sulatus-loppiin joutuminen, taidan ottaa tästä nyt projektin tulevaksi kesäksi, eli tehdään vastaava Daikinille.
Daikinin sulatusalgoritmi on tiedossa ja sitä tietoa hyödyntämällä pitäisi olla helppo toteuttaa uusi ohjaus sulatusten toteuttamiseksi - ja estämiseksi.
Haasteensa toki tuo se, että toisinaan Daikin sulattaa todella harvoin - huomattavasti harvemmin, kuin esimerkiksi Mitsut. Ideaalitilanteessa ei menetetä tätä "ominaisuutta", joten täytyy pohtia, että miten saada toteutettua tämä niin, että saadaan jo olemassa olevat hyvät puolet mukaan räätälöityyn sulatusalgoritmiin.
Ja sitten itse kysymykseen: onko täällä muita MitsuRunner:n kopiota, eli DaikinRunner:ia toivovia henkilöitä? Vai lähdenkö tarpomaan yksin suohon
Mitsurunnerissa huijausvastus (33k, vastaa NTC-vastuksen arvoa lämpötilassa 0C) kytketään releellä Mitsun NTC-kennoanturin (15k @20C) tilalle. Taisi olla Mitsun pohjavastus, joka toimiakseen tarvitsi tällaisen "tilalle"- kytkennän.
Sulatushuijauksen johdottaminen ilman sopivaa adapteria vaatii jonkinlaista kennoanturin johdotuksen puukottamista.
Aikanaan toteutin vastaavan huijauksen sekä Panalle ja Mitsu FD:lle hieman yksinkertaisemmin kytkemällä huijausvastuksen (56k) kennoanturin (15k @20C) rinnalle käyttäen optoertotinta. Molemmissa tuo toimi hyvin. Jos löytyy sopivat ryöväriliittimet tuo voisi onnistua jopa ilman NTC-anturin johtojen katkomista. Mitsurunnerin softaan tuolla ei ole vaikutusta, toiminna kannalta on myös sama tehdäänkö kytkentä releellä vai optolla.
Jos huijausvastus 56k, pumpun "näkemä" kennolämpö on
NTC @ 0C | 56K ==>10C
NTC @-10C | 56K ==> 5C
NTC @-20C | 56K ==> 0C
Husky
Hyperaktiivi
Meinaatko että ottotehopiikit johtuvat siitä kun tuuletin puhaltaa vastatuuleen
Luukku
Vakionaama
Tuuli häiritsee sitä kennoanturia ja luulee, että on sulatustarve. Sulattaa vaan muutaman minuutin ja tyhjää kennoa.Meinaatko että ottotehopiikit johtuvat siitä kun tuuletin puhaltaa vastatuuleen
"Sulatus" on niin lyhyt ettei sulatuksen jälkeinen automaatio ehdi aktivoitua.
Hmm, missä daikinin kennoanturi oikein on kun sinne tuuli pääsee?
Luukku
Vakionaama
Tuollahan se.
Luukku
Vakionaama
Eihän tuo ihan varmaa vielä ole kummasta anturista se johtuu. Ulkolämpötila vai kennoanturi. UL anturissa mulla on silikoniputki suojana. Kennoanturiin en ole koskenut. Pitäisi avata ja katsoa mistä se sitä tuulta saa. Muulloin tuo ei sekoile kuin tietystä suunnasta ja voimakkaalla tuulella.
E: "sulatus" kestää vaan 150 sekuntia.
Kenno aivan kuiva, ilmankosteus 60%, lämpötila 3,5.
E2: Tuulen suunta 305 ja UY:n naama on suuntaan 270. Voisko olla, että juuri tuosta suunnasta puhaltaa puuskissa UY:n jäähdyttämää ilmaa takaisin kennoanturille? Sen sijoitus on sopivassa kulmassa tuohon 305 suuntaan.
Viimeksi muokattu:
Näyttää tuo kennoanturi olevan aika vastaavassa paikassa kuin mitsussa. Ainakaan siinä ei tuonne kyllä tuule millään myrskyllä kun on umpipeltien takana ja välissä on vielä eristysvällyt. En myöskään saa kiinni tuosta ulkoanturin suojaamisen vaikutuksesta. Sehän mittaa ulkolämpötila niin eihän tulokseen vaikuta mitenkään se että on tyventä vai hirmumyrsky kun ei se ulkolämpötila tuulesta muutu?
Minulla pumppu on asennettu talon nurkassa olevaan erkkerikulmaan niin vasen laita on aika "ottava" pohjoistuulelle. Aiemman mitsun FH:n kanssa tuli joskus esiin kovalla pohjoistuulella aiheetonta sulatusvälien lyhenemistä. Tämä johtui siitä että mitsun oma logiikka määritti seuraavan lämmitysvälin keston edellisen/edellisten sulatuksen keston perusteella. Kovan pohjoistuulen pyyhkiessä kennon vasenta sivua ja takaosaa kesti kuivemmankin kennon sulatus sen verta pitkään että logiikka päätti lyhentää seuraavaa lämmitysväliä. Harvoin oli olosuhteet sellaisia että tätä tapahtui ja sen sai korjattu sillä että laittoi n. 50x150cm vanerin nojaamaan pumpun vasenta laitaa vasten. Nykyisen RW35 kanssa en ole vastaavaa ongelmaa reilun 2 vuoden aikana noteerannut. Sulatusalgoritmi on tosin muuttunut mutta oikeaksi syyksi epäilen ettei otollisia olosuhteita ole vaan ollut. Tarvittaessa sama vanerilevy löytyy edelleen liiteristä...
Luukku
Vakionaama
Tunnin välein se näyttää tuon turhan sulatuksen tekevän ja jättää myös sen sulatuksen kesken. Yleensä sulatusväli on vähintään lähempänä 2h ja sulatuksen kesto 9-11min.
Nyt on menny taas jo yli 2h ilman sulatusta, kun laitoin econon päälle. Ei myöskään lämpötilan 3 astetta ja kosteus 60% kelissä sulata koskaan normaalisti. Tuuli sen tekee, mutta mikä anturi siellä ottaa itseensä?
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Mitkä oli asetukset kun sulatteli tunnin välein?
Luukku
Vakionaama
DC100%, QO, pyynti 22,5, puhallus autom. Nuo ollu päällä viime pakkasista lähtien eikä ole tarvinnut muuttaa, toiminut hyvin. Nyt tuon tuulen takia on econo päällä. Talo on pysynyt kyllä lämpimänä vaikka sulatteli turhia.
Husky
Hyperaktiivi
Täytyy silti sanoa: olkaa onnellisia että sulatuksen pituus sentäs edes joskus vaihtelee. Eikä että se on aina tasan sekunnilleen samanmittainen nälkävuosikymmen
Onko kuinka hyvä ymmärrys daikinin sulatusalgoritmista, mikä/mitkä tekijät laukaisevat sulatuksen?
Luukku
Vakionaama
Ei ole mulla ainakaan. Kennoanturin lämpötilasta on täällä ollut juttua, että tekee sen tuplasulatuksenkin sen takia, kun ei saavuta tiettyä lämpötilaa xx ajassa.
Eihän sitä anturia tosiaan ainakaan mihinkään lämpöeristeeseen pitäisi laittaa. Ennemminkin siihen kannattaisi laittaa iso jäähdytysripa kiinni jotta olisi tukevammin ulkoilman lämpötilassa, kunhan ei ota kennosta kylmää itseensä.
Silloin edeltävä sulatus pitäisi olla pitkä. Tällöin syynä olisi sama minkä olin huomannut oman pumppu ni kanssa eli kova tuuli huuhtelee ja pitää kennoa kylmänä ja sulatus kestää siksi pidempään
Luukku
Vakionaama
Näin tapahtuukin silloin, jos Daikin on vetänyt pitkän pätkän sulattamatta ja kenno on vahvasti kuurassa niin tekee uuden sulatuksen n.30min päästä, kun joku lämpötila jää saavuttamatta. Luulis ettei tuo tuuli vaikuta siihen kennoanturiin, jos ei se vaikuta siihen ulkolämpötilan anturiinkaan? Olis tosiaan avuksi, jos tietäis tuon sulatuksen laukaisevan logiikan. Mulla on tuo pumppu lasitetun terassin kaiteessa ja kennon takana on ilmatilaa kyllä, kun siinä kaiteessa on "ruksien" kohdalla esteetöntä. Kts kuva. Tuulella sen joutu peittämään viime talvenakin.
Liitteet
Hyvät kuvat. Kone sulattaa tarpeeseen, ei suinkaan mitään kuivaa kennoa tavan vuoksi.
Jos ulkona on kosteaa ja lämmitystarve iso, niin tuo on lopputulos. Suomessa riittää paljon tuollaisia kelejä juuri 0C ympäristössä.
Kovemmalla pakkasella ilman suhteellinen kosteus menettää merkitystään, koska absoluuttinen kosteus vähenee. -20C kelissä kestää paljon kauemmin saada kenno tukkoon, vaikka suhteellinen kosteus olisi 99%. Se on ihan loogista, kun vertaa absoluuttisen kosteuden eroja 100%RH tilanteissa lämpötiloissa -20 ja 0. Luvut ovat 0,88g/m3 vs. 4,87g/m3. Eli 5,5 kertaa enempi kosteutta ilmassa nollakeleillä.
Pumpun vaihtaminen tai mitsurunner eivät kumoa fysiikkaa minkään vertaa. Toinen pumppu auttaa, jos yhden kanssa ei riitä lämpö. Ongelman ollessa nollakelien ympärillä, aika perusmallinen kone riittäisi avuksi.
puuteknikko
Vakionaama
Hanksin tutkimusten perusteella sinne kennoanturille kyllä pääsee tuulen mukana kylmää.
lampopumput.info
Ulkolämpötila-anturi sekoittaa kuviota lähinnä silloin kun siihen pääsee paistamaan aurinko suoraan. Pumppu ei pysty käsittämään, miksi ulkoilma on hyvin lämmintä ja kenno kylmä, ja paukuttaa sulatuksia toisensa perään. Olikohan viime talvena yhtenä päivänä toistakymmentä sulatusta puolen tunnin välein pahimmillaan, kun en ollut kotona estämässä tilannetta
Daikin Perfera 30 ja 40
Tänään oli hellepäivä ja kokeilin kuivausta ja jäähdytystä, molempia min. 1 tunti. Kuivauksella sisäyksikön puhalluslämpötila oli 17-18 astetta ja täysjäähdytyksellä (asetus 18, puhallus 1/5) 13-14 astetta. Tarveohjaus pois päältä. Ulkona 25 astetta ja sisäyksikköön menevä ilma 22 astetta...
Ulkolämpötila-anturi sekoittaa kuviota lähinnä silloin kun siihen pääsee paistamaan aurinko suoraan. Pumppu ei pysty käsittämään, miksi ulkoilma on hyvin lämmintä ja kenno kylmä, ja paukuttaa sulatuksia toisensa perään. Olikohan viime talvena yhtenä päivänä toistakymmentä sulatusta puolen tunnin välein pahimmillaan, kun en ollut kotona estämässä tilannetta
Luukku
Vakionaama
Pitääkin huomenna tutkia tuota, jos tuon kolon sais tukittua.Hanksin tutkimusten perusteella sinne kennoanturille kyllä pääsee tuulen mukana kylmää.
Daikin Perfera 30 ja 40
Tänään oli hellepäivä ja kokeilin kuivausta ja jäähdytystä, molempia min. 1 tunti. Kuivauksella sisäyksikön puhalluslämpötila oli 17-18 astetta ja täysjäähdytyksellä (asetus 18, puhallus 1/5) 13-14 astetta. Tarveohjaus pois päältä. Ulkona 25 astetta ja sisäyksikköön menevä ilma 22 astetta...
Ulkolämpötila-anturi sekoittaa kuviota lähinnä silloin kun siihen pääsee paistamaan aurinko suoraan. Pumppu ei pysty käsittämään, miksi ulkoilma on hyvin lämmintä ja kenno kylmä, ja paukuttaa sulatuksia toisensa perään. Olikohan viime talvena yhtenä päivänä toistakymmentä sulatusta puolen tunnin välein pahimmillaan, kun en ollut kotona estämässä tilannetta
Hmm eikö daikinissa ole tuossa välissä eristettä/kompressoritilaa mitenkään eristetty?Hanksin tutkimusten perusteella sinne kennoanturille kyllä pääsee tuulen mukana kylmää.
Daikin Perfera 30 ja 40
Tänään oli hellepäivä ja kokeilin kuivausta ja jäähdytystä, molempia min. 1 tunti. Kuivauksella sisäyksikön puhalluslämpötila oli 17-18 astetta ja täysjäähdytyksellä (asetus 18, puhallus 1/5) 13-14 astetta. Tarveohjaus pois päältä. Ulkona 25 astetta ja sisäyksikköön menevä ilma 22 astetta...
Ulkolämpötila-anturi sekoittaa kuviota lähinnä silloin kun siihen pääsee paistamaan aurinko suoraan. Pumppu ei pysty käsittämään, miksi ulkoilma on hyvin lämmintä ja kenno kylmä, ja paukuttaa sulatuksia toisensa perään. Olikohan viime talvena yhtenä päivänä toistakymmentä sulatusta puolen tunnin välein pahimmillaan, kun en ollut kotona estämässä tilannetta
Tuo rako näyttää kyllä sen verran pieneltä että tuulella on kova homma mennä mutkan kautta tuosta raosta ja jostakin pitäisi vielä uloskin päästä... Onko @hanks ollut hyötyä tuosta eristämisestä?
@Luukku edeltääkö ennen ns turhaa sulatusta aina pitkä sulatus?
Tuo on varteen otettava syy jos sulatuslogiikassa seurataan ulko ja kennon välistä dtUlkolämpötila-anturi sekoittaa kuviota lähinnä silloin kun siihen pääsee paistamaan aurinko suoraan. Pumppu ei pysty käsittämään, miksi ulkoilma on hyvin lämmintä ja kenno kylmä, ja paukuttaa sulatuksia toisensa perään. Olikohan viime talvena yhtenä päivänä toistakymmentä sulatusta puolen tunnin välein pahimmillaan, kun en ollut kotona estämässä tilannetta
hanks
Aktiivinen jäsen
Mulla ei ole ollut kyllä pahempia sulatusrumbia tänä talvena. Vaikea tietty verrata kun vuodet eivät ole veljeksiä.
Olin vielä aikeissa laittaa teipin siihen kotelon oikeaan alareunaan, missä näkyi olevan rako.
Edit: tänäänkin on tuullut, tosin lämpö muutaman asteen plussalla. Viimeksi sulateltu eilen iltapäivällä. Pyynti kyllä semmoinen ylläpito 14.
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Ei tässä tuulihommassa. Sulatukset kuvassa merkitty punaisella pisteellä. Lähtee sulattamaan, mutta lopettaa kesken, sitten tehoryntäys ja katko. Kun ei automatiikka ehdi saamaan sulatustietoa.
Liitteet
root
Aktiivinen jäsen
Onko sulla mikä malli?
No ei taida tuuli selittää ulkoanturiin osuutta. Siihen kun käy tuuli niin sehän näyttää lämmityksen aikana todellista korkeampaa lämpötilaa minkä nyt ei pitäisi sulatusta laukaista. Ulkoanturiin näyttämään ei tuulella ole vaikutusta.
Muoks: onko mahdollista että tuo katkolla käynti saa pumpun sekaisin? Esiintyykö samaa ongelmaa jos lämmitys on yhtäjaksoista?
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Ei koskaan. Tämä käy todella tasaisesti ja ilman katkoja normaalisti. Ainoastaan tuulinen keli saa sekoilemaan. Tämän päivän kosteuden ja lämpötilan kelissä normaalisti vetää kymmeniä tunteja sulattamatta, kun kuuraa ei ole kennossa. Eikä koskaan tee parin minuutin sulatusta vaan aina 9-11min, kun kenno on kuurassa. Tänään tuo econo asetus lopetti sekoilun ja nyt, kun tuuli on tyyntynyt niin toimii taas normaalisti ilman econoa aikaisemmilla asetuksilla.
