Kaikkien sokkeli-pohjalaatta ongelmien äiti on maakosteuden nousu.
Ongelmalliseen valesokkeli rakenteeseen kuuluu olennaisena osana pystyruoteiden valuun upotus sokkelin sisään.
Kantava (pohja)laatta on rakenne, joka on rakennettu sellaisen rakenteen päälle, jonka on laskettu kantavan rakennuksen paino. Näitä on todennäköisesti tehty myös valamalla sokkelia laatan päälle. Uudemmissa pystyruoteet lähtevät sokkelin päälle sokkelista kattohuovalla erotetun alajuoksun päältä.
Toki tämäkin rakenne on ulkoisesti valesokkeli, mutta ei sellainen joista syntyi ongelmia pystyruoteille.
Kantava laatta on aina jotenkin maakosketuksessa. Kosteuden nousu laattaan riippuu siitä miten se on ja siitä johtuvasta hulevesikuormasta. Vanhin tapa oli salaojasoralle eps eristeiden päälle. Näissä eps vettyy ja pysyy liian tiiviinä sellaisena.
Hulevesien huomiointi tuli pakolliseksi -90 luvulla.
Eps (tai muun eristeen esim leca ja xps sekä isodrän) alle tulevan aineksen karkeus/raekoko on lisääntynyt, mikä vähentää maakosteuden nousun riskiä pohjalaattaan.
2000 luvulla jotenkin eristetyt perustetut kantavat laatat on sallittu, mutta hulevesien käsittely on rakennettu, minkä tunnistaa yleensä rännisyöksyjen päättymisestä maakaivoihin. Ilman huoltoa nekin lakkaavat tukkeutuen toimimasta. Alkuaikoina niissä ei ollut suojauksia juuristoja vastaan.
Ongelmalliseen valesokkeli rakenteeseen kuuluu olennaisena osana pystyruoteiden valuun upotus sokkelin sisään.
Kantava (pohja)laatta on rakenne, joka on rakennettu sellaisen rakenteen päälle, jonka on laskettu kantavan rakennuksen paino. Näitä on todennäköisesti tehty myös valamalla sokkelia laatan päälle. Uudemmissa pystyruoteet lähtevät sokkelin päälle sokkelista kattohuovalla erotetun alajuoksun päältä.
Toki tämäkin rakenne on ulkoisesti valesokkeli, mutta ei sellainen joista syntyi ongelmia pystyruoteille.
Kantava laatta on aina jotenkin maakosketuksessa. Kosteuden nousu laattaan riippuu siitä miten se on ja siitä johtuvasta hulevesikuormasta. Vanhin tapa oli salaojasoralle eps eristeiden päälle. Näissä eps vettyy ja pysyy liian tiiviinä sellaisena.
Hulevesien huomiointi tuli pakolliseksi -90 luvulla.
Eps (tai muun eristeen esim leca ja xps sekä isodrän) alle tulevan aineksen karkeus/raekoko on lisääntynyt, mikä vähentää maakosteuden nousun riskiä pohjalaattaan.
2000 luvulla jotenkin eristetyt perustetut kantavat laatat on sallittu, mutta hulevesien käsittely on rakennettu, minkä tunnistaa yleensä rännisyöksyjen päättymisestä maakaivoihin. Ilman huoltoa nekin lakkaavat tukkeutuen toimimasta. Alkuaikoina niissä ei ollut suojauksia juuristoja vastaan.
