Jospa Elenia alentaisikin pääsulakkeen mukaan määräytyvää kuukausimaksua merkittävästi, siirtäen laskutusta tehomaksuun, niin ei se nyt välttämättä paha olisi. Huomasin viime yönä sattumalta ajastaneeni kuivausrummun täsmälleen samalle ajanjaksolle kuin auton lataus, minkä seurauksena meni yli 29A keskiarvovirtaa yli vartin verran, ja pitkälle toista tuntia pysyi yli 25A.
Sähkön siirtoyhteyksistä juttua
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Niin oli, ja pointti olikin juuri siinä että josko hyvällä säkällä olisi tulevaisuudessa varaa ottaa 35A pääsulakkeet.
– Helsingissä oltiin ennätyshetkellä 26. marraskuuta lähellä ylittää kantaverkkoyhtiö Fingridin asettama tehoraja, joka määrittää, kuinka paljon kantaverkosta voidaan siirtää sähköä Helsingin sähköverkkoon. Helen Sähköverkko rajoitti sähkönkulutusta joustavien liittymissopimusten avulla, mikä varmisti tehon riittävyyden ja häiriöttömät toimitukset sähkönkäyttäjille, Helen kertoo.
www.is.fi
Helen: sähköverkossa käytiin lähellä rajaa
Sähkönkulutus kasvaa koko ajan. Samalla kasvavat tehon tarve ja joustojen merkitys.
www.is.fi
Tämä uutinen kiinnitti nyt huomion, tehorajoitukset aktivoituivat normaalissa käyttötilanteessa.– Helsingissä oltiin ennätyshetkellä 26. marraskuuta lähellä ylittää kantaverkkoyhtiö Fingridin asettama tehoraja, joka määrittää, kuinka paljon kantaverkosta voidaan siirtää sähköä Helsingin sähköverkkoon. Helen Sähköverkko rajoitti sähkönkulutusta joustavien liittymissopimusten avulla, mikä varmisti tehon riittävyyden ja häiriöttömät toimitukset sähkönkäyttäjille, Helen kertoo.
Helen: sähköverkossa käytiin lähellä rajaa
Sähkönkulutus kasvaa koko ajan. Samalla kasvavat tehon tarve ja joustojen merkitys.
Pikku pakkanen tuolloin. Sähköä siirtyy vielä riittävästi pakkasten kiristyessä ja kulutuksen kasvaessa?
Oli kumminkin varauduttu asiaan ja sähköjä ei jouduttu katkomaan keneltäkään tai pyydetty uutisoinnin avulla ihmisiä rajoittamaan sähkönkulutustaan.
Marraskuussa Helsingin sähkönkulutus nousi ennätyslukemiin – Oikein ajoitetulla sähkönkäytöllä merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen
Marraskuun lopussa Helsingissä saavutettiin uusi sähkönkulutuksen ennätys, kun kulutus nousi tunnin keskitehona noin 980 megawattiin. Kulutusjoustojen ansiosta sähköntoimitukset jatkuivat normaalisti.
Niitä kattiloita voi olla kohta niin paljon että käyttävät usein saatavissa olevan vapaan kapasiteetin ja tarvitaan tehomaksu, jolla lisäkapasiteetti sähkökattiloille rahoitetaan
Noilla on aina tehomaksu, muunlaisia liittymiä ei ole mahdollista saada ainakaan juuri missään (vaikea vannoa kaikkien satojen siirtoyhtiöiden osalta). Kaiketi on ollut jo vuosikymmeniä vastaaville kulutuslaitteille ja lisäksi on maksettava siirtoyhtiölle aiheutuneet verkon päivityskulut (tyypillisesti sähköasemalla saakka sekä sähköaseman mahdollisen vaadittavan parannuksen laskennalliset kulut). Mutta siis tuon ohella on tullut uusia liityntätyyppejä, jossa siirto määrää kulloisenkin muuttuvan maksitehon, millä kattilaa saa korkeintaan käyttää, jolloin voi selvitä pienemmillä liitäntäkustannuksilla ja teho- sekä muilla juoksevilla ja kiinteillä maksuilla.
On, mutta niitä käytetään enemmän kuin 15 minuuuttia kuukaudessa. Jos tehomaksu on kaikille sama niin nämä verkkoa oikeasti kuormittavat käyttäjät maksavat suhteellisen vähän tehomaksua.
Esimerkki.
Kaksi kattilaoperaatoria.
Toinen ajaa kattilaa 8 tuntia vuorokaudessa lähes päivittäin. Toinen vartin kuukaudessa.
Tehomaksu olisi molemmille sama vaikka jälkimmäinen ei verkon vahvistamistarvetta edes aiheuta. Jälkimmäinen maksaa kuluja, joita ensimmäinen aiheuttaa.
Väärin siinä tapauksessa, että 15 minuuttia kuukaudessa ajava ei ajoita käyttöään verkon kuormituksen huomioon ottaen, vaan oman tarpeensa mukaan. Tuolloinhan kummastakin käyttötavasta seuraa sama kustannus tehovarauksesta ja kummalekin tulee asettaa sama tehomaksu.
Mutta kuten todettua, käyttöön on otettu edullisempia erikoistariffeja, joiden edellytyksenä on toimiminen verkonhaltijan tehorajoitusten mukaan. Tällöin ei verkonhaltijalle muodostu tehomaksun perusteena olevia kustannuksiakaan, jos moisesta tehorajoituksesta on sovittu ja tehomaksusta voi mahdolisesti saada kokonaan vapautuksen. Pääosa laskutuksesta voisi tuollaisessa tapauksessa olla kiinteä kuukasipohjainen veloitus mahdollisesti pienen energiaperustaisen muuttuvan osuuden ohella. Kattilan omistajahan kuitenkin vastaa liittymän toteutuskustannuksista myös verkon osalta.
Vähän veikkaan, että kovinkaan moni sähkökattila ei ole paikallisten siirtoyhtiöiden verkossa. En usko että niitä juurikaan keskijänniteverkoista löytyy. Laitokset ovat joko suoraan Fingridin verkossa, tai sitten välissä on vain kattilan omistajan omaa sähköverkkoa. Fingridin karttapalvelustahan noita voi koettaa tutkiskella, sieltä löytyvät myös asiakkaiden suurjänniteverkot. Siirtolinjaa klikkaamalla näkee kenen johto on kyseessä.
Suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä ja Espoossa paikallisella siirtoyhtiöllä on 110kV:n kaupunkiverkko. Helsinkiin taitaa olla jopa tulossa 400kV:n verkko. Ainakin Espoon Suomenojan 2 x 50MW ja Nuijalan 50MW kattila (jälkimmäinen vasta kytkentävaiheessa) ovat Caruna Espoon 110kV:n verkossa (Suomenojan kattilat tosin loppupäästä voimala-alueen 110kV:n verkkoon kytkettynä). Käytössä olevat Kolabackkenin 2 x 50MW (?) sekä Hepokorven 2 x 50MW kattilat lienevät kytketty suoraan Fingridin ao. 110kV:n kytkinasemille (edellinen 110kV:n yhteyksien päässä ja jälkimmäinen uudelle kytkinasemalle, jonka vieressä on 400kV:n <-> 110kV muuntaja kytkinasemineen)
Helenin mukaan ylikuormitus ei aiheuta 15 minuutissa vielä mitään ongelmia. Ja hyvä pointti tuokin milloin käytetään.
Tähän juuri tartun. Samaa konsernia, joten siirrosta aiheutuvat tulot ovat siirtoa omasta taskusta toiseen omaan taskuun. Mutta kulut jyvitetään kaikille käyttäjille ovelasti.
Kun on sanottu ettei sähkölasku voi nousta kun sitä tuottoa valvotaan niin tekemällä investointeja saadaan lisää kuluja ja hintoja noustettua.
Ei yksityinen kuluttaja noita aiheutakaan, koska tämän kulutus on on pientä verkon kapasiteetin rinnalle ja suurten lukujen stastiikka auttaa. Tuohan liittyy keskusteluun kuluttajan tehomaksuista.
Sen sijaan moinen ei päde suurkuluttajille, jotka käyttävät keskijännitettä tai suurjännitettä tariffeilla, joiden nimeen sisältyy jo perinteisesti sana "teho". Moiseille on iät ja ajat sovellettu tehotariffeja loistehomaksujen tapaan. Yksittäinenkin suuri sähkökattila voi jopa sekunnin pituisesta käytöstä aiheuttaa siirtoverkolle ylikuormatilanteen, jos kulutus osuu samanaikaisen muista syistä johtuvan korkean kuormituksen tilanteeseen.
Ja molemmat Turku Energian omia
- Keskustelun aloittaja
- #818
Helenin alueella alkaa tehorajat olemaan lähellä.
www.linkedin.com
#sähkönkulutus #teho #ennätys #scada #electricitydemand #electrification | Mika Loukkalahti
AATONAATTONA HELSINGISSÄ ISOT SÄHKÖTEHOT Vaikka moni on jo lähtenyt joulunviettoon, pyörii Helsingissä Helen Sähköverkko Oy:n verkossa vielä juuri nyt palvelusektori täysillä. Lämpötila on -5 ja lämmöntarvetta on myös paljon. Samaan aikaan sähkö on halpaa, jolloin sähkökäyttöiset lämmitystavat...
www.linkedin.com
Tarkoitin kyllä ihan sen voimalaitoksen omistajayhtiön verkkoa, en konsernin. Esimerkiksi Lappenrannassa Fingridin verkosta Mertaniemen voimalaitokselle johtava Luukkala - Mertaniemi 2 x 110 kV on Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n omistama voimajohto, kuten on sen päässä oleva voimalaitoskin. Siirtomaksuja yhtiö tuskin itselleen keksii generoida omasta voimalinjastaan, vaan ne siirtomaksut ovat tässä tapauksessa kantaverkkomaksuja Fingridille.
Harrastelija
Vakionaama
Saattaa tuossa silti joku kirjanpitokikkailu olla että saadaan se siirtolinjakin kannattavaksi.
No miten se siirtolinja tuossa tapauksessa eroaa vaikkapa sen päässä olevan voimalaitoksen kattilan syöttövesipumpusta? Pitääkö sille pumpullekin tehdä joku kirjanpitokikkailu jotta saadaan pumpun käyttäminen kannattavaksi? Kysehän on siinä siirtolinjassakin vain yhdestä välttämättömästä osasesta kyseisen voimalaitoksen toiminnassa, muiden tuhansien osien joukossa.
On pari vuotta jo valitettu, mutta ei oli tarpeeksi pitkää aikaa alle sen -10% mikä sallitaan.
Nyt jännitteet on tälleen kun ei ole juuri kuormaa naapureilla. Kunhan hinta laskee vähän niin jännitteet tuostakin matalammalla
6 taloa tässä linjassa ja oma tölli 2.viimeinen.
Tolpissa on 50A laput, en ole tolppaan kiivennyt niin siitä killun koosta ei ole niin tietoa. Kämppä on n.600-700m päässä muuntamolta
jarkko_h
Vakionaama
Onpas matalalla jännitteet! Täällä shelly pro em näyttää nyt 232 V ja jännitteet pysyvät todella hyvin 230 V tuntumassa eri kuormatilanteissa.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Antavatkohan edes lupaa nostaa jos tietävät että jännitteet notkahtaa jo nyt?
Eikös joku siirtoyhtiö uhkaillut pitkillä toimitusajoilla? Oli kyllä kyse uudesta öiittymästä mutta eikö tuo ole vähän vastaava tilanne?
Eikös joku siirtoyhtiö uhkaillut pitkillä toimitusajoilla? Oli kyllä kyse uudesta öiittymästä mutta eikö tuo ole vähän vastaava tilanne?
Eikö se mene niin, että liittymään kirjataan maksimi, jonka alle kuluttaja valitsee, tai suunnittelija pikemminkin, sen nallin. Voiko verkonhaltija vetäytyä sopimuksesta? Käsittääkseni tässä lähimain on todella heikot oikosulkuvirrat, ihan jakokaapilta, mutta taloja vaan tullut lisää ja muutettu sähkölämpöönkin. Verkkoyhtiö oli kyllä hanakasti nostamassa, mutta keskus oli vain 25A, olisin nostanut muuten.
Syyskuussa kysyin niin ei kuulemma ongelmaa, pyysin varmistamaan vielä erikseen.
Kuulemma tilaus sisään, tai olisi riittänyt että palautan annetun tarjouksen allekirjoitettuna, niin sähkäri saa vaihtaa pohjat tauluun - lisäksi tulee tonnin erillismaksu että saa alkaa maksamaan isompaa kk-maksua
Nyt kun tunit vaihtunut, niin jännitteet taas 210v tuntumassa
viimeisen 2h alin jännitelukema ollut 200.2V
Viimeksi muokattu:
Meilläkin notkahtaa muttei ihan noin alas. Jonkin verran alle 210v olen huomannut mutten toisaalta käytännössä koskaan 230v
Voi olla vähän isommankin alueen kuin yhden muuntajan ongelma, kannattaa kysellä ympäriinsä. Eli jossain on pullonkaula. Sähköyhtiön vinkkelistä se voi olla kallis lysti ja niitä kiinnostaa vetkuttelu, kannattaa laittaa jännitteistä käyrää piirrymään ja kerätä todistusaineistoa
Tälläkin kulmalla aikanaan droppas jännitteet noin (ja pahemminkin) kun tuo meren ylittävä pääyhteys romahti tolpan katkettua ja sähköä alettiin tuoda vanhan varayhteyden kautta.
Laitoin käppyrää siirtoyhtiölle (varmaan tiesivät muutenkin kyllä), mutta ehkä asian näkyväksi tekeminen auttoi kun aika pian sähköyhtiö toi silloin saareen dieselkonttivoimalan tukemaan sitä heikkoa siirtoyhteyttä, niin jännitteet pysyi justiinsa hätineen sallituissa. Tiesivät ainakin että alijännitteistä on tieto muillakin ja varmasti kaikki laiterikot menee heidän piikkiinsä…
Muistaakseni tuon linjarikon alussa mittasin alimmillaan 194V. Kaikki vermeet silläkin kyllä toimi, mutta speksin ulkopuolella se toki oli jo reippaasti.
Tälläkin kulmalla aikanaan droppas jännitteet noin (ja pahemminkin) kun tuo meren ylittävä pääyhteys romahti tolpan katkettua ja sähköä alettiin tuoda vanhan varayhteyden kautta.
Laitoin käppyrää siirtoyhtiölle (varmaan tiesivät muutenkin kyllä), mutta ehkä asian näkyväksi tekeminen auttoi kun aika pian sähköyhtiö toi silloin saareen dieselkonttivoimalan tukemaan sitä heikkoa siirtoyhteyttä, niin jännitteet pysyi justiinsa hätineen sallituissa. Tiesivät ainakin että alijännitteistä on tieto muillakin ja varmasti kaikki laiterikot menee heidän piikkiinsä…
Muistaakseni tuon linjarikon alussa mittasin alimmillaan 194V. Kaikki vermeet silläkin kyllä toimi, mutta speksin ulkopuolella se toki oli jo reippaasti.
Ai kun kiva! Sähköä säästyy kun 1kW vastus kuluttaa vain 0,83 kW
haraldh
Vakionaama
Piti oikein tarkistaa täällä Emäsalon kärjessä. Ei kyllä notkahda noin pahasti, paitsi siinä yhdessä vaiheessa jossa molemmat lämpöpumput jostain syystä, ja muutakin kuormaa. Arvaan että on ihan oma vika tässä miksi ykkösvaihe notkahtaa.
Täällä kanssa pitkän piuhan perässä, ja kuluttajia on tullut lähimaastoon paljon lisää kun Nesteen / Fortumin entinen virkistysalue on muuttunut saaristoidyllilähiöksi.
Täällä kanssa pitkän piuhan perässä, ja kuluttajia on tullut lähimaastoon paljon lisää kun Nesteen / Fortumin entinen virkistysalue on muuttunut saaristoidyllilähiöksi.
Mulla suorasähkökattila, jossa oli automaattinen kuorman pudotus, oli kerran pakkas aamuna kylmä kun kaksi autoa sisälämppäreineen sattui samaan vaiheeseen. Sama toistui kun kurmootin 7,5 kW moottoria pidemmän aikaa putkeen, loistehoineen kulutti 22 - 25 A.
Kun päänallit on 25 A niin olen hiukka vainoharhainen ettei samalle vaiheelle aiheuteta liikaa vinokuormaa, vaikkei sähkökattila ole enää jatkuvassa käytössä.
Kun päänallit on 25 A niin olen hiukka vainoharhainen ettei samalle vaiheelle aiheuteta liikaa vinokuormaa, vaikkei sähkökattila ole enää jatkuvassa käytössä.
Husky
Hyperaktiivi
Ja vastaava lisäys kun/jos joka torppaan tulee sähköauto tai kaksi
Tonni! Ja Elenian alueella varmana 2000e. Ja toinen touhu2000e kun tarve on toisellekin sähköautolle.
Lisäksi suunnaton lisäys kuukausimaksuun.
Todellakin painaa vaakakupissa kun autoa vaihdetaan
Harrastelija
Vakionaama
Eikö nykyisessä sopimuspaperissa ole pääsulakkeiden koko esim 25A? Ei siis suurin mahdollinen sulakekoko.
Jos myöhemmin haluaa muuttaa (kasvattaa) niin se on ikään kuin uusi sopimus ja verkonhaltijalla on mahdollisuus hylätä tai hyväksyä se. Tai ainakin kuvittelen että fiksu verkonhaltija tarkistaa että onko verkossa ko alueella kapasiteettia.
Täällä päin jokaiselle sulakekoolle on oma liittymismaksunsa. Kun kasvattaa pääsulaketta niin pitää maksaa liittymismaksujen erotus. Joku satanen.
Yleissähköllä kuukausimaksu on sama 3x 25-63 sulakekoilla.
Aika- ja kausisähköllä jokaisella sulakekoolla eri kk maksu. (Isompi kuin yleissähköllä)
Edit: oliko se että yleissähkölle tehomaksua ei olisi tulossa?
Viimeksi muokattu:
Minulle kerrottiin, että voin nostaa, koska syöttö taloon on 35A, se ei ota kantaa siitä taaksepäin olevaan verkkoon, josta tässä puhuttiin. Sain käsityksen, että koska siirtoverkkiyhtiö on kirjannut, niin mitään muuta ei selvitetä. Oikosulkuvirrat ovat aika kehnot, ei nyt ole muuta faktaa, mutta lienee aika ohkaiset piuhat.
Tässä ei puhuttu liittymismaksusta, vaan ihan vanhassa liittymässä mitoitetusta tonttijojdosta.
Tässä ei puhuttu liittymismaksusta, vaan ihan vanhassa liittymässä mitoitetusta tonttijojdosta.
Kannattaa samalla muistaa että sähkiksen kanssa kotilatausta käytettäessä ”polttoaine” kulut ovat huomattavasti pienemmät - ainakin pörssisähköä käytettäessä.
3000km ja 50€ johon lisätä kohonnut kk-maksu 25€ niin on vasta 75€ eli 2.5€/100km
@Harrastelija luonnoksessa oli että verkkoyhtiön on tarjottava tehomaksutonta vaihtoehtoa - ei määritelty minkälainen sen tuotteen on oltava muutoin
- Keskustelun aloittaja
- #838
Sähkön tuotantoa ja kulutusta on tulossa lisää, mutta millä tavoin se näkyy kantaverkkoyhtiön työpöydillä ja -mailla? Entä miten sähkökattilat näkyvät sähköjärjestelmässä? Jaksossa perehdytään kantaverkon toimintaan ja kehitysnäkymiin sekä kerrataan myös sähköjärjestelmän vastuunjakoa Suomessa.
Vieraana Mikko Heikkilä (yksikön päällikkö, yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fingrid)
Vieraana Mikko Heikkilä (yksikön päällikkö, yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fingrid)
- Keskustelun aloittaja
- #839
Molemmat Estlinkit putosivat tänään pois päältä. Syyksi mainittu verkon värähtelyt. Ne on kuitenkin molemmat taas toiminnassa.
EstLinks implemented technical protections that detected abnormal oscillations in the power grid. According to the initial assessment, the oscillations occurred on the Finnish side, but the exact circumstances are still being clarified.
At the moment, there is no reason to suspect sabotage.
The Estonian-Finnish electricity connections EstLinks were briefly out of service today
This morning at 9:36, the electricity connections between Estonia and Finland, EstLink 1 and EstLink 2, were shut down. There was no threat to Estonia's electricity supply security. Both connections are now back in full operation. EstLink 2 was restored at 9:50 and EstLink 1 at 10:23.EstLinks implemented technical protections that detected abnormal oscillations in the power grid. According to the initial assessment, the oscillations occurred on the Finnish side, but the exact circumstances are still being clarified.
At the moment, there is no reason to suspect sabotage.
Olisiko syynä avaruussää?
Avaruudessa myrskyää: seurauksena revontulia, mutta myös mahdollisia häiriöitä teknisissä järjestelmissä
Myrskyisen avaruussään ansiosta revontulia on nähty aina Alpeilla asti.
Avaruudessa myrskyää: seurauksena revontulia, mutta myös mahdollisia häiriöitä teknisissä järjestelmissä
Myrskyisen avaruussään ansiosta revontulia on nähty aina Alpeilla asti.
yle.fi
Revontulet ja avaruussää - Ilmatieteen laitos
Lähipäivien avaruussää, arvio revontulien todennäköisyydestä sekä reaaliaikaiset geomagneettiset häiriöt 12 paikkakunnalle.