Harrastelija
Vakionaama
Laastillakin on saatettu tukkia se ajateltu ilmarako. Eli tiili on irti seinästä mutta laastia holvattu urakalla.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Onko riittämätön tuuletus?Olisiko raadilla idea: tuossa on yksi rivaritalo, jossa päivän aikana useammasta WC-pytystä katoaa vettä hajulukosta eri asunnoista. Siellä on viemärit kuvattu ja huuhdeltu, mutta ilmiö jatkuu vuodesta toiseen silloin tällöin.
Itsellä mieleen tulee uusavuton asukki nro1, joka ei tajua, että ei voi sulloa liikaa tavaraa pottuun. Silloinhan voi käydä noin, että vedenpinta jää alas vedettäessä. Että nro1 ei huomaa että jää heti alas ja sitten puhuu nro2:lle ja nro3:lle ja toisinaan heille käy sama ja sitten alkaa salaliittoteoriat kasvaa ja kasvaa.
Hmmm, no kirjoitettaessa alkoi tuntua, että kai joku noista uusavuttomista olisi huomannut sentäs että jää heti alas eikä salaperäisesti vajoa päivän aikana
Mikä hiton pirunmoinen alipaine viemärissä voisi tehdä tuollaisen? Ei esim vuoto viemärissä moista tee.
Tuo kannattaa laittaa linjan päässä olevaan asuntoon?Tuohon auttaa kun pistää sellaisen yksisuuntaisen korvausilmaventtiilin siihen pytyn viereen..
Ei tuolla ole varsinaista viemärin tuuletusta korvata, mutta tuo auttaa jos siinä pääviemärin ja pytyn välisessä haarassa ilmenee alipainetta, eli jos tuosta on apua, niin se pitää laittaa jokaiseen haaraan.Tuo kannattaa laittaa linjan päässä olevaan asuntoon?
Esiintyykö tuota molemmilla lappeilla samalla tavalla? Millainen seinärakenne tuossa on?Miksi kuvassa sinisellä näkyvät kohdat menee paksuun kuuraan kovemmalla pakkasella? Onko jotain väärin, esim. jossain lämpövuotoa?
Kuuraa kertyy siis räystään alle ulkoverhoukseen ja sisäkatteen alapintaan. Ja sitten kun sää lämpenee niin valuu vetenä alas.
Kuulostaa loogiselta selitykseltä. Onko tuosta jotakin haittaa rakenteille? Estettävissähän tuo ilmiö ei kai ole kun ei noita rakoja tietenkään pidä alkaa tukkimaankaan.Ulkolaudoituksen takaa nousee kovempaa pakkasta lämpöisempi virtaus, joka jäähtyy viileämmän katon ja aluskatteen alapintaan, peltikatto vetää kylmäksi jos kirkas taivas , kuten auton lasi taivasalla , johon siihenkin tiivistyy kosteus ja jäätyy ja sulaa.
Esiintyykö tuota molemmilla lappeilla samalla tavalla? Millainen seinärakenne tuossa on?
Räytäs on tuossa aika lyhyt ja tuuletusrakoja ei ole kuin yksi kuvan mukaan. Onko harjalla millainen tuuletus?
Mulla on räystäällä viisi lautaa ja niiden molemmilla puolilla raot. Vastaavaa ilmiötä ei näy. Aluskatteen alapinnasta en osaa sanoa että mitä siellä on, mutta en ole huomannut että sieltä vettä valuisi koskaan.
Mulla aluskate on vielä hiukan vajaa räystäältä. Käsittääkseni sen takia että mahdollinen kondenssivesi ei valuisi räystäslautoihin. Tämä kuva ei ole omasta talosta, mutta ratkaisu on itsellä vastaava ja räystäät aavistuksen pidemmät.Kovin on tosiaan lyhyt räystäs ja vähäiset tuuletusraot. Kyllä siellä silti ilma tuntuu liikkuvan (sekä ullakolla että aluskatteen ja päällyskatteen välissä) eikä muita kosteusongelmia ole ullakolla havaittu. Molemmilla lappeilla tuota on ollut.
Hiiret ja metsämyyrät menee sisään jopa alle 10 mm raoista. Et sä taloa niin tiiviiksi saa, etteikö joku rako jostain aina löytyisi. Jos ei muuta, niin jyrsivät halutessaan läpi. En lähtisi verkottamaan. Kyllä ne menee ensin jostain seinien tuuletusraoista sisään kuin sieltä räystäslautojen välistä ja tuolloin ei auta et verkotat räystäät. Oravaa vastaan toi voi toimia.Räystään aluslaudoista kun puhe: meillä piharakennuksen lautojen välit jäi hitto soikoon liian isoiksi ja siimahännät mahtuvat sisään, jos haluavat.
Tällä helposti muovailtavalla verkolla ei onnistu tuo, mutta ties jos jollain jämäkämmälläSaako verkosta leikattua kapeaa soiroa kaksinkerroin V/U- muotoisesti keskeltä lastalla painaen uraan , ja lukitus uran sivuilta, jättää kapeat 'siivet' lautojen alapintaan reunoille, joihin nitojalla lukitsee alhaalta päin paikoitellen? ehkä ensin toisen reunan nitoo kiinni.
Rakoa on ihan hiton paljon. Mahdoton työmäärä kyllä repiä laudat irti.Niskat jämähti jumiin jo pelkästä ajatuksesta tuunata räystäslautojen rakoja. Ergonomisesti liki vastaavaa hommaa ku laipion höylääminen. Ympäri talon jos tarviis viritellä, niin rakoahan on metreissä aika hemmetin paljon. Itte varmaan repisin laudat pois silläkin uhalla, että osan laudoista joutuis uusimaan. Purkulaudoista ei enää yhtä siistiä laudoitusta saa ku mitä se oli ennen purkua ja purkaessa osa laudoista ottaa sellaista osumaa, että hylkyyn menee.
En tiiä, olen suht varma että sain itse talon tiiviiksi. Tiilien tuuletusreiät verkotin. Olen 15mm puukepillä sohinut eikä löydy ihan helpolla hakemisella sellaista rakoa räystäiden alla. Kynnyksien pellit kannattaa repiä pois, sieltä voi löytyä reikiä. Ei vuosiin ole ollut hiiriä vintilläHiiret ja metsämyyrät menee sisään jopa alle 10 mm raoista. Et sä taloa niin tiiviiksi saa, etteikö joku rako jostain aina löytyisi. Jos ei muuta, niin jyrsivät halutessaan läpi. En lähtisi verkottamaan. Kyllä ne menee ensin jostain seinien tuuletusraoista sisään kuin sieltä räystäslautojen välistä ja tuolloin ei auta et verkotat räystäät. Oravaa vastaan toi voi toimia.
Paitsi ne mitkä ei kestäneet ja korjattiin 60-luvulla.. Mutta kuka niitä muistelee.Jo 50-luvun viemärit kesti 50 vuotta, niin tarviko alkaa sohlata kun ei osata?
Riippuu muoviviemäristä, aikoinaan olin töissä yrityksessä joka teki viemärisaneerauksia sukittamalla. Kyllä ennen 90 luvulla asennetetut muoviviemärit olivat pommeja. Muovi kovettui ja lasittui, riitti pieni rasitus ja putki halki. Toki en ole ihan varma näistä uusistakaan muoviviemäreistä mutta aika näyttää.Pari vuotta sitten korjailin omasta talosta ( 1949, Tuotanto tehnyt, Päätalo mestarina) talon sisällä olevat valurautaviemärit. kellarin lattian alla kulkevat ( ssilloin sakokaivoon, myöhemmin kunnan viemäri) oli jo aikaisempi omistaja vaihtanut muoviseen.
Osa vanhoista oli kohtuu kunnossa mutta esim yläkerran keittiöstä lähtevän viemärin 45 asteen kulma ( pystysuuntainen vaakaan kahdessa osassa muistaakseni) oli halki yläpinnasta , railo oli noin 5-8mm leveä. Kun oli yläpuolella niin ei ollut vesi mennyt rakenteisiin.
Yläkerran vessan viemärissä oli jatkos (lyijy+hamppu) joka oli tihkunut ihan inansa niin että oli purut hiukan kosteat (ei märkiä).
Eli ne vanhat putket voi olla huonossa kunnossa ja ne kannattaa tarkistaa mutta kun avaa rakenteet niin kyllä se vaihtaminen samalla kannattaa. Muovinen sentään on paljon varmempaa kuin nuo valurautaiset jotka itsessään kyllä on kestäviä mutta voi pettää helpommin.
En ole itse ainakaan kuullut että muoviputki olisi haljennut itsekseen. Ehkä muhviliitos saattaisi niissä vuotaa jos se on huonosti laitettu kiinni (ilman liukkaria ?)
Taitaa lähinnä liittyä Itä-Saksassa tuotetusta PVC-hartsista valmistettuihin viemäriputkiin? Aine taisi kadota markkinoilta Itä-Saksan myötä.Kyllä ennen 90 luvulla asennetetut muoviviemärit olivat pommeja. Muovi kovettui ja lasittui, riitti pieni rasitus ja putki halki.
Tutulla vuosi viemärin tuuletusputki kondensiovettä yläpohjaan muhvilitoksesta. Tuuletusputki oli yhdistetty 110mm viemäriputkeen kaksoismuhvilla. Muhvi oli vielä paikoillaan, kuten pitääkin mutta putket eivät olleen aivan täysin linjassa toistensa kanssa ja tästä seurasi vuoto. Voi olla että jos tuuletusputken suoraputki olisi ollut työnnettynä muhvillisen putken päähän, niin vuotoa ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Toki, ko. liitokseen on olemassa myös joustokappele mikä antaa periksi kun rakenteet elävät... Se olisi tuossa ollut se oikea ratkaisu.En ole itse ainakaan kuullut että muoviputki olisi haljennut itsekseen. Ehkä muhviliitos saattaisi niissä vuotaa jos se on huonosti laitettu kiinni (ilman liukkaria ?)
Viemärin tuuletusputki on yläpohjassa sikäli vaativa tapaus, että ympärillä on välistä pakkasta. Noissa oloissa putken sisäpintaan tiivistyy aina merkittäviä määriä vettä ja tuohan sitten jäätyy kaksoismuhvin tapauksessa putken ja muhvin väliin kovilla pakkasilla. Jää painaa ainakin vinoon asennetun putkijatkon vielä enemmän vinksalleen eikä todellakaan ole ihme, jos väliin syntyy aivan kunnon vuotokanava.Tutulla vuosi viemärin tuuletusputki kondensiovettä yläpohjaan muhvilitoksesta.
Olin paikanpäällä etsimässä vuotoa ja tuo vuoti sulanikin ja pistin itse sen asennusvirheen piikkiin. Jää on ihan potentiaalinen kiilaaja myös. Ilmanvaihtokanavat oli myös hiukan painuneet. Itseasiassa se alkoi kun oli ne isot myräkät tuossa alkutalvesta ja sähköjäkin oli monta päivää poikki monesta paikasta. Alkuun ajattelin että lumet on tullut jostain räystäslautojen välistä villojen päälle. Tässä tapauksessa vesi löysi spu-levyjen naulanreijästä kolon ja valui siitä katto MDF-panelin päälle. Siirtä korkkasi pinnoite ja siihen tuli kupru.Viemärin tuuletusputki on yläpohjassa sikäli vaativa tapaus, että ympärillä on välistä pakkasta. Noissa oloissa putken sisäpintaan tiivistyy aina merkittäviä määriä vettä ja tuohan sitten jäätyy kaksoismuhvin tapauksessa putken ja muhvin väliin kovilla pakkasilla. Jää painaa ainakin vinoon asennetun putkijatkon vielä enemmän vinksalleen eikä todellakaan ole ihme, jos väliin syntyy aivan kunnon vuotokanava.
Jos poistoputken esitteessä lukee näin ja silti on jätetty haitariosa(taipuisaputki asentamatta, niin laskisin sen asennusvirheeksi.Huonosti kannakoitu, muuten mitään vikaa. Ja ilmeisesti huonosti eristettykin.
Vielä tämä höyrynsulku tekemättäSìina kuvaa ulkoa jos vähän selventäisi tilanteen
Vielä tämä höyrynsulku tekemättä
Mikä tähän olisi järkevin/oikea ratkaisu.
Tuleeko ongelmia jos laitan molemmat rakennuksen osat omaan "pussiinsa" olisi helpoin toteuttaa. No ongelma että väliseinä tulisi muovitettua molemmilta puolilta, tietysti pitäisi yhtälämpösiä tiloja olla molemmin puolin. Varmuudeksi voisin tuolta tallin puolelta lisäkoolauksesta jättää villan pois väliseinän kohdalta jättäen 50mm ilmaraon jolloin mahdollinen kosteus pääsisi nousemaan yläpohjaan selluvillojen läpi.
Onko tämä toimiva ratkaisu?
Juu mestari kyllä löytyy, veikkaan et ois pitäny jo rungon tekovaiheessa tajuta höyrynsulku pujotella väliin. Tosiaan saman tyylinen ongelma kuin kaksikerroksisissa taloissa. Tossa vielä kuva jos selventäisi tilanteen. Eli tallin puoli toi isompi. 3m korkeudessa tallin rungon vaaka puu ja tossa huoneessa vinokatto 2.5m-3.5m niin ei saa edes järkevästi siihen vaakapuuhun molempien puolien höyrynsulkua kiinni. Ja nupiksi palokatko seinä.Ei noilla lähtötiedoilla oikein voi neuvoa. Eikö kohteessa ole rakennesuunnittelijaa.
Muistaakseni jotkut ovat kaksikerroksisissa puutalossa tehneet niin että molemmat kerrokset on pyöräytetty omaan pussiinsa ja välipohja on jäänyt höyrynsulun ulkopuolelle. En kyllä itse tekisi sellaista. Välipohjan kohdalla olen nitojan ja kitin kanssa kiinnittänyt höyrynsulun palkkeihin. Teippinä pitää käyttää höyrynsulkuteippiä, niiden liimat ovat aika sitkeitä. Joihinkin väleihin voi vaahdottaa urtsu-/finnfoampaloja.
Eli mullakin tässä uudessa piharakennuksessa valesokkeli?Mikä lopulta on valesokkeli?
Tuossa oli eri näkemys välittäjän kanssa.
Itse yhdistän valesokkelin siihen, että ulkoapäin katsottaessa sokkeli on riittävän korkea, mutta ovet on leikattu reilusti yläpinnan alapuolelle (20cm tässä tapauksessa) ja valu tietysti vastaavasti alempana
Välittäjän mielestä ei ole A) kun on 2001 tehty ettei enää ole valesokkelia silloin ja B) lattiataso on maanpintaa ylempänä. Kyllä se hitusen ylempänä saattoikin olla.
Tuli vaan mieleen, kun siellä (rivari) oli tehty kaikki KPH:t uusiksi n. 10v iässä, että joku oli mennyt suteen.