Harrastelija
Vakionaama
Laastillakin on saatettu tukkia se ajateltu ilmarako. Eli tiili on irti seinästä mutta laastia holvattu urakalla.
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Onko riittämätön tuuletus?Olisiko raadilla idea: tuossa on yksi rivaritalo, jossa päivän aikana useammasta WC-pytystä katoaa vettä hajulukosta eri asunnoista. Siellä on viemärit kuvattu ja huuhdeltu, mutta ilmiö jatkuu vuodesta toiseen silloin tällöin.
Itsellä mieleen tulee uusavuton asukki nro1, joka ei tajua, että ei voi sulloa liikaa tavaraa pottuun. Silloinhan voi käydä noin, että vedenpinta jää alas vedettäessä. Että nro1 ei huomaa että jää heti alas ja sitten puhuu nro2:lle ja nro3:lle ja toisinaan heille käy sama ja sitten alkaa salaliittoteoriat kasvaa ja kasvaa.
Hmmm, no kirjoitettaessa alkoi tuntua, että kai joku noista uusavuttomista olisi huomannut sentäs että jää heti alas eikä salaperäisesti vajoa päivän aikana
Mikä hiton pirunmoinen alipaine viemärissä voisi tehdä tuollaisen? Ei esim vuoto viemärissä moista tee.
Harrastelija
Vakionaama
Ei selitä jos sama ongelma kesälläkin.
Tuuletusputken paikka linjastossa voi myös vaikuttaa.
Tuuletusputken paikka linjastossa voi myös vaikuttaa.
Harrastelija
Vakionaama
Tuo kannattaa laittaa linjan päässä olevaan asuntoon?
Ei tuolla ole varsinaista viemärin tuuletusta korvata, mutta tuo auttaa jos siinä pääviemärin ja pytyn välisessä haarassa ilmenee alipainetta, eli jos tuosta on apua, niin se pitää laittaa jokaiseen haaraan.
Pumppaaja45
Jäsen
Miksi kuvassa sinisellä näkyvät kohdat menee paksuun kuuraan kovemmalla pakkasella? Onko jotain väärin, esim. jossain lämpövuotoa?
Kuuraa kertyy siis räystään alle ulkoverhoukseen ja aluskatteen alapintaan. Ja sitten kun sää lämpenee niin valuu vetenä alas.
Kuuraa kertyy siis räystään alle ulkoverhoukseen ja aluskatteen alapintaan. Ja sitten kun sää lämpenee niin valuu vetenä alas.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Esiintyykö tuota molemmilla lappeilla samalla tavalla? Millainen seinärakenne tuossa on?
Räytäs on tuossa aika lyhyt ja tuuletusrakoja ei ole kuin yksi kuvan mukaan. Onko harjalla millainen tuuletus?
Mulla on räystäällä viisi lautaa ja niiden molemmilla puolilla raot. Vastaavaa ilmiötä ei näy. Aluskatteen alapinnasta en osaa sanoa että mitä siellä on, mutta en ole huomannut että sieltä vettä valuisi koskaan.
Pumppaaja45
Jäsen
Kuulostaa loogiselta selitykseltä. Onko tuosta jotakin haittaa rakenteille? Estettävissähän tuo ilmiö ei kai ole kun ei noita rakoja tietenkään pidä alkaa tukkimaankaan.
Kovin on tosiaan lyhyt räystäs ja vähäiset tuuletusraot. Kyllä siellä silti ilma tuntuu liikkuvan (sekä ullakolla että aluskatteen ja päällyskatteen välissä) eikä muita kosteusongelmia ole ullakolla havaittu. Molemmilla lappeilla tuota on ollut.
Mulla aluskate on vielä hiukan vajaa räystäältä. Käsittääkseni sen takia että mahdollinen kondenssivesi ei valuisi räystäslautoihin. Tämä kuva ei ole omasta talosta, mutta ratkaisu on itsellä vastaava ja räystäät aavistuksen pidemmät.
Näissä kuvissa harjan tuuletus on tuolla tavalla. Mulla on pulpettikatto, joten se on hiukan eri tavalla auki, mutta auki kuitenkin. Mulla ei ole päädyssä ritilöitä(kuten kuvassa) mutta räystäät on myös päätyseinältä auki.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Räystään aluslaudoista kun puhe: meillä piharakennuksen lautojen välit jäi hitto soikoon liian isoiksi ja siimahännät mahtuvat sisään, jos haluavat.
Olisi kauhea työ repiä laudat irti. Keksiikö raati jotakin helppoa konstia tukkimiseen tai verkotukseen?
Ostin jo helposti muotoiltavaa hiiriverkkoa, mutta ei sitä saa sullottua rakoihin. Mm. menee ruoteiden välillä aalloille ja siitä pääsee tai jää rumasti näkyviin. Sitten tuli mieleen pingottaa vahva rautalanka ruoteesta toiseen ja siihen jotenkin pyörittää verkko muttei onnistu.
No seuraavaksi tuli mieleen sahata puusoirot, muttei onnistu. Vaatisi liian ohutta soiroa ja nuo vielä eri kokoisia rakoja niin olisi mahdoton yksilöllisiä soiroja tehdä.
Sitten ajattelin vain vetää verkon koko pintaan, mutta hallitus ei hyväksy ulkonäkösyistä.
Olisi kauhea työ repiä laudat irti. Keksiikö raati jotakin helppoa konstia tukkimiseen tai verkotukseen?
Ostin jo helposti muotoiltavaa hiiriverkkoa, mutta ei sitä saa sullottua rakoihin. Mm. menee ruoteiden välillä aalloille ja siitä pääsee tai jää rumasti näkyviin. Sitten tuli mieleen pingottaa vahva rautalanka ruoteesta toiseen ja siihen jotenkin pyörittää verkko muttei onnistu.
No seuraavaksi tuli mieleen sahata puusoirot, muttei onnistu. Vaatisi liian ohutta soiroa ja nuo vielä eri kokoisia rakoja niin olisi mahdoton yksilöllisiä soiroja tehdä.
Sitten ajattelin vain vetää verkon koko pintaan, mutta hallitus ei hyväksy ulkonäkösyistä.
Saako verkosta leikattua kapeaa soiroa kaksinkerroin V/U- muotoisesti keskeltä lastalla painaen uraan , ja lukitus uran sivuilta, jättää kapeat 'siivet' lautojen alapintaan reunoille, joihin nitojalla lukitsee alhaalta päin paikoitellen? ehkä ensin toisen reunan nitoo kiinni.
Niskat jämähti jumiin jo pelkästä ajatuksesta tuunata räystäslautojen rakoja. Ergonomisesti liki vastaavaa hommaa ku laipion höylääminen. Ympäri talon jos tarviis viritellä, niin rakoahan on metreissä aika hemmetin paljon. Itte varmaan repisin laudat pois silläkin uhalla, että osan laudoista joutuis uusimaan. Purkulaudoista ei enää yhtä siistiä laudoitusta saa ku mitä se oli ennen purkua ja purkaessa osa laudoista ottaa sellaista osumaa, että hylkyyn menee.
Skata
Vakionaama
Hiiret ja metsämyyrät menee sisään jopa alle 10 mm raoista. Et sä taloa niin tiiviiksi saa, etteikö joku rako jostain aina löytyisi. Jos ei muuta, niin jyrsivät halutessaan läpi. En lähtisi verkottamaan. Kyllä ne menee ensin jostain seinien tuuletusraoista sisään kuin sieltä räystäslautojen välistä ja tuolloin ei auta et verkotat räystäät. Oravaa vastaan toi voi toimia.
Husky
Hyperaktiivi
Tällä helposti muovailtavalla verkolla ei onnistu tuo, mutta ties jos jollain jämäkämmällä
Rakoa on ihan hiton paljon. Mahdoton työmäärä kyllä repiä laudat irti.
En tiiä, olen suht varma että sain itse talon tiiviiksi. Tiilien tuuletusreiät verkotin. Olen 15mm puukepillä sohinut eikä löydy ihan helpolla hakemisella sellaista rakoa räystäiden alla. Kynnyksien pellit kannattaa repiä pois, sieltä voi löytyä reikiä. Ei vuosiin ole ollut hiiriä vintillä
Kattotiilen päiden verkotus oli kyllä h*lvettiä
Husky
Hyperaktiivi
Jaahas, vai on keksitty nerokas ratkaisu ja viemäriputkina on luokkaa 2000-2015 paljon käytetty valuputkia jotka pinnoitettu epoksilla. Sitten selvisi, että epoksi alkaa lohkeilla ja putket tukossa ja eikun 10v paikkeilla uusi remontti. Mutku takuuaika on 2v, ni voivoi.
MTV:llä sanottiin että maksumiestä vaikea löytää, mutta sehän on aina se sama maksumies joka maksaa kaiken. No enää ei noita putkia kuulemma käytetä, mutta menihän taas aikaa tajutessa. Jonkun isännöitsijän neljässä tutkitussa kohteessa kaikissa sama käpy.
Jo 50-luvun viemärit kesti 50 vuotta, niin tarviko alkaa sohlata kun ei osata?
MTV:llä sanottiin että maksumiestä vaikea löytää, mutta sehän on aina se sama maksumies joka maksaa kaiken. No enää ei noita putkia kuulemma käytetä, mutta menihän taas aikaa tajutessa. Jonkun isännöitsijän neljässä tutkitussa kohteessa kaikissa sama käpy.
Jo 50-luvun viemärit kesti 50 vuotta, niin tarviko alkaa sohlata kun ei osata?
Eipähän tule työttömyyttä. 2010 täälläpäin rakennettu rivitaloyhtiö, vesijohtojen runkolinjat oli tehty kuparilla. Kerkesikait siellä useampi vesivahinko sattua tässä viimevuosina kun jostain aina syöpyi ja suihkusi. Viime keväänä sitten tekivät jo putkiremppaa, olihan siellä asukkaat hieman tunteet kuumina, varmaan lähinnä että kuka maksaa. Vaan mikäpä se nykyjään ennää mittään kestää.
Paitsi ne mitkä ei kestäneet ja korjattiin 60-luvulla.. Mutta kuka niitä muistelee.
Se on ihan sama kuin vaikka 1920-luvulla rakennetut talot jotka tehtiin kestäviksi ja seisovat vieläkin pystyssä kun uudempija puretaan. Unohdetaan vaan että suurin osa 100v sitten rakennetuista taloista on purettu aikaa sitten.
Aina on hommat menneet **tuiksi, ja niitä on sitten yritetty myöhemmin korjailla, nykyään niin tapahtuu vaan paljon harvemmin.
Pari vuotta sitten korjailin omasta talosta ( 1949, Tuotanto tehnyt, Päätalo mestarina) talon sisällä olevat valurautaviemärit. kellarin lattian alla kulkevat ( ssilloin sakokaivoon, myöhemmin kunnan viemäri) oli jo aikaisempi omistaja vaihtanut muoviseen.
Osa vanhoista oli kohtuu kunnossa mutta esim yläkerran keittiöstä lähtevän viemärin 45 asteen kulma ( pystysuuntainen vaakaan kahdessa osassa muistaakseni) oli halki yläpinnasta , railo oli noin 5-8mm leveä. Kun oli yläpuolella niin ei ollut vesi mennyt rakenteisiin.
Yläkerran vessan viemärissä oli jatkos (lyijy+hamppu) joka oli tihkunut ihan inansa niin että oli purut hiukan kosteat (ei märkiä).
Eli ne vanhat putket voi olla huonossa kunnossa ja ne kannattaa tarkistaa mutta kun avaa rakenteet niin kyllä se vaihtaminen samalla kannattaa. Muovinen sentään on paljon varmempaa kuin nuo valurautaiset jotka itsessään kyllä on kestäviä mutta voi pettää helpommin.
En ole itse ainakaan kuullut että muoviputki olisi haljennut itsekseen. Ehkä muhviliitos saattaisi niissä vuotaa jos se on huonosti laitettu kiinni (ilman liukkaria ?)
Osa vanhoista oli kohtuu kunnossa mutta esim yläkerran keittiöstä lähtevän viemärin 45 asteen kulma ( pystysuuntainen vaakaan kahdessa osassa muistaakseni) oli halki yläpinnasta , railo oli noin 5-8mm leveä. Kun oli yläpuolella niin ei ollut vesi mennyt rakenteisiin.
Yläkerran vessan viemärissä oli jatkos (lyijy+hamppu) joka oli tihkunut ihan inansa niin että oli purut hiukan kosteat (ei märkiä).
Eli ne vanhat putket voi olla huonossa kunnossa ja ne kannattaa tarkistaa mutta kun avaa rakenteet niin kyllä se vaihtaminen samalla kannattaa. Muovinen sentään on paljon varmempaa kuin nuo valurautaiset jotka itsessään kyllä on kestäviä mutta voi pettää helpommin.
En ole itse ainakaan kuullut että muoviputki olisi haljennut itsekseen. Ehkä muhviliitos saattaisi niissä vuotaa jos se on huonosti laitettu kiinni (ilman liukkaria ?)
MiguelCiervo
Aktiivinen jäsen
Riippuu muoviviemäristä, aikoinaan olin töissä yrityksessä joka teki viemärisaneerauksia sukittamalla. Kyllä ennen 90 luvulla asennetetut muoviviemärit olivat pommeja. Muovi kovettui ja lasittui, riitti pieni rasitus ja putki halki. Toki en ole ihan varma näistä uusistakaan muoviviemäreistä mutta aika näyttää.
Onhan niin viemäreille kuin esim. sukituksellekkin laskettu käyttöikiä mutta laboratoorio oloissa. Esim. sukitukselle hurjimmat taitavat luvata 30-40 vuotta käyttöikää. Valittettavasti laajemmin käyttöiän näkee vasta kun ne ovat olleet useammassa talossa sen 30-50 vuotta (oikeissa olosuhteissa) ja kestäneet.
Taitaa lähinnä liittyä Itä-Saksassa tuotetusta PVC-hartsista valmistettuihin viemäriputkiin? Aine taisi kadota markkinoilta Itä-Saksan myötä.
Mökillä on joitakin paloja avoimessa alapohjassa harmaata PVC-viemäriputkea 1960-luvun puolivälistä (valaurautaisten ja mustien PE-muovisten putkien välissä) ja aivan kelvollisilta nuo kaikki edelleen vaikuttavat. Valurautakin on kestänyt, kun on kovemmalla käytöllä vain osan vuotta.
Tutulla vuosi viemärin tuuletusputki kondensiovettä yläpohjaan muhvilitoksesta. Tuuletusputki oli yhdistetty 110mm viemäriputkeen kaksoismuhvilla. Muhvi oli vielä paikoillaan, kuten pitääkin mutta putket eivät olleen aivan täysin linjassa toistensa kanssa ja tästä seurasi vuoto. Voi olla että jos tuuletusputken suoraputki olisi ollut työnnettynä muhvillisen putken päähän, niin vuotoa ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Toki, ko. liitokseen on olemassa myös joustokappele mikä antaa periksi kun rakenteet elävät... Se olisi tuossa ollut se oikea ratkaisu.
Tuosta tuli juuri mieleen, että kaippa nuo muoviviemäritkin voivat vuotaa ainakin asennusvirheen takia.
MiguelCiervo
Aktiivinen jäsen
Toki varmaan osa vanhemmista muoviputkista toimii edelleenkin ja hyvä niin. Appiukko puhuu "elinikäisistä" muoviputkista ja siitä olen eri mieltä. Toki en usko että nykyisetkään välttämättä kestää isältä pojalle.
En yhtään putkea ulkopuolelta päässyt näkemään mutta viemärikameralla sisäpinta oli lasittunut.
Avoimessa tilassa putkeen ei välttämättä tule niin kovaa rasitusta jos hyvin kannakoitu.
En yhtään putkea ulkopuolelta päässyt näkemään mutta viemärikameralla sisäpinta oli lasittunut.
Avoimessa tilassa putkeen ei välttämättä tule niin kovaa rasitusta jos hyvin kannakoitu.
Viemärin tuuletusputki on yläpohjassa sikäli vaativa tapaus, että ympärillä on välistä pakkasta. Noissa oloissa putken sisäpintaan tiivistyy aina merkittäviä määriä vettä ja tuohan sitten jäätyy kaksoismuhvin tapauksessa putken ja muhvin väliin kovilla pakkasilla. Jää painaa ainakin vinoon asennetun putkijatkon vielä enemmän vinksalleen eikä todellakaan ole ihme, jos väliin syntyy aivan kunnon vuotokanava.
Olin paikanpäällä etsimässä vuotoa ja tuo vuoti sulanikin ja pistin itse sen asennusvirheen piikkiin. Jää on ihan potentiaalinen kiilaaja myös. Ilmanvaihtokanavat oli myös hiukan painuneet. Itseasiassa se alkoi kun oli ne isot myräkät tuossa alkutalvesta ja sähköjäkin oli monta päivää poikki monesta paikasta. Alkuun ajattelin että lumet on tullut jostain räystäslautojen välistä villojen päälle. Tässä tapauksessa vesi löysi spu-levyjen naulanreijästä kolon ja valui siitä katto MDF-panelin päälle. Siirtä korkkasi pinnoite ja siihen tuli kupru.
Aikaan kun noita lappeita lisäeristin alapuolelta päin tuli erän ystävän vinkistä toteutetta asia niin, että eristelevyn päälle päätyvä vesi ohjataan valumaan pystypintojen alapäähän rakennettuun kaukaloon. Tässä kaukalossa on kutterilastua edistämässä imeytymistä ja kuivumista.
Aina kun rakennan jotain on mielessä "jos vesi pääsee jotenkin tuonne väliin niin mihin se kuivuu?"
Aina kun rakennan jotain on mielessä "jos vesi pääsee jotenkin tuonne väliin niin mihin se kuivuu?"
Jos poistoputken esitteessä lukee näin ja silti on jätetty haitariosa(taipuisaputki asentamatta, niin laskisin sen asennusvirheeksi.
Rakenne noissa oli muutenkin aivan surkea. Tämä ei ollut vuotava tötterö, vaan viereinen. Tämä oli valahtanut ylhäältä miltei auki. Eli tuuletusputkessa oli vielä itsessäänkin muhvi joka voi aueta. Jos alapää olisi tehty kuvanmukaisella putkella kaksoismuhvin sijaan, niin vuotoa ei todennäköisesti myöskään olisi tapahtunut. Oli säästetty väärässä paikassa.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Vielä tämä höyrynsulku tekemättä
Mikä tähän olisi järkevin/oikea ratkaisu.
Tuleeko ongelmia jos laitan molemmat rakennuksen osat omaan "pussiinsa" olisi helpoin toteuttaa. No ongelma että väliseinä tulisi muovitettua molemmilta puolilta, tietysti pitäisi yhtälämpösiä tiloja olla molemmin puolin. Varmuudeksi voisin tuolta tallin puolelta lisäkoolauksesta jättää villan pois väliseinän kohdalta jättäen 50mm ilmaraon jolloin mahdollinen kosteus pääsisi nousemaan yläpohjaan selluvillojen läpi.
Onko tämä toimiva ratkaisu?
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Liitteet
Ei noilla lähtötiedoilla oikein voi neuvoa. Eikö kohteessa ole rakennesuunnittelijaa.
Muistaakseni jotkut ovat kaksikerroksisissa puutalossa tehneet niin että molemmat kerrokset on pyöräytetty omaan pussiinsa ja välipohja on jäänyt höyrynsulun ulkopuolelle. En kyllä itse tekisi sellaista. Välipohjan kohdalla olen nitojan ja kitin kanssa kiinnittänyt höyrynsulun palkkeihin. Teippinä pitää käyttää höyrynsulkuteippiä, niiden liimat ovat aika sitkeitä. Joihinkin väleihin voi vaahdottaa urtsu-/finnfoampaloja.
Muistaakseni jotkut ovat kaksikerroksisissa puutalossa tehneet niin että molemmat kerrokset on pyöräytetty omaan pussiinsa ja välipohja on jäänyt höyrynsulun ulkopuolelle. En kyllä itse tekisi sellaista. Välipohjan kohdalla olen nitojan ja kitin kanssa kiinnittänyt höyrynsulun palkkeihin. Teippinä pitää käyttää höyrynsulkuteippiä, niiden liimat ovat aika sitkeitä. Joihinkin väleihin voi vaahdottaa urtsu-/finnfoampaloja.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Juu mestari kyllä löytyy, veikkaan et ois pitäny jo rungon tekovaiheessa tajuta höyrynsulku pujotella väliin. Tosiaan saman tyylinen ongelma kuin kaksikerroksisissa taloissa. Tossa vielä kuva jos selventäisi tilanteen. Eli tallin puoli toi isompi. 3m korkeudessa tallin rungon vaaka puu ja tossa huoneessa vinokatto 2.5m-3.5m niin ei saa edes järkevästi siihen vaakapuuhun molempien puolien höyrynsulkua kiinni. Ja nupiksi palokatko seinä.
Liitteet
Husky
Hyperaktiivi
Mikä lopulta on valesokkeli?
Tuossa oli eri näkemys välittäjän kanssa.
Itse yhdistän valesokkelin siihen, että ulkoapäin katsottaessa sokkeli on riittävän korkea, mutta ovet on leikattu reilusti yläpinnan alapuolelle (20cm tässä tapauksessa) ja valu tietysti vastaavasti alempana
Välittäjän mielestä ei ole A) kun on 2001 tehty ettei enää ole valesokkelia silloin ja B) lattiataso on maanpintaa ylempänä. Kyllä se hitusen ylempänä saattoikin olla.
Tuli vaan mieleen, kun siellä (rivari) oli tehty kaikki KPH:t uusiksi n. 10v iässä, että joku oli mennyt suteen.
Tuossa oli eri näkemys välittäjän kanssa.
Itse yhdistän valesokkelin siihen, että ulkoapäin katsottaessa sokkeli on riittävän korkea, mutta ovet on leikattu reilusti yläpinnan alapuolelle (20cm tässä tapauksessa) ja valu tietysti vastaavasti alempana
Välittäjän mielestä ei ole A) kun on 2001 tehty ettei enää ole valesokkelia silloin ja B) lattiataso on maanpintaa ylempänä. Kyllä se hitusen ylempänä saattoikin olla.
Tuli vaan mieleen, kun siellä (rivari) oli tehty kaikki KPH:t uusiksi n. 10v iässä, että joku oli mennyt suteen.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Eli mullakin tässä uudessa piharakennuksessa valesokkeli?